SDP:n puoluevaltuusto 10. - 11.11.2006, Oulu

Vaaliohjelma

Reilu Suomi - työtä ja välittämistä

Sosialidemokraattien tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa kaikille hyvän elämän edellytykset: työtä ja palveluita sekä sosiaaliturvaa. Ketään ei jätetä heitteille. Hyvä talouden kasvu turvaa hyvinvoinnin voimavarat. Yhteiskuntaa on varjeltava ahneudelta ja markkinatalouden väärinkäytöltä. Tarvitsemme demokratiaa ja yhteisiä pelisääntöjä, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua hyvinvoinnin rakentamiseen ja sen tulosten jakamiseen. Yhteiskunnan tarjoamien oikeuksien rinnalla on tärkeä muistaa myös ihmisten velvollisuudet yhteiskuntaa ja kanssaihmisiä kohtaan, sekä velvollisuus huolehtia itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan.

Kun sosialidemokraatit tulivat hallitusvastuuseen vuonna 1995, yhteiskuntamme kärsi suurtyöttömyydestä, suuresta valtion velkaantumisesta ja muista syvän laman seurauksista. Porvarien pelkän leikkauspolitiikan tilalle sosialidemokraatit nostivat pääkysymykseksi työllisyyden parantamisen ja rakensivat pitkäjänteisen ohjelman velkaantumiskierteen katkaisemiseksi. Vakaa talous- ja tulopolitiikka, laajapohjainen koulutus ja tutkimus sekä osaavat ihmiset loivat pohjan suomalaisen tietoyhteiskunnan menestystarinalle. Määrätietoisen työn tuloksena Suomen talous on nyt yksi Euroopan vahvimmista.

Päättyvällä hallituskaudella on luotu edellytykset vakaalle talouskasvulle. Tulopoliittisella ratkaisulla on turvattu myönteinen ostovoiman kehitys. Työllisyys kasvaa ja työttömyys on laskusuunnassa. Terveydenhoitoon ja hoitotakuuseen on tehty merkittäviä lisäpanostuksia. Pienten koululaisten iltapäivätoiminta on toteutettu. Perhevapaakustannuksia on tasattu ja lapsilisiin sekä kotihoidon tukeen on tehty korotukset. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien suomalaisten tilanteen helpottamiseksi on tehty useita täsmätoimia. Kansaneläkettä on korotettu kahteen kertaan, ja kuntakalleusluokituksen poisto nostaa osaa niistä edelleen. Opintotukea ja toimeentulotukea on korotettu ja pitkäaikaistyöttömien asumistukea on parannettu. Tästä huolimatta tehtävää riittää. Me jatkamme toimintaa työllisyyden parantamisen, köyhyyden poistamisen ja peruspalveluiden puolesta. Työtä eriarvoisuuden kasvua vastaan ja palkkatasa-arvon puolesta on jatkettava.

Suomen viimeaikainen taloudellinen menestys antaa meille mahdollisuuden uusien valintojen tekemiseen. Sosialidemokraatit tavoittelevat edelleenkin sekä kilpailukykyistä taloutta että oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Suomella on todellinen mahdollisuus uudistaa yhteiskuntaansa vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin. Ihmisille on tuotava turvaa muutoksiin kansainvälistyvässä maailmassa. Suomalaisen työn menestyksestä, koulutuksesta ja muusta osaamisen kehittämisestä on jatkossakin huolehdittava.

Euroopan unionia on kehitettävä demokraattiseksi ja sosiaaliseksi kansalaisten yhteisöksi ja menestyväksi talousalueeksi. Euroopan sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava. Tämä on keskeinen edellytys Euroopan unionin hyväksyttävyydelle kansalaisten keskuudessa. Suomen ja Euroopan unionin on oltava solidaarinen myös yli rajojen. Toivon tuominen kehitysmaiden köyhille sekä kansainvälisten kriisien ja terrorismin uhkan lieventäminen edellyttävät kansainvälistä solidaarisuutta ja markkinoiden avaamista kehitysmaiden tuotteille.

Kansainvälisessä kilpailussa Suomen yksi vahvuus on panostus tietoyhteiskuntakehitykseen. Sähköisten palvelujen lisääntyminen merkitsee ihmisille aikaisempaa helpompaa ja tasa-arvoisempaa pääsyä julkishallinnon ja elinkeinoelämän palveluihin. Se merkitsee myös entistä parempaa alueellista tasa-arvoa sekä elinkeinoelämän parempaa kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Sivistys, luovuus ja yhteisöllisyys ovat kansallisia vahvuuksiamme. Taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuus on yksi hyvinvointimme kulmakivistä. Luovuudelle on annettava tilaa yhteiskunnan moniarvoisuuden turvaamiseksi. Kulttuuri ja taide tarjoavat elämyksiä kaikille ja työtä monille.

Erilaisissa järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta ovat demokraattisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan tärkeitä voimavaroja. Kansalaistoimintaa on edistettävä ja sen toimintaedellytyksiä parannettava.

Tasa-arvoinen julkinen koulumme takaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille kansalaisille ja tuo jokaisen ihmisen kyvyt yhteiseksi hyväksemme. Näistä vahvuuksista on pidettävä kiinni.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kohtuuhintaisen energian saannin turvaamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja. Tarvitsemme energiaa säästävän teknologian soveltamista ja muita ympäristöä suojaavia toimenpiteitä. Tuotannon on perustuttava aikaisempaa vahvemmin uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Näin säästämme maapalloa tuleville sukupolville.

