Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/488

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

TAVOITTEITA VAALIKAUDELLE 1991-1994


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: TAVOITTEITA VAALIKAUDELLE 1991-1994
  • Vuosi: 1990
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

SDP:n puolueneuvosto 8.11.1990

SINULLE, SUOMELLE, EUROOPALLE

SDP

TAVOITTEITA VAALIKAUDELLE 1991-1994

Suomi on elänyt vuosikymmenen ajan kasvun ja vaurastumisen kautta. Samanaikaisesti on voitu kehittää sosiaalista turvallisuutta, uudistaa työelämää ja vähentää työttömyyttä.

Pitkän kasvukauden jälkeen maailmantalouden suhdanteet ovat kääntymässä taantumaan, samanaikaisesti kun monet ratkaisemattomat ristiriidat maailmalla ylläpitävät epävarmuutta. Myös maailman ympäristön tila saattaa aiheuttaa paikallisia ja alueellisia kriisejä. Taantuman voittaminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja yhteisvastuuta eri kansalaispiireiltä. Epävarmoina aikoina korostuu myös vahvan yhteiskunnan tarve tasa-arvoisen kehityksen ja heikommassa asemassa olevien ihmisten aseman turvaamiseksi.

Sosialidemokraatit haluavat turvata kestävän kehityksen, menestyvän kansantalouden ja yritystoiminnan sekä näiden varassa toteutuvan täystyöllisyyden. Hyvinvoinnin edellytys on, että suomalaisen työn saavutukset kiinnostavat ja menestyvät maailmalla. Vain terveellä ja pitkäjänteisellä tuotannolla voidaan saavuttaa voimavarat tasa-arvoa ja turvallisuutta lisääviin uudistuksiin.

Kansainvälisenä liikkeenä sosialidemokratia työskentelee eurooppalaisen muutoksen ohjaamiseksi siten, että kaikille voidaan tasavertaisesti turvata rauhanomainen kehitys, puhdas elinkelpoinen ympäristö sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti turvattu elämä.

Eurooppalaisena maana Suomi on aktiivisesti mukana maanosamme voimakkaissa muutoksissa. Suurvaltojen ja sotilasliittojen vastakkaisuuden hälveneminen on luonut edellytykset rakentaa rauhallinen, kansojen väliseen yhteistyöhön ja kansalaisten tasavertaisuuteen perustuva Eurooppa.

Suomen on edelleen toimittava turvallisuuden ja kansainvälisen yhteistyön parantamiseksi maanosassamme. Eurooppalaisen rauhan vahvistuminen nostaa korostetusti esille tarpeen lisätä osallistumista maailmanlaajuisten kehitys- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Kansakuntamme menestyksen avaimet ovat osaamisessa. Siksi on lisättävä voimavaroja koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin. Koulutuksen on oltava taloudellisesti tasa-arvoista esikoulusta aikuiskoulutukseen saakka. Sen tulee rohkaista ihmisiä henkiseen kasvuun ja täyteen kansalaisuuteen.

Verouudistusta on jatkettava siten, että verotus suosii työtä ja yritystoiminnan tehokkuutta sekä saattaa kaikki tulot verotuksellisesti samaan asemaan. Verotuksen ja tulonsiirtojen avulla on pyrittävä yhä oikeudenmukaisempaan tulonjakoon.

ON KYSYMYS TAHDOSTA

YMPÄRISTÖ KAIKEN EDELLE.

Kestävä kehitys edellyttää ympäristönsuojelun asettamista lyhytnäköisen taloudellisen hyödyntavoittelun ja omaisuudensuojan edelle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Siksi

  • säästäminen on asetettava energiapolitiikan ensisijaiseksi lähtökohdaksi
  • tuotannon ja kulutuksen ohjaamiseksi ekologisesti kestäviin vaihtoehtoihin on saastuttaminen tehtävä taloudellisesti kannattamattomaksi mm. tehokkaiden haittamaksujen ja -verojen avulla. Tavaroiden ja materiaalien kierrättämistä on tuettava ja päästörajoja tiukennettava
  • Suomen tulee käyttää asiantuntemusta ja varoja kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön erityisesti maamme lähialueilla
  • kansainvälisin sopimuksin on estettävä ympäristön saastuttamisen käyttö välineenä valtioiden tai yritysten välisessä taloudellisessa kilpailussa, samoin kuin on toimittava päästörajoitusten ja haittamaksujen aikaansaamiseksi

LAADUKASTA RUOKAA HALVEMMALLA.

Ruoka maksaa Suomessa liikaa. Suljettu ja keskittynyt elintarviketuotantomme ei ole kyennyt turvaamaan suomalaisille kohtuuhintaisia elintarvikkeita. Maatalouden ylituotannon tukeminen nielee kansakunnan voimavaroja, joita tulisi voida suunnata mm. maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Siksi

  • ylituotantoa suosiva maataloustulolaki on uudistettava, ja kalliista maatalouden vientituesta on luovuttava
  • Suomen markkinoita on avattava myös elintarvikkeiden laajemmalle tuonnille, jotta terve kilpailu voisi toimia hintoja alentavasti
  • elintarvikkeiden liikevaihtoveroa on alennettava
  • elintarviketeollisuuden ja -kaupan kilpailua on lisättävä tehostamalla kilpailulainsäädäntöä ja estämällä monopolisoitumista

JOKAISELLE OIKEUS KOTIIN.

