SDP:N KUNNALLISPOLIITTISIA TAVOITTEITA

Hyväksytty puoluekokouksessa v. 1963

Kunnalliskysymykset ovat lähellä ihmisen normaalia elämänpiiriä. Siksi on kunnallisen toiminnan avulla mahdollista käytännössä osoittaa, mitä sosialidemokratia on ja mihin se pyrkii. Kunnallisvaalit vuonna 1964 muodostavat luonnollisen lähtökohdan sosialidemokratian uudelle nousulle yhteiskunnassamme. Tästä syystä on kunnallista toimintaa entisestään tehostettava puolueen asettamien tavoitteiden ja hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kunnallisvaalivalmistelut on suoritettava pitkällä tähtäimellä.

ORGANISAATIO

Yhteydet

Sosialidemokraattien kunnallista toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa on nykyistä enemmän huomiota kiinnitettävä yhteyksien hoitamiseen eri alueille, työpaikoille ja intressiryhmiin. Kunnallisjärjestöjen olisi paikkakunnillaan laadittava, pitäen lähtökohtana puolueen jo olemassa olevaa yhdysmiesverkostoa, työpaikoittain ja alueittain selvitys siitä, missä kunnallisen portaan käytettävissä on yhdysmies, ja ryhdyttävä toimenpiteisiin yhdysmiesverkoston täydentämiseksi. Eri työpaikkojen yhdysmiehiin on sitten pidettävä jatkuvaa yhteyttä.

Valtuustoryhmien on myös pidettävä nykyistä kiinteämpää yhteyttä kunnallisjärjestöön ja kuntalaisiin. Tärkeimmistä asioista on järjestettävä neuvottelu- ja selostustilaisuuksia. Ennen kuin periaatteellista laatua olevat asiat ratkaistaan, on ne pyrittävä saattamaan mahdollisimman laajan keskustelun kohteeksi.

Tiedoitustoiminta

Puolueen kunnallisen tiedoitustoiminnan tulee olla jatkuvaa. Aineiston jako on suoritettava pitkällä tähtäimellä eikä jätettävä sitä yksinomaan vaalien alle.

Kunnallispäivät

Hyviä tuloksia tuottaneita kunnallispäiviä on edelleen järjestettävä. Valtuustoryhmän on vuosittain toimitettava toimintakertomuksensa ja siihen liittyen selostus uusista aloitteista piirijärjestön ja puolueen kunnallisasiainjaostolle. Piirin kunnallisasiainjaoston on myös toimitettava vuosittain toimintakertomuksensa puolueen kunnallisasiainjaostolle. Puolueen kunnallisasiainjaoston harkittavaksi esitetään kunnallispäivien järjestämistä vuosittain piirien kunnallisjaostojen jäsenille.

Kunnallisasiainjaosto

Puolueen kunnallisasiainjaosto toimii neuvoa-antavana elimenä puoluetoimikuntaan ja eduskuntaryhmään nähden silloin, kun kunnallispoliittisia ratkaisuja tehdään. Se organisoi myös sos.-dem. ryhmän toimintaa kunnallisella alalla toimivien eri liittojen ja keskusjärjestön kokouksissa. Piirien kunnallisasiainjaostot organisoivat vastaavasti sos.-dem. ryhmän toimintaa kuntien, kuntainliittojen ja maakuntaliittojen kokouksissa.

Luottamustehtävien jako

Tällä hetkellä ovat kunnalliset luottamustehtävät useilla paikkakunnilla vielä keskittyneet liiaksi muutamien henkilöiden hoidettaviksi. Tämä vaikeuttaa uusien nuorien voimien vetämistä mukaan puolueen kunnalliseen toimintaan eikä ole eduksi asioiden hoidollekaan. Tästä syystä olisi asetettava paikalliset olosuhteet huomioonottaen raja sille, kuinka paljon luottamustehtäviä yhdellä henkilöllä saa olla. Tavoitteena olisi pidettävä sitä, että lautakuntapaikkoja ei keskitetä liiaksi samoille henkilöille.

