Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/430

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Kunnissa luodaan turvallisen ja hyvän elämän edellytykset - Kunnallisvaaliohjelma


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Kunnissa luodaan turvallisen ja hyvän elämän edellytykset - Kunnallisvaaliohjelma
  • Vuosi: 2000
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Kunnallisvaalit 2000

Kunnissa luodaan turvallisen ja hyvän elämän edellytykset

Kunnallisvaaliohjelma

Puoluehallitus 25.5.2000

Kunta on paikallisen kansanvallan tärkein kanava. Kuntien kaikille kansalaisille järjestämät yhteiset palvelut tekevät hyvinvointiyhteiskunnasta elävää arjen todellisuutta. Kansalaisten valitsemat päättäjät kunnissa ovat vastuussa turvallisen ja viihtyisän yhdyskuntarakenteen ja ympäristön kehityksestä. Kunnallisten päättäjien arvot ratkaisevat kansalaisten hyvän arkielämän edellytykset.

Yhteiset kunnalliset palvelut toteuttavat yhteiskunnallista tasa-arvoa. Kunnan palveluja täydentävät monet muut palveluntuottajat, muun muassa kansalaisjärjestöt. Kun taakse jääneellä 1990-luvulla talous romahti ja työttömyys nousi ennätyslukemiin, olivat myös julkiset palvelut uhattuina. Yhteisissä selviytymistalkoissa jouduttiin palveluja supistamaan, mutta niiden perusrakenne kyettiin turvaamaan ja ne olivatkin yksi kansallisen selviytymisen keskeinen tekijä. Kaikilla oli ja on edelleen pääsy terveydenhuoltoon, peruskouluun, päivähoitoon, kirjastoon, liikuntaan, kulttuuriin ja muihin kunnallisiin palveluihin. Kansantalouden nyt kasvaessa on palveluista pidettävä huolta ja niitä on kehitettävä yhteisvastuun pohjalta.

Vaaleissa päätetään hyvinvointimme suunnasta. Me haluamme varmistaa hyvät ja toimivat kunnalliset peruspalvelut ja luoda nykyistä paremmat edellytykset palvelujen tekijöille ja sitä kautta palvelujen laadulle.

Kunta luo työtä - työ luo elinvoimaa

Työttömyyden nopea alentaminen kohti täystyöllisyyttä on lähivuosien keskeisin haaste. Tavoitteena on työllisten määrän lisääminen ja kansantalouden työllisyysasteen kohottaminen. Tämä edellyttää myös kunnilta aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

Elinkeinojen rakennemuutoksessa on huomattava määrä ihmisiä joutunut pysyvästi syrjään työelämästä. Kuntien ja työvoimatoimistojen yhteistyöllä on ratkaistava pitkään työttömänä olleiden koulutuksen puutteesta ja ammattitaidon vanhentumisesta johtuvat ongelmat. Työelämän ulkopuolelle joutuneiden kohtuullisesta toimeentulosta huolehtiminen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan rohkaiseminen ovat olennainen osa sosiaalisesti tasapainoisen kunnan kehittämistyötä.

Kuntien on luotava edellytyksiä yritystoiminnalle ja uusien työpaikkojen luomiselle. Laadukkaiden palvelujen lisäksi tähän tarvitaan aktiivista kaavoitusta, maapolitiikkaa ja seutukunnittaista yhteistyötä.

Hyvä kilpailukyky edellyttää korkeatasoisia yhteiskunnan perusrakenteita ja -palveluja. Ne tuotetaan paikallisesti ja niillä kannetaan vastuuta koko yhteisön menestyksestä. Tieto ja osaaminen, uuden teknologian sovellukset ja hyödyntäminen olemassa olevan tuotannon vahvistamiseen, hyvät liikenne- ja viestintäverkot, alueellinen aloitteellisuus sekä alueellisten toimijoiden hyvä yhteistyö ovat menestystekijöitä. Niillä luodaan edellytyksiä sosiaalisesti ja alueellisesti tasa-arvoiselle kehitykselle.