Väestön ikääntyessä terveydenhuollon ja hoivapalvelujen tarpeet kasvavat. Määrätietoista julkisen talouden vahvistamista on jatkettava, jotta tulevina vuosina eläkkeet pystytään maksamaan ja palvelut turvaamaan. Vanhuksista on pystyttävä huolehtimaan. Nuorempien ikäluokkien rasitus ei saa käydä kohtuuttomaksi.

Yhteiskunnan kaikista jäsenistä on pidettävä huolta. Me sitoudumme ihmisten hyvinvoinnin kehittämiseen tasapuolisesti koko maassa. Haluamme kehittää sopimiseen perustuvaa suomalaista järjestelmää - emme hyväksy porvaripuolueiden eriarvoisuutta lisäävää politiikkaa. Vaaleissa sosialidemokraatit pyytävät kansalta valtakirjaa, jotta suomalaisilla on mahdollisuus tehdä yhdessä tarvittavat uudistukset vastauksena seuraaviin haasteisiin.

• Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää täystyöllisyyttä. Kaiken yhteiskunnallisen uudistustyön perustana on oltava edelleen työllisyyden parantaminen. Hyvä työllisyys on parasta politiikkaa köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Työllä luodaan edellytykset, joilla myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista voidaan huolehtia.
• Ympäröivä maailma muuttuu nopeasti. Suomi kansainvälistyy ja rajat madaltuvat. Globalisaatio on merkinnyt köyhyyden vähenemistä maapallolla. Myös Suomi on hyötynyt globalisaatiosta. Se merkitsee kuitenkin jatkuvaa sopeutumisen tarvetta, monille yksilöille se on koitunut tappioksi. Politiikan tehtävänä on huolehtia siitä, että voimme vastata globalisaation haasteisiin tehokkaasti ja sosiaalisesti kestävästi, ja että globalisaation hyödyt jakautuvat kansalaisten kesken oikeudenmukaisesti. Meidän on huolehdittava myös, että kansainvälistyminen tapahtuu yhteisin päätöksin ja pelisäännöin.
• Tietoyhteiskunnan kehittämisestä on päästävä uuden teknologian hyödyntämiseen ihmisten parhaaksi. Tämä merkitsee myös julkisen vallan vahvaa panostusta sähköisiin palveluihin. Koko väestölle on taattava edellytykset toimia tietoyhteiskunnassa, kaikki on pidettävä mukana. Kansalaisten verkko-osaamisen edistämisessä sivistysjärjestöillä on merkittävä rooli.
• Ilmastomme lämpenee lähivuosikymmeninä poikkeuksellisen nopeasti. Meidän on sitouduttava toimiin ilmastonmuutosten ehkäisemiseksi. Sosialidemokraattien pitkän tähtäimen tavoitteena on öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä.
• Palvelujen saatavuuden ja laadun varmistaminen on avainkysymys. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä ja hoidossa avainasemassa ovat toimivat hyvinvointipalvelut. Kansainvälisesti poikkeuksellinen verotuksen hyväksyttävyys voi säilyä jatkossakin, kun palvelut ovat laadukkaita ja kaikkien saatavilla. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella ja julkisilla lisäpanostuksilla pyrimme turvaamaan tämän.
• Vain yhtenäisenä Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Sen turvaamiseksi sekä väestön ikääntymiseen varautumiseksi tarvitsemme sukupolvien välille sopimuksen, joka antaa vanhuuden turvaa niin nykyisille kuin tuleville eläkeläisille. Lisäksi sukupolvisopimus mahdollistaa nuorille palvelut sekä sen, ettei verorasitus nouse kohtuuttomasti.

Vaaliohjelman keskeiset teemat ovat työllisyys ja turva työelämän muutoksessa, ilmasto- ja ympäristöasiat, palvelut, inhimillinen elämänkaari ikäihmisistä lasten kasvuympäristöön, arjen turvallisuus sekä eurooppalainen ja maailmanlaajuinen yhteistyö.

Talouskasvulla työtä ja hyvinvointia

Suomen talous on yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Viime vuosikymmenen lamasta on noustu lisäämällä työllisyyttä lähes 400 000 henkilöllä. Kuluvalla hallituskaudella on luotu jo 80 000 uutta työpaikkaa.

Suomalaista yhteiskuntaa on kehitettävä sopimiseen perustuvana hyvinvointiyhteiskuntana. Suomessa on onnistuneella tavalla yhdistetty joustavuus ja turvallisuus - tästä on pidettävä kiinni jatkossakin.

Taloudellinen kasvu edellyttää tuottavuuden ja osaamisen vahvistamista. Koulutuksen laatua on parannettava ja pääsyä siihen helpotettava. Yhteiskunnan panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen on lisättävä 5-7 prosentilla vuodessa. Erityinen huomio on kiinnitettävä tuottavuutta parantavien innovaatioiden synnyttämiseen ja sen vaatimaan yhteistyöhön korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityksien välillä. Innovaatioita tarvitaan myös uusien markkinoiden valtaamiseksi. Osaamisen pohjaa on laajennettava uusille teollisuuden aloille ja palveluihin. Niiden avulla syntyy työtä ja toimeliaisuutta mm. matkailu- ja kulttuurialoille myös kasvukeskusten ulkopuolelle.

