Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/434

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Sdp:n tavoiteohjelma suomalaisen lapsen aseman parantamiseksi


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Sdp:n tavoiteohjelma suomalaisen lapsen aseman parantamiseksi
  • Vuosi: None
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

JOKAINEN VUOSI ON LAPSEN VUOSI

Sdp:n tavoiteohjelma suomalaisen lapsen aseman parantamiseksi

Me sosialidemokraatit rakennamme kansanvaltaista sosialismia, yhteiskuntaa, jossa kaikki ovat tasa- arvoisia ja jossa vallitsee oikeudenmukaisuus ja lämmin inhimillisyys. Sosialismi on meille sekä järjen että sydämen asia.

Yhteiskuntamme tulevaisuus lapset ja nuoret - ovat etusijalla, kun uutta yhteiskuntaa rakennetaan. Heidän oikeuksiensa turvaaminen, heidän kasvamisensa yhteiskunnastamme kerran vastaaviksi aikuisiksi ja heidän kunnioittamisensa on perusedellytys sosialidemokratian päämäärien pysyvälle toteuttamiselle.

Lapset ja nuoret eivät ole tänään tasa-arvoisia muihin yhteiskuntaryhmiin nähden, heidän oikeuksiaan ei kaikissa asioissa tunnusteta. Suomi kuuluu maailman 20 kehittyneimmän maan joukkoon. Suomalaisella lapsella on yleisesti ottaen hyvä olla verrattuna maailman huono-osaisiin lapsiin. Mutta yhteiskunnassamme on edelleen paljon eriarvoisuutta, tulo- ja palkkaeroja, jotka vaikuttavat myös lapsen asemaan ja oikeuksiin. Rikkaimpaan viidennekseen kuuluvien perheiden lapsilla on paremmat lähtökohdat ja kehittymismahdollisuudet kuin työväestön lapsilla. Eriarvoisuuden poistaminen omasta maastamme on osa taistelua maailman rikkaiden ja köyhien kansojen välisen kuilun kaventamiseksi.

Sosialidemokraattien tavoite on perheiden ja lasten sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantaminen. Yhteiskunnan on turvattava lapselle suotuisat kasvuolosuhteet ja vanhemmille edellytykset lasten hankkimiseen, hoitamiseen ja kasvattamiseen.

Sosiaali-, terveys- ym. yhteiskunnan palvelut edellyttävät inhimillistä työtä ja osallistumista. Lapsen henkisen hyvinvoinnin kannalta on lisäksi erittäin tärkeätä, että lapset jo syntymästään alkaen saavat läheisen kosketuksen myös isäänsä. Kaikille miehille on suotava oikeus lapsiin - heidän hoivaamiseensa ja kasvattamiseensa. Lapsella on oikeus saada kasvaa jo pienestä pitäen myös miehen hoivassa - isän, hoitajan, opettajan. Lapsen kehitysympäristölle ovat miehet ja naiset yhtä tärkeitä, jotta lapsesta kasvaisi kokonainen ihminen ja hyvä äiti tai isä omille lapsilleen.

Lapsen kasvaminen tasapainoiseksi ja onnelliseksi aikuiseksi ja tietoiseksi yhteiskunnan rakentajaksi ja uudistajaksi edellyttää myös, että lapsen mielipiteitä kuullaan ja että hän saa osallistua itseään ja ympäristöään koskeviin päätöksiin. Lapsella on oikeus ja kyky ajatella itse eikä vain omaksua ajatuksia.

SDP:n tavoiteohjelma suomalaisen lapsen aseman parantamiseksi

Jokaisen lapsen oikeus on syntyä toivottuna sekä kasvaa taloudellisesti turvatuissa ja tasa- arvoon perustuvissa, inhimillisissä ja suotuisissa olosuhteissa. Yhteiskunnan tehtävä on turvata jokaiselle lapselle nämä perusoikeudet. Yhteiskunta tukee lasta parhaiten tukemalla perhettä toimeentulossa, asumisessa, lastenhoidossa ja kasvatuksessa sekä luomalla edellytykset perhettä laajempien ihmisyhteisöjen rakentumiselle perheen ja lapsen tueksi.