Maakuntien keskukset ja ympäröivä maaseutu muodostavat luonnollisen kokonaisuuden, jonka monipuolisen elinkeinorakenteen varaan voidaan rakentaa alueellista kehitystä. Menestyvät keskukset luovat kestäviä elämisen edellytyksiä myös ympäröiville alueille. Seutukuntien kehitys on kuitenkin erilaistunut: löytyy sekä hyvin menestyviä että ongelmaisia.

Maaseudun moninaisuuden säilyttämiseksi on kehittämistoimenpiteiden painopisteen oltava muualla kuin perinteisessä maataloudessa. Huomiota on kiinnitettävä koulutukseen, elinkeinorakenteen monipuolisuuteen, asumisympäristöön, saavutettavuuteen ja seudulliseen omaehtoiseen kehittämiseen.

Seudullinen elinkeinopolitiikka, inhimillinen osaaminen, kumppanuus ja verkottuminen eri taloudellisten, hallinnollisten ja kehittäjäorganisaatioiden kesken sekä laadukas sosiaalinen elinympäristö ovat seutukuntien menestyksen elinehtoja. Näistä virroista kasvaa kaupunkiseutujen dynaaminen kilpailukyky. Se luo elinvoimaisen toiminnallisen ja taloudellisen ympäristön ihmisten turvalliselle elämälle ja hyvinvoinnille.

Alueiden ja kuntien on pystyttävä vastaamaan avoimen talouden haasteeseen, jossa niiden menestyminen on entistä selvemmin riippuvainen niiden tarjoamista tuotannontekijöistä, kilpailueduista ja kilpailukyvystä - myös koulutetusta ja osaavasta työvoimasta sekä julkisista palveluista.

Tutkimus- ja kehittämisvaroja, EU:n rakennerahastovaroja ja työllisyysvaroja hyväksikäyttäen on luotava osaamiseen ja vahvoihin maakuntakeskuksiin perustuva alueellisen kehittämisen toimintastrategia. Julkisen vallan toimin on edistettävä alueellisesti kattavaa taloudellista kasvua. Kuntarajat ja hallinnolliset rakenteet ylittävällä kuntien ja valtion alueviranomaisten yhdessä tekemällä alueellisella kehittämistyöllä ja palvelujen järjestämisellä haluamme luoda maan eri osissa elinvoimaisia ja asukkaidensa hyvinvointia edistäviä seutukuntia.

Tavoitteena entistä paremmat palvelut

Hyvinvointipalvelut tuotetaan kunnissa. Tulevissa kunnallisvaaleissa päätetään, mitä ja miten palveluja tuotetaan, kuka ne maksaa ja kuinka laadukkaita palvelut ovat. Sosialidemokraatit sitoutuvat tekemään kunnissa päätöksiä, jotka parantavat kuntalaisten elämänlaatua ja lisäävät tasa-arvoa. Sosialidemokraatit tuntevat vastuunsa ja velvollisuutensa oman kuntansa, seutunsa ja maakuntansa kehittämisestä.

Kunnallisten palvelujen tulee olla kilpailukykyisiä vastaaviin yksityisiin verrattuina. Kuntalaisten oikeusturvaa ja kuluttajansuojaa julkisten palveluiden käyttäjinä on parannettava mm. kehittämällä valtakunnallisesti vertailukelpoisia palveluiden laatumittareita.

Laadukkaiden peruspalvelujen turvaaminen edellyttää myös palvelut tuottavien työntekijöiden riittävää määrää, koulutusta ja tasapainoista sukupuoli- ja ikärakennetta. Sosialidemokraatit sitoutuvat parantamaan kunnallisen työn houkuttelevuutta kiinnittämällä erityishuomiota voimavarojen oikeaan jakautumiseen, työssä jaksamiseen ja entistä oikeudenmukaisemman palkkauksen kehittämiseen. Kuntien tulee olla esimerkillisiä työnantajia tasa-arvoisen henkilöstöpolitiikan edistämisessä. Henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu ja hyvinvointi edistävät laadukkaiden palvelujen tuottamista.

Tasa-arvonäkökulma on luonnollinen osa kaikkea päätöksentekoa. Naisilla ja miehillä on erilaisen arjen kautta erilaiset palvelutarpeet. Kuntien toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat auttavat tasa-arvonnäkökulman löytämisessä eri hallinnonaloilla.