Kaikki mukaan - tavoitteena täystyöllisyys

Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää täystyöllisyyttä. Kaiken yhteiskunnallisen uudistustyön perustana on oltava työllisyyden parantaminen. Tavoitteenamme on luoda seuraavankin vaalikauden aikana 100 000 uutta työpaikkaa. Terve talouspolitiikka ja vahva, kestävän kehityksen mukainen kasvupolitiikka ovat sosialidemokraattien lähtökohta myös tulevalla vaalikaudella.

Työvoiman saatavuus on turvattava ja työn ja työntekijän kohtaamista on edistettävä. Työvoiman ulkopuolella oleville on tarjottava mahdollisuus työhön. Työelämän on oltava reilua ja työnteon on aina oltava kannattavaa. Työelämän ulkopuolelle pudonneita on aktiivitoimilla tuettava takaisin työelämään.

Nuorten yhteiskuntatakuuta on vahvistettava. Tavoitteena on, että jokainen nuori joko opiskelee, työskentelee tai osallistuu muutoin ammattitaitoa vahvistavaan toimintaan. Sairauden tai muun elämäntilanteen vuoksi työelämän ulkopuolelle joutuneiden työkykyä on vahvistettava. Vammaisten ja vajaakuntoisten mahdollisuuksia ansaita toimeentulonsa omalla työllään on tuettava.

Työelämässä tarvitaan kaikkien panosta. Työpaikoille on luotava sukupolvien silta, jossa vanhempi väki voi siirtää osaamistaan nuoremmille. Työuran pidentyminen vähentää paineita sekä eläkejärjestelmässä että hoivamenoissa, ja lisää ikäihmisten aktiivisuutta. Ikääntyneiden työtehtävät on mitoitettava kohtuullisesti, työkykyä on ylläpidettävä ja motivaatiosta on huolehdittava. Hyvinvointia työelämässä on tuettava.

Tarvitsemme työelämään myös maahanmuuttajia, ja maahanmuuttajat tarvitsevat työtä. Paras keino kotoutumiselle on varmistaa jokaiselle paikka työmarkkinoilla. Työpaikka antaa ihmiselle identiteetin ja tunteen, että on mukana yhteisössä. Se antaa yhteisön ja työtoverien verkoston.

Työttömyys on köyhyyden suurin syy. Siksi parasta sosiaalipolitiikkaa on uusien työpaikkojen luominen ja vahva työllisyyspolitiikka. Jokaisen työkykyisen on voitava elättää itsensä ja perheensä työnsä tuloksin. Työllä ansaitun ansiosidonnaisen sosiaaliturvan ja sitä täydentävän syyperusteisen vähimmäisturvan tulee mahdollistaa toimeentulo tulonhankintakyvyn heikentyessä. Toimeentulotuki takaa että ketään ei jätetä heitteille.

Työllisyyttä tukevaa oikeudenmukaista verolinjaa jatkettava

Veropolitiikan päämääränä on myös jatkossa palveluiden ja tulonsiirtojen kestävä rahoittaminen. Siksi veropohja on pyrittävä pitämään laajana ja yhtenäisenä. Verotuksessa tärkeä periaate on että verot suhteutetaan veronmaksukykyyn. Verotuksella voidaan vaikuttaa työllisyyden lisäämiseen, tulonjaon tasaamiseen, ympäristöön, terveyteen sekä talouden kilpailukykyyn.

Työllisyyden hoidolle veropolitiikalla on ratkaiseva merkitys. Palkkatulojen verotusta on kevennettävä edelleen maltillisesti osana ostovoiman ja vakaan kehityksen takaavaa tulo- ja talouspolitiikkaa. Tavoitteena on, että palkkoihin kokonaisuudessaan kohdistuva vero- ja maksurasitus ei kiristy eläkemaksujen ja yleisen ansiotason noustessa. Työn verotuksen alentaminen on kohdistettava pieni- ja keskituloisiin. Harmaan talouden torjuntaa on edelleen tehostettava.

Tavoitteena on edelleen kehittää verorakennetta työntekoa ja työllisyyttä suosivaksi. Yritysverotus on pidettävä kilpailukykyisenä. Päättyvällä vaalikaudella tehtyjen uudistusten vaikutuksia on seurattava. Työllisyyssyistä työpaikkaruokaloiden ja ravintoloiden ruokatarjoilun arvonlisäveroa on alennettava, mikä edellyttää ratkaisun saamista aikaan EU-tasolla. Euroopan unionissa on pyrittävä ratkaisuihin jotka yhtenäistäisivät yritysveropohjaa.

Julkisten palveluiden rahoittamiseksi verojen tuotosta on pidettävä kiinni. Tulevalla hallituskaudella on käytävä läpi sosiaalisten tulonsiirtojen verotus ja korjattava selvät kohtuuttomuudet. Tämä koskee erityisesti eläkeläisten verotusta.

Suomessa pienten perintöjen verotus on kansainvälisesti vertaillen kireää, kun taas suurten perintöjen verotus on matalaa. Perintöverotusta on alennettu yritysvarallisuuden osalta sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Perintöverotuksen epäkohtia on poistettava ja tavanomaisten pienten perintöjen verotusta helpotettava.

Maailmantalouden haasteet kohdattava reiluin pelisäännöin

Maailmankaupan vapautuminen, verkostotuotannon lisääntyminen ja osaamistason nousu myös kehitysmaissa on johtanut tuotantojen ja investointien herkkään siirtymiseen maasta toiseen. Tämän muutoksen aiheuttaman epävarmuuden keskellä on huolehdittava ihmisten turvallisuudesta. Työntekijöiden oikeuksien on oltava yhtäläiset eri puolilla maailmaa. Reilut työelämän pelisäännöt kuuluvat niin suomalaiselle kuin kehittyvän maan työntekijällekin. Suomalaisyritysten on kannettava yhteiskuntavastuunsa sekä kotimaassa että toimiessaan ulkomailla.