OHJELMAKYSYMYKSET

Kuntien rasituksia vähennettävä

Viime vuosina on valtiovallan toimesta erilaisia lakisääteisiä taloudellisia rasituksia yhä enemmän siirretty valtiolta kuntien maksettavaksi. Tämä kehitys on merkinnyt yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden lisääntymistä maassamme, sillä kunnallisverotus kohdistuu vähävaraiseen kansanosaan paljon raskaampana kuin valtion verotus. Köyhät ja vähävaraiset kunnat ovat kärsineet kehityksestä eniten. Tähän suuntaukseen on saatava muutos. Lisäksi on kuntien taloudellisen aseman epätasaisuutta pyrittävä valtion toimenpitein tasoittamaan.

Kuntien yhteistoiminnan kehittäminen

Kysymys entistä monitahoisemmasta yhteistoiminnasta ja kuntaakin laajemmasta itsehallinnosta on tulossa entistä ajankohtaisemmaksi. Monet painavat perustelut puhuvat kuntien kansanvaltaa rakentavan yhteistoiminnan edelleen kehittämisen samoin kuin liian pienten tai heikkojen kuntien taloudellisesti voimakkaammiksi peruskunniksi yhdistymisen puolesta. Tällaisia seikkoja ovat mm. suurempi suunnitelmallisuus ja tehokkuus alueellisessa toiminnassa sekä jälkeen jääneiden kuntien saattaminen kehityksen tasolle.

Työllisyys

Kunnallisissa puitteissa on pyrittävä ottamaan huomioon yhteiskunnan kokonaisetu. Investoinnit on suoritettava ja kunnan omat työt järjestettävä siten, että ne mahdollisimman suuressa määrin tukevat täystyöllisyyden ylläpitämistä, mikäli näin voidaan menetellä vaarantamatta kunnan kehitystä. Lamakausien ja mahdollisen työttömyyden varalle on etukäteen laadittava suunnitelmat, joissa varsinkin nuorten työhönsijoittaminen tai esim. ammattikurssien järjestäminen on erikseen otettu huomioon.

Kunnan talous

Jotta kunta pystyisi hyvin selviytymään tehtävistään, on kunnan talouden hoitoon kiinnitettävä riittävästi huomiota. Ennakkorahastoinnilla ja pitkän tähtäimen suunnittelulla on luotava edellytykset edistykselliselle kunnallispolitiikalle.

Teollistaminen

Puolueen teollistamisohjelmaa on pyrittävä toteuttamaan myös kunnallisin toimenpitein. Tätä silmällä pitäen on kuntaan asetettava erityinen teollistamis- tai vastaava lautakunta, jonka tehtävänä on suorittaa selvityksiä kunnan teollistamisen edellytyksistä sekä toimia teollisuus- ym. yritysten kuntaan sijoittamiseksi ja uusien pysyvien työpaikkojen hankkimiseksi.

Kunnallislainsäädännön kunnan toimivaltaa koskevat säännökset ovat joillakin paikoin muodostuneet esteeksi kunnan tehokkaalle teollistamiselle ja elinkeinoelämän kehittämiselle. Näin ollen on syytä harkita toimivaltaa koskevien säännösten laajentamista. On myös päästävä eroon kuntien kesken esiintyneestä epäterveestä kilpailusta teollisuusyritysten saamiseksi paikkakunnalle. Erityisesti on torjuttava se, että jopa valtion laitokset ja valtiojohtoiset yritykset asettavat kunnille sijoittumisehtoja.