Jokainen tarvitsee hyvän ja turvallisen asunnon

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään ja turvalliseen asuntoon ja asumisympäristöön. Määrätietoisella maa- ja kaavoituspolitiikalla kunnat luovat pääasialliset edellytykset sille, että kuntalaisilla on edellytykset järjestää asumisensa tarpeidensa ja voimavarojensa mukaisesti. Sosialidemokraatit sitoutuvat erityisesti itsenäistä elämäänsä aloittavien nuorten, lapsiperheiden sekä asumisessaan tukea tarvitsevien kuntalaisten asumisen turvaamiseen. Haluamme myös kehittää asumisen ja ympäristön laatua niin, että ikääntyvätkin kuntalaiset voivat pärjätä mahdollisimman pitkään kodissaan.

Rakennemuutoksen myötä on elinkeinotoimintojen kasvu ja väestön muuttoliike suuntautumassa maan suurimpiin keskuksiin. Maamme jakautuukin entistä selvemmin väestöltään kasvaviin ja väestöltään ennallaan pysyviin tai taantuviin alueisiin. Suurimpien kaupunkiseutujen kasvu edellyttää määrätietoisen kaupunkipolitiikan luomista, jotta yhdyskuntien tasapainoinen tulevaisuus voidaan turvata.

Asunto-olojen kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa. Me sosialidemokraatit haluamme luoda sosiaalisesti vastuuntuntoisen asuntopolitiikan avulla monipuoliset asuntomarkkinat. Siksi haluamme lisätä vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tarjontaa erityisesti kasvukeskuksissa, joissa vuokra-asuntojen puute vaikeuttaa elinkeinotoimintojen kehitystä ja työllisyyden parantumista. Asunto-olojen kehittäminen edellyttää uusien asuntojen tuotannon lisäksi olemassa olevan asuntokannan ja asuinalueiden jatkuvaa hyvää ylläpitoa ja perusparantamista, jotta ne vastaavat sekä kunnoltaan, toiminnoiltaan että palveluiltaan entistä paremmin asukkaiden muuttuvia tarpeita.

Asuntojen hallintamuotojen ja rahoituksen monipuolisuudella, uustuotannon sijoittumisella ja vuokra-asuntojen asukkaiden valinnalla voidaan vaikuttaa asuntoalueiden kehittymiseen sosiaalisesti tasapainoisiksi ja moniarvoisiksi asuinyhteisöiksi.

Asumisessaan tukea ja hoivaa tarvitsevien kuntalaisten tarpeet on otettava huomioon asunto-olojen kehittämisessä. Tarvitaan palveluasuntoja ja hoivakoteja, esteetöntä asuinympäristöä ja itsenäistä asumista tukevia avopalveluita. Niiden toteuttaminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä kunnan asunto-, sosiaali- ja terveystoimen kesken.

Hyvä koulutus luo tasavertaiset mahdollisuudet

Tasa-arvoinen sivistyspolitiikka on modernin yhteiskunnan tuote ja jatkuva demokraattisen ja valveutuneen yhteiskunnan tavoite. Kansallisen menestysstrategian ydin on panostaminen tietoon ja osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Ne ovat taloudellisen kasvun, työllisyyden ja talouden myönteisen kehityksen varmin tae.

Sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite esiopetus toteutuu koko maassa 1.8.2000. Esiopetuksen toteuttaminen koko kuusivuotiaiden ikäluokalle luo kaikille lapsille entistä paremmat valmiudet varsinaiselle koulutielle lähtöön. Kuntien on turvattava riittävät resurssit uudistuksen läpiviemiseen.

Kuntien vastuulla olevan peruskoulun on tarjottava kaikille nuorille perhetaustasta ja varallisuudesta riippumatta hyvä yleissivistys ja edellytykset tietoyhteiskunnassa selviytymiselle. Peruskoulu on koko koulujärjestelmän kivijalka. Siitä tulee kehittää yhteisönsä toiminnallinen keskus, joka mahdollistaa nykyistä täysipainoisemman ja monipuolisemman toimintamahdollisuuksien koulun. Kerhotoimintaa on edelleen kehitettävä tavoitteena, että koulupäivästä kehittyy opiskelun ja vapaa-ajantoiminnan lomittama kokonaisuus.