Suomen tulee antaa panoksensa reilun maailmankaupan pelisääntöjen rakentamiseen. Kauppajärjestelmän epäoikeudenmukaisuudet on purettava. Markkinat tulee avata myös kehitysmaiden tuotteille.

Suomen kansainvälistymistä on edistettävä yliopistojen tutkijavaihtoa lisäämällä. Tavoitteena on, että jokaisella korkeakouluopiskelijalla on mahdollisuus opiskella osan aikaa myös ulkomailla. Ulkomaisten opiskelijoiden Suomeen jäämistä on helpotettava.

Kannattavan ja työllistävän elinkeinotoiminnan laajentumista ja sijoittumista Suomeen tulee edistää. Erityistä huomiota on jatkossakin kiinnitettävä yrittäjyyden edellytyksiin. Paras kilpailuvalttimme on edelleen hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoama koulutus ja muut laadukkaat palvelut kaikille.

Suomen houkuttelevuutta sijoittumiskohteena on parannettava huolehtimalla liikenneinfrastruktuurista ja nopeista sekä tehokkaista yhteyksistä maan sisällä ja maasta ulos. Liikenneväylien ja logististen yhteyksien kehittäminen parantaa yritystemme kilpailukykyä ja lisää työpaikkoja. Suomen kilpailukyky vaatii sekä teollisuuden, että palveluiden osalta hyvin toimivat logistisen väylät. Liikenneväylien investointitasoa tulee nostaa nykytasosta ja rahoituspäätöksiä tulee pitkäjänteistää. Pitkäjänteisyyden turvaamiseksi on laadittava erillinen yli hallituskauden ulottuva liikenneinvestointiohjelma.

Ulkomaankaupan tarvitsemien liikenneyhteyksien ohella on kehitettävä alueiden menestymisen kannalta ja turvallisen liikkumisen kannalta keskeisiä väyliä. Liikenneverkkomme keskeiset runkoyhteydet on uudistettava vuoteen 2030 mennessä vastaamaan elinkeinoelämän ja ihmisten liikkumistarpeita. Tämä vaatii uusia, nopeaa henkilöliikennettä ja raskasta tavaraliikennettä palvelevia rataosuuksia, keskikaiteellisia ohituskaistateitä sekä moottoriteitä.

Osaamisella ja tietoyhteiskunnalla turvaa muutokseen

Ympäröivä maailma muuttuu tänä päivänä nopeasti. Suomi kansainvälistyy ja rajat madaltuvat. Ammateissa vaaditaan yhä monipuolisempia osaajia sekä jatkuvaa uudelleen kouluttautumista. Suomeen on luotava kattava, työelämälähtöinen aikuiskoulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa ammattitaidon ylläpitämisen ja uusimisen. Työntekijöiden ja työnantajien on yhdessä huolehdittava ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Korkea osaaminen ja ammattitaito antavat ihmiselle turvan työelämän muutoksissa. Työntekijöiden kouluttaminen parantaa myös yrityksen tuottavuutta, kun työntekijät pystyvät nopeasti omaksumaan uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja sekä kehittämään omaa työtään. Työaikaa on jatkossa voitava käyttää yhä enemmän työntekijöiden osaamisen päivittämiseen ja kohottamiseen.

Työnantajien on kannettava nykyistä suurempi vastuu myös irtisanottavien uudelleenja täydennyskoulutuksesta ja uuden työpaikan löytymisestä. Tavoitteena on, että irtisanomisen kohdatessa voitaisiin turvata mahdollisimman monelle siirtyminen työstä toiseen työhön.

Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa sähköiset palvelut helpottavat ihmisten pääsyä palveluihin. Pitkien etäisyyksien Suomessa sähköinen asiointi voi parantaa alueellista tasa-arvoa ja tukea edellytyksiä asumiseen ja työntekoon myös kasvukeskusten ulkopuolella. Yhteiskunnan ja liike-elämän näkökulmasta tietoyhteiskunnan toteuttaminen merkitsee parempaa tuottavuutta ja entistä kilpailukykyisempää toimintaympäristöä. Tietoyhteiskunta voi myös vahvistaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa tarjoamalla kansalaisille uusia keinoja osallistua ja vaikuttaa. Koko väestölle on taattava edellytykset toimia tietoyhteiskunnassa, kaikki on pidettävä mukana. Tämä merkitsee muun muassa laajakaistayhteyksien ulottamista laajasti kotitalouksiin. Verkkoasiointiin tarvittavien laajakaistayhteyksien kortinlukijalaitteineen tulisi olla tarjolla kirjastoissa sekä yhteispalvelupisteissä. Kansalaisten verkko-osaamisen edistämisessä sivistysjärjestöillä on merkittävä rooli.

Eroon pätkäelämästä ja työelämän epäkohdista

Huoli työn ja toimeentulon jatkumisesta on pahimpia esteitä ihmisten jaksamiselle, ja se vaikuttaa myös tuottavuuteen. Ihmisten suhde työhön on muuttunut. Puolet työntekijöistä tekee ylitöitä - osa ilman korvauksia. Työn ja muun elämän raja hämärtyy. Epäsäännöllisiä työvuoroja tehdään paljon, ja pienten lasten vanhemmat tekevät pitkää työpäivää. Toiset ihmiset puolestaan ovat alityöllistettyjä tai tekevät pätkätöitä. Kokoaikainen työ on ihmisten perusoikeus, osa-aikaisen työn tulee olla mahdollisuus niille, jotka sitä itse toivovat.