Verotus

Nykyisin voimassa oleva aineellinen verolainsäädäntömme on yhteiskuntamme pahin epäkohta. Koko verotuksen pohja on väärä. Tämä näkyy erityisesti kunnallisverotuksessa, jossa rasituksen jakautuminen on veronmaksukykyyn nähden epäoikeudenmukainen. Verotuksen uudistamiseen liittyvää selvitystyötä on kiirehdittävä ja saatava nopeasti aikaan kokonaisuudistus.

Uusi verotuslaki on tuonut mukanaan myös epäkohtia. Esim. verotuskustannukset ovat kuntien kohdalla suhteettomasti nousseet. Jatkuvasti on työskenneltävä tämän ja muiden epäkohtien poistamiseksi.

KELA:n tukiosamaksut

Väestön ikärakenteen erilaisuudesta johtuen rasittaa kansaneläkkeen tukiosamaksu varsinkin pienien ja köyhien kuntien taloutta kohtuuttomasti. Olisikin pyrittävä siihen, että tukiosasta johtuvat kustannukset siirretään valtion kannettaviksi.

Asuntokysymys

Asuntokysymys on jatkuvasti eräs yhteiskuntamme vaikeimpia ongelmia. Se on myöskin ongelma, joka kipeimpänä koskee vähävaraisia ja lapsirikkaita perheitä sekä vanhuksia ja nuoria pareja. On tyydytyksellä todettava, että useissa kunnissa on sosialidemokraattien toimesta saatu paljon aikaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Tätä työtä on kuitenkin entisestään laajennettava rakentamalla kunnallisia tai puolikunnallisia lähinnä vanhuksille ja lapsiperheille tarkoitettuja nykyaikaisia asuintaloja. Entistä enemmän on pyrittävä rakentamaan myös ARAVA-vuokrataloja.

Sosiaalisen asuntopolitiikan vaatimukset on otettava huomioon myös tonttipolitiikassa. Asuntoalueitten kaavoituksessa on pyrittävä mahdollisimman suuren viihtyisyyden luomiseen.

Asutustaajamien suunnittelussa on otettava huomioon riittävät alueelliset tilat myöskin lasten virkistysalueita sekä päivähuoltolaitoksia varten.

Yhteiskunnan on jatkuvasti kiinnitettävä erikoista huomiota myös maaseudun asunto-olojen kehittämiseen.

Vesi

Itsestään selvää on, että puhtaan veden riittävä saanti ja veden puhdistus järjestetään tehokkaasti.

Liikenne

Liikenneyhteyksien suunnittelussa on otettava huomioon paitsi tämän hetken vaatimuksia myös liikenteen tuleva voimakas kasvu. Etenkin maalaiskunnissa olisi kunnan sisäistä tieverkostoa siten kehitettävä, että syrjäkulmien asukkaat saavat kohtuullisin kustannuksin mahdollisuuden olla yhteydessä keskuspaikkaan.

Oikeusturva

Kuntien olisi pyrittävä huolehtimaan siitä, että myös vähävarainen tai varaton kuntalainen olisi oikeutettu maksuitta saamaan oikeusapua ja lainopillisia neuvoja. Varojen puute ei saisi kenenkään ihmisen kohdalla muodostaa estettä hänen laillisiin oikeuksiinsa pääsemiselle ja oikeuksiensa puolustamiselle. Tässä tarkoituksessa olisi yhden tai useamman kunnan perustettava mahdollisuuksien mukaan kunnallinen oikeusaputoimisto tai palkattava lähinnä sosiaalilautakunnan alaisuuteen lainopillisen tutkinnon suorittanut asianajaja.

Sosiaalinen turva

Kuntien ja valtiovallan on yhteistoiminnassa huolehdittava asukkaittensa sosiaalisen turvallisuuden luomisesta ja kehittämisestä. Tässä tarkoituksessa on pyrittävä kaikille kuntalaisille luomaan eri kuntamuodoissa vertailukelpoiset ja tasa-arvoiset elämän olosuhteet huoltoavustukseen ja muuhun sosiaaliseen tukeen nähden.