I Taloudellisesti turvatut ja tasa- arvoiset olosuhteet

Lapsen vanhemmille tai huoltajille on turvattava taloudelliset mahdollisuudet hankkia, hoitaa ja kasvattaa lapsia. Yhteiskunnan tukimuotoja kaikille lapsiperheille on voitava edelleen kehittää.

Perusedellytys on molempien vanhempien tai huoltajien työnsaannin turvaaminen. Palkka- ja omaisuuserojen tasoittamiseksi tarvitaan tasa-arvoon pyrkivää tulonsiirtopolitiikkaa, joka tukee lapsiperheitä. Nykyisiä tukimuotoja, asumistukea ja lapsilisäjärjestelmää tulee edelleen kehittää päämääränä turvata lapsiperheille riittävän tilava asunto kohtuuhintaan sekä tasoittaa lapsiperheitten ja muitten yhteiskuntaryhmien väliset kulutuserot.

Maksuttomia tai kohtuuhintaisia palveluja lapsille on lisättävä. Lapsialennusten (liikennemaksujen, elokuva- ja teatterilippujen jne.) yläikäraja on nostettava lapsilisien saannin yläikärajaan asti. Lapsilisän maksun loputtua on nuorille kehitettävä opintorahajärjestelmä, joka tukee heidän mahdollisuuksiaan hankkia ammatillinen koulutus.Mikäli lapsiperheen toimeentuloturva on näistä tukimuodoista huolimatta edelleen riittämätön, tulee yhteiskunnan auttaa perheitä harkinnanvaraisin tukimuodoin.

Päivähoidon kehittäminen on nähtävä paitsi kasvatuksellisessa mielessä myönteisenä, myös keinona tukea perheitä taloudellisesti. Siksi on säilytettävä päivähoidon maksujen tulosidonnaisuus, jotta alempien tulotasoryhmien perheet todella tästä hyötyisivät.

II Inhimilliset ja suotuisat kasvuolosuhteet

Lapsella on oikeus kasvaa inhimillisissä, lapsen tarpeet huomioon ottavissa ja turvallisissa oloissa. Tässäkin tarvitaan yhteiskunnan tukitoimia. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut, lapsiperheiden tarpeiden huomioon ottaminen työelämässä ja yhdyskuntasuunnittelussa lisäävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja turvallisuutta.

* perheen huomioon ottaminen työelämän uudistamisessa
Työ on jokaisen ihmisen oikeus, ja työstä saadun ansion avulla ihmiset saavat toimeentulonsa. Työelämässä on kiinnitettävä huomio lasten vanhempien erityisasemaan ja siitä johtuviin tarpeisiin. On saatava aikaan uudistuksia, jotka tuovat työssä käyville vanhemmille lisää mahdollisuuksia olla lastensa kanssa ja seurata heidän kehittymistään. Työelämän uudistaminen myös lapsen ja perheen kannalta on haaste työväenliikkeelle sen taistellessa työtätekevien aseman ja oikeuksien parantamiseksi.

Äitiysloman pidentäminen 13 kuukauteen (1 kk ennen synnytystä ja 12 kk sen jälkeen) ja sen muuttaminen vanhempainlomaksi on sekä lapsen että vanhempien kannalta ensiarvoisen tärkeä tavoite. Samalla se edistää sukupuolten välistä tasaarvoa. Siihen tähtää myös vaatimus sairaan lapsen hoitolomaoikeuden ulottamisesta isälle.

3-vuorotyöt ja yötyöt pitäisi poistaa pienten lasten vanhemmilta. Tämä vaatii solidaarisuutta ja joustavuutta työtovereilta. Tässä on ammattiyhdistysliikkeellä mahdollisuus toteuttaa solidaarista työpaikkapolitiikkaa.