Kaikilla on oltava oikeus työhön, jolla tulee toimeen. Epätyypillisten työsuhteiden käyttöä on vähennettävä ja pätkätöitä muutettava pysyviksi työsuhteiksi. Julkisen vallan on näytettävä tässä esimerkkiä. Kuntien ja valtion on työnantajina pyrittävä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin.

Pätkätöitä ei saa teettää huonommin työsuhteen ehdoin kuin vastaavaa vakituista ja kokoaikaista työtä. Pätkätyöntekijällä on oltava myös käytännössä samanlaiset mahdollisuudet esimerkiksi työterveyshuoltoon kuin vakituisilla kokoaikaisilla työntekijöillä. Vuokratyövoiman käytölle on asetettava selkeät työoikeudellisesti määritellyt ehdot ja rajoitukset. Työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa on vahvistettava.

Ihmiset on otettava työpaikoilla huomioon nykyistä paremmin. Ihmisiä kuluttavasta työyhteisöstä on siirryttävä ihmisiä ja heidän vahvuuksiaan tukevaan työyhteisöön. Työaikojen on oltava sellaisia, että ihmiset jaksavat sekä työssä että muussa elämässään. Työn, muun elämän ja levon pitää olla tasapainoisessa suhteessa.

Perheen ja työn yhteen sovittamisella työelämään tasa-arvoa

Vanhempien on voitava viettää aikaa lastensa kanssa, ja siksi pienten lasten hoito ja työelämä on voitava sovittaa yhteen. Isiä on kannustettava osallistumaan nykyistä enemmän lastenhoitoon ja perhevapaiden käyttöön. Perhevapaiden kustannusten tasaamista kaikkien työnantajien kesken on jatkettava. Myös opiskelun ja perheen yhteensovittamista pitää helpottaa.

Julkisia palveluita on edelleen kehitettävä; päivähoito, kouluruokailu ja vanhusten palvelut luovat tasaveroiset työssäkäyntimahdollisuudet niin naisille kuin miehillekin. Toimiva ja laadukas päivähoitojärjestelmä takaa molemmille vanhemmille ja yksinhuoltajille mahdollisuuden osallistua työelämään. Myös vuorotyössä käyvien vanhempien lasten päivähoidon laatuun, hoito-olosuhteisiin ja hoitomuotoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Sosialidemokraatit haluavat kehittää lasten päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Haluamme pitää kiinni päivähoidon hyvästä laadusta. Siihen kuuluu ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta sekä turvallinen hoitoympäristö. Päivähoidolla on tärkeä merkitys myös syrjäytymisen ehkäisyssä.

Työelämän tasa-arvoa on syytä edistää eri keinoin, mm. luomalla naisille ja miehille yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja uralla etenemiseen. Tasa-arvolain mukaisten tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten avulla edistetään palkkauksellista tasa-arvoa ja henkilöstön osaamisen kehittämistä.

Ilmastonmuutosta torjuttava - puhdas ympäristö kaikille

Ilmastomme lämpenee lähivuosikymmeninä poikkeuksellisen nopeasti. Se uhkaa muuttaa koko maapallon ekosysteemiä. Meidän on sitouduttava toimiin ilmastonmuutosten ehkäisemiseksi. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan voida pysäyttää Suomen yksipuolisin toimin, vaan tarvitaan myös EU:n ja globaalin tason toimia. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää kasvihuoneilmiötä aiheuttavien päästöjen kasvun pysäyttämistä ja vähentämistä. Vähäpäästöistä tekniikkaa on suosittava taloudellisin keinoin.

Sosialidemokraattien pitkän tähtäimen tavoitteena on öljyriippuvuudesta vapaa Suomi; vuoteen 2030 mennessä niin lämmityksessä kuin kuljetuksessakin on aina oltava tarjolla vaihtoehto öljylle. Biopolttoaineiden käyttöä on lisättävä, ja ympäristöystävällisiä autoja sekä uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa lämmitysjärjestelmien kehittämistä on tuettava tutkimus- ja kehityspanostuksilla ja investointituilla. Kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman energian saanti on turvattava kotitalouksille ja teollisuudelle. Tämä edellyttää monipuolista energiantuotantoa.

Toimiva joukkoliikenne vähentää kasvihuonepäästöjä ja lisää ihmisten tasaveroisia liikkumismahdollisuuksia. Joukkoliikenteen rahoitukseen on tehtävä selkeä tasokorotus. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi on kiinnitettävä huomiota maankäytön suunnitteluun ja työsuhdematkalipun käytön lisäämiseen.

Itämeren ja muiden vesistöjemme tila vaatii välittömiä toimenpiteitä. Teollisuuden ja asutuksen jätevesipäästöt on saatu jo varsin hyvin kuriin. Rehevöitymisen suurin kotimainen aiheuttaja on maatalous, jonka päästöjä on vähennettävä aktiivisesti. Laivojen jätevesien laskeminen mereen on saatava loppumaan. Itämeren alueen yhteistyötä tarvitaan edelleen mm. alueen suurkaupunkien jätehuollon ja vedenpuhdistuksen kehittämisessä.

