Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/407

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Kannanotto SDP:n eläkepoliittisen ohjelman toteuttamisesta


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Kannanotto SDP:n eläkepoliittisen ohjelman toteuttamisesta
  • Vuosi: 1975
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

KANNANOTTO SDP:N ELÄKEPOLIITTISEN OHJELMAN TOTEUTTAMISESTA

Hyväksytty SDP:n XXX puoluekokouksessa Jyväskylässä 1975

Puoluekokous viittaa esityksessä mainitun Tampereen puoluekokouksessa hyväksytyn eläkepoliittisen ohjelman lisäksi sen pohjalta 23. 8. 1973 puoluetoimikunnan antamaan toimenpideohjelman luontoiseen eläkepoliittiseen kannanottoon, joka on esityksessä tarkoitettujen tavoitteiden mukainen ja jo osittain toteutunut.

Puoluetoimikunnan eläkepoliittinen kannanotto on kokonaisuudessaan seuraavan sisältöinen:

I Eläketurvaa koskevat tavoitteet

1. Työeläkkeen karttumisprosentti korotetaan 1 %:sta 1,5 %:iin ja työeläkkeiden vähimmäiseläke korotetaan 22 %:sta 33 %:iin. Samalla kansaneläkkeen tukiosaa määrättäessä työeläke jää etuoikeutetuksi tuloksi 250 markkaan asti. Ennen lainmuutosta myönnettyjen eläkkeiden vähimmäisprosentteja korotetaan siten, että myös eläkkeellä olevien asema vastaavasti paranee. Kansaneläkkeen perusosa maksetaan edelleen kaikille vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen saajille.

2. Työtulo tehdään asteittain etuoikeutetuksi tuloksi kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen ja puolison työtulo myös työkyvyttömyyseläkkeen tukiosaa määrättäessä.

3. Eläkekatto toteutetaan kansan- ja ansioeläkkeiden alenevalla yhteensovitusprosentilla siten, että pienipalkkaisimmilla eläke vastaa palkan määrää. Yhteensovitusprosentti alenee tulojen kasvaessa siten. että se on B 1 palkkaluokan tasolla 50 % eläkkeen perustana olevasta palkasta.

4. Työeläkkeiden tason nostamisen yhteydessä niihin liittyvä lapsikorotus korvataan kansaneläkkeen lapsikorotuksella sen nykyistä tasoa nostamalla ja muuttamalla se markkamääräiseksi.

5. Kansan- ja ansioeläkkeiden indeksitarkistuksissa sovelletaan yhteistä eläkeindeksiä. Uuden eläkeindeksin soveltamisesta mahdollisesti aiheutuva säästö käytetään pienituloisten eläkeläisten tulotason parantamiseen.

6. Sairausvakuutus tehdään ensisijaiseksi ansioeläkkeisiin nähden eläkeläisten toimeentuloturvaa huonontamatta. Uudistuksesta valtiolle aiheutuvat lisäkustannukset rahoitetaan työnantajan sairausvakuutusmaksua korottamalla.

II Eläkejärjestelmien hallinnon kehittäminen

Kansaneläke- ja sairausvakuutusjärjestelmän vuosittain maksamat etuudet ovat noin 2,5 miljardia markkaa ja laitoksen rahastot ja muu omaisuus noin 1 miljardi markkaa. Työeläkerahastojen reaaliarvon lasketaan ehdotettujen uudistusten jälkeen 10 vuodessa kaksinkertaistuvan nykyisestä 4,5 miljardista markasta. Työeläkevarojen rakenne- ja suhdannepoliittisesti tarkoituksenmukainen käyttö sekä eläkejärjestelmien kehittäminen siten, että tehdään mahdolliseksi yhtenäisen eläkejärjestelmän syntyminen, edellyttävät seuraavia eläkejärjestelmien hallintoa koskevia välittömiä uudistuksia:

1. Eläkelaitosten hallinnossa lisätään työntekijäjärjestöjen edustusta.

2. Työeläkevarojen automaattinen takaisinlainaus työnantajille lopetetaan.

3. Työeläkerahastojen varojen ohjaamista varten perustetaan neuvottelukunta, jossa on työmarkkinajärjestöjen, työeläkejärjestelmän ja valtiovallan edustus.

4. Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistot muodostetaan myös ansioeläkejärjestelmään kuuluvien asioiden palvelupisteiksi.

5. Kansaneläkelaitos laatii vuosittain budjetin, jonka valtioneuvosto vahvistaa. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa kansaneläkelaitokselle eläkelainsäädännön yleisiä soveltamisohjeita.

Tampereen puoluekokouksen jälkeen alulle saatuja eläkepoliittisia osauudistuksia ovat mm. ns. eläke- pommin nimellä tunnettu kansaneläkeuudistus, joka sisälsi kansaneläkkeiden tukiosan ja tukilisien huomattavat korotukset ja osaeläkejärjestelmä, joka pa- ransi osittain työkyvyttömyytensä menettäneiden toimeentuloturvaa. Lisäksi on toteutumassa työeläk- keiden tasokorotus puolitoistakertaiseksi ja jo eläk- keellä olevien vähimmäiseläketurvaa parannettu. Lisäksi on tulossa voimaan kansaneläkeuudistus, jonka mukaan eläkkeensaajalla on tukiosaa vähentämättä oikeus 650 markan muuhun tuloon. Uudistuksella estetään kansaneläkkeiden pieneneminen ansioeläkkeiden taso- tai indeksikorotusten johdosta.

Osatavoitteiden saavuttamisen myötä puoluetoimikunta laatii uusia toimenpideohjelmia sekä selvittää voimassa olevan eläkepoliittisen ohjelman tarkistamistarpeen.

Lisäksi puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan huolehtimaan eläkepolitiikan jatkuvasta kehittämisestä siten, että jokaisella eläkeläisellä on riittävä toimeentulon ja saavutetun ansiotason kohtuullisesti turvaava eläke. Tällöin on erityisesti kiinnitettävä huomiota perheenemäntien, rintamamiesten ja opiskelijoiden eläketurvan puutteiden korjaamiseen. Eläkejärjestelmien kehittämisessä on pyrittävä järjestelmien selkiinnyttämiseen ja yksinkertaistamiseen sekä eläkehakemusten nykyistä nopeampaan ratkaisemiseen. Erityisesti on selvitettävä kansaneläkelaitoksen asema sosiaalivakuutuksen hoitajana. Työeläkejärjestelmän hallinnossa ja varojen käytössä on kansanvaltaisuutta lisättävä yhteistyössä ammattiyhdistysliikkeen kanssa.