Lapsilla on oltava oikeus saada laadukasta opetusta lähikoulussa. Koulussa on kaikille taattava koulurauha ja kaikenlaiseen syrjimiseen sekä kiusaamiseen on puututtava heti ja tehokkaasti.

Perusopetuksen resurssit on turvattava siten, että uuden koululain mukaisen tukiopetuksen, erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen tavoitteet toteutuvat. Opetussuunnitelmissa ja -käytännöissä tulee huomioida tasa-arvokasvatus sekä tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet.

Nuorisoasteen koulutuksen järjestämisessä on tavoitteena oltava kaikille nuorille edellytyksiensä mukaisen ammatilliseen tai lukiokoulutukseen pääsy. Nuorisoasteen koulutuksesta on luotava nuoren kannalta mahdollisimman yhtenäinen kokonaisuus, jossa kaikki koulutusväylät ovat jatko-opiskelumahdollisuuksissa ja arvostuksessa tasa-arvoisia. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön syventäminen ja sen kehittäminen ovat askel kohti uutta sivistysajattelua.

Perusammattikoulutuksen jälkeen on oltava mahdollisuus työllistyä useammissa ammateissa ja hankkia lisäpätevyyttä suorittamalla ammattitutkinto. Osaamisen uusiutuminen on mahdollista vain elinikäisen oppimisen kautta. Ammatillisen liikkuvuuden lisääminen on koko koulutuksen - mutta erityisesti ammatillisen koulutuksen - haaste. Oppisopimuskoulutuksella työssä oppiminen niveltyy toimivaksi osaksi koulutusta. Määrällisten tavoitteiden sijaan erityinen paino on asetettava laadukkaalle oppisopimuskoulutukselle.

Suomessa on ollut alueellisesti hajautettu koulutus- ja tutkimusjärjestelmä, mikä on osoittautunut EU-jäsenyyden myötä Suomen menestystekijäksi. Vahvat erikoistuneet alueyliopistot, ammattikorkeakoulujärjestelmän vakiintuminen ja muu koulutus sekä osaamiskeskusten perustaminen antavat tulevaisuudessakin Suomelle mahdollisuuden kehittää alueita ja koko maan hyvinvointia tasapuolisesti.

Korkein opetus tuottaa innovaatioita ympäröivään yhteiskuntaan. Koulutuksen, tieteen ja tekniikan alalla tehtävä hyvä yhteistyö ovatkin teknologian kehittämisen ja oikean soveltamisen keskeisiä edellytyksiä. Suomi on kehittynyt huipputekniikan merkittäväksi vientimaaksi. Tämän asetelman säilyttäminen ja tuotantorakenteen monipuolistaminen tulevaisuuden haasteet kestävällä tavalla ovat hyvinvointiyhteiskuntamme peruskysymyksiä. Aineellinen ja henkinen hyvinvointi mahdollistuvat perusteiltaan kestävän, hyvin toimivan talouden oloissa.

Haluamme asukkaiden tarpeisiin vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut

Suomi pohjoismaisena hyvinvointivaltiona huolehtii kaikkien perusturvallisuudesta. Työn perusteella saa ansioon suhteutettua turvaa ja jokainen tarvitseva saa vähimmäisturvan. Yhteiset palvelut toimivat. Kestävä hyvinvointi on varmuutta työstä, asumisesta, koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentulosta.

Kuntien velvollisuus on huolehtia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä asukkailleen. Palvelujen tuotantotavat eivät saa uhata palvelujen laatua eivätkä kansalaisten oikeutta saada palveluja. Lasten päivähoito on saatu lähes koko maassa kaikkien saataville. Nyt haluamme kantaa vastuuta päivähoidon laadusta ja lapsille turvallisen hoitoympäristön järjestämisestä. Ikääntyvässä Suomessa kuntien suurena haasteena on järjestää vanhuksille heidän omat tarpeensa huomioivasti inhimillisiä hoivapalveluja sekä avopalveluina kotona asuville että laitoksissa.