Uusien asuntojen rakentamisen tarve jatkuu 1990-luvulla. Nuoret tarvitsevat niitä itsenäistyessään ja perustaessaan perheen. Varttuneempi väki haluaa parantaa asumistasoaan. Asunnottomuutta ja puutteellisia asunto-oloja esiintyy edelleen. Asunnontarvitsijat ovat liian riippuvaisia pankeista ja joutuvat rahamarkkinoiden häiriöiden maksajiksi. Siksi

  • valtion ja kuntien yhteistoimin on turvattava jokaiselle oikeus asuntoon
  • asuntorahastosta on kehitettävä asuntopankki, joka hoitaa asuntolainoituksen kaikissa asumismuodoissa
  • asuntotuotannon painopisteen on oltava valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa ja asumisoikeusasunnoissa
  • asumistukea on lisättävä ja laajennettava
  • rakennusalan ja rakennusaineteollisuuden hintakilpailua on tehostettava mm. avaamalla markkinoita aikaisempaa enemmän kansainväliselle kilpailulle

TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA IHMISTEN EHDOILLA.

Työelämään tarvitaan enemmän inhimillisyyttä. Viihtyisyys ja turvalliset työolot ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi työelämän kilpailutekijä. Työelämässä on puutteita, jotka liittyvät työpaikkojen alistavaan ilmapiiriin. Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä on kaukana toteutumisestaan. Yritysten kansainvälistyminen luo ongelmia ammatilliseen järjestäytymiseen perustuvalle palkansaajien oikeudelle vaikuttaa työehtoihinsa ja työoloihinsa. Siksi

  • työelämän uudistamista on jatkettava muuttuvissa kansainvälisissä oloissa
  • sukupuolten väliset palkkaerot on poistettava
  • työajan on voitava joustaa perheiden ja yksilöiden elämäntilanteen mukaan
  • on toteutettava yleinen 6 viikon vuosiloma, sapattivapaa ja lomansäästöjärjestelmä
  • on vahvistettava luottamushenkilöiden oikeuksia myös yli kansallisten rajojen

PAREMPAAN PERUSTURVAAN - TEHOKKAAMPIIN PALVELUIHIN.

Perusturva ei ole vain rahanjakoa. Se on varmuutta työstä, asumisesta, koulutuksesta, sosiaalisesta turvallisuudesta ja terveydenhuollosta. Oikeus palveluihin ja toimeentuloon ei saa riippua varallisuudesta eikä asuinpaikasta. Siksi

  • on parannettava ensisijaisesti pelkkien pienten eläkkeiden ja muun vastaavan sosiaaliturvan varassa olevien sekä veteraanien asemaa
  • on parannettava opiskelijoiden taloudellista tilaa ja varmistettava se esimerkiksi perustamalla opintorahasto
  • yhteiskunnan on vastattava sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutus- ja kulttuurimahdollisuuksien järjestämisestä siten, että ne ovat joustavasti ja tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla
  • yhteiskunnallisten palvelujen saatavuutta on parannettava purkamalla byrokratiaa

LAPSIPERHEIDEN ASEMAA ON VAHVISTETTAVA.

Perhe- ja työelämän vaatimusten yhteensovittamisessa on yhä varsinkin lapsiperheissä huomattavia ongelmia. Perheiden tulee saada tukea kasvatusvastuussaan ja isiä on rohkaistava ottamaan oma vastuunsa lasten kasvatuksesta ja hoidosta. Perheen taloudellinen asema on usein heikoin silloin, kun menopaine on suurin. Lapsilisiä on kyetty merkittävästi korottamaan, mutta niiden osuutta perhepoliittisena tukena tulee lisätä verouudistusta jatkettaessa. Siksi

  • vanhempainrahakautta on pidennettävä vuoteen lapsen syntymästä lukien
  • kotona hoito- ja hoivatyötä tekevän eläke- ja muusta sosiaaliturvasta on huolehdittava
  • lapsilisiä on maksettava yhtenäisin perustein 17 ikävuoteen saakka ja taattava opiskeleville 17-vuotiaille lapsilisän tasoinen opintotuki
  • oikeus saada päivähoitoa on ulotettava kouluikään asti

ALUEELLISEEN TASAPAINOON

Alueellisen tasapainon ja tasa-arvon turvaamiseksi kansainvälisessä yhdentymisessä on harjoitettava maakuntien kehitystä tukevaa aluepolitiikkaa. Siksi

  • talousmaakuntiin perustuvaa aluehallintoa on kehitettävä ja vanhentuneita hallintorakenteita purettava myös kuntauudistusta jatkamalla
  • kasvukeskusten kansainvälistymistä on tuettava
  • alueellisia eroja tulee tasoittaa suuntaamalla voimavaroja syrjäisten alueiden yhdyskuntarakenteisiin, koulutukseen ja tutkimukseen

SDP

SINULLE
SUOMELLE
EUROOPALLE

SOSIALIDEMOKRATIA