Ympäristönäkökohdilla on vahvistettava talouden kilpailukykyä ja luotava edellytykset hyvään työllisyyden kehitykseen. Uutta ympäristöteknologiaa tulee kehittää ja luoda edellytykset myös sen konkreettiselle käyttöönotolle.

Eläinsuojeluvalvontaa on tehostettava ja alan lainsäädäntöä on saatettava ajan tasalle.

Tavoitteena palvelukykyiset kunnat

Kunta- ja palvelurakenneuudistus vahvistaa kuntien kykyä turvata ja kehittää palveluita ja huolehtia elinkeinopolitiikasta ja omasta taloudestaan. Uudistuksen lähtökohtana on kansanvallan vahvistaminen ja kuntalaisten omien vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus johtaa kuntarakenteen eheytymiseen. Työssäkäyntialueista tulee keskeinen perusta kuntarakenteen ja palveluiden kehittämiselle. Palveluiden on oltava korkeatasoisia ja kaikkien saatavilla. Julkisesti tuotetut palvelut takaavat parhaiten palvelut molemmilla kotimaisilla kielillä. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttämiä palveluja. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut.

Jotta haasteisiin voidaan vastata, uudistuksella on pyrittävä vahvempaan kuntarakenteeseen. Yhdyskuntarakennetta on tiivistettävä koko maassa ja eheytettävä kaupunkiseuduilla keskuskaupunkivetoisesti. Tuottavuutta on lisättävä.

Uudistus jättää päätösvallan palvelutuotannon järjestämisestä kunnille ja säilyttää demokraattisen päätöksentekojärjestelmän. Henkilöstön asema uudistuksessa on turvattava.

Hankkeessa selkiytetään myös valtion kuntapolitiikkaa parantamalla peruspalveluohjelman asemaa sekä vahvistamalla kuntien omaa rahoituspohjaa ja yksinkertaistamalla kuntien valtionosuusjärjestelmää.

Ikäihmisille arvostusta ja turvaa

Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää hoito- ja hoivapalveluita ikäihmisille ja veteraaneille. Hoitohenkilökunnan riittävyydestä sekä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista on huolehdittava. Hyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu on turvattava yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Vanhuksille on sosiaali- ja terveyskeskusten yhteistyöllä turvattava riittävät kotipalvelut. On laadittava yli vaalikauden ulottuva suunnitelma, jolla varaudutaan vanhustenhuollon kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen pitkäjänteisesti.

Eläkeläisjärjestöjen arvokasta työtä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä kulttuuri- ja harrastustoiminnan järjestämiseksi on tuettava ja siihen on osoitettava riittävästi varoja.

Väestön ikääntymiseen on varauduttava sukupolvisopimuksella. Sitoudutaan nykytasoisten eläkkeiden hoitamiseen, ja sen vaatimaan noin 0,2 prosenttiyksikön vuotuiseen työeläkemaksujen nousuun vaalikauden aikana. Eläkerahastointia lisätään suurten ikäluokkien vielä ollessa työelämässä.

Väestön ikääntyessä tarvitsemme kaikkien panosta työelämään. Työnantajien on sitouduttava inhimillisyyteen työelämässä. Sukupolvisopimuksella taataan nuorille kunnollinen koulutus ja sen jälkeen ensimmäinen työ- tai harjoittelupaikka. Eläkkeellä olevilla tulee olla, niin halutessaan, mahdollisuus osallistua työelämään. Eläkeläisille taataan kohtuullinen osuus hyvinvoinnin kasvusta. Sitoudutaan julkisen talouden velan vähentämiseen. Näiden toimien tavoitteena on turvata kaikille toimeentulo, sovitut etuudet sekä toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Hyvä asuinympäristö kaikille

Sosialidemokraattien tavoitteena on turvata kaikille ihmisille hyvä koti ja kohtuullinen asumistaso. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä kaupunkimaista pientalotuotantoa on lisättävä. Pientaloja on rakennettava sekä omistus- että vuokra-asunnoiksi. Kaupunkipolitiikan avulla on edistettävä kestävää kehitystä ja hyvää asumista, ehkäistävä asuinalueiden eriytymistä ja huolehdittava nykyisen asuntokannan ja alueiden korjaamisesta. Lähiöiden viihtyisyyttä on lisättävä.

Kuntien tulee huolehtia kohtuuhintaisen tonttitarjonnan lisäämisestä. Tarvitaan myös kuntien yhteistyötä suurimmilla kaupunkiseuduilla. Rakentamaton tonttimaa on saatava nopeammin tarvetta vastaavaan asuntotuotantoon maapolitiikan ja verotuksen keinoin. Kuntien määräämät luovutusehdot mahdollistavat tonttimaan osoittamisen kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon sekä omatoimiseen rakentamiseen.

Asunnottomuuden kipeään ongelmaan on tehokkaasti puututtava. Vammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja ikäihmisille on toteutettava toimivat asunnot ja riittävät tukipalvelut kohtuullisin kustannuksin. Erityisryhmille rakennettavien asuntojen investointiavustusjärjestelmän toimivuus on selvitettävä.

Hyvää suomalaista terveydenhuoltoa vahvistettava

Sosialidemokraattinen terveyspolitiikka nostaa terveydenhuollon päätavoitteeksi väestön terveystason parantamisen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämisen. Tulevalla vaalikaudella on selvitettävä, millä keinolla terveyserojen kasvu voidaan pysäyttää ja kääntää kehityssuunta päinvastaiseksi. Julkista terveydenhuoltoa on edelleen kehitettävä koko maassa. Kansallisten terveys- ja sosiaalihankkeiden vaikutukset ja kehittämistarpeet on arvioitava.