Erikoista huomiota on kiinnitettävä invaliidien ja muiden vajaatyökykyisten kuntouttamiseen ja ammattikoulutustoimintaan sekä tehokkaaseen työllistämiseen, joka luo heille mahdollisuudet riittävään toimeentuloon oman talouden puitteissa.

Kuntien on osaltaan myös hoidettava tehokkaasti vajaamielisten huoltoon liittyvät tehtävänsä.

Sosiaalisessa huoltotoiminnassa on otettava huomioon huollettavien yksilöllisyys ja henkilökohtaiset tarpeet.

Huollon saajille on annettava mahdollisuus omakohtaiseen toimintaan oman kodin piirissä. Tämän vuoksi on pyrittävä erikoisesti kehittämään mm. vanhusten luona tapahtuvaa kotiaputoimintaa. Näin menetellen varataan vanhuksille toimeentulomahdollisuudet omassa tutuksi käyneessä elämänympäristössä mahdollisimman pitkään.

Kunnalliset huoltolaitokset on sekä huollettavien hoidon ja kohtelun kannalta että ulkonaiselta kunnoltaan järjestettävä nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Erikoisesti on pyrittävä luomaan näihin laitoksiin viihtyisyyttä ja kodinomaisuutta, jonka tulisi kuvastua jo hoitolaitosten niinissäkin. Hoitolaitokset on myös mahdollisuuksien mukaan sijoitettava niin, että ne muodostavat osan yhteiskuntaa.

Lasten ja nuorten huolto

Lasten ja nuorten huollossa on erityinen paino asetettava hyvien kasvatusolosuhteiden luomiseen. Koska koti on lapsen luonnollisin kasvuympäristö, on koteja tukemalla ja hyviä sijoituskoteja etsimällä pyrittävä supistamaan laitoshoitoon joutuvien lasten lukua. Kunnallisten lastenkotien kehittämisessä on entistä suuremmassa määrin käytettävä hyväksi perheryhmäkodeista saatuja myönteisiä kokemuksia.

Lasten ja nuorten kehitys- ja sopeutumisongelmien selvittelylle on omistettava nykyistä enemmän huomiota. Kuntien on pyrittävä tehokkaasti tukemaan kasvatusneuvoloiden perustamista ja niiden toiminnan kehittämistä, samalla kun valtiovalta on saatava osallistumaan niiden ylläpitokustannuksiin nykyistä suuremmassa määrin.

Kunnallista kodinhoitotoimintaa on erikoisesti pyrittävä tehostamaan ja kehittämään. Tällä tavalla voidaan mm. perheenäitien työmäärää keventää ja antaa kodinhoitoapua perheelle silloin, kun se sitä kipeimmin tarvitsee äidin sairauden, loman tms. syyn vuoksi.

Perhekasvatus

Kuntien on syytä kiinnittää huomiota myös valistus- ja neuvontatyöhön kotitalouden alalla. Kotien järkevä ja suunnitelmallinen taloudenhoito edistää perheenjäsenten hyvinvointia. Tähän tähtäävä neuvonta- ja valistustyö kuuluu kunnan tehtäviin.

Terveyden- ja sairaanhoito

Kunnallisessa terveydenhoitotyössä on tärkeä osuus yleisellä valistustoiminnalla, jonka avulla on korostettava puhtauden ja siisteyden sekä terveitten elämäntapojen merkitystä. Terveydenhoitotyön on keskityttävä yleisten kansansairauksien torjumiseen, jollaisiksi keuhkotuberkuloosin jälkeen ovat tulleet myös syöpä, sydän- ja verisuonitaudit sekä reuma. On korostettava urheilun ja liikunnan merkitystä terveydelle ja varattava näiden harrastamiseen tarkoituksenmukaisia paikkoja. Maksuttomat, kaikkiin kansalaisiin ulottuvat terveystarkastukset on saatava aikaan ja varattava jokaiselle välittömästi tilaisuus asianmukaisen hoidon ja neuvonnan saamiseen. Äitiys- ja lastenneuvolaverkoston lisäksi olisi luotava kunnallinen perhe- ja avioliittoneuvolaverkosto. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten terveyden huoltoon. Hampaiden hoito on ulotettava kansakouluista myös kansalais- oppi- ja ammattikouluihin sekä huolehdittava asianmukaisista kuulo- ja näkötarkastuksista.

