Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/413

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

IHMISTEN EUROOPPAAN


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: IHMISTEN EUROOPPAAN
  • Vuosi: 2004
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Euroopan parlamentin vaalit 2004

SDP:n puoluevaltuuston kokous 13.-14.3.2004

IHMISTEN EUROOPPAAN

Ensi kesäkuussa pidettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa päätetään Euroopan tulevaisuuden vaihtoehdoista. Vaalien päävaihtoehdot tulevat Euroopan kahdelta suurimmalta ryhmältä, sosialidemokraateilta ja konservatiiveilta. Sosialidemokraattien menestys merkitsee hyvinvointiyhteiskunnan perusteiden vahvistumista: työntekijöiden oikeuksia, työllisyydestä ja yrittäjyydestä huolehtimista sekä laadukkaita ja kattavia julkisia palveluita. Oikeiston menestys merkitsee lisää valtaa markkinavoimille, heikompia työehtoja työntekijöille, lisää valtaa pääomalle ja heikkeneviä julkisia palveluita.

Unionin päämäärien toteuttaminen vaatii määrätietoista, laajaa ja toimivaa poliittista yh-teistyötä. Tähän hajanainen ja sisäisesti ristiriitainen oikeisto ei kykene. Sosialidemokraateilla on valmius ja koeteltu taito rakentaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Sosialidemokraattinen kansanliike käy myös jatkuvaa keskustelua kansalaisjärjestöjen, eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen sekä eurooppalaisen yritys- ja elinkeinoelämän kanssa.

Suomalaisten tahto on selvä. Suuri enemmistö haluaa säilyttää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Hyvinvointiamme ei kuitenkaan rakenneta vain rajojemme sisällä, vaan menestyksemme vaatii yhä enemmän kansainvälistä kanssakäymistä. Tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä voidaksemme parhaalla mahdollisella tavalla taata kansallisen hyvinvointimme.

HYVINVOINNIN JA YHTEISVASTUUN EUROOPPA

Sosialidemokraatit toimivat työllisyyden puolesta. Euroopan menestystekijöitä ovat osaaminen, kulttuuri, toimiva yhteiskunta ja ihmisten vastuu toisistaan. Tätä sosiaalisen Euroopan mallia me haluamme vahvistaa.

Unionin ja sen jäsenmaiden menestys voi perustua vain laadukkaaseen osaamiseen. Koulutus ja tutkimus ovat kasvun ja työllisyyden avaintekijät. Tietotekniikan ja uuden tek-nologian hyödyntäminen edistää Euroopan kilpailukykyä.

Työelämän asioissa tarvitaan eurooppalaisia vähimmäistasoja kilpailun vääristymisen estämiseksi. Tämä edellyttää määräenemmistöpäätösten käyttöönottoa. Eurooppa-tasolla tehtyjen sopimusten käyttö on turvattava ja kolmikantaista neuvottelumallia on pidettävä tavoitteena myös muissa jäsenmaissa.

Perustuslaillinen sopimus tunnustaa julkiset palvelut osaksi eurooppalaista arvopohjaa. Euroopan sosialidemokraatit ovat johdonmukaisesti kehittäneet julkisten palveluiden eurooppalaista mallia. Tätä työtä on jatkettava. Tulevassa perustuslaissa on kuitenkin pidet-tävä huolta, että kansalaisille tärkeät julkiset palvelut pysyvät kansallisessa ja kansanval-taisessa päätöksenteossa.

Suomella on EU-liittymissopimuksessa erioikeus lakisääteisen työeläketurvan hoitamiseen myös yksityisissä, vain Suomessa toimivissa työeläkevakuutusyhtiöissä. Työeläkkeet ovat sosiaaliturvamme keskeinen osa, jonka säilyttämiseksi on varmistettava järjes-telmää koskevan erioikeuden jatkuminen myös tulevaisuudessa.

Hyvinvointimme perustuu verotuksella yhteisesti kerättäviin varoihin, joita käytetään mm. koulutus-, terveys-, turva- ja hoivapalveluihin. Sosialidemokraattien tavoitteena on ylläpitää yhteiskunnassa toimivaa ja tehokasta julkista palvelutuotantoa, joka lisää erityisesti vähävaraisempien kansalaisten tasa-arvoisuutta. EU:ssa on huolehdittava siitä, ettei jäsenmaiden välinen verokilpailu vaaranna kansalaisten laajalti tukemaa malliamme.