Sosialidemokraatit haluavat tarjota suomalaisille entistä toimivammat ja monipuolisemmat terveyspalvelut lähellä ihmistä. Nykyistä vahvemmat peruskunnat kykenevät järjestämään ihmisille nykyistä laadukkaampia ja monipuolisempia terveyspalveluja ilman turhia odotusaikoja ja hoitojonoja. Väestöpohjaltaan riittävän suuriin terveyskeskuksiin voidaan luoda toimivat työyhteisöt, joissa terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien ja hoitajien määrä on nykyistä suurempi.

Lasten terveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kouluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on lisättävä. Perheiden tueksi on muodostettava peruspalveluiden tukiverkosto, jossa yhdistyvät terveyden, koulun, sosiaalityön, mielenterveystyön ja varhaiskasvatuksen asiantuntemus.

Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa liikunta on ratkaisevassa asemassa. Koululiikuntaa ja koulupihojen virikkeellisyyttä on lisättävä ja kannustettava lapsia arkiliikuntaan. Liikuntapaikkojen rakentamiseen ja liikunnan kansalaistoiminnan tukemiseen on suunnattava lisäresursseja. Terveysliikuntaa edistäviä sekä lähiliikuntapaikkoja on rakennettava lisää. Myös vanhuksille ja vammaisille on turvattava mahdollisuudet käyttää liikuntapaikkoja.

Koulutusta kaikille

Vahvalla osaamisella on keskeinen merkitys Suomen menestykselle. Yhteiskunnassa ja työelämässä selviytymisen edellytys on hyvät perustaidot ja vahva ammattiosaaminen. Työelämän muutoksissa vahva osaaminen mahdollistaa työpaikan tai - tehtävien vaihdon ja uudelleen työllistymisen. Siksi on pidettävä huoli, että kaikilla on mahdollisuus oppimiseen ja koulutukseen.

Suomen koulutusjärjestelmä, erityisesti peruskoulu, on saanut kansainvälistä tunnustusta. Yhtenäinen peruskoulu luo tasa-arvoa, mutta samalla se on tuottanut kansainvälisessä vertailussa erinomaisia oppimistuloksia. On pidettävä kiinni kaikkien lasten oikeudesta laadukkaaseen koulutukseen taustastaan tai asuinpaikastaan riippumatta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä opintojen ohjaukseen, koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseen sekä opettajien työssä jaksamiseen.

Maahanmuuttajien opetukseen on kiinnitettävä huomiota. Yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että kaikki ulkomaalaiset, jotka tulevat suomalaiseen yhteiskuntaan, oppivat kielen mahdollisimman nopeasti. Kielen ja kulttuurin opetus päiväkodeissa ja peruskoulussa varmistavaa sen, että toisenlaisen etnisen taustan omaavat nuoret ovat jo lapsuudesta asti aktiivinen osa yhteisöä. Maahanmuuttajien muuntokoulutusta sekä muualla suoritettujen opintojen tunnustamismenettelyä on kehitettävä.

Iltapäivätoiminnasta on siirryttävä eheytettyyn koulupäivään, mikä merkitsee harrastustoiminnan tuomista koulupäivän yhteyteen. Koulupäivän eheyttämisellä voidaan lisätä kouluhyvinvointia, vähentää kiirettä ja antaa mahdollisuus vapaaehtoiseen, aktiiviseen osallistumiseen sekä lisätä koulupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa ja taideharrastuksia. Koulupäivän eheyttäminen vähentää lasten yksinoloa ennen ja jälkeen koulupäivän, luo perustan lasten hyville vapaa-ajanviettotavoille sekä tukee heidän sosiaalista kehitystään. Toiminta on organisoitava koulukeskeisesti hyödyntäen eri toimijoiden resursseja.

Toisen asteen koulutusta on kehitettävä, mikä merkitsee lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyön lisäämistä. Niillä voi olla myös yhteinen ylläpitäjä. Koulutuksen tarkoituksena on tarjota oppilaille sivistystä, kätten taitoja, tukea, turvaa ja terveyttä. Samalla ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja arvostusta on lisättävä. Koulutusjärjestelmän on tarjottava kaikille mahdollisuus edetä korkeammalle koulutusasteelle omien valmiuksiensa ja pyrkimyksiensä mukaisesti.

Korkeakoulutuksen laatua on parannettava ja korkeakoulujen perusrahoitus on turvattava. Korkeakoulujen on tunnistettava omat vahvuutensa ja panostettava niihin alueelliset erityistarpeet huomioon ottaen. Näin Suomeen saadaan huippuluokan tutkimusta ja opetusta. Suomessa tarvitaan alueellisesti kattava korkeakouluverkko. On vahvistettava korkeakoulujen tutkimuksen tasoa sekä taloudellista osaamista siten, että korkeakoulujen osaamisalueet täydentävät toisiaan.

Opintotukea on kehitettävä siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun.

Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus hankkia sivistystä. Vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä on parannettava.

Turvallisuutta arkeen

Turvattomuus on aivan tavallisten suomalaisten arkipäivää. Turvattomuuden tunne rajoittaa erityisesti lasten, vanhusten ja naisten elämää. Työelämässä väkivallan uhkasta kärsitään entistä enemmän hoitoalalla, kaupassa, liikenteessä sekä muissa asiakaspalvelutehtävissä.