Askel puolueemme jo perustamisestaan lähtien vaatimaa maksutonta sairaanhoitoa kohti tapahtuu sairausvakuutusjärjestelmään siirryttäessä. Sairausvakuutuslaki on saatava sellaiseksi, että se antaa mahdollisimman suuren turvan ja että sen aiheuttamat kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti. Tavoitteenamme on edelleen täysin maksuton sairaanhoito ja sairauden vuoksi menetettyjen ansioiden korvaaminen. Tätä silmällä pitäen on kuntien sairaanhoitotehtävänsä suunniteltava.

Kuntien on osaltaan huolehdittava keskus-, alue- ja paikallissairaaloiden kehittämisestä ja uusien rakentamisesta. Kansalaisten ikärakenteessa tapahtuneen muutoksen johdosta ovat erityisen tarpeellisiksi tulleet sairaitten vanhusten käyttöön tarkoitetut hoitopaikat.

Kotisairaanhoitoon on luotava edellytykset. Tällöin tulevat ensi kädessä kysymykseen asunto-olojen parantaminen, lääkäreitten ja hoitohenkilökunnan varaaminen säännöllisiin kodissa käynteihin sekä lääkehuollon parantaminen.

Lääkäreitten ja hoitohenkilökunnan koulutusta on valtiovallan toimenpitein kiireellisesti ja voimakkaasti lisättävä erityisesti koulutuspaikkoja ja oppilasmääriä lisäämällä. Näin jokainen kunta voi kiinnittää palvelukseensa riittävän määrän sekä lääkäreitä että sairaanhoitajia. On tutkittava mahdollisuuksia kunnanlääkäriverkoston täydentämiseksi erityisiä sairasasemia perustamalla.

Raittiuspolitiikka

Kuntien tulee tehokkaasti taistella päihdyttävien aineiden väärinkäyttöä vastaan ja pyrkiä kasvattamaan kansalaisia raittiiseen elämäntapaan. Myynti- ja anniskelupaikkojen tarpeen mukaista säännöstelyä, lukumäärää ja sijoitusta on kuntien valvottava tarkoituksenmukaisen raittiuspolitiikan edellyttämällä tavalla.

Alkoholiliikkeen voittovarat on jaettava nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja nimenomaan siten, että niillä tuetaan tuloksia tuottavaa toimintaa.

Nuorisotyö

Kunnallisen nuoriso- ja urheilutyön tehtävänä on ensisijaisesti tukea alan järjestöjen toimintaa. Kuntien on pyrittävä rakentamaan urheilu- ja nuorisotaloja tai muulla keinoin varaamaan riittävästi tiloja kaikkien kunnan alueella toimivien järjestöjen toimintaan. Urheilu- ja nuorisojärjestöjen maksuttomaan käyttöön on pyrittävä hankkimaan monipuolista havainto- ja toimintavälineistöä. Kuntien on järjestettävä nuorisojärjestöjen ohjaajille koulutustilaisuuksia ja osallistuttava nuoriso-ohjaajien palkkaukseen.

Kunnallislakia on selvennettävä siten, että kaikki nuorisojärjestöt, myös ns. poliittiset, voivat saada kunnalta riittävästi ja tasapuolisesti taloudellista tukea.

Urheilu- ja nuorisotiloja rakennettaessa on pyrittävä alueelliseen keskittämiseen erityisten kulttuuri- ja urheilukeskusten aikaansaamiseksi.