Lasten vanhemmille olisi luotava mahdollisuudet pitää palkallista vapaata aina, kun lapsen päiväkodissa käyntiin tai koulunkäyntiin liittyvät asiat sitä vaativat. (Keskustelut opettajan kanssa, joulu- ja kevätjuhlat jne.) Näin perheet voisivat paremmin seurata lastensa kehittymistä ja olla yhteistyössä päiväkodin ja koulun kanssa.

* lapsen hoito ja kasvatus vanhempien työssäoloaikana
Vanhempain ollessa työssä lapset ovat yleensä hoidossa tai koulussa. On erittäin tärkeätä, että lasten saama kasvatus kodin ulkopuolella tukee kotikasvatusta ja antaa lapselle virikkeitä ja turvallisuutta. Lapsi oppii luottamaan ihmisiin ja olemaan yhteisön jäsen jo pienestä pitäen. Peruskoulu ja keskiasteen koulutuksen uudistaminen lisäävät yhteiskunnallista tasa-arvoa. Myös opetussisällössä on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota yleisten yhteiskuntapoliittisten näkökohtien esilletuloon sekä opetustyössä että oppiaineissa. Hoitopaikkoja olisi lisättävä niin, että vuoteen 1985 mennessä jokaisella lapsella on mahdollisuus saada kunnallinen hoitopaikka. Tämä edellyttää lisää valtion ja kuntien tukea. Melko kohtuullisin lisäkustannuksin voitaisiin tässä työssä aloittaa muuttamalla ensin osapäiväpaikkoja kokopäiväpaikoiksi. Koululaisten iltapäivähoitoa on kehitettävä, jotta pienet koululaiset eivät joutuisi olemaan yksin koulusta tultuaan. Koulurakennukset tarjoavat valmiit tilat tälle toiminnalle.

Päiväkoteihin ja koululaisten iltapäiväkoteihin olisi saatava lisää miespuolista henkilökuntaa, jotta kaikille lapsille kehittyisi myönteinen ja lämmin kuva miehestä hoitajana ja kasvattajana.

Päiväkotien ja koulun tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä on toimia demokraattisesti ja kehittää lasten solidaarisuustunteita. On annettava tietoa maailman hädästä, tarvitaan kasvatusta rauhaan. Rauhan ja kansainvälisyyskasvatuksen osuutta onkin lisättävä opetussisällössä. Sukupuolten välisen tasa-arvon on ilmettävä niin opetustapahtumissa, oppikirjoissa kuin ainevalinnoissa. Perhekasvatus on toteutettava peruskoulun yhdeksännellä luokalla erillisenä oppiaineena.

Koulun ja päiväkodin tehtäviin kuuluu myös lasten tutustuttaminen työelämään. Lapsille olisi järjestet tävä käyntejä työpaikoille tutustumaan erilaisiin töihin ja työolosuhteisiin. Näin nuoret oppisivat jo ennen työelämään astumistaan arvostamaan työntekoa ja erilaisia ammatteja ja saisivat kuvan työelämästä.

* yksinhuoltajaperheiden lapset
Toisen vanhemman kuolema sekä asumus- tai avioero aiheuttavat sen, että kodista puuttuu isä tai äiti. Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on myös vain yksi huoltaja, yleensä äiti. Avoliitoissa lapsi on juridisesti yksinhuoltajan lapsi, mutta käytännössä hänellä on kaksi huoltajaa. Yksinhuoltajaperheitä on siis useamman tyyppisiä, ja siksi yksinhuoltajuudesta seuraavat erityisongelmat ovat myös erilaisia. Koska yksinhuoltajaperheiden välillä on tulo- ja palkkaeroja, ovat yksinhuoltajaperheiden lapsetkin toisiin sa verrattuina erilaisessa taloudellisessa asemassa. Tästä syystä yksinhuoltajaperheiden taloudellista asemaa on parannettava harkinnanvaraisesti kunkin perheen erityistarpeiden mukaan elatustukea, lapsilisiä ja asumistukea lisäämällä, verotusta muuttamalla jne.