Terveydenhuollon perusta on terveyskeskuksissa ja niitä tukevissa oikein porrastetuissa sairaalapalveluissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaminen koko väestölle on mahdollista vain pääosin verorahoituksella. Kohtuullisia palvelumaksuja voidaan palvelujen käytön ohjaamisessa käyttää, mutta sairastumisesta yksilölle aiheutuvia kustannuksia ei enää saa lisätä.

Vammaispalvelulaki velvoittaa kunnat järjestämään vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet tarvetta vastaaviksi. Kuntien erilaiset tulkinnat ovat kuitenkin luoneet vaihtelevia käytäntöjä palvelujen saannissa. Tämä on vaikeuttanut jokapäiväisestä elämästä ja opiskelusta selviytymistä. Ongelmiin on puututtava ja muutettava esimerkiksi vammaispalveluiden rahoitusta kuntien käytäntöjen ja palvelujen yhdenmukaistamiseksi. Vammaispalvelulain mukaisia tulkki-, kuljetus- ja asumispalveluja ja henkilökohtaista avustajajärjestelmää on kehitettävä. Voimavaroja on kohdennettava erityisesti työssäkäyntiä ja vaikeavammaisten kotona asumista tukeviin palveluihin.

Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Samanaikaisesti psykiatrisessa hoidossa on siirrytty laitosvaltaisesta avohoitoon. Avohoidon mielenterveyspalveluita ei ole riittävästi korvaamaan laitoshoitoa ja vastaamaan lisääntyneisiin tarpeisiin. Mielenterveystyöhön onkin lisättävä avopalveluja. Erityisesti on kehitettävä itsenäisen selviytymisen tukijärjestelmiä. Lasten on päästävä tarvittaessa nopeasti psykiatriseen tutkimukseen ja hoitoon.

Erityisen tärkeää kuntien hyvinvointipalveluissa on ongelmien ehkäisy. Kansanterveyden parantamisessa on terveiden elämäntapojen ja mm. terveellisen ruokakulttuurin edistäminen ensiarvoista.

Perheiden hyvinvointia edistävien tukipalvelujen hyvä järjestämien ennaltaehkäisee monia sosiaalisia ongelmia. Kasvavaa murhetta perheissä ja asuinalueilla aiheuttaa päihteiden käytön kasvu ja vaikeutuva huumeongelma, jotka uhkaavat paikallistason yhdyskuntaturvallisuutta. Meidän sosialidemokraattien mielestä vaikeutuvan päihde- ja huumeongelman edessä ei pidä antautua. Eri viranomaisten, järjestöjen ja paikallisten vaikuttajien yhteistyöllä on luotava pysyvä huumeiden käyttöä torjuva ja uhreja auttava toimintalinja.

Kulttuurin merkitys lisääntyy

Kulttuurin merkitys ihmisten vapaa-ajassa on lisääntynyt mm. harrastuksina sekä näyttelyissä ja konserteissa käynteinä. Ne ovat toimineet ihmisten henkisen hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Kulttuuri on merkittävä osa ihmisen elämää. Kulttuuri korostaa inhimillisyyttä ja suvaitsevaisuutta.

Kirjalla, kirjallisuudella ja kirjastolaitoksella on erityisasema suomalaisen identiteetin näkökulmasta ja kansalaisten henkisen ja aineellisen kasvun turvaamisessa. Kirjojen lainaus on säilytettävä kaikkien kansalaisten maksuttomana palveluna. Kirjastot palvelevat koko kansaa, tuottavat virkistystä ja elämyksiä, ylläpitävät äidinkielen rikkautta, kehittävät mielikuvitusta ja toimivat oppimisen välineenä.

Harrastustoiminnan moninaisuus edellyttää soveliaita tiloja. Harrastamisen mahdollisuudet voidaan jatkossakin turvata uusilla yhteistyömuodoilla. Taito-, taide- ja liikunta- aineita voitaisiin tarjota iltapäivä- ja harrastustoimintana kouluissa: turvallisessa, ohjatussa ympäristössä esimerkiksi yhteistyössä kunnan nuorisotoimen, kulttuuri- ja urheilujärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien kanssa. Näin saataisiin myös yksinäiset lapset pois kaduilta.