Kun Euroopan unioni laajentuu, on tärkeää, että sosiaalinen malli vahvistuu. Uusien jä-senmaiden on voitava vahvistaa kansalaistensa elintasoa ja sosiaaliturvaa. Laajentumi-nen hyödyntää myös nykyisiä jäsenmaita.

Laajentumiseen liittyy tällä kertaa poikkeuksellisen suuret palkka- ja elintasoerot nykyis-ten ja uusien jäsenmaiden välillä. Siksi on perusteltua, että laajentuminen toteutuu siirty-mäaikoja käyttämällä.

Unionin laajentuminen vaatii onnistuakseen selkeitä linjauksia tulevaan kehitykseen. Laajentuminen ei saa merkitä nykyisten ja uusien jäsenmaiden kansalaisten eikä työntekijöiden oikeuksien ja turvan heikkenemistä. Uudet markkinat tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta unionin ja jäsenmaiden on huolehdittava siitä, että kilpailu on reilua. Tasa-arvon on toteuduttava myös unionin sisäisessä toiminnassa, erityisesti miesten ja naisten välillä.

Työvoiman liikkuvuutta rajoittavan siirtymäajan puitteissa on varmistuttava siitä, että työehtojen valvonta toimii ja että niiden rikkomisesta aiheutuu tehokas seuraamus.

Suomessa tehtävään työhön on jatkossakin sovellettava suomalaisia vähimmäisehtoja työntekijän kansalaisuudesta riippumatta. Alipalkkauksesta on tehtävä työsyrjintärikos, työehtojen viranomaisvalvontaa on tehostettava, pääurakoitsijan ja tilaajan vastuuta työehtojen noudattamisesta on lisättävä. Ammattiliitot tarvitsevat kanneoikeuden ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien toteuttamiseksi käytännössä.

Niiden suomalaisten yritysten, jotka toimivat lähialueilla on myös kannettava vastuunsa. Niillä on oltava valmius neuvotella riittävistä työehdoista sijaintimaassaan. Näin mahdollistetaan hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen ja vähennetään epätervettä kilpailua.

Tasapainoinen alueellinen kehitys

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikasta vuosille 2006-2013 päätetään tulevan vaa-likauden aikana. Sosialidemokraatit toimivat sen puolesta, että rakennepolitiikan varat käytetään tehokkaasti sekä nykyisissä että uusissa jäsenmaissa. Aluepolitiikan keskeisen periaatteen on oltava eurooppalainen solidaarisuus. Tukea tulee ohjata kestävän kehityksen mukaisesti uutta osaamista ja uusia työpaikkoja luoviin hankkeisiin. Suomen erityispiirteet, mm. pohjoinen sijainti, syrjäisyys ja pitkät välimatkat, on otettava edelleen huomioon.

EU:n rakennerahastoja uudistettaessa on edelleen turvattava Pohjois- ja Itä-Suomen korkein mahdollinen EU:n aluetuki. SDP pitää tärkeänä aluepoliittisia tukitoimia myös Suomen rakennemuutosalueilla. EU:n aluepolitiikassa tulee jatkossakin huomioida kaupunkien erityisasema ja EU:n kaupunkipolitiikan kehittämistä tulee jatkaa.

TURVALLISUUTTA IHMISEN ARKEEN

Suomen puheenjohtajuuskaudella 1999 unioni otti tehtäväkseen aikaansaada vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen. Tämän toteuttaminen edellyttää yhteis-työtä rajavalvonnassa sekä yhtenäisempää maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Myös oikeuslaitosten ja poliisiviranomaisten välistä yhteistyötä on tiivistettävä.

Turvallisuuden uusia haasteita ovat muun muassa ympäristön äkilliset muutokset, väestöliikkeet, ihmiskauppa, uskontojen rinnakkaiselo, alueelliset konfliktit, sortuvat valtiot, kansainvälinen rikollisuus, terrorismi ja joukkotuhoaseiden leviäminen. Kielteisen kehityk-sen torjumiseksi tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistoimintaa.

Unionin ja jäsenvaltioiden yhteistoimin on luotava tehokkaat välineet rajat ylittävää rikollisuutta, ihmiskauppaa, huumesalakuljetusta ja vakavia ympäristörikoksia vastaan. Ihmisten arkista elämää ja yhteyksiä yli rajojen on helpotettava byrokraattisia esteitä raivaamalla.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö vahvistaa turvallisuuttamme

Euroopan unionista on kehittymässä tärkeä kansainvälinen vaikuttaja, jonka keskeisiin periaatteisiin kuuluu laaja turvallisuuskäsite ja monipuolinen keinovalikoima konfliktien ennalta ehkäisemiseksi ja kriisien hallinnaksi. EU:n mahdollisuuksia käyttää monipuolisia turvallisuutta lisääviä keinoja tulee tehostaa ja sen kapasiteettia tällä alueella lisätä.

