Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/480

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

SDP:n ulkopoliittinen ja sotilasohjelma


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: SDP:n ulkopoliittinen ja sotilasohjelma
  • Vuosi: 1930
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN ULKOPOLIITTINEN JA SOTILASOHJELMA

(Hyväksytty puoluekokouksessa v. 1930)

A. Ulkopoliittinen ohjelma

Kansainvälinen politiikka

Suomen sosialidemokraattinen puolue on yhtä mieltä kaikkien maiden sosialististen työväenpuolueiden kanssa siitä, että kaikkien kansojen yhteisetua samoin kuin kunkin kansan yksityisetua parhaiden edistetään kansojen keskinäisten yhteisymmärtämyksen ja yhteistoiminnan avulla. Tämän kansainvälisen tietoisuuden pohjalle on luotava kansainvaltainen ja kansainvälinen oikeusjärjestys, joka tekee mahdottomaksi yhdelle kansalle omien todellisten tai luuloteltujen erikoisetujensa hyväksi loukata ihmiskunnan yhteisetua. Kaikkien kansojen yläpuolelle ja niiden yhdyssiteeksi on perustettava valtiollisia ja taloudellisia elimiä, jotka järjestävät niiden väliset suhteet.

Koska sosialistinen työväenluokka on tietoisin kansainvälisen solidarisuuden välttämättömyydestä ja velvoituksesta, ja koska se joutuu eniten kärsimään kapitalismin ja imperialistisen politiikan aiheuttamista sodista, on ensi sijassa sen velvollisuus tehdä kaikkensa tällaisen järjestelmän lopettamiseksi sekä yhteisymmärrykseen, yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen oikeuteen perustuvan uuden yhteiskuntajärjestelmän rakentamiseksi. Tämän tietoisuuden vahvistaminen työtätekevässä kansassa on Suomen sosialidemokraattisen puolueen tärkeimpiä tehtäviä.

Koska eri kansoilla ja kansallisuuksilla on oikeutuksensa ihmiskunnan jäseninä ja koska kansallinen sorto yhteiskunnallisen sorron ohella vaikeuttaa työväenluokan vapaustaistelua, sosialidemokratia vaatii kaikille kansoille mahdollisuutta vapaaseen omintakeisiin kehitykseen kansainvälisen oikeusjärjestyksen puitteissa sekä kansallisille vähemmistöille tilaisuutta sisäisesti itsenäiseen kehitykseen.

Suomen ulkopolitiikka

Suomen sosialidemokraattinen puolue tahtoo vaikuttaa maan ulkopolitiikkaan siten, että tämä osaltaan edistäisi kansojen yhteisymmärrystä ja toisiinsa lähentymistä. Se kannattaa sellaisia sopimuksia ja muita rauhanomaisia toimenpiteitä, jotka aineellisen ja henkisen sivistyksen alalla vahvistavat eri kansojen yhdyssidettä sekä vakiinnuttavat Suomen kansainvälistä asemaa ja edistävät sen taloudellista kehitystä. Erikoisesti se pyrkii vahvistamaan ja edistämään Suomen rauhallisia ja ystävällisiä välejä naapurikansojen kanssa.

Puolue pitää Suomen valtiollisen aseman parhaana takeena sellaista johdonmukaisesti rauhallista ulkopolitiikkaa, joka, samalla kun se pitää kiinni Suomen oikeutetuista eduista, tarkoin välttää loukkaamasta toisten oikeutta tai myötavaikuttamasta sellaisiin oikeudenloukkauksiin. Jyrkästi se hylkää sellaisen politiikan, joka asettaisi Suomen vieraiden valtojen tai valtaryhmien imperialistisen etupolitiikan palvelukseen.

Puolue vastustaa sellaisia tulli- ja muita taloudellisia toimenpiteitä, jotka eristävät maatamme muista maista, vaikeuttaen kansain hyödyllistä vuorovaikutusta. Samoin puolue vastustaa periaatteessa vapaan maahan- tai maastamuuton rajoittamista.

Ulkopolitiikan kansanvaltaistuttaminen

Puolue pyrkii hankkimaan työtätekevälle kansalle määräävän vaikutuksen ja valvontaolkeuden ulkopolitiikan johtoon sekä poistamaan täten salaisen diplomatian.

Kaikki kansainväliset sopimukset, jotka jossakin suhteessa asettavat Suomelle tai sen kansalaisille velvoituksia, samoinkuin muut tärkeämmät ulkopoliittiset kysymykset, on ennen niiden ratkaisua esitettävä eduskunnan päätettäväksi.

Maan ulkopolitiikan hoito olkoon eduskunnan alituisen valvonnan alainen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta kokoontukoon eduskunnan istuntokausien väliajoillakin, milloin vähintään kolmasosa sen jäsenistä sitä vaatii. Noudattakoon hallitus niitä ohjeita, joita valiokunta sille antaa, tai kutsukoon eduskunnan kokoon asiaa ratkaisemaan.