Yksinhuoltajaperheiden lapsille on yhteistä se, että heidän kodistaan puuttuu jompikumpi vanhemmista, useimmiten isä. Näiden lasten kehittymisen kannalta on tärkeätä, että heidän kodin ulkopuolella tapahtuvaan hoitoonsa ja kasvatukseensa osallistuu sekä miehiä että naisia. Yksinhuoltajaperheiden keskeisimpiä pulmia on sosiaalinen eristyneisyys. Tämä johtuu paitsi perheiden omasta tilanteesta myös ympäristön suhtautumisesta ja palvelujen soveltuvuudesta lähinnä ns. "norrnaali"perheille. Yhteiskunnan palveluja on kehitettävä paremmin soveltuviksi myös yksinhuoltajaperheiden tarpeisiin.

*lapsi ja asuminen
Lapsella on oikeus kotiin - turvalliseen ja tilavaan asuntoon, jossa perheen yhdessäololle on suotuisat mahdollisuudet. Yhteiskunnan on pidettävä erityistä huolta lapsiperheiden asumismahdollisuuksista. Valtion ja kuntien vuokra- ja omistusasuntotuotantoa on lisättävä, jotta lapsiperheet voivat saada asunnon kohtuullisilla kustannuksilla eikä heidän saamansa asumistuki mene yksityisen taskuun. Perhettä vasta perustavilla nuorilla tulisi jo ennen lapsen syntymää olla mahdollisuus kotiin, johon lapsen on turvallista syntyä ja jossa on suotuisat lapsen hoitamismahdollisuudet. Nuorille myönnettävien valtion asuntolainojen on katettava vähintään 50 % asunnon hankkimisen kustannuksista. Oman pääoman osuus on rajoitettava viiteen prosenttiin ensimmäistä asuntoa hankittaessa.

*lapsi ja yhdyskuntasuunnittelu
Lapsella on oikeus turvalliseen, kehittävään ja terveelliseen ympäristöön. Lapsi on muistettava asunto- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Lasten vasta kehittyvä kyky jäsentää ympäristöään, tajuta mittasuhteita ja välttää vaaroja on otettava huomioon liikenneväylissä, rakennuksissa sekä leikki- ja urheilukentillä. Lapsille on varattava runsaasti tilaa, jonka suunnittelussa ja sijoituksessa lasten toiminnan tarpeen ja turvallisuuden on oltava lähtökohtana. Rakennuslainsäädännössä on turvattava lapsille leikkitilat asuinrakennusten sisä- ja ulkopuolella.

* lapsi ja terveys
Lapsen terveydenhuolto on maailman parhaiten järjestettyä maassamme. Lapsikuolleisuus on maailman alhaisimpia ja äitiys- ja lastenneuvolaverkosto on jokaisen äidin ja lapsen ulottuvilla. Kehittämisen varaa on kuitenkin vielä, mm.lapsen ja perheen henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja sairaan tai vammaisen lapsen erityisaseman huomioon ottamiseksi.

Laajaa neuvolaverkostoamme pitäisi kehittää antamaan myös perheneuvontaa eli luomaan kehitykselle myönteistä ilmapiiriä perheen sisäisissä suhteissa. Neuvoloiden aukioloaikoja olisi joustettava ja vanhemmille suotava mahdollisuus käydä lapsen kanssa neuvolassa palkallisella työajalla.

Jokaisella isällä olisi oltava oikeus osallistua synnytykseen, millä osaltaan luodaan lämmin perheilmasto ja perheen yhteenkuulumisen tunne jo uuden ihmisen syntymähetkellä.

Vanhemmille olisi myös suotava mahdollisuus olla lapsensa kanssa, kun tämä joutuu sairaalahoitoon. Sairaalarakennuksiin olisi suunniteltava tilat tällaista varten. Pitkäaikaissairaiden lasten erityisongelmia olisi tutkittava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta lapsi sairaalassakin voisi mahdollisimman pitkälle kehittyä terveen lapsen lailla.

* lapsi ja päihteet
Päihteiden käyttö aiheuttaa lapsen henkiselle ja fyysiselle kehitykselle vakavia vaurioita. On todettu myös, että perheväkivalta on lisääntynyt samassa suhteessa kuin vanhempien ja kasvattajien alkoholinkäyttö.

Yhteiskunnasta on poistettava päihteiden käyttöä aiheuttavat sosiaaliset syyt kuten työttömyys ja heikot asunto- olot.

On tarjottava lisää vaihtoehtoja passiivisuutta lisäävälle alkoholinkäytölle ja tehostettava mahdollisuuksia monipuoliseen vapaa-ajan viettoon. Lapselle tulee suoda mahdollisuus kasvaa ja kehittyä päihteistä vapaassa ympäristössä.

Terveyskasvatukseen on kiinnitettävä huomiota kaikissa lapsen kehitysvaiheissa. Jo neuvolassa on vanhemmille annettava tietoa terveistä elämäntavoista, kuten oikeista ruokailutottumuksista, liikunnan merkityksestä sekä tupakan ja päihteiden käytön vaaroista. Hoitokodeissa ja kouluissa on tehostettava suoraan lapseen kohdistuvaa terveyskasvatusta.

* lasten pahoinpitely, perheväkivalta

Lasten pahoinpitelyä ja perheväkivaltaa esiintyy maamme kaikissa yhteiskuntaryhmissä. Yhteiskunnassamme on siis perhesuhteisiin liittyvää järkyttävää kehittymättömyyttä ja painetta. Työttömyys ja taloudellinen ahdinko, ahtaat asunnot ja muut sosiaalisesta eriarvoisuudesta johtuvat ongelmat lisäävät väkivaltaisen käyttäytymisen vaaraa. Työväenluokan taistelu taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon ja demokratian puolesta on samalla taistelua lapsen ja yleensä ihmisen loukkaamattomuuden puolesta.

Yhteiskunnan vastuu tässä on valtava. Perheneuvontatyöhön neuvoloissa ja terveyskeskuksissa on koulutettava lisää työvoimaa. On luotava tarpeellinen määrä virkoja, jotta ehkäisevä ja korjaava työ tällä alalla auttaisi poistamaan tällaiset raa'at ja väkivaltaiset ilmiöt, jotka ovat rikos ihmisyyttä kohtaan. Perheiden kriisitilanteita varten tarvitaan monimuotoisia tukipalveluja, joista turvakotitoiminta on eräs kehittämisen arvoinen muoto.

Myös tiedotusvälineiden on nähtävä tärkeä yhteiskunnallinen vastuunsa tässä yhteydessä. Niiden on puututtava asiaan - ei sensaatioilla, vaan ymmärtävällä ja vastuullisella tavalla, jotta kansalaiset tajuaisivat asian ja toimisivat omassa elinympäristössään väkivaltaisen käyttäytymisen estämiseksi.

* lapsi ja vapaa-aika
Yhteiskunta on vastuussa siitä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus monimuotoiseen vapaa-ajan toimintaan. Vapaa-ajan viettoa varten on saatava erilaisille harrastusmuodoille soveltuvia sisä- ja ulkotiloja. Tiloja kehitettäessä on otettava huomioon niiden turvallisuus ja käyttökelpoisuus.

Lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja on lisättävä ja monipuolistettava. Niiden tulee olla virikkeitä antavia ja kiinnostavia. Lapsille tarkoitetun harrastus- ja kulttuuritoiminnan on kehitettävä lapsen luovuutta ja lisättävä hänen tietomääräänsä. Palveluja on kehitettävä esim. perustamalla kunnallisia elokuvateattereita ja muodostamalla kunnankirjastoista monipuolisia kulttuurikeskuksia.

Lapselle on tarjottava myös monipuolista yhteiskunnallista tietoa. Lapsen luontaista ominaisuutta suhtautua kriittisesti tarjottuun tietoon on vahvistettava, jotta hän pystyisi paremmin tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä.

Väkivaltayllykkeet on poistettava viihdeteollisuudesta. Sellainen viihde (sarjakuva- ja muu kirjallisuus, TV-sarjat jne.), jonka keskeisenä sisältönä on raakuus ja väkivalta, on torjuttava yhteiskunnan toimenpitein.

Lasta ei saa käyttää mainonnassa eikä hänen asemaansa kuluttajana saa käyttää hyväksi.

III Turvattomissa oloissa elävät lapset ja nuoret

Lapsille, jotka erilaisista lastensuojelullisista syistä eivät voi asua kotonaan, tulee yhteiskunnan taata kodinomainen kasvuympäristö, jossa heillä on mahdollisuus lämpimiin ihmissuhteisiin, kiintymyksen saamiseen ja antamiseen.

Siirtotyöläisten ja siirtolaisten lapsiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. On huolehdittava siitä, että he voivat säilyttää äidinkielensä ja oman maansa kulttuuriperinnön.

Perheenhuoltajien pitkäaikaiset työkomennukset ulkomaille tai työnhaku ulkomailta ovat yleistymässä. Lapset joutuvat eroon vanhemmistaan pitkäksikin aikaa elämänsä herkimpinä ja tärkeimpinä kausina, jotka ovat ainutkertaisia. Perheille tulisi järjestää mahdollisuus olla paljon yhdessä loma-aikoina ja pitää muutenkin yhteyttä.

Rodullisten ja kielellisten vähemmistöryhmien tai ulkomaalaisten lapsilla on vaikeuksia tulla hyväksytyksi tasavertaisina. Syrjinnän kieltävät lakimme on saatava toimimaan myös käytännön elämässä ja asenteiden tasolla, lain hengen on toteuduttava myös arkielämässä. Ihmisten väliset eroavuudet on nähtävä koko ihmissuvun rikkautena.

IV Vammaiset lapset

Lapsen asemaan ja oikeuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota silloin, kun lapsi syntyy vammaisena tai vammautuu lapsuusaikanaan. Hänellä on oikeus kaikissa suhteissa ihmisarvoiseen elämään ja tasapainoiseen kehitykseen aikuiseksi. Häntä ei saa eristää, vaan häntä on kohdeltava ja kasvatettava yhdenvertaisena muiden lasten joukossa. Vain täten vammaiset lapset voivat kasvaa tasa-arvoisina ja terveet lapset suhtautua vammaisiin tasavertaisina tovereina.

Asuntoja, päiväkoteja ja kouluja suunniteltaessa on aina otettava huomioon vammaisten lasten tarpeet. Olemassa olevia tiloja on mahdollisuuksien mukaan muutettava heille sopiviksi. Myös muussa yhdyskuntasuunnittelussa on vammaisten erityistarpeet otettava huomioon. Vaikeavammaiset lapset, jotka joutuvat asumaan laitoksissa tai sairaaloissa, tulisi sijoittaa niin pitkälle kuin mahdollista muiden lapsipotilaiden joukkoon eikä erityisosastoille. Vammaisten lasten perheet tarvitsevat yhteiskunnanerityistukea sekä taloudellisissa asioissa että vammaisen lapsen kehitykseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.

V Lapsen oikeus tulla kuulluksi

Lapsen mielipidettä on kuunneltava ja sille on annettava arvoa kaikissa häntä itseään ja hänen ympäristöään koskevissa asioissa. Hänen on saatava myös osallistua päätöksentekoon, jotta hänestä kasvaisi omanarvontuntoinen, mutta myös muut huomioon ottava itsenäinen ihminen, joka pystyy aikuisena ottamaan vastuun yhteiskunnasta ja uudistamaan sitä. Neuvoloissa tulisi tähän asiaan kiinnittää huomiota perheneuvonnassa. Sen on oltava periaatteena myös päiväkodeissa, kouluissa ja muussa yhteiskuntaelämässä. Lasta on aina kunnioitettava. Häneltä on myös paljon opittavaa.

VI Nuorille koulutusta ja työtä eli ns. yhteiskuntatakuu

16-17 vuotiaat nuoret ovat väliinputoajaryhmä. He eivät ole enää lapsia, mutta eivät myöskään aikuisia. Yhteiskunnan on taattava näille nuorille koulutusta. Peruskoulu on pidennettävä 10. luokalla, ja viimeisen vuoden aikana on opiskelijoiden saatava kosketus työelämään harjoittelun muodossa. Peruskoulun eriarvoisuutta ylläpitävät tasokurssit on purettava ja näin luotava nuorille tasaveroiset mahdollisuudet jatko- opintoihin. Ammatillista koulutusta uudistettaessa on jokaiselle nuorelle taattava vähintään kahden vuoden pituinen ammatillinen koulutus. Myös taloudelliset edellytykset opiskelulle on turvattava yhteiskunnan tukitoimenpitein. Koulutus on tehtävä maksuttomaksi 18 vuoden ikään saakka poistamalla koulumaksut, korvaamalla matka-, majoitus- sekä muita opiskelukustannuksia sekä tukemalla opiskelua opintorahan muodossa.

Siirtymävaiheessa tulee nuorille tarjota mahdollisuudet ohjattuun ja hyödylliseen harjoitteluun ja pysyvään työpaikkaan. Tämänkin jälkeen tulee nuorelle taata mahdollisuus koulutukseen. Valtiolle, kunnille ja elinkeinoelämälle on asetettava velvoitteet nuorten työllistämisestä.

Työn kautta ihminen jäsentyy yhteiskuntaan. Työtön nuori ei tiedä, mihin hän työssä kykenee ja millainen yhteiskunnan jäsen hänestä tulee. Vauriot, joita työttömyys nuorille aiheuttaa, ovat pitkäaikaiset, ehkä pysyvät. Koulutuksen, harjoittelun ja työpaikan turvaaminen nuorelle on siksi meidän kaikkien velvollisuus. SDP pyrkii vaikuttamaan, jotta nämä tärkeät asiat lisätään YK:n Lapsen Oikeuksien Julistukseen.

VII Sosialidemokraattien päämäärä

SDP pyrkii kaikissa ohjelmissaan ja käytännön uudistustyössään muuttamaan yhteiskuntaamme taloudellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoiseksi ja kansanvaltaiseksi yhteiskunnaksi.

SDP:n lapsen vuoden tavoiteohjelmassa on pitäydytty lapsen kannalta kiireellisimpiin uudistustarpeisiin, jotka nekin toteutuessaan ovat askel kohti uutta yhteiskuntaa. Puolueen Suunta-ohjelmassa on esitetty kaikki yhteiskunnalliset uudistustavoitteet laajemmalti sekä tavoitteiden kiinteä liittyminen toisiinsa kuin myös poliittiset toteuttamiskeinot.

Miksi lapsen vuosi on kansainvälinen?

Maailmassa on 1.500 miljoonaa alle 15- vuotiasta lasta. Nämä lapset muodostavat kolmasosan maailman koko väestöstä. Kolme neljäsosaa maailman kaikista lapsista elää kehitysmaissa. 200 miljoonalla lapsella ei koskaan tule olemaan mahdollisuutta oppia lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan. 500 miljoonaa maailman lasta saa epätyydyttävää ravintoa. Heistä puolet on vakavasti aliravittuja.

Maailman lasten ongelmien ratkaisu vaatii suuria rakenteellisia muutoksia koko kansainvälisessä talousjärjestelmässä.

Yksityinen voitontavoittelu on tuottanut siirtomaajärjestelmän, ylikansallisten yhtiöiden häikäilemättömän vallankäytön, sotilaallisen maahan tunkeutumisen, fasistisen terrorin ja rotusorron. Niiden alaisina elävien ihmisten, erityisesti lasten, mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään riippuvat oleellisesti kehitysmaiden yhteiskunnallisten rakenteiden muuttumisesta. Vain taistelu imperialismia vastaan rauhan, kansallisen itsemääräämisoikeuden, demokratian sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen puolesta voi luoda edellytykset uuden ihmisarvoisen elämän rakentamiselle.

Kehitysmaiden kansat eivät kuitenkaan yksin pysty luomaan uutta yhteiskuntaa nykyisissä olosuhteissa. On välttämätöntä, että jännityksen liennytyskehitys jatkuu, väkivallan uhka poistuu suurvaltojen välisistä suhteista ja kansainvälinen rauhantila vakiintuu. Silloin olisi mahdollista hillitä varustelua ja siirtyä aseidenriisuntaan. Aseidenriisunnalla on suorat taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. On välttämätöntä, että aseistukseen uhrattavat henkiset ja aineelliset voimavarat edes osittain suunnataan kehitysongelmien voittamiseen.

Työn ja pääoman välinen ristiriita sekä kansallisissa että kansainvälisissä suhteissa estää oikeudenmukaisen kehityksen kaikkialla kapitalistisen järjestelmän valtapiirissä.

Entiset siirtomaavallat ja muut teollisuusvaltiot käyttävät taloudellisesti hyväkseen alikehittyneitä maita. Kansainvälisen riiston vuoksi pelkkä valtiollinen itsenäisyys ei nykyisten suhteiden vallitessa takaa kehitysmaiden kansalaisille oikeutta ja mahdollisuutta päättää omasta työstään ja aineellisista ja henkisistä saavutuksistaan. Teollistuneiden valtioiden työväenliikkeiden velvollisuus on kehitysmaiden tuotantoelämän kehityksen suojaaminen ja tukeminen omalla tahollaan. Valtiovallan toimenpitein on valvottava yksityisiä sijoituksia kehitysmaihin. Sijjoitusten ja muun pääomaliikkeen tulee noudattaa Suomen kehitysmaapolitiikan peruaatteita.

Suomen on voimistettava kehitysyhteistyöpolitiikkaansa että YK:n asettamat määrälliset kehitysaputavoitteet voitaisiin saavuttaa. Suomen kehitysyhteistyövarat on ohjattava siten, että ne vahvistavat kansanvaltaista kehitystä vastaanottajamaassa.

Vapautusliikkeille on annettava entistä enemmän taloudellista tukea. Kaikki tämä on vakava haaste kansanvaltaiselle sosialismille, meille sosialidemokraateille, jotka pyrimme tasa- arvoiseen, oikeudenmukaiseen ja inhimilliseen maailmaan ja taistelemme riistoa ja eriarvoisuutta vastaan sekä poliittisin että käytännön keinoin.

Tehdessämme työtä kansanvaltaisen sosialismin aatteiden puolesta omassa maassamme on meidän koko ajan toimittava myös kansainvälisellä tasolla taloudellisen ja poliittisen demokratian toteuttamiseksi. Silloin toimimme periaateohjelmamme mukaisesti:

SOSIALISMI JA DEMOKRATIA - ITSENÄINEN KANSA JA YHTEISTYÖN MAAILMA.

Vaatimukset

YK:n Lapsen Oikeuksien Kansainvälinen Julistus on uusittava ja saatettava hallituksia sitovampaan muotoon.

Kehitysapu on suunnattava kohteisiin, joiden kautta todella voidaan parantaa lasten ja naisten elämänolosuhteita (terveys- ja koulutuspalveluiden ulottaminen kyliin, tyttö- ja poikalasten tasa-arvo koulutuksessa jne.).

Pakolaisina ja leiriolosuhteissa elävien lasten elämää on pyrittävä helpottamaan tehokkaammilla avustuskampanjoilla (elintarvikkeiden, lääkkeiden, vaatteiden ja koulutarvikkeiden toimittaminen). Työväenliikkeen solidaarisuus merkitsee poliittista, aineellista ja tiedollista tukea kehitysmaiden kansoille.