Euroopan unionin keskeisiin periaatteisiin kuuluu rauhantilan vahvistaminen ja yhteinen vastuu maanosamme turvallisuudesta. EU:sta on kehittymässä turvallisuusyhteisö, jonka toiminta vahvistaa kaikkien jäsenmaiden turvallisuutta. Unionin jäsenmaat tuntevat keski-näistä solidaarisuutta eivätkä ne ole puolueettomia, jos jokin jäsenmaa on joutunut terro-risti- tai muun ulkopuolisen hyökkäyksen kohteeksi. Suomi sitoutuu EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan täysimääräisesti niin kuin hallitusten välisessä konferenssissa on EU:n perustuslakiluonnoksesta sovittu.

YMPÄRISTÖSTÄ HYVINVOINTIA

Saasteet eivät tunne rajoja, siksi ympäristömme suojelu vaatii eurooppalaista yhteistyötä.

Itämeren alueen merkitys maallemme kasvaa niin taloudellisesti, poliittisesti, sosiaalisesti kuin erityisesti ympäristön kannalta. Erityisesti EU:n uudet jäsenmaat, Baltian maat ja Puola, haastavat meidät yhteistyöhön.

Euroopan unioni tarvitsee toimintaohjelman Itämeren ympäristön suojelemiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kaikkien Itämeren alueella vaikuttavien valtioiden kanssa. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden avulla on jo saatu alueen valtiot, Euroopan komissio ja kansainväliset rahoituslaitokset yhdessä panostamaan Itämeren alueen ympäristöongelmien hallintaan. Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakennustöiden aloittaminen on tästä näkyvin esimerkki.

Huomiota on kiinnitettävä erityisesti Itämeren ekologiseen tilaan ja yhteisen Itämeremme pelastamiseen ihmisten virkistykselle ja luonnolle. Kansainvälisesti on löydettävä keinot säädellä laivaliikennettä niin, että se on turvallista ja toisaalta on puututtava valtioiden ympäristöpäästöihin, Suomessa erityisesti maatalouden aiheuttamaan kuormitukseen. Ilmastomuutoksen torjumisen välineeksi kehitetty päästökauppa on toteutettava oikeu-denmukaisesti Euroopan unionin sisällä ja maailmanlaajuisesti.

Puhtaasta ympäristöstä puhdasta ruokaa

Ympäristöongelmien ehkäisy ja ympäristöriskien torjunta vaativat yhteistyötä sekä EU:ssa että YK:ssa. Panostukset uusien jäsenmaiden ympäristön tilan parantamiseen ja saastumisen ehkäisyyn parantavat myös suomalaisten elämänlaatua. Tavoite on vähen-tää saastuttamista; saastuttaja maksaa -periaatetta tulee vahvistaa.

Ruoan turvallisuus oli ensimmäisten aiheiden joukossa, kun eurooppalaista lainsäädän-töä alettiin luoda 1960-luvun alussa. Amsterdamin sopimuksesta 1994 lähtien kuluttajan terveyden suojelu on nostettu yhdeksi EU:n tärkeimmistä toiminta-alueista.

Kaikki ympäristön ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat yhteisölait säädetään Euroopan parlamentissa. Parlamentti on viime vuosina tiukentanut mm. elintarviketurvallisuusnormeja.

Ruokaturvallisuuden varmistamisessa entistä tärkeämpää on myös koko ruoantuotantoketjun sitoutuminen turvallisuustavoitteisiin. Tämän on toteuduttava kaikissa jäsenmais-sa.

Kuluttajien suojelua on lisättävä parantamalla tuotteiden elinkaarta koskevien tietojen saantia ja selkeyttämällä tuotemerkintöjä.

Eläinsuojelulainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa on tiukennettava EU:ssa.

POHJOISESTA ULOTTUVUUDESTA VOIMAA LÄHIALUEILLEMME

Euroopan unionin laajennuttua 1. toukokuuta 2004 vastuu unionin ja Venäjän yhteisestä rajasta kuuluu myös Virolle, Latvialle, Liettualle ja Puolalle. Seuraavalla vaalikaudella unionille luodaan yhtenäinen rajavalvonta erikoisvirastoineen osana vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen ohjelmaa.