Sosialidemokraattisen liikuntapolitiikan lähtökohta on oikeus liikuntaan. Se tarkoittaa kaikkien kansalaisten oikeutta harrastaa liikuntaa asuinpaikasta, iästä, sukupuolesta, sosiaalisesta asemasta, varallisuudesta tai terveydentilasta riippumatta. Kaikkien kansalaisten oikeus liikuntaan voidaan parhaiten toteuttaa siten, että yhteiskunta huolehtii liikuntapaikkojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä ja tarjoaa niitä kansalaisten ja liikuntajärjestöjen käyttöön.

Urheiluseuroille tulee taata suorituspaikat ainakin lasten ja nuorten toimintaan joko kokonaan korvauksetta tai hyvin pienin kustannuksin. Liikuntapalveluja on oltava tarjolla sellaiseen hintaan, etteivät taloudelliset tekijät muodostu liikuntaharrastuksen esteeksi. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole kuitenkaan tukea sellaista urheilutoimintaa, jossa voitot ohjautuvat yksityisten voitontavoittelijoiden käsiin. Kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa tulee varata riittävät alueet liikuntaan ja ulkoiluun.

Kunnat kestävän kehityksen toteuttajiksi

Kuntien tulee toiminnallaan edesauttaa kestävän kehityksen toteutumista. Kunnilla on vastuu sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävän asuinympäristön luomisesta. Tavoitteena on taloudellinen, turvallinen ja ympäristöä säästävä yhdyskuntarakenne. Sosialidemokraatit sitoutuvat toimimaan syrjäytymisen ja asuinalueiden eriarvoistumisen ennalta ehkäisemiseksi ja jo syntyneiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Kaavoituksella luodaan perusta koko arjen toimivuudelle. Asuinalueiden ja työpaikkojen läheisyys helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Kunnan peruspalvelut sekä myös kaupalliset palvelut tulee olla lähellä asuntoja, "lastenvaunuetäisyydellä" helposti saavutettavissa ilman yksityisautoa.

Ympäristöpolitiikka ei edellytä valintaa ympäristönsuojelun ja työllisyyden välillä. Ympäristönsuojelun ja hyvän työllisyyden tavoitteiden yhdistäminen onkin sekä kotimainen että kansainvälinen erityistehtävä.

Kestävä kehitys edellyttää uuden teknologian ja tuotantomenetelmien käyttöönottoa sekä riittävää panostusta ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. On kannustettava ympäristöä säästävään tutkimus- ja kehittämistyöhön. Työn tulokset on nopeasti sovellettava teollisiin ja tuotannollisiin uudistuksiin. Näin luodaan myös uusia työpaikkoja ja parannetaan Suomen kilpailukykyä yhä kasvavilla ympäristöteknologian markkinoilla.

Hyvin sujuva, kohtuuhintainen joukkoliikenne on olennainen osa toimintakyistä kaupunkiseutua. Hyvät joukkoliikennepalvelut edistävät erityisesti naisten, lasten ja vanhusten liikkumista ja mahdollistavat eri väestöryhmien tasavertaisen osallistumisen työelämään ja erilaisiin liikkumista edellyttäviin vapaa-ajan toimintoihin. Korkeatasoisten joukkoliikennepalvelujen ylläpito edellyttää lipputulojen lisäksi valtion ja kuntien rahoitusta sekä kaupungeissa että maaseudulla.

Ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu on saatava läpäisyperiaatteella osaksi kaikkea päätöksentekoa. Erityisesti se on otettava huomioon päätettäessä luonnonvarojen käytöstä, jätteiden käsittelystä, energian tuotannosta sekä liikenteen ja yhdyskuntien suunnittelusta. Lisäksi kansalaisille on turvattava kaikkialla maassa yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa asuinympäristönsä kehittämiseen.

Yhteiskunnan kehitys edellyttää toimivaa liikenneverkkoa. Fyysisen liikenteen ja tietoliikenteen sujuvuus ja tehokkuus on tärkeä kansallinen kilpailutekijä. Tehtävät liikenneratkaisut vaikuttavat suuresti työllisyyden kasvuun, alueelliseen kehitykseen sekä ympäristön tilaan. Uusilla investoinneilla ja olemassa olevan infrastruktuurin kunnossapidolla on edistettävä ihmisten elinmahdollisuuksia, kestävää kehitystä ja maan taloudellista kasvua.

Fyysisen liikenteen verkkoa on kehitettävä eri liikennemuotojen osalta tasapainoisesti. Raideliikenteen kilpailukyky, vuorotiheys ja nopeus, on turvattava. Raideliikenteen turvallisuutta on lisättävä. Vesiliikenteen kehitystä ei saa vaarantaa kohtuuttomilla väylä- ja luotsausmaksuilla. Tieliikenteessä resursseja on lisättävä siten, että myös alemmanasteisen tiestön kohtuullinen kuntotaso voidaan säilyttää.

Ympäristön huomioon ottaminen edellyttää ympäristöystävällisimpien liikennemuotojen, vesi- ja raideliikenteen, kilpailukyvyn turvaamista. Tieliikenteessä on edistettävä julkisen liikenteen sekä kevyen liikenteen edellytysten parantamista ja toimivuutta. Raideliikenteen tulee olla edelleen selkeä kehittämisen kohde.

Palvelujen rahoitus turvattava

Kunnilla ja valtiolla on yhteisvastuu kansalaisten tarvitsemien palvelujen rahoittamisesta siten, että kunnallinen verotus koko maassa säilyy kohtuullisena. Tässä yhteistyössä korostuu pitkäjänteisyyden, ennustettavuuden ja vakauden merkitys. Sosialidemokraatit sitoutuvat toimimaan siten, että koulutus sekä perinteiset kirjastopalvelut säilyvät maksuttomina. Palvelumaksut pidetään kohtuullisina ja niissä otetaan huomioon heikoimmassakin asemassa olevat kuntalaiset.

Elinvoimainen, asukkailleen vastuussa oleva kunta

Elinvoimainen ja vireä kunta pystyy huolehtimaan kaikille asukkailleen tarpeellisista hyvinvointipalveluista. Elinvoimainen kunta kantaa vastuuta asukkaidensa työllisyydestä. Hyvien palvelujen kunta on hyvä toimintaympäristö yrityksille. Elinvoimainen kunta on järjestämässä yhdessä työvoimatoimiston ja yritysten työttömäksi joutuneille asukkailleen koulutusta ja tukea pääsyssä uudelleen työelämään. Elinvoimastaan huolehtiva kunta kantaa vastuuta monipuolisesta ja kohtuuhintaisesta asuntotarjonnasta.

Kunnat ovat asukkaidensa itsehallinnollisia yhteisöjä. Kunnan asukasta ei voi jättää pelkäksi hallinnon alamaiseksi, vaan hänelle on luotava toiminnallista tilaa yhteisölliseksi vaikuttajaksi, sosiaaliseksi kumppaniksi ja kehittäjäksi - osalliseksi. Kansalaiskunnassa asukkaat itse ovat tärkeimpiä päättäjiä - niin vaaleissa kuin vaalien välilläkin. Meille sosialidemokraateille asukkaiden valitsemat kunnanvaltuustot ovat keskeinen suomalaisen yhteiskunnan poliittisen päätöksenteon paikka. Kunnanvaltuustojen päätöksillä on määriteltävä mitä hyvinvointiyhteiskunta käytännössä kansalaisille merkitsee.

Ammatillisesti osaava kunnan hallinto- ja palveluhenkilöstö, poliittisesti arvoperusteisen harkintavallan omaava kunnan luottamushenkilöstö sekä asukkaiden oma aktiivisuus ja osallisuus ovat kuntalaisten yhteistä hyvinvointia eteenpäin vievät voimat.

Me kuntalaiset tarvitsemme aidosti toimivia ja monipuolisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tarvitsemme avoimempaa ja julkisempaa hallintoa, uusia toimintatapoja, malleja ja muotoja osallisuuden moninaiselle toteutumiselle. Tarvitsemme lisää välittömiä keskustelukanavia kansalaisen arjen kokemusten ja edustuksellisen päätöksenteon välille.

Ääni sosialidemokraattiselle valtuustoehdokkaalle on ääni kaikille asukkailleen elämänaikaista turvallisuutta tarjoavan, ajan vaatimusten mukaisesti kehittyvän hyvinvointiyhteiskunnan puolesta.