Toimiva ja tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta takaa parhaiten kaikkien kansalaisten turvallisuuden. Fyysinen turvallisuus kuuluu hyvinvointiyhteiskuntaan sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden ohella. Turvallisuus on taattava kaduilla, kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla.

Arjen turvallisuutta on varmuus siitä, että jokainen saa tarvitessaan apua. Hyvin toimivat ja koko maan kattavat hätäkeskus sekä palo- ja pelastuspalvelut tuovat turvallisuutta. Katuturvallisuuden lisäämiseksi lähipoliiseja on oltava riittävästi. Sisäinen turvallisuus edellyttää myös sosiaalista turvallisuutta, jolla tarkoitetaan erityisesti niitä syrjäytymistä ehkäiseviä ja elinoloja kohentavia toimia, joilla on mahdollista vähentää ajautumista rikollisuuteen ja rikoskierteeseen.

Rikoksiin syyllistyneet on saatettava nopeasti vastuuseen teoistaan. Nopealla puuttumisella voidaan ehkäistä erityisesti nuorisorikollisuutta. Erityisesti nuorten rikoksentekijöiden uusintakierteen katkaisemiseksi ja vapautuvien vankien tukemiseksi on kriminaalihuollon sekä sosiaali- ja terveydenhoidon välistä yhteistyötä tiivistettävä. Onnistunut päihdepolitiikka lisää kansalaisten hyvinvointia, mutta ehkäisee myös rikoksia. Siksi päihdekuntoutukseen sekä huumeiden ja muiden päihteiden vastaiseen työhön on panostettava.

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa on määrätietoisesti vähennettävä. Kuntien, poliisin ja sosiaalitoimen tehokas yhteistyö tulee varmistaa. Perheväkivallan uhrin tulisi saada kaikki tarvitsemansa palvelut samasta pisteestä. Perheväkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen on vaikeaa myös ammattilaisille ja tätä varten on järjestettävä koulutusta.

Oikeus turvalliseen työelämään kuuluu jokaiselle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yksin työskentelevien asemaan. Työssä kohdatun väkivallan vähentäminen on toteutettava osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Työpaikoilla on varauduttava vaaratilanteisiin sekä huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta toimimaan uhka- ja väkivaltatilanteissa sekä työntekijöiden suojaamiseksi tarvittavista turvalaitteista.

Kunnollinen oikeusturva on ihmisten perusoikeus. Oikeutta on saatava kohtuullisessa ajassa, asiantuntevasti ja edullisesti. Myös riittävän julkisen oikeusavun, velka- ja talousneuvonnan sekä kuluttajaneuvonnan avulla voidaan ratkoa monia ongelmia jo ennalta. Tuomioistuinten ruuhkat on purettava tehostamalla lainkäyttöä ja huolehtimalla riittävistä resursseista myös oikeusavussa ja syyttäjälaitoksessa.

Rauhaa ja hyvinvointia eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella yhteistyöllä

Sosialidemokratia on kansainvälinen liike. Solidaarisuus, tasa-arvo ja kansanvalta ovat sosialidemokratian arvoja kansainvälisessä yhteistyössä. Niiden puute missä tahansa maailman osassa heijastuu epävakautena ja turvattomuutena myös ulospäin. Siksi rauha, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus ja demokratia ovat sekä päämääriä että keinoja paremman maailman luomiseksi. Sosialidemokratia pyrkii aidosti maailman parantamiseen.

Tuemme monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön vahvistamista. Yhdistyneiden Kansakuntien toimintakykyä on tehostettava ja järjestön uudistustyötä jatkettava ja sen uusien elinten, ihmisoikeusneuvoston ja rauhanrakentamiskomission toimintaedellytysten turvaamiseen on panostettava. Haluamme osallistua aktiivisesti globalisaation kansainvälisten hallintamekanismien kehittämiseen, tavoitteena globalisaation tulosten tasaisempi ja oikeudenmukaisempi jakautuminen. Toimimme kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän tehostamiseksi. Ihmiskauppaa vastaan on taisteltava.

Haluamme Suomen osallistuvan aktiivisesti YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden toteuttamiseen kasvattamalla kehitysyhteistyöpanostaan ja osallistumalla uusien kehitysrahoitusmuotojen kehittämiseen. Kehitysmaiden asemaa kansainvälisessä kauppapolitiikassa pitää vahvistaa.

Euroopan unionia on kehitettävä vahvana globaalina toimijana ja vaikuttajana rauhan, kehityksen ja solidaarisuuden puolesta. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on tehostettava ja erityisesti EU:n siviilikriisinhallinnan valmiuksia vahvistettava.

Uskottava oma puolustus, EU:n tiivistyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö sekä läheinen yhteistyö Naton kanssa ja siihen liittyvä mahdollisuus halutessamme harkita Naton jäsenyyttä täyttää nykytilanteessa Suomen turvallisuuspoliittiset tarpeet.

Haluamme Suomen sitoutuvan vastedeskin vahvaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Haluamme kehittää sen sisältöä ja muotoja vastaamaan ajan tarpeita.

Toimimme EU:n ja Venäjän yhteistyön syventämisen ja laajentamisen puolesta. EU:n mahdollisimman yhtenäinen Venäjä-politiikkaa antaa Suomelle parhaan perustan kehittää omia Venäjä-suhteitaan. Sitoudumme vahvasti pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden käytännön edistämiseen.