Rajavalvonta voi olla kuitenkin vain osa ratkaisua lähialueemme ongelmiin. Haasteet ovat mittavia hyvinvoinnin, demokratian ja oikeusvaltion edistämisen, ympäristönsuojelun ja talouden aloilla. EU:n ja Venäjän välinen raja on maanosamme jyrkin elintasokuilu. Eu-roopan unionin ulkoraja ei saa olla este yhteisten kysymysten ratkaisemiseksi; tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä.

Suhteita Venäjään on hoidettava EU:n ulkopolitiikan ja kehitteillä olevan EU:n Venäjä-politiikan puitteissa.

Pohjoisen ulottuvuuden rahoitus on varmistettava

Euroopan parlamentti päättää unionin monivuotisista rahoitusnäkymistä ja vuotuisista talousarvioista, joista varat osoitetaan myös Pohjoisen ulottuvuuden toimenpideohjelmaan. Yhteistyöhön Pohjoisen ulottuvuuden alueella on osoitettava jatkossa yhä enemmän unionin varoja. Tulevalla vaalikaudella on aluetukihankkeiden rahoitus- ja hallintomuotoja kehitettävä joustavammiksi. Samalla on lisättävä paikallisen tason merkitystä päätöksen-teossa.

Pohjoinen ulottuvuus on kehittynyt Suomen aloitteesta koko laajentuvan unionin yhteiseksi politiikaksi. Konkreettisia tuloksia on saatu useilla aloilla, esimerkiksi sosiaali- ja terveyshankkeissa, liiketoiminnan edellytyksissä ja ympäristöpolitiikassa. EU:n uutta naapuruuspolitiikkaa on kehitettävä aktiivisesti ja uudesta rajat ylittävään yhteistyöhön tarkoitetusta rahoitusinstrumentista on tärkeää suunnata riittävästi varoja EU:n ja Venä-jän väliseen yhteistyöhön.

Pohjoinen ulottuvuus on toimiva väline paikallisten, alueellisten ja koko Pohjois-Eurooppaa koskevien hankkeiden edistämiseen. Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaa on kehitettävä myös seuraavalla vaalikaudella. Pohjois-Euroopasta ja Itämeren alu-eesta voi tulla maanosamme voimakkain kasvualue, mikäli rajoista ja meristä luodaan ihmisiä yhdistäviä tekijöitä.

Toimivat kuljetuspalvelut ovat avainasemassa

EU panostaa merkittävästi liikenne- ja kuljetusverkoston parantamiseen. Kuljetusten toi-mivuus ja luotettavuus ovat keskeisiä tuotantoa tukevia tekijöitä ja niiden on oltava kunnossa, jotta uusien markkinoiden mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti.

Suomalaisen kuljetusalan kilpailukyvystä on huolehdittava. Julkisen vallan toimilla on turvattava suomalaisten kuljetusyritysten tasapuolinen kohtelu. Euroopan laajuisella työ- ja lepoaika- yms. sääntelyllä voidaan luoda yhteisiä pelisääntöjä. Näiden noudattamista on myös tehokkaasti valvottava.

TOIMIVA JA TEHOKAS UNIONI

Sosialidemokraatit Suomessa ja koko Euroopassa korostavat EU:n toimivuuden ja tehok-kuuden merkitystä. Kansalaisten, jäsenmaiden ja koko Euroopan kannalta yhteisiin säätöihin ja vahvoihin yhteisiin toimielimiin perustuva unioni takaa sen, että unionin arvot ja tavoitteet voidaan toteuttaa. Tämä on myös kooltaan pienen, mutta poliittisesti vakaan ja taloudelliselta kilpailukyvyltään vahvan jäsenvaltion kansallinen etu.

Unioni tarvitsee uuden perustuslain

EU:n monimutkaisia perustamissopimuksia yhtenäistetään uudeksi perustuslailliseksi so-pimukseksi. Sosialidemokraatit pitävät perustuslakia välttämättömänä ja haluavat saattaa työn loppuun mahdollisimman pian. Uusi perustuslaki ei muuta unionin luonnetta itsenäisten jäsenvaltioiden liittona, kansalaisten ja jäsenvaltioiden tiiviinä yhteisönä. Perustuslail-la ei muodosteta liittovaltiota vaan tehostetaan ja selkeytetään unionin toimintaa.

On tärkeää, että vahvistetaan unionin kansalaisten perusoikeuksia, lisätään unionin kykyä edistää yhteistä turvallisuutta ja parantaa Euroopan kilpailukykyä sekä vahvistetaan yhteisiä toimielimiä. Päätöksenteon tehokkuutta on tärkeää lisätä ja unionin toimintaa on selkeytettävä ja siitä on saatava avoimempi. Unionin ja sen jäsenvaltioiden välisiä suhtei-ta on selkeytettävä.

