Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/442

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Maatalouspoliittinen ohjelma


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Maatalouspoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1975
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

MAATALOUSPOLIITTINEN OHJELMA

Hyväksytty SDP:n XXX puoluekokouksessa 1975

SDP:N MAATALOUSPOLIITTINEN OHJELMA JA MAATALOUS

SDP:n politiikan lähtökohtana on työllisyyden ja siihen liittyvän suunnitelmallisuuden kautta hankkia tasapuolisesti kaikille työtätekeville ja heidän perheilleen mahdollisimman korkea niin aineellinen kuin henkinenkin elintaso. Vastaavat mahdollisuudet on myös turvattava vanhuksille, sairaille ja muille aktiivisen työelämän ulkopuolella oleville kansalaisille. Näiden periaatteiden mukaisen käytännön piiriin kuuluvat myös työllään maataloustuotantoon osallistuvat viljelijät perheineen.

Maatalouden tehtävänä Suomessa on turvata peruselintarvikkeiden tuotanto väestömme tarpeisiin. Tuotteita varastoimalla huolehditaan siitä, että elintarvikehuolto on riippumaton maailmanmarkkinoilla tapahtuvista heilahteluista.

MAATALOUSTUOTANNON KEHITTÄMISEN ONGELMAT

Historiallisen kehityksen seurauksena ja osaltaan myös porvarillisen luokkapolitiikan tarkoituksenmukaisuusnäkökantojen mukaisesti asutustoiminnalla on kiinnitetty maatalouteen väkeä niin paljon, ettei sillä ole mahdollisuuksia luonnolliseen toimeentuloon pelkästään maatilataloustuotannon varassa. Usein on lisäksi luotu elinkelvottomia hajaasutusalueita, joilta puuttuu perinteiseen kyläyhteisöön kuuluva ihmisten viihtyvyyden ja palvelujen saannin kannalta välttämätön sosiaalinen ympäristö.

Tämä kehitys on entistäkin selvemmin nähtävissä nyt, kun maatilataloudessakin koneellistamisen ja muiden tekniikan ja tieteen suomien palvelusten käyttöä on lisätty.

HARJOITETTU MAATALOUSPOLITIIKKA

Suunnittelematon ja lyhytjänteinen porvarillinen maatalouspolitiikka on jarruttanut maatalouden järkiperäistämistä ja kokonaistaloudellisesti oikean tuotantorakenteen ja tarkoituksenmukaisen maatilayksikön muodostamista. Sen avulla ei ole pystytty turvaamaan enempää maatalousväestölle riittävää ansiotason nousua kuin kohtuuhintaista elintarviketuotantoakaan.

Porvarillisen maatalouspolitiikkamme keskeisinä työvälineinä ovat olleet lyhytjänteinen hintapolitiikka ja turvautuminen kansantaloudellisesti raskaaseen tuontiin tai vientiin. Ne ovat vain kärjistäneet entisestään maatalouden alueellisia ja sisäisiä tuloeroja.

Maatalouden piirissä on ilmiöitä, jotka vaarantavat sen kehittämistä. Tällainen on myös viljelysmaakeinottelu. Maatalousmaan hinta ei muodostu aina sen käyttöarvon perusteella maataloustuotannossa. Hyvää peltomaata siirtyy pois maataloustarkoituksista. Perinnönjaossa tilat pirstoutuvat, lisämaan hankinta vaikeutuu ja pientilalliset ylivelkaantuvat. Myös pellon vuokraamisen mahdollisuudet kohtuuhintaan heikkenevät jatkuvasti.

SDP:N MAATALOUSPOLIITTISET TAVOITTEET

Maataloustuotanto on saatava kokonaisuudessaan tuottamaan niin tehokkaasti, että sen palvelukseen jäävien elintaso nousee. Tällöin tuo kehitys ei myöskään estä palkansaajien elintason nousua. Tekniikan ja uudelleen järjestettävän ammattikoulutuksen sekä tarvittaessa viljelijöiden keskeisen yhteistoiminnan turvin maatalousväestön on mahdollista saavuttaa ammatissaan tavoittelemansa elintaso itsenäisesti ja muista väestöpiireistä riippumatta, ja heidän arvostuksensa nousee. Samalla maatalous pystyy tuottamaan kohtuuhintaan elintarvikkeita.

