Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/433

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Sosialidemokraattinen kuntavaaliohjelma 2008 - Unelmista todeksi


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Sosialidemokraattinen kuntavaaliohjelma 2008 - Unelmista todeksi
  • Vuosi: 2008
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

UNELMISTA TODEKSI - SANOISTA TEOIKSI

Sosialidemokraattinen kuntavaaliohjelma 2008

Reilusti parempaa
SDP

SISÄLLYSLUETTELO

Esipuhe
Tasa-arvoa terveyteen
Ennaltaehkäisy; kun ei vielä kolota?
Perusterveydenhoito; nyt jo sattuu
Erikoissairaanhoito; tarvitsen todella apua
Reippahasti käypi askeleet... ja sitten askel lyhenee
Jalka nousee vielä tanssin tahtiin
Kun jalka jo painaa...
Nyt on askel niin lyhyt, että en enää jaksa...
Vanhuus on elämänvaihe
Perhepolitiikan mallimaa
Päivänsäteet ja menninkäiset
Reppu selkään ja kouluun
Kokiksi, maisteriksi vai maisterikokiksi?
Reilu kunta on vihreä ja vireä
Kunta viihtyisäksi ja toimivaksi
Liikenteen päästöt kuriin
Kunnat ilmastotalkoisiin
Jätteet, jotka jälkeemme jää
Ei vain leivästä vaan myös luonnosta ja viihtyisästä ympäristöstä
Jokaisella oikeus nimeen kotiovessa
Reilu kunta satsaa ihmiseen
Laulaen ja liikkuen
Reilu kunta - reilu myös työntekijöilleen
Reilu kunta auttaa lähimmäistä
Lapset ensin
Kunta kuuluu kaikille - myös vammaisille
Ketään ei jätetä oman onnensa nojaan
Reilussa kunnassa huolehditaan järkevästä taloudenpidosta
Valtio-kunta -suhde, verot ja maksut
Kuntarakennetta uudistettava palveluiden turvaamiseksi
Julkinen paremmaksi - kilpailu reiluksi
Tehokkuutta toimitiloista
Aktiivinen työllisyys- ja elinkeinopolitiikka turvaa kunnan talouden
Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan

[sivunumerointi poistettu]

Esipuhe

Kuntademokratia toteuttaa pohjoismaista kansanvallan unelmaa. Toimivat palvelut, jotka kunta tarjoaa tai takaa, tekevät hyvinvointiyhteiskunnasta totta ihmisten arjessa. Niistä on kaikkien kansalaisten saatava osansa.

Reilu kunta on sosialidemokraattinen vaihtoehto sellaiselle kuntapolitiikalle, joka perustuu kilpailuun, vahvempien erotteluun heikommista ja vahvemman oikeuteen.

Ihmisten tasavertaisuuden perusta luodaan varhaislapsuudessa. Tasavertaiset mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa ovat hyvän yhteiskunnan perusta. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on tarjota paitsi tasa-arvoisia oikeuksia, myös tasavertaisia mahdollisuuksia ja valinnanvapautta. Kaikilla on vapaus olla omalla tavallaan erilaisia.

Toimivat ja laadukkaat julkiset palvelut mahdollistavat omalta osaltaan lasten ja nuorten kasvamisen aktiivisiksi ja hyvinvoiviksi kansalaisiksi. Vanhusten on voitava luottaa siihen, että heitä ei jätetä yksin ja heistä pidetään huolta. Reilu kunta antaa turvaa, hoivaa ja huolenpitoa niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä ja pitää huolen myös kestävästä ympäristöstä.

Julkisten palveluiden on oltava jatkossakin hyvinvointiyhteiskunnan ydin, jota sopivalla tavalla kolmannen sektorin ja yritysten palvelut täydentävät. Kunta on ja pysyy vastuussa siitä, että palvelut ovat vaikuttavuudeltaan korkeatasoisia, laadukkaita ja taloudellisesti tehokkaasti tuotettuja. Myös asiakkaan etua on valvottava, pitää huolta siitä, että jokainen veroeuro käytetään tehokkaasti ja että myös palvelua tuottavien työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan. Keskeistä on palveluiden korkea laatu, niiden helppo saatavuus ja pysyvyys. Kuntalaisen, palvelun asiakkaan, on voitava luottaa siihen, että palvelut järjestetään turvallisesti ja asiakaslähtöisesti.

Tasapuolisten ja hyvien palveluiden järjestäminen edellyttää toimivaa kuntataloutta. Kuntavaltiosuhde, kuntarakenne, veroprosentti, tehokas palvelutuotanto ja ennaltaehkäisy ovat kuntatalouden peruselementit. Kuntien taloudelliset haasteet ovat erilaisia, mutta oikeilla ratkaisuilla vaikeista ajoista on mahdollista selvitä ja parempina aikoina voidaan vahvistaa peruspalveluita.

Sosialidemokraattiset ehdokkaat Suomen kunnissa tekevät sydämellään työtä kaikkien kansalaisten tarpeet huomioivan Reilun kunnan puolesta. Toimivat palvelut ovat sen perusta. Myös kuntatyötä on arvostettava myös hyvän osaamisen vuoksi. Kunnalliset palvelut ovat kaikille suomalaisille elintärkeitä. Palveluista huolehtiminen onkin vastuunkantoa yhteisvastuullisesta yhteiskunnasta.

Tasa-arvoa terveyteen

  • Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn on oltava koko terveyspolitiikan ensisijainen tehtävä. Kehittämällä terveyspalveluita lisääntyvä palveluntarve pystytään hoitamaan myös ensi vuosikymmenellä.
  • Terveyskeskuksissa toteutetaan laaturemontti. Näin taataan kaikille kansalaisille tasa-arvoiset palvelut ja kustannukset pidetään kurissa koko terveydenhuollon ketjussa. Erikoissairaanhoitoa kehitetään tehokkaammalla yhteistyöllä laajemmissa toiminnallisissa kokonaisuuksissa.
  • Ihmisten terveys ei ole kauppatavaraa. Eri väestöryhmien terveyseroja kavennetaan. Kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit toimivat edelleen palveluiden järjestäjinä. Palvelut rahoitetaan jatkossakin pääosin verovaroin.

Ennaltaehkäisy; kun ei vielä kolota?

  • terveyspalveluissa kartoitetaan ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tehokkaimmat keinot ja niiden taloudelliset vaikutukset. Toimenpiteet resursoidaan ja niitä ryhdytään aktiivisesti toteuttamaan.
  • lasten neuvolatoiminnan kehittäminen luo edellytykset koko lapsuuden elinkaarta tukevalle vanhemmuudelle
  • myös vanhusneuvolatoimintaa lähdetään kehittämään kunnissa erilaisten sairauksien; mm. rintasyövän ja kohdunkaulan syövän seulontoja laajennetaan
  • kunnissa käynnistetään tupakoinnin ja päihteiden vastaiset toimintaohjelmat
  • aloitetaan miesten eturauhasen laajentumisen seulonnat
  • uuden kansantaudin, diabeteksen, ehkäisemistä edistetään kampanjoimalla kansalaisten elämäntapojen muuttamiseksi ja liikalihavuuden ehkäisemiseksi
  • arjen terveysliikuntamahdollisuuksia lisätään mm. pitämällä huolta ulkoilureiteistä, lasten liikuntapaikoista ja uimahalliverkostosta sekä tukemalla työpaikkaliikuntaa
  • kouluista ja muista julkisista tiloista poistetaan karkki- ja virvoitusjuoma-automaatit
  • kouluterveydenhoidon kuntoon saattaminen on kuntien terveyspalveluiden kehittämisen painopistealue
  • kunnissa edistetään sosiaalialan kansalaisjärjestöjen toimintaa vertaistuen aikaan saamiseksi ja esimerkiksi mielenterveysongelmien matalan kynnyksen avun saamiseksi

Perusterveydenhoito; nyt jo sattuu

  • kunnissa sekä valtakunnallisesti käynnistetään kansallinen toimintaohjelma - terveyskeskusten laaturemontti - johon myös valtion tulee varata riittävät resurssit
  • terveyskeskusten aukioloaikoja laajennetaan
  • kehitetään omalääkärijärjestelmää mm. hoitotuloksiin perustuvilla bonuspalkkiojärjestelmillä
  • kehitetään lääkäri-sairaanhoitaja -työparitoimintaa
  • kehitetään terveyskeskuksissa lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan erikoistumisen mahdollistavia toimintoja
  • hallintokuntien välistä byrokratiaa vähennetään mm. poistamalla potilastiedon siirtymistä estävät toiminnot hallintokuntien väliltä
  • kehitetään uusiin teknologioihin kuten internet-pohjaisiin sovelluksiin perustuvia ajanvaraus- ja henkilökohtaisia tietojärjestelmiä
  • haja-asutusalueiden terveyspalvelujen saatavuus turvataan mm. liikkuvilla terveyspalveluilla (terveysautot) sekä riittävällä kotisairaanhoidolla
  • palvelupisteiden toimintaa ja palautejärjestelmiä kehitetään
  • terveyskeskuksista tehdään kilpailukykyisiä työnantajia
  • henkilökunnan työnjakoa terveyspalveluissa tehdään joustavammaksi, jotta kukin ammattiryhmä voi toimia oman ammattitaitonsa puitteissa parhaalla mahdollisella tavalla
  • henkilökunnan työhyvinvointi näkyy parempana asiakaspalveluna
  • kuntien omien työntekijöiden työterveyshoidon tehokas toiminta tuottaa kunnille välittömiä säästöjä vähentyneinä poissaoloina ja sijaisuuskuluina. Työterveyshoidon toiminta resursoidaan riittäväksi.
  • hammashoitoa resursoidaan siten, että hammashoidon välttämättömiin toimenpiteisiin on mahdollista päästä kohtuullisessa ajassa koko maassa
  • lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden vähimmäisaikaa lyhennetään

Erikoissairaanhoito; tarvitsen todella apua

  • erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua on hidastettava satsaamalla voimakkaasti perusterveydenhuollon kehittämiseen
  • sairaanhoitopiirien sisäistä ja niiden välistä koordinaatiota (työnjakoa) palvelutuotannossa on kehitettävä. Jokaisen sairaalan ei ole tarkoituksenmukaista olla täyden palveluvalikoiman talo.
  • joitakin erikoissairaanhoidon palveluita (esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien) tulisi saada myös terveyskeskuksissa
  • erikoissairaanhoidon vuodepaikoilta puretaan jonot perusterveydenhoidon vuodepaikoille niiden potilaiden osalta, jotka eivät erikoissairaanhoitoa tarvitse. Tämä on kokonaistaloudellisesti ja potilaiden hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu.

Reippahasti käypi askeleet ...ja sitten askel lyhenee

  • Tavoitteenamme on turvallinen ja vireä ikääntyminen, jossa omatoimista selviytymistä tuetaan vastuullisella palveluohjauksella, laadukkaalla ja kohtuuhintaisella kotipalvelulla, toimivilla omaishoidon tukipalveluilla ja monipuolisilla asumispalveluilla. Vanhuspalvelut ja -hoiva rakennetaan kunnioittaen ikäihmisten omaa tahtoa ja tunnustaen heidän oikeutensa hyvään hoivaan ja palveluun.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on ikäpolitiikan lähtökohta. Palvelutarpeen arviointi, katkeamattomat hoitoketjut ja kuntoutus auttavat arjessa. Lähipalvelut, monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja esteetön ympäristö kuuluvat jokaiselle ikääntyvälle.
  • Huolenpitoa tarvitseville ja haluaville huolehdimme palvelukotipaikkojen riittävyydestä.
  • Osaava, koulutettu ja riittävä henkilökunta sekä laadukkaat toimitilat takaavat puitteet hoivayksikön myönteiselle ilmapiirille ja hyvälle hoivalle.
  • Yhä kasvavassa joukossa eläkkeelle päässeistä kansalaisista on voimavaroja ja vireyttä, joka tulee koko yhteiskunnan hyväksi jos tuemme ja mahdollistamme mm. heidän vapaaehtoistyönsä, harrastuksensa ja järjestötoimintansa.
  • Vanhusten yksinäisyyttä ja heitteillejättöä vastaan on taisteltava kaikin keinoin; kenenkään ei pidä kärsiä aliravitsemuksesta tai puutteellisesta hoivasta.

Jalka nousee vielä tanssin tahtiin

  • kotona asumista ja ikäihmisten omatoimisuutta tuetaan kotipalveluilla, kuntoutuksella ja mielekkäillä vapaa-ajanviettomahdollisuuksilla
  • ikäihmisten palvelukeskukset tarjoavat avopalveluita, yhdessäoloa, harrastustoimintaa sekä neuvonta ja ohjausta
  • yhteispalvelupisteitä kehitetään ikäihmisten palveluihin
  • lisätään yhteisöllistä palveluasumista
  • ikäihmisten järjestöjen toimintamahdollisuuksista ja resursseista pidetään huolta
  • omaishoitoa kehitetään toimivaksi osaksi kunnallista palveluverkostoa. Omaishoitosuhdetta tuetaan riittävillä ja monipuolisilla palveluilla. Kunnan tulee vastata palvelu- ja hoitosuunnitelman kokonaisuudesta ja tukea omaishoitajan jaksamista.
  • jos olet puolisosi omaishoitaja, sinulle turvataan neljä vapaapäivää kuukaudessa. Kuntiin luodaan omaishoidon sijaisuuksia varten lomittajapankki ja samalla huolehditaan, että omaishoidon korvauksen tasoa nostetaan kautta maan.

Kun jalka jo painaa...

  • kun arjen toimet käyvät liian raskaiksi, ikäihmisen on saatava kotiapua tai päästävä palveluasuntoon
  • palveluasumista voidaan toteuttaa myös yhteistyössä yleishyödyllisten toimijoiden sekä yrityselämän kanssa
  • asuntojen ja asuinympäristön esteettömyys edistää ikääntyvien liikkumista ja itsenäistä elämää
  • kotipalveluissa voidaan käyttää palveluseteliä, mutta sen suuruuden on oltava riittävä ja setelin käytön on perustuttava vanhuksen omaan valintaan. Kunnan tulee huolehtia palveluiden laadusta myös palveluseteliä käytettäessä.
  • lyhytaikaisessa hoidossa tavoitellaan ensisijaisesti nopeaa kuntoutumista. Kotiutumista tukee kotona jatkettava kuntoutus ja kotipalvelut.

Nyt on askel niin lyhyt, että en enää jaksa...

  • pitkäaikainen hoito järjestetään jokaiselle tarvitsevalle
  • hoitopalveluita tarjotaan yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Palvelutarve arvioidaan ja tarpeeseen vastataan myös ennakoivalla otteella.
  • palveluasumisyksiköt ja vanhainkodit tarjoavat mielekkään elinympäristön, jossa henkilökuntaa on riittävästi
  • vanhusten hoivapalveluissa ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan määrää on nostettava
  • hoitohenkilökunnan rinnalle palkataan avustavia henkilöitä vireän ikääntymisen tukemiseksi
  • vanhustenhuollon hoito- ja palvelupaikoista kehitetään ikääntymisen resurssi- ja hyvinvointikeskuksia. Monipuolisella palveluvalikoimalla tuetaan myös lähiympäristössä asuvia ikäihmisiä.
  • hoitopalveluita kehitetään niin, että ne tukevat ja parantavat omatoimisuutta ja toimintakykyä
  • vanhuksella ja hänen lähiomaisillaan on oltava oikeus valita hoitolaitos mahdollisimman läheltä toisiaan

Vanhuus on elämänvaihe

  • ikäihmisten osallisuutta kunnalliseen päätöksentekoon tulee vahvistaa
  • ikäihmisten osallisuutta kuntien päätöksenteossa vahvistetaan vanhusneuvostojen asiantuntijuutta hyödyntäen
  • kunnissa tuetaan ikäihmisten ystävätoimintaa ym. vapaaehtoistoimintaa sekä ikäihmisten omaa yhdistystoimintaa
  • kehittyvä teknologia avaa uusia ovia. Parhaimmillaan se edistää ikääntyvien omatoimisuutta ja parantaa elämänlaatua. Ikäihmisten osallisuus tietoyhteiskunnassa varmistetaan järjestämällä ajanmukaista koulutusta.

Perhepolitiikan mallimaa

  • Ihmisten tasavertaisuuden perusta luodaan varhaislapsuudessa. Tasavertaiset mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa ovat hyvän yhteiskunnan perusta. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on tarjota paitsi tasa-arvoisia oikeuksia, myös tasavertaisia mahdollisuuksia ja valinnanvapautta. Kaikilla on vapaus olla omalla tavallaan erilaisia.
  • Tavoitteena on tukea vanhemmuutta aina raskausajasta lapsen aikuistumiseen, luoda edellytyksiä oppimiselle, koulumaailmassa ja elämässä selviytymiselle ja menestymiselle, ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja syrjäytymistä, auttaa oppimisvaikeuksissa olevia ja huolehtia riittävät tukiverkot niitä tarvitseville.

Päivänsäteet ja menninkäiset

  • neuvolat luodaan varhaislapsuuden perhekeskuksiksi, joissa paneudutaan terveyden ohella myös lapsuuden ja perhe-elämän sosiaalisiin solmukohtiin ja annetaan apua niille perheille jotka sitä tarvitsevat
  • säännöllisten neuvolakäyntien määrää lisätään
  • tavoitteena on, että varhaiskasvatus on kaikille maksutonta tulevaisuudessa. Välittömänä päämääränä on se, että esiopetus tehdään koko hoitopäivän osalta maksuttomaksi. Kiristyvässä kuntataloudessa tämä edellyttää maksuosuuden kompensoimista valtionosuuksissa kunnille.
  • kuntien tulee välittömästi laskea osittaisen päivähoidon maksuja niiden todellisen tuntimäärän tasolle, jotta se olisi myös perheille mielekäs vaihtoehto
  • perheille tarjotaan valinnanmahdollisuus kotihoidon, perhepäivähoidon ja päiväkodin välillä. Erityisesti perhepäivähoidon toimintaedellytyksiä parannetaan sen houkuttelevuuden lisäämiseksi.
  • kehitetään lapsiperheiden kotipalveluita
  • päiväkotiverkoston alueellisesta kattavuudesta huolehditaan
  • pienet ryhmäkoot varmistavat varhaiskasvatuksen laadun ja turvallisen oppimisympäristön
  • päivähoidon henkilökunnan ammattitaidon kehittymisen ja toiminnan edellytykset turvataan

Reppu selkään ja kouluun

  • mahdollisuus lähikouluun on tärkeä kaikille
  • koululaisten iltapäivätoiminnan resurssit pidetään riittävinä ja ohjaajat ammattitaitoisena
  • erityisesti suurten kaupunkien alueella tapahtuvaa koulujen suoritustasojen eriytymistä on ehkäistävä mm. huomioimalla tämä opettajien palkkauksessa ja opetusryhmien koossa
  • erityisopetuksen resursseista pidetään huolta samanaikaisesti, kun koulujen oppilaanohjausta ja tukiopetusta lisätään
  • oppilashuollon voimavaroja lisätään. Opinto-ohjaajien, koulukuraattoreiden ja koulupsykologien määrät pidetään riittävinä ja kouluterveydenhoito hyvin resursoituna.
  • koulukiusaamiseen on puututtava välittömästi ja kaikin mahdollisin keinoin koulun, perheiden ja paikallisyhteisön toimesta
  • erityisopetuksesta huolehditaan myös peruskoulun viimeisillä luokilla
  • opetuksen ryhmäkoot pidetään riittävän pieninä
  • oppilaille tarjotaan terveellinen, maukas ja riittävä kouluruoka
  • koulunkäyntiavustajien työsuhteet vakinaistetaan ja pyritään moniammatilliseen työnkuvaan ympärivuotisen työn turvaamiseksi
  • koulujen harrastustoimintaa lisätään

Kokiksi, maisteriksi vai maisterikokiksi?

  • jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle on turvattava nuorelle opiskelupaikka
  • lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia lähennetään toisiinsa siten, että oppilaat voivat valita oppiaineita yli oppilaitosten rajojen
  • erityisesti haja-asutusalueilla on oppilaille annettava mahdollisuus yhdistellä haluamallaan tavalla yleissivistäviä ja ammatillisia opintoja
  • kymppiluokkia ja työpajatoimintaa lisätään niitä tarvitseville nuorille
  • tutkitaan mahdollisuuksia kuntien kannustinjärjestelmään koulupudokkuuden välttämiseksi
  • toisen asteen koulutuksen voimavaroista huolehditaan ja yhteydet elinkeinoelämään ja työelämään pidetään vahvoina ja kehittyvinä, jolloin saavutetaan parhaita tuloksia vastavalmistuneiden työllistymisessä

Reilu kunta on vihreä ja vireä

  • Viihtyisä, puhdas ja turvallinen elinympäristö on hyvinvoivan kunnan tunnusmerkki. Puhdas juomavesi on turvattava kaikille.
  • Reilussa kunnassa asuminen, työpaikkojen sijainti, liikennejärjestelyt sekä viher-, ulkoilu- ja vapaa-ajanviettoalueet muodostavat eheän kokonaisuuden, joka vastaa kansalaisten tarpeita ja toiveita.

Kunta viihtyisäksi ja toimivaksi

  • kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa huomioidaan kansalaisten toiveet ja tarpeet mahdollisimman laajasti
  • kaavoituksen avoimuudesta huolehditaan ja internetissä toimivia palautejärjestelmiä kehitetään
  • kaavojen laadinnan yhteydessä lisätään ympäristövaikutusten sekä sosiaalisten vaikutusten arviointia
  • kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun yhtenä keskeisenä tavoitteena on vähentää luontoa kuormittavaa liikennettä
  • yhdyskuntasuunnittelussa on pyrittävä seudullisesti yhtenäiseen yhdyskuntarakenteeseen; kaikkea kunnan ei tarvitse eikä pidä tehdä itse vaan yhteistyössä muiden kanssa
  • hyvä työväline kaavoitukseen on seudullinen asumista ja maankäytön suunnittelua ohjaava ohjelma, johon kunnat sitoutuvat
  • elinympäristön tilaa parannetaan asukkaiden, järjestöjen, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa esimerkiksi yhteisprojektitoiminnalla
  • liikkumisen esteettömyyttä parannetaan
  • melulle altistumista vähennetään kaavoituksella ja meluesteitä rakentamalla
  • ympäristön terveellisyyden valvontaan turvataan riittävät resurssit ja asiantuntemus kuntien yhteistoimintaa lisäämällä

Liikenteen päästöt kuriin

  • joukkoliikenteen riittävistä resursseista huolehditaan
  • joukkoliikenteen palvelutaso (reitit ja liikenteen tiheys) pidetään kilpailukykyisenä ja lippuhinnat kohtuullisina
  • joukkoliikenteen kaluston kunto pidetään hyvänä ja huolehditaan, että kalusto täyttää laadukkaat ympäristönormit
  • joukkoliikenteen seudullista yhteistyötä lisätään
  • kilpailutuksessa huolehditaan sekä asiakkaiden että työntekijöiden eduista ja kohtuullisista työolosuhteista
  • suositaan liikenneratkaisuissa joukkoliikennekaistoja ja liikennevaloetuuksia
  • perheiden tukemiseksi ja työmatkojen ulkopuolisen liikenteen vähentämiseksi suurissa kaupungeissa on syytä tutkia ja aloittaa kokeilut lapsille ja nuorille maksuttomasta joukkoliikenteestä
  • kaavoituksessa ja maankäytössä varaudutaan raideliikenteen uusien linjojen rakentamiseen ilmastomuutoksen torjumiseksi
  • liikenneinvestointeihin varataan riittävästi resursseja.
  • tie-, pyörätie- ja jalankulku- sekä ulkoilu- ja virkistäytymisalueiden kunto pidetään hyvänä

Kunnat ilmastotalkoisiin

  • kaukolämpöverkostoa laajennetaan ja kuntakohtaisesti laaditaan ohjelmat, jotta saavutamme vähintään pohjoismaisen tason
  • erityisesti vanhan omakotiasuntokannan energiatehokkuutta on nostettava
  • kunnissa edistetään kaikin tavoin energiaedullisten asumis- ja liikenneratkaisujen toteuttamista
  • jokaiseen kuntaan luodaan alkavalla valtuustokaudella ilmasto- ja energiastrategia, ellei tällaista ole jo olemassa
  • tavoitteena on, että riippuvuutta fossiilisista energiamuodoista systemaattisesti vähennetään
  • julkisissa hankinnoissa huomioidaan, kuinka hankinnat aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä

Jätteet, jotka jälkeemme jää

  • jätteen määrää vähennetään lajittelun, uudelleenkäytön, kompostoinnin ja kierrätyksen avulla. Jätteisiin sisältyvä energia otetaan talteen korkeaa teknologiaa käyttävän jätteenpolton avulla ja vasta viimeisenä vaihtoehtona on jätteen kuljettaminen kaatopaikoille
  • jätteiden keräys- ja kierrätyspisteiden riittävästä määrästä huolehditaan
  • jätteenkuljetukset on kilpailutettava kunnissa keskitetysti kustannuksia säästämiseksi
  • suositaan ratkaisuja, joissa syntyneen jätteen jatko- ja loppukäsittely tapahtuu mahdollisimman lähellä syntypaikkaa

Ei vain leivästä vaan myös luonnosta ja viihtyisästä ympäristöstä

  • reilu kunta tarjoaa kuntalaisille viihtyisän ympäristön, johon kuuluu myös laajat virkistäytymis- ja viheralueet
  • luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan
  • kaupunkialueiden suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään huomio turvallisuuteen; kaikilla kansalaisilla on oltava mahdollisuus liikkua vapaasti tuntematta itseään uhatuksi
  • elinympäristön viihtyvyyttä mitataan ympäristöindikaattoreilla. Verkkokyselyjä ja asiakaspalautejärjestelmiä kehitetään.
  • elinympäristön tilan parantamiseksi kehitetään ja tehdään yhteisprojekteja asukkaiden kanssa

Jokaisella oikeus nimeen kotiovessa

  • asunnottomuus poistetaan
  • sosiaalista asuntotuotantoa ja tukiasumista lisätään tuntuvasti
  • asunto- ja maapolitiikalla turvataan riittävä kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen saatavuus
  • huolehditaan riittävästä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnasta siellä missä ei vielä vallitse tyydyttävä tasapainotila. Samalla tasoitetaan hintoja omistusasuntomarkkinoilla.
  • suositaan myös asumisoikeusasumista osana kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehtoja
  • kuntien omistamien vuokra-asuntokohteiden myyntiin muille, kuin yleishyödyllisille toimijoille suhtaudutaan suurella kriittisyydellä. Myyntien vaarana on, että kuntien asumismenot kasvavat toimeentulo- ja asumistuen lisääntyvinä kustannuksina.
  • asumisneuvontaa ja sosiaalista isännöintiä lisätään, jolloin pienennetään muun muassa asuntojen rikkoutumisista ja vuokrarästeistä syntyviä kustannuksia
  • ryhdytään toimenpiteisiin rakentamisen kokonaistason ja laadun parantamiseksi sen kaikilla osa-alueilla. Kannustavina keinoina tulee käyttää koulutusta, tiedotusta, tutkimusta sekä suorittajien sertifiointia.
  • vaikutetaan siihen, että homevaurioista kärsimään joutuneiden asemaa kohennetaan korjausavustus- ja sosiaalista avustusjärjestelmää kehittämällä
  • olemassa olevan rakennuskannan vauriot pyritään estämään ennakoivin toimenpitein.

Reilu kunta satsaa ihmiseen

  • Henkisesti vireä kunta saa ihmiset uskomaan parempaan huomiseen ja tukee luovuutta. Monipuolinen kulttuuri, ihmisten erilaisuuden arvostaminen ja hyvät liikuntamahdollisuudet antavat elämäniloa, hyvinvointia ja ehkäisevät sosiaalisten ongelmien syntyä.
  • Kehittyä kunta pitää hyvää huolta työntekijöistään. Osaava ja työstään ylpeä henkilökunta tekee tulosta niin palveluiden laadussa kuin tehokkuudessakin. Siksi kunnallisilla työpaikoilla on huolehdittava henkilökunnan riittävyydestä suhteessa työmäärään, tuettava työssä jaksamista ja huolehdittava henkilöstön osaamisen kehittämisestä.
  • Oikeudenmukainen kunta huolehtii kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista.

Laulaen ja liikkuen

  • kulttuuripalvelut ovat peruspalveluita
  • kirjastoja kehitetään kuntalaisten olohuoneina. Jokaisesta kunnasta tai kuntasi lähistöltä tulisi löytyä kirjasto, joka on auki myös sunnuntaisin. Kirjastopalveluiden on oltava maksuttomia jatkossakin.
  • kansalaisten vapaata järjestötoimintaa tuetaan. Kulttuuriyhdistykset, kotiseutuseurat, urheiluseurat, vammaisjärjestöt, eläkeläisjärjestöt, nuorisoyhdistykset ovat merkki elinvoimaisesta kansalaisyhteiskunnasta.
  • kuntalaisille tarjotaan riittävät liikunnan mahdollisuudet. Erityisesti lasten ja nuorten liikunnan on oltava mahdollisimman pitkälle maksutonta. Kuntien liikuntapaikat tulee tehdä maksuttomiksi junioritoiminnalle.
  • lasten leikkipuistot ja leikkipaikat pidetään kunnossa
  • nuorisotoimen toimintaedellytykset on turvattava

Reilu kunta - reilu myös työntekijöilleen

  • reilu kunta pitää huolta ja tukee henkilöstön työhyvinvointia
  • huolehditaan riittävät resurssit kuntatyöntekijöiden osaamisen kehittämiseen sekä koulutus- ja virkistystoimintaan
  • hyvään johtamiseen kannustetaan työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi
  •  
  • kannustetaan kunnan työntekijöitä liikunnallisuuteen ja tuetaan työkykyä ylläpitävää toimintaa
  • henkilökuntaa kohdellaan oikeudenmukaisesti
  • kuntien työvoimatarve kasvaa merkittävästi seuraavien vuosien aikana ja siksi jokaisessa kunnassa laaditaan henkilöstöstrategia
  • työvoiman määrän pidetään riittävänä palvelutarpeiden tyydyttämiseksi
  • erityisesti huomioidaan naisvaltaisten tehtävien palkkatasa-arvon toteuttaminen
  • työpaikkademokratiasta huolehditaan. Henkilökunta pidetään hyvin informoituna työntekoon liittyvien muutosten osalta ja henkilökunnan edustajille varataan mahdollisuudet osallistua muutosprosesseihin jo alkuvaiheissa.
  • perusteettomista epätyypillisistä työsuhteista hankkiudutaan eroon
  • kehitetään seudullisia sijaisrenkaita ja sijaispankkeja
  • pysyvien työsuhteiden ja sijaisten saatavuuden varmistamiseksi kehitetään moniammatillisia työsuhteita
  • lisätään yli ammattirajojen ulottuvaa työn vaativuuden arviointia tasa-arvoisen palkkauksen kehittämiseksi

Reilu kunta auttaa lähimmäistä

  • Reilussa kunnassa lapsista pidetään huolta. Kuntien on hoidettava erityisen huolellisesti lastensuojelutyö. Lapsen sekä perheiden ongelmissa on autettava niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista.
  • Reilussa kunnassa vammaisilla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kuntalaisilla osallistua, asua, opiskella, käydä työssä ja viettää mielekästä vapaa-aikaa. Vammaisten osallisuudesta ja heidän itsemääräämisoikeudestaan kunnalla on erityinen vastuu.
  • Kun elämässä ei aina mene hyvin, niin päihdeongelmaisellakin täytyy olla oikeus palveluihin, katkaisuhoitoon ja kuntoutukseen. Myös mielenterveystyö on sosiaalityötä, ihmisen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioonottamista.
  • Kuntien sosiaalityön on edistettävä asiakkaiden omatoimisuutta ja osallisuutta. Kaikkien on voitava kokea kunta omakseen. Sosiaalityön työntekijöiden työolosuhteita ja arvostusta on parannettava.

Lapset ensin

  • lastensuojelutyön pääpaino on ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa, perheiden tukemisessa sekä lastensuojelun avopalveluissa
  • sijaishuollossa ensisijaisena toimenpiteenä on perhesijoitus, erityisesti pienten lasten kohdalla. Sijaisperheiden neuvontaa, tukea ja korvaustasoa nostetaan, jotta perhesijoitus lisääntyy ja laitoshoito vähenee. Sijaisperheiden on saatava riittävää valmennusta tehtäväänsä.
  • huostaan otettujen lasten laitossijoituksista päätettäessä hoidon hyvä laatu on tärkeintä

Kunta kuuluu kaikille - myös vammaisille

  • kuntien on turvattava ja valtion on osaltaan rahoitettava vammaisten oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan
  • vammaispalveluihin on varattava riittävästi resursseja
  • kunnissa on aloitettava vammaisten ja osatyökykyisten yksilöllinen työhön valmennuspalvelu ja kuntien on myös omassa työyhteisössään työllistettävä vammaisia
  • hyvä työväline vammaispolitiikan edistämiseen kunnissa on vammaispalveluohjelma, jossa palvelut ja niiden taso määritellään
  • liikuntaesteiset huomioidaan kaavoituksen suunnittelussa

Ketään ei jätetä oman onnensa nojaan

  • hoitotakuun toteutumisesta päihdehuollossa huolehditaan
  • päihdeongelmien ehkäisyssä toimitaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa
  • alkoholimainonta kielletään kuntien hallinnoimissa tiloissa
  • mielenterveyskuntoutujien palveluita kehitetään kuntien sosiaalityössä ja terveyskeskusten mielenterveysosaamista vahvistetaan
  • sosiaalihuollon asiakkaiden toiminnallisuuden ja osallisuuden lisäämiseksi tarjotaan esimerkiksi maksuttomia liikuntamahdollisuuksia kunnallisissa liikuntapaikoissa

Reilussa kunnassa huolehditaan järkevästä taloudenpidosta

  • Sosialidemokraatit harjoittavat vastuullista kuntatalouden hoitoa. Silloinkin kun kuntataloudessa on vaikeaa, ratkaisut tehdään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Suomalaiset kunnat ovat olleet kansainvälisesti tehokkaita ja tästä on pidettävä kiinni.
  • Kuntatalouden tehtävänä on pitää huoli siitä, että rahat riittävät palveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen.
  • Peruspalveluita on mahdollista vahvistaa järkevillä kuntatalouden ratkaisuilla. Aktiivinen ennaltaehkäisy on hyvinvointiyhteiskunnan suurin hyvinvointia lisäävä ja kustannuksia vähentävä innovaatio. Satsaamalla ennaltaehkäisyyn saavutetaan kokonaistaloudellisia säästöjä, vähennetään kuntapalveluiden kuormitusta ja lisätään hyvinvointia. Sosialidemokraatit lähtevät rakentamaan kunnissa aktiivisen ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa, jonka avulla hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluita vahvistetaan ja niiden rahoitus turvataan.
  • Reilu kunta kantaa vastuun siitä, että palvelut tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Reilu kunta päättää itse palveluiden järjestämistavasta ja siitä, että palvelut ovat osa kunnan menestymisen strategiaa.
  • Aktiivinen työllisyyspolitiikka ja korkea työllisyysaste takaavat parhaiten kuntien tulopohjan. Vireä elinkeinopolitiikka turvaa työpaikkojen synnyn.
  • Hyvinvointi syntyy työstä. Kehittyvä kunta tekee laajaa yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi. Kumppanuus ja verkottuminen eri viranomaisten, kuntien, oppilaitosten, yritysten ja elinkeinoelämän kesken luo parhaat edellytykset seutukuntien menestymiselle ja työllisyyden kehittymiselle.
  • Eri viranomaisten tehokkaalla yhteistyöllä sekä työvoiman palvelukeskusten toiminnalla huolehditaan pitkäaikaistyöttömyyden purkamisesta ja maahanmuuttajien työllistämisestä.
  • Rakennemuutosalueilla huolehditaan työttömiksi jääneiden uudelleenkoulutuksesta ja tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä.

Valtio-kunta -suhde, verot ja maksut

  • ylijäämäisestä valtiontaloudesta on siirrettävä enemmän resursseja sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuuksiin kunnille. Lisääntyvästä hoidon ja hoivantarpeesta on valtion kannettava osuutensa.
  • vaadimme kuntien valtionosuuksien korotuksia etenkin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käynnistämiseksi kunnissa
  • palvelumaksujen korotuksiin suhtaudutaan suurella kriittisyydellä. Korotustilanteissa maksuosuuksia ei tule kaapata valtiolle valtionosuusleikkauksina.
  • perusvähennyksen taso kuntaverotuksessa on kaksinkertaistettava ja tulojen menetys on korvattava kunnille
  • SDP on esittänyt luottamusbudjetissaan eduskunnassa syksyllä 2008 seuraavia lisäyksiä kuntien valtionosuuksiin:
  • perusvähennyksen kaksinkertaistaminen 450 milj. euroa
  • terveydenhoidon laaturemontti 150 milj. euroa
  • lapsiperheiden palvelut ja lapsilisäkorotus 250 milj. euroa
  • ikäihmisten palvelut ja toimeentulo 300 milj. euroa
  • osaaminen ja tulevaisuusinvestoinnit 350 milj. euroa
  • ympäristö 100 milj. euroa
  • yhteisvastuu 115 milj. euroa

  • kunnallisveronkorotuksia voidaan tehdä, jos peruspalveluiden järjestäminen sitä edellyttää. Verokorotus ei kuitenkaan saa olla ensisijainen keino talousongelmien ratkaisemiseksi
  • julkisten palveluiden on oltava maksuttomia silloin, kun on tärkeä saada mahdollisimman moni kuntalainen palveluiden piiriin. Maksuja voidaan periä, kun halutaan luoda alhainen kynnys palveluiden käyttämiselle.

Kuntarakennetta uudistettava palveluiden turvaamiseksi

  • Suomen kuntarakenne on edelleen liian hajanainen, jotta se kykenisi vastaamaan erityisesti ikärakenteen muutoksen tuomiin tulevaisuuden haasteisiin. Kuntia yhdistetään elinkelpoisiksi ja toimiviksi kokonaisuuksiksi.
  • ylikunnallisella yhteistyöllä haetaan seudullisesti toimivampia malleja palveluiden järjestämiseksi
  • erityisesti teknisen sektorin ylikunnallista yhteistyöllä on saavutettavissa hyötyjä, jolloin julkisen infrastruktuurin hallinnan ja rakentamisen, asumisen, vedenkäsittelyn, kaavoitusyhteistyön, satamayhteistyön ja seutuliikenteen järjestämisestä syntyvät säästöt voidaan kohdentaa muihin tarpeisiin
  • taloudellisen ja poliittisen vastuun kantamiseksi on tärkeää, että julkisten palveluiden järjestämisvastuu kuuluu kunnille, eikä päätöksentekoa viedä kansalaisten ulottumattomiin; vastuun ja varojen on oltava samoissa käsissä

Julkinen paremmaksi - kilpailu reiluksi

  • tuottavuus ei saa olla julkisissa palveluissakaan kirosana. Julkisten palveluiden tuottavuutta kehitetään siinä missä muutakin tuotantoa. Mittareiden on oltava kuitenkin tähän sopivia.
  • kunnallista palvelutuotantoa kehitetään ja tehostetaan. Hyvin hoidettu ja tehokas palvelutuotanto on myös kuntatyöntekijän paras turva.
  • palveluiden laadun ja vaikuttavuuden tulee olla palveluista päätettäessä ensisijaiset kriteerit. Kilpailutusta ei tule käydä vaikuttuvuudesta ja laadusta tinkien eikä työntekijöiden työehtojen polkemiseksi.
  • tilaaja-tuottajamallia voidaan hyödyntää silloin, kun se tuottaa lisätehokkuutta organisaatioon. Mikään organisaatiomalli ei ole eikä saa olla itseisarvo. Erilaisia malleja hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla kunnallisessa palvelutuotannossa.
  • yksityisiä palveluntuottajia, yhdistyksiä, säätiöitä ja yrityksiä voidaan hyödyntää kunnallisessa palvelutuotannossa. Oman tuotannon osuus säilytetään kaikilla toimialoilla sellaisena, että sillä voidaan tarvittaessa tasoittaa markkinoiden heilahduksia. Oman tuotannon olemassaolo varmistaa myös osto-osaamisen. Oleellista on, että kunta ja demokraattisesti valitut päätöksentekoelimet ovat palvelutuotannon tilaajia myös niissä tapauksissa, joissa tuottaja on yksityinen taho.
  • ihmisiin kohdistuvien palveluiden tulee pääsääntöisesti olla kuntien itse tuottamia. Näin varmistetaan parhaalla mahdollisella tavalla palveluiden laatu ja turvallisuus kaikille kuntalaisille. Kuntapalvelut ovat runko, johon hyvinvointimallimme kehittäminen perustuu myös jatkossa.
  • kuntien monenkirjavaan konsulttien käyttöön suhtaudutaan kriittisesti. Oman virkamieskunnan panosta kehittämistyössä ei aliarvioida.

Tehokkuutta toimitiloista

  • kunta omistaa tiloja, on vuokralaisena ja toteuttaa tilaratkaisuja kumppanuusperiaatteella. Tilakysymykset ratkaistaan kussakin tilanteessa palvelutuotannon kannalta järkevimmällä tavalla.
  • kiinteistöjen peruskorjauksiin investoidaan riittävän ajoissa suurten korjauskustannusten välttämiseksi
  • toimitilojen yhteiskäyttöä lisätään ja uudet toimipisteet pyritään suunnittelemaan monitoimitiloiksi
  • koulukiinteistöjen ja muiden vastaavien vapaa-ajan käyttöön soveltuvien toimitilojen aktiivista ilta- ja viikonloppukäyttöä lisätään

Aktiivinen työllisyys- ja elinkeinopolitiikka turvaa kunnan talouden

  • reilu kunta kantaa vastuunsa työllisyydestä
  • yrityshautomot, elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistoiminnan tukeminen, teknologisten edellytysten luominen, seudullinen yhteistyö sekä aktiivinen kaavoitus- ja maapolitiikka edesauttavat kuntien yritystoimintaa lisäävät työllisyyttä
  • tuki pk-sektorille auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä toimimaan koko maakunnan alueella. Yritystukien ehtona on, että ne ylläpitävät ja parantavat työllisyyttä
  • osaamiseen panostaminen turvaa kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa laajoja kouluttautumismahdollisuuksia ja tutkimukseen satsaamista.
  • hyvät liikenneyhteydet ja laadukas julkinen infrastruktuuri luovat yrityselämän kehittymisen edellytyksiä
  • kaavoitus- ja maapolitiikalla luodaan elinkeinoelämälle mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa, jotta myös uusia työpaikkoja syntyy
  • kaavoitukseen ja maapolitiikkaan liittyvää valitusprosessia on nopeutettava kansalaisten oikeudet samalla turvaten
  • työvoiman palvelukeskusten ja yhteispalvelupisteiden toimintaa vahvistetaan ja viranomaisyhteistyötä lisätään
  • pitkäaikaistyöttömyyden hoito nähdään laajana prosessina, jossa kuntouttamisen kautta luodaan edellytykset työelämään palaamiselle
  • huolehditaan riittävistä työllisyysmäärärahoista kunnissa etenkin pitkäaikaistyöttömyyden ja maahanmuuttajien työttömyyden purkamiseksi. Erityisesti on huolehdittava, ettei pitkäaikaistyöttömyys käänny kasvuun tuotantojen lakkauttamisten yhteydessä.
  • rakennemuutospaikkakunnille tulee varata valtion toimesta riittävästi rahaa ja resursseja uuden työllistymisen mahdollistamiseksi mm. koulutuksen ja uuden yritystoiminnan avulla. Kunnan on omalla panoksellaan autettava uuden toimeliaisuuden löytämisessä
  • aikuis- ja muuntokoulutusmahdollisuuksista huolehditaan kunnissa
  • vailla työ- ja koulutuspaikkaa olevat nuoret otetaan nopeasti aktiivitoimien piiriin
  • reilu kunta tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia ja väliaikaisia työpaikkoja sekä työpajatoimintaa työttöminä oleville nuorille
  • maahanmuuttajat nähdään voimavarana. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään, kielenopetusta parannetaan ja ennaltaehkäistään maahanmuuttajakeskittymien syntymistä.
  • maahanmuuttajien kielikoulutukseen ohjaamista tehostetaan työllistymisen mahdollisuuksien parantamiseksi

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan

  • Oikeudenmukainen kunta huolehtii kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista.
  • Päätöksenteko- ja palautejärjestelmiä kehitetään.
  • Kuntademokratian lisäämiseksi voidaan kokeilla erilaisia johtamisjärjestelmiä sekä innovatiivisia malleja.
  • huolehditaan siitä, että kunnallisten päätöksentekoelinten julkiset esityslistat liitteineen ja päätökset äänestyksineen ovat nähtävissä internetissä
  • palautejärjestelmiä kehitetään ja pyritään aktiivisuuteen kuntalaisten kuulemisissa
  • järjestetään vähintään kerran vuodessa teemapäivät, jolloin ihmisillä on mahdollisuus tavata kotikuntansa päättäjiä ja ylintä virkahenkilökuntaa
  • kuntademokratian lisäämiseksi voidaan kokeilla erilaisia pormestarimallin sovelluksia sekä erilaisia johtamisjärjestelmiä
  • äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi järjestetään äänestysaktiivisuuskampanjoita ja äänestyspaikat ovat sellaisissa paikoissa, joissa kansalaiset muutenkin liikkuvat: kauppakeskuksissa, kirjastoissa jne. Tarvittaessa kunnan on järjestettävä liikkuva eri asuinalueilla kiertävä äänestysmahdollisuus.
  • kansalaiskasvatusta ja yhteiskunnallisten asioiden käsittelyä osana kouluopetusta ja lisätään, äänestäminen on kansalaisoikeus ja -velvollisuus
[kuva poistettu]