Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/489

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Me pidämme ääntä puolestasi: SDP:n tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Me pidämme ääntä puolestasi: SDP:n tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011
  • Vuosi: 2007
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Me pidämme ääntä puolestasi

SDP:n tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011

3.2.2007

Reilu Suomi - Sinun äänelläsi

Sosialidemokraattien tavoitteena on yhteisöllisyydelle perustuva hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa kaikille hyvän elämän edellytykset: työtä ja palveluita sekä sosiaaliturvaa.

Kun sosialidemokraatit tulivat hallitusvastuuseen vuonna 1995, yhteiskuntamme kärsi suurtyöttömyydestä, suuresta valtion velkaantumisesta ja muista syvän laman seurauksista. Siitä lähtien on pitkäjänteisellä työllä luotu edellytykset vakaalle talouskasvulle, työllisyyden parantamiselle ja hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Julkinen talous on vakautettu ja velkaantuminen on käännetty laskuun.

Vakaan talous- ja tulopolitiikan, laajapohjaisen koulutuksen ja tutkimuksen avulla osaavat ihmiset loivat pohjan suomalaisen tietoyhteiskunnan synnylle. Tulopoliittisella ratkaisulla turvattiin myönteinen ostovoiman kehitys. Työllisyys kasvaa yhä ja työttömyys on laskusuunnassa.

Terveydenhoitouudistusten myötä leikkaus- ja hoitojonot ovat lyhentyneet. Pienten koululaisten iltapäivätoiminta on toteutettu. Perhevapaakustannuksia on tasattu ja lapsilisiin sekä kotihoidon tukeen on tehty korotukset. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien suomalaisten tilanteen helpottamiseksi on tehty useita täsmätoimia. Kansaneläkettä on korotettu kahteen kertaan, ja kuntakalleusluokituksen poisto nostaa osaa kansaneläkkeistä edelleen. Opintotukea ja toimeentulotukea on kohennettu ja pitkäaikaistyöttömien asumistukea on parannettu. Tästä huolimatta tehtävää riittää myös tuleville vuosille.

Väestön ikääntymisen aiheuttamaan haasteeseen on kyettävä vastaamaan. Hoiva- ja hoitomenot tulevat nousemaan voimakkaasti. Jotta eläkkeiden taso turvataan, on varauduttava työeläkemaksujen maltilliseen korottamiseen lähivuosina. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että huolehdimme tänään julkisen talouden kestävyydestä ja pyrimme ylijäämäiseen valtiontalouteen. Samalla valtion on pidettävä huolta valtion oman eläkerahaston asteittaisesta kasvattamisesta.

Vaaleissa on tarjolla vaihtoehtoja. SDP on valmis toteuttamaan tavoitteitaan laajapohjaisessa hallitusyhteistyössä. Sitä varten tavoittelemme suurimman puolueen asemaa. Olemme valmiit jatkamaan toimintaamme työllisyyden parantamiseksi, köyhyyden poistamiseksi ja peruspalveluiden - erityisesti vanhusten ja vammaisten palvelujen - kehittämiseksi. Sitoudumme käyttämään tulevalla vaalikaudella tuplasti viime vaaleissa hyvinvointiin lupaamamme summan. Samalla huolehdimme kestävällä tavalla ympäristön hyvinvoinnista. Jotta tavoitteemme voivat toteutua, tarvitsemme Sinun äänesi.

Edistämme tasa-arvoa sekä yhteiskunnassa että omassa toiminnassamme. Annamme sitoumuksen, että jaamme jatkossakin ministeritehtävät tasan naisten ja miesten kesken.

Tavoitteena täystyöllisyys ja tasa-arvoinen työelämä

  • Tavoitteenamme on luoda seuraavallakin vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa.
  • Jatkamme työllisyyttä tukevaa ja tasa-arvoa edistävää työmarkkinapolitiikkaa.
  • Panostamme alueelliseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen.
  • Poistamme nuorisotyöttömyyden.
  • Lisäämme työpajatoimintaa.
  • Vähennämme vastentahtoista osa- ja määräaikaista työtä.
  • Laadimme vuokratyövoiman käytölle selkeät ehdot.
  • Tiukennamme yritystukien ehtoja.
  • Vahvistamme luottamushenkilöiden asemaa.
  • Edistämme työelämän tasa-arvoa.

Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää täystyöllisyyttä. Yhteiskunnallisen uudistustyön perustana on oltava työllisyyden parantaminen. Hyvästä työllisyydestä huolehtiminen on parasta politiikkaa köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Työllä luodaan edellytykset, joilla myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista voidaan huolehtia.