Suomi ja Kansainliitto

Koska Kansainliitto imperialistisen porvariston johtamana ei voi täyttää tehtäväänsä maailmanrauhan turvaamiseksi, pyrkii Suomen sosialidemokraattinen puolue yhdessä kaikkien maiden sosialistisen työväen kanssa saavuttamaan sosialistiselle työväenluokalle mahdollisimman paljon vaikutusvaltaa Kansainliitossa, jotta se muodostuisi keinoksi kansainvälisen oikeusjärjestyksen luomiseksi ja kehittämiseksi sekä maailmanrauhan turvaamiseksi.

On pidettävä erittäin toivottavana, että Kansainliiton ulkopuolella olevat valtiot, ennen kaikkea Venäjä, saataisiin siihen liittymään.

Kansainliiton kokouksiin lähetettävissä valtuuskunnissa on sosialidemokraattiselle puolueelle varattava oikeudenmukainen luku edustajia, joille puolue voi antaa ohjeita. Esiintymisessään Kansainliiton toimintapiiriin kuuluvissa asioissa puolue ja sen edustajat noudattavat Sosialistisen Työväen-Internationaalin tekemiä päätöksiä.

Aseistariisuminen

Sotalaitos on porvariston käsissä kehittynyt mahdiksi, joka uhkaa sekä kansojen välistä rauhaa että niiden sisäistä kansanvaltaista vapautta. Edelleen se, varsinkin lentokone- ja kaasutekniikan viimeaikaisen kehityksen johdosta, uhkaa sodan jalkoihin joutuneita kokonaisia kansoja hävitykseltä. Kaiken tämän vuoksi on entistä välttämättömämpää pyrkiä kaikin voimin mahdollisimman pian tapahtuvaan aseistariisumiseen. Suomen sosialidemokraattinen puolue yhtyy tässä suhteessa koko kansainvälisen työväenluokan vaatimuksiin ja pyrkimyksiin.

Kunnes yleinen aseistariisuminen saadaan aikaan, kannattaa puolue yleisiä tai alueellisia sopimuksia varustusten supistamiseksi sekä kansainvälisen kontrollin järjestämistä varustuksiin ja sotateollisuuksiin nähden, yhtyen myös vaatimukseen siviiliväestön suojelemisesta sodassa sekä myrkkykaasujen ja bakteerien käytön kieltämisestä. Tarton rauhansopimuksessa säädetty Itämeren neutralisoiminen on toteutettava.

Kansainvälisten riitojen rauhallinen ratkaiseminen

Jotta kansojen turvallisuus lisääntyisi ja aseistariisuminen helpottuisi, on pyrittävä sellaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka sitovasti velvoittavat kaikki valtiot lykkäämään keskinäiset riitansa, olkoot ne mitä laatua tahansa, välitystuomioistuinten lopullisesti ratkaistaviksi.

Puolue vaatii, ettei Suomi koskaan ala sotaa ja että sen valtiovalta, jos sota uhkaa, tekee kaikkensa sen välttämiseksi. Jos hallitus menettelee toisin, syösten tai uhaten syöstä kansamme sotaan, vaikka tämä olisi vältettävissä, kieltää puolue sellaiselta hallitukselta kaikki sotilasmäärärahat.

Puolue hylkää kaikki sotilaalliset liitot, koska tällaiset enemmän vaarantavat kuin lisäävät maan turvallisuutta.

Rauhanaatteen toteuttaminen sosialismin kautta

Lopullisesti voidaan sodat poistaa ainoastaan toteuttamalla sosialistinen yhteiskuntajärjestys.

Edistääkseen osaltaan tämän päämäärän saavuttamista tahtoo puolue, yhteisymmärryksessä kaikkien maiden sosialistisesti ajattelevien työläisten kanssa, tehdä voitavansa kapitalististen anastuspyyteiden ja vallassaolevien luokkien lietsomien kiihkokansallisten intohimojen vastustamiseksi sekä sosialistisen tietoisuuden ja kansainvälisen yhteisymmärryksen levittämiseksi.

B. SOTILASOHJELMA

Suomen sotalaitos

Yleisen kansainvälisen tilanteen helpottamiseksi on ryhdyttävä viipymättä ja kaikkialla sotavoimien ja sotilasmenojen mahdollisimman suureen vähentämiseen, odottamatta yleistä aseistariisumista. Tähän on Suomessakin kaikin voimin pyrittävä, sitä suuremmalla syyllä, koska Suomen sotalaitos, vaikka se kansalle merkitsee raskasta ja sen kehitystä ehkäisevää taakkaa, ei kuitenkaan pystyisi nykyään, ilma- ja kaasusodan aikakaudella, todellisessa sodassa kauankaan puolustamaan maata jotakin suurvaltaa vastaan.

Jo ennen kuin maamme työväki on kylliksi voimistunut saadakseen aikaan tuntuvamman aseistuksen supistamisen, vaatii puolue, että nykyisen liian rasittavan puolustusjärjestelmän sijaan on saatava uusi, kansanvaltaisemmille perusteille rakennettu ja vähemmän menoja vaativa puolustusjärjestelmä. Asevelvollisten palvelusaika ei tällöin saa olla kuutta kuukautta pitempi. Mikäli tämän lisäksi tarvitaan kertausharjoituksia, järjestettäköön ne siten, että asianomaisella oli mahdollisuus ne suorittaa kotiseudullaan tai lähellä sitä.