Näitä tavoitteita edistetään perustuslaillisella sopimuksella, jonka laatimista sosialidemokraatit tukevat.

Tasapuolisuus on turvattava

Perustuslakiuudistuksessa ja kaikessa muussakin EU:n toiminnassa on pidettävä kiinni yhteisistä perusarvoista.

Komissiossa on toteutettava kaikkien jäsenvaltioiden tasapuolinen edustus; sosialidemokraatit pitävät välttämättömänä, että jatkossakin Suomella säilyy oma komissaari. Euroo-pan parlamentin ja EU:n neuvoston paikka- ja äänimäärissä on varmistettava myös pienten valtioiden äänen kuuluminen.

Unionin avoimuutta ja selkeyttä on parannettava

Perustuslakiehdotus sisältää monia EU:n avoimuutta ja selkeyttä parantavia ehdotuksia. Avoimuus ja selkeys - toiminnan ja päätöksenteon seurattavuus ja valvonta - eivät silti ole vain suuria perustuslakikysymyksiä. Avoimuuden tulee ulottua jokaiseen päivään, jokaiseen päätökseen ja jokaiseen kokoukseen. Vain sillä tavoin kansalaiset, etu- ja kansa-laisjärjestöt ja julkinen sana voivat seurata päätöksentekoa ja luottaa sen demokraattisuuteen.

Päätöksentekoa on uudistettava avoimuuden ja seurattavuuden parantamiseksi myös unionin toimielinten sisällä. Komission hallinnon uudistamista on jatkettava. Ministerineu-voston kokousten ja asiakirjojen tulee olla erityisesti lainsäädännöstä päätettäessä julki-sia. Parlamentin toiminnassa on huolehdittava päätöksenteon säilymisestä avoimena.

Demokraattinen vaikuttaminen ja valvonta on turvattava

Kaiken poliittisen päätöksenteon tulee olla kansanvaltaista ja demokraattisesti valvottua. Suorilla vaaleilla valittavan ja kansalaisia suoraan edustavan Euroopan parlamentin täysipainoinen osallistuminen unionin lainsäädäntöön on välttämätöntä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä.

Jokaisen jäsenvaltion hallituksen toiminnan EU:n neuvostossa tulee perustua kansallisten parlamenttien kautta saatavaan demokraattiseen valtuutukseen. Kansallisilla parlamenteilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa EU-politiikkaan ja valvoa hallitusten toimintaa. Suomessa tämä on itsestäänselvyys ja toimiva käytäntö.

Kansallisten parlamenttien kautta yhteys EU:n päätöksenteon ja kansalaisten välillä säilyy aitona. Myös jäsenmaissa toimivat etu- ja kansalaisjärjestöt saavat äänensä kuuluviin parlamenttien kautta.

Kansallisten parlamenttien mahdollisuuksia valvoa myös suoraan unionin toimintaa on kehitettävä. Parlamenttien välisen yhteistyön lisääminen on tärkeää.

VAHVANA YHTEISTYÖN MAAILMASSA

Euroopan parlamentin vaikutusvalta kansalliseen lainsäädäntöön on suuri ja parlamentin vaalit ovat meille yhtä tärkeät kuin kansalliset eduskuntavaalit. Siksi on perusteltua sanoa, että Euroopan eduskunnan kokoonpanosta päätetään kesäkuussa 2004.

Euroopan eduskuntaan valittavat edustajamme voivat parhaiten edistää suomalaisten ja eurooppalaisten hyvinvointia toimimalla yhtenäisessä poliittisessa ryhmässä, jolla on riit-tävästi voimaa tavoitteidensa toteuttamiseen.

Sosialidemokraattien tavoite on nousta jälleen parlamentin suurimmaksi ryhmäksi ja kehittää eurooppalaista yhteiskuntamallia, joka perustuu korkeaan työllisyysasteeseen, hyvään koulutukseen ja osaamiseen. Me emme hyväksy Eurooppaan työtätekevien köyhien alaluokkaa, vaan haluamme turvata ihmisille mahdollisuuden tulla toimeen omalla työllään.

Taustansa ja kulttuurinsa tunteva kansa ja kansalainen voi toimia tasavertaisena globaalissa ympäristössä. Ansaitsemme edustajiksemme Euroopan eduskuntaan kokeneita, osaavia ja luotettavia henkilöitä. Näin varmistamme kansallisten etujemme toteutumisen.

Sosialidemokraatit - varma vaihtoehto!