Tämän toteuttamiseksi Sos.-dem. puolue asettaa maatalouspoliittiseksi tavoitteeksi seuraavaa:

1. Täystuloisuus ja täystyöllisyys

Maataloustuotanto on järjestettävä siten, että maatalous antaa tekniikan ja tieteen apuneuvoja hyväksi käyttäen ja sen kautta maataloustyötä helpottaen harjoittajilleen täystuloisuuden ja -työllisyyden.

2. Perheviljelmä perusyksikkönä

Maamme oloissa perheviljelmä luo parhaat edellytykset maataloustuotannon harjoittamiselle. Sosialidemokratian periaatteiden mukaisesti on toimittava niin, että tilojen elinkelpoisuutta kunnollisen toimeentulon antajana viljelijöille parannetaan. On luotava tilan ulkopuolisista työnsaantimahdollisuuksista riippumattomia kokoaikaviljelmiä sekä muutettava muidenkin kuin maatalouteen kuuluvien elinkeinojen turvin pientiloja osa-aikaviljelmiksi. Tilakohtaisella tuotantojärjestelyllä parannetaan maataloutemme tuotantoedellytyksiä. Tiettyyn tuotantoon erikoistumalla ja viljelijöiden keskeisellä toiminnalla voidaan maataloustuotantoa tehostaa.

3. Omavaraisuus maataloustuotannossa turvattava

Maataloustuotantoa on kehitettävä omavaraisuusperiaatteen pohjalta ja lähinnä viljaa varastoimalla, jolloin maailmanmarkkinoiden heilahtelujen haittavaikutukset jäävät vähäisiksi. Omavaraisuusperiaatteiden mukaisesti on myös nopeasti tarkistettava varsinkin valtiontaloudelle raskasta elintarvikkeiden vientituotannon suuntaa ulkomaankaupan ja maan työllisyyden kannalta nykyistä edullisemmaksi. Elintarvikehuollon hoitaminen kotimaisella tuotannolla sekä elintarvikkeiden ja raaka-aineiden varastoinnilla on samalla saatava varmaksi ja taloudelliseksi.

Kasvavaa huomiota on kiinnitettävä tuotannon laatuun harjoittamalla tehokasta tutkimustyötä ja tuotteiden jalostusta sekä noudattamalla oikeaa käsittelyä ja varastointia. Laatumaksutapaa on entisestään kehitettävä. Alkutuotannosta saatujen elintarvikkeiden teollinen käsittely, varastointi ja kuljetukset sekä jakelu on myös järkeistettävä niin, että elintarvikkeiden tuottaja- ja kuluttajahinnat eivät jatkuvasti loittonisi toisistaan.

Elintarvikkeiden tasaisen varman ja suunnitelmallisen tuotannon aikaansaamiseksi on asetettava selvät tuotantotavoitteet ja valmistettava elintarvikeohjelma. Maatalouden markkinatuotantoa varten on kehitettävä pitkäjänteistä sopimustuotantoa.

4. Tuloerojen tasaaminen

Maatilataloutemme perusyksiköiden rakenne ja siitä johtuvat taloudellisen toiminnan muut tasoerot ovat niin suuria, että maatalousväestöksi on tilastoitu paitsi maan köyhimpiin ja pienituloisimpiin kuuluvia eläjiä myös maan rikkaimpia ja suurituloisimpia tilanomistajia.

Kokonaisuuden etujen mukaista on luoda koko maatalouteen jäävälle, nykyisestäänkin vähentyvälle maatalousväestölle elintarvikkeiden riittävään ja kannattavaan tuotantoon välttämättömät tekniset ja taloudelliset edellytykset. Tällöin on maataloutemme rakenteen eriasteisuuden vuoksi hintapolitiikan rinnalla kehitettävä entistä oikeudenmukaisempi maatalouden välttämättömän tuen käyttö. Vain tällä keinoin kyetään tasoittamaan myös maatalouden sisäisiä ja alueellisia tuloeroja. Maatalousväestön tulotasoa tulee enenevässä määrin parantaa kaikenkokoisilla tiloilla maatalouden tuottavuutta lisäämällä.

5. Pitkäjänteinen suunnittelu

Maatalouspolitiikan on nivellyttävä yleiseen yhteiskuntapolitiikkaan. Maataloustuotannon päätöksenteko ja suunnittelu on kansanvaltaistettava kaikilla tasoilla. Maatalouden hallinto ja maatalouden edistämisjärjestöt on omalta osaltaan velvoitettava noudattamaan yleisen maatalouspolitiikan tavoitteita. Suunnittelussa on otettava huomioon metsän merkitys maataloudelle ja maaseutuväestön toimeentulolle.

Lainsäädännöllä on pystyttävä auttamaan pitkäjänteistä maatalouden kehittämistä siten, että tekniikan ja tieteen tarjoamat mahdollisuudet erikoistumiseen myös maataloustuotannossa voidaan toteuttaa taloudellisesti.

Ratkaiseva aluepoliittinen merkitys on myös osa-aikaviljelmillä ja alueellista erikoistumista edistävällä lainsäädännöllä, jolla voidaan turvata riittävä väestöpohja valtakunnan kaikissa osissa. On edistettävä myös sellaista maaseudun aluepolitiikkaa, joka helpottaa tarkoituksenmukaista työssäkäyntiä keskuksissa ja yleensä suunnitelmallisesti lisää maaseudun työtilaisuuksia.

6. Osallistuminen maailman elintarvikehuoltoon

Oman kansamme elintarvikehuollon mahdollisimman omavaraiseksi tekeminen väittämällä kuitenkin sen hoitamisessa kaikkea epätaloudellisuutta vapauttaa maailmanmarkkinoilla olevia nyt vielä tänne tuotavia elintarvikkeita nälkää kärsiville kansoille. Oman elintarvikehuoltomme järkevä hoitaminen merkitsee täällä myös tuotantopanoksien (koneiden, lannoitteiden, öljyjen) raaka-aineiden säästävää käyttöä.

Maailman nälän poistamisella on ymmärrettävä meidän osaltamme näiden tavoitteiden lisäksi ennen kaikkea alkupääoman sekä tiedon ja taidon vientiä sinne, missä köyhyys, koulutuksen riittämättömyys ja tuotantovälineiden puute ovat esteenä elintarvikkeiden tuotannon Iisääntymispyrkimyksille.

PONNET

SDP vaatii, että

1.maatalouden sisäisiä ja alueellisia tuloeroja tasataan,

2.maataloustuki jaetaan tuotannon aikaansaamiseen käytetyn työn ja tuotantopanosten määrän perusteella,

3.hyvä peltomaa on kaikkialla säilytettävä ensisijaisesti maataloustuotannossa ja sillä keinottelu estettävä,

4.suunnitelmallisuutta ja sopimustuotantoa sekä tuotteiden varastointia kehitetään voimakkaasti,

5.maataloustuotannon kehitystä haittaava 'maatilojen pirstoutuminen estetään uudistamalla lainsäädäntöä,

6.maatalouselinkeinon harjoittaminen ei saa olla sidottuna maanomistukseen, vaan yrittäjän ammattitaidolle ja työlle annetaan ratkaiseva merkitys,

7.maatalouden tuottavuuden kohottamiseen turvataan edellytykset luomalla kansantaloudellisesti järkevä rahoitusjärjestelmä maatalouden ulkoista ja sisäistä rationalisointia varten,

8.osa-aikaviljelijöiden asema turvataan lainsäädännöllä tasapuolisesti muun maatalousväestön rinnalla,

9.verotuksessa käyttöomaisuuden poisto-oikeudet järjestetään niin, että ne edistävät koneiden ja rakennusten taloudellista käyttöä ja tilojen välistä yhteistoimintaa,

10.valtion ja kuntien etuosto-oikeus maatilataloudesta poistuvan peltoja metsätalousmaan sekä niihin liittyvien vesialueiden ostoon järjestetään ja niillä keinottelu estetään,

11.erityisesti myös porotalouden, kalatalouden, puutarhatalouden, turkistarhauksen, maatilamatkailun ja luonnontuotteiden keräilyn edellytyksiä sekä tutkimus- ja kehitystyötä edistetään.