Pyrkimyksiä sotilaallisten varustusten lisäämiseen on mitä ankarimmin vastustettava.

Sotalaitoksen kansanvaltaistuttaminen

Sen vaaran vähentämiseksi, jota yläluokan johdettavana oleva armeija tuottaa kansanvallalle ja rauhalle, sekä sotilaiden suojelemiseksi päällystön mielivaltaa vastaan on sotalaitos kansanvaltaistutettava.

Suojeluskunnat on porvariston asekaarteina viipymättä lakkautettava.

Sotilaille on turvattava täydet kansalaisoikeudet ja on heitä muutenkin kohdeltava täysiarvoisina ihmisinä ja kansalaisina. Sotaväen rikoslakia oli tarkistettava, jotta ihmisarvoa loukkaavat rankaisutavat poistettaisiin ja kohtuuttoman kovat rangaistusmäärät lievennettäisiin; kuolemanrangaistus on poistettava. Sotaoikeuksia älköön rauhan aikana käytettäkö.

On valvottava, että sotilaat saavat nauttia heille kuuluvia oikeuksia ravintoon, palkkaukseen ynnä muihin etuihin nähden ja että sotilaita yleensäkin kohdellaan lain ja inhimillisyyden vaatimusten mukaisesti. Tylsistyttävistä, sotilaskasvatuksen kannalta katsoen ala-arvoisista harjoitusmuodoista on luovuttava. Sotaväessä vallitsevaa terveys- ja raittiustilannetta on tarmokkaasti parannettava.

Asevelvolliselle, joka vakaumuksensa perusteella kieltäytyy asepalveluksesta, varattakoon muuta sopivaa työtä valtion hyväksi.

Siviiliväestö ja sotalaitos

Siviiliväestöä ei saa kohtuuttomasti rasittaa sotalaitoksen hyväksi.

Älköön valtio sotatilalaeilla rajoittako kansalaisten yhdistymis-, kokoontumis tai muita oikeuksia enemmän kuin mitä sotatoimet tekevät välttämättömäksi. Sotatilaa älköön julistettako muuten kuin todellisen sodan sattuessa ja sotatointen koskettelemissa maan osissa.

Eduskunnan valta sotalaitokseen nähden

Eduskunnalla olkoon ratkaiseva valta sotalaitokseen nähden. Kaikki sitä koskevat tärkeimmät asiat esitettäköön eduskunnan ratkaistaviksi.

Liikekannallepanoon ei saa ryhtyä ilman eduskunnan suostumusta, paitsi milloin tämä kiireellisissä tapauksissa, maan puolustamiseksi välittömästi uhkaavaa ulkomaista hyökkäystä vastaan käy välttämättömäksi pakoksi, ja on tällöin ilman viivytystä toimenpide esitettävä eduskunnan hyväksyttäväksi. Rauhan solmiamisesta sekä rauhanehdoista päättäköön eduskunta yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Eduskunta valitkoon suhteellisilla vaaleilla valtuutettuja, jotka ovat oikeutetut tarkastamaan sotilashallinnon kaikkia haaroja, käymään tarkastusmatkoilla kasarmeissa, asettumaan tällöin suoranaiseen yhteyteen sotilaiden kanssa ja vastaanottamaan heiltä valituksia sekä tekemään kaikista näistä asioista esityksiä hallitukselle ja eduskunnalle.

Sodanvastaisen yleisen mielipiteen kasvattaminen

Työväkeä ja muita kansalaisia on kasvatettava ymmärtämään kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän luonne, sotavarustelujen alkuperä ja tarkoitus sekä niiden tuottamat vaarat ja tätä varten luotava mahdollisimman yleinen ja voimakas mielipide kansanvälisen rauhan ja aseistariisumisen puolesta. Työväelle on tehtävä selväksi, että sen on muun luokkataistelunsa ohella erikoisesti taisteltava militaristisia pyrkimyksiä vastaan. On vierottava ja vastustettava sellaisia porvarillisia järjestöjä, jotka tyrkyttävät työväelle porvarillisia kansalliskiihkoisia aatteita tai koettavat saada työväkeä alistamaan luokkaetunsa yhteisiksi väitettyjen isänmaallisten etujen alle. Mikäli tällaisten järjestöjen toiminta vaarantaa rauhaa, on se kiellettävä.

Valtiovallan on ehkäistävä sellaisten ainesten, sekä kotimaisten fascistien että Suomeen siirtyneiden pakolaisten, toiminta, jotka juonitteluillaan häiritsevät Suomen rauhallisia välejä ulkovaltojen kanssa.

Koulu- ja muussa opetuksessa älköön ylistettäkö sotaa, älköönkä levitettäkö kansalliskiihkoisia käsityksiä. Sen sijaan annettakoon tietoja kansainvälisyyden ja rauhanaatteen kehityksestä sekä erikoisesti työväenluokan pyrkimyksistä niiden toteuttamiseksi. Militarististen tai kansalliskiihkoisten järjestöjen ei ole sallittava harjoittaa toimintaansa koululaisten keskuudessa