Viime vuosikymmenen lamasta on noustu. Tänään lähes 400 000 ihmistä enemmän on töissä kuin syvimmän laman aikaan. Kuluvalla hallituskaudella on luotu jo 100 000 uutta työpaikkaa. Tulevalla vaalikaudella tarvitsemme vielä 100 000 työpaikkaa lisää. Tämän tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan vaikeampaa kuin kuluneella vaalikaudella, mutta sosialidemokraatit ovat valmiita ottamaan haasteen vastaan.

Terve talouspolitiikka ja vahva, kestävän kehityksen mukainen kasvupolitiikka ovat sosialidemokraattien lähtökohdat myös tulevalle vaalikaudelle. Tavoitteenamme on täystyöllisyys. Työ on jokaisen työikäisen ja työkuntoisen kansalaisen oikeus ja samalla velvollisuus. Kuluneella vaalikaudella on tulopoliittisten ratkaisujen avulla onnistuttu luomaan kansantalouteen vakautta ja ennustettavuutta, minkä turvin suomalainen työ ja tuotanto ovat kasvaneet. Tällaista yhteistyön politiikkaa on syytä jatkaa tulevaisuudessakin.

Tuotantoteknologian kehitys ja muutokset maailmantalouden työnjaossa edellyttävät sopeutumista kaikilta talouden toimijoilta. Sosialidemokraatit pyrkivät politiikallaan luomaan ihmisille valmiuksia hyödyntää uuden talouden mahdollisuuksia sekä auttamaan heitä kohtaamaan kehityksen mukanaan tuomia riskejä. Muun muassa ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden mahdollistamiseen panostetaan useilla toimilla. Työvoiman liikkuvuutta tuetaan pienten ansiotulojen verotusta keventämällä. Komennusmiesten verokohtelu korjataan. Verotuksen matkakuluvähennystä uudistetaan siten, että omavastuuta pienennetään ja järjestelmää yksinkertaistetaan. Osa työlle välttämättömän kakkosasunnon aiheuttamista kuluista muutetaan vähennyskelpoiseksi verotuksessa.

Suomi tarvitsee uusia yrityksiä ja yrittäjiä. Yrittäjien lukumäärä on kasvanut viime vuosina nopeasti erityisesti palvelualoilla. Jatkossa haasteena on synnyttää kasvuyrityksiä, jotka korvaavat markkinoilta poistuvia työpaikkoja. Yrityksien rahoitusedellytyksistä huolehditaan ja yritysverotus pidetään kilpailukykyisenä.

Yhteiskunnalta saatujen yritystukien ehtoja tulee tiukentaa siten, että ne nykyistä enemmän ylläpitävät ja parantavat työllisyyttä. Kun kannattava yritys siirtää toimintaansa ulkomaille ja vähentää henkilökuntaa Suomessa, yrityksen saamien investointitukien takaisinperintäaikaa pidennetään. Muiden kehittämispanosten takaisinperintään luodaan pelisäännöt.

Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen tarjontaa lisätään. Ammatillista koulutusta tehostetaan lisäämällä perusopetuksesta välittömästi ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvien osuutta ja parantamalla koulutuksen loppuunsaattamisen edellyttämiä tukipalveluja, erityisesti opintojen ohjausta.

Nuorisotyöttömyys on poistettava, jotta syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Tulevalla vaalikaudella tavoitteena on, että toimeentulotuen sijaan jokainen nuori joko opiskelee, työskentelee tai osallistuu muuten ammattitaitoa vahvistavaan toimintaan. Tarvitaan toimia, joilla koulunkäyntivaikeuksista kärsivä nuori sitoutetaan koulun käymiseen, esimerkiksi Vantaalla myönteisiä kokemuksia saadun niin sanotun haaviheikkitoiminnan avulla. Työpajatoimintaa lisätään ja yhä useampi työpaja vakinaistetaan laadun parantamiseksi. Jotta nuoret saavat tuntumaa työelämään, valtio neuvottelee työmarkkinajärjestöjen kanssa sopimuksen jolla tähdätään nuorten kesätyöpaikkojen lisäämiseen.

Vajaakuntoisten työllistymistä edistetään alentamalla työnantajamaksuja.

Huoli työstä ja toimeentulosta on pahimpia uhkia ihmisten jaksamiselle. Kokoaikainen työ on ihmisen perusoikeus. Osa-aikaisen työn tulee olla mahdollisuus niille, jotka sitä itse toivovat, esimerkiksi pienten lasten vanhemmille.

Vastentahtoisten epätyypillisten työsuhteiden käyttöä vähennetään ja pätkätöitä muutetaan pysyviksi työsuhteiksi. Julkisen vallan on näytettävä tässä esimerkkiä. Kuntien ja valtion on työnantajina pyrittävä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin, esimerkiksi ns. sijaispankkeja käyttöönottamalla, jolloin sijaiset ovat vakituisessa työsuhteessa. Vuokratyöntekijöiden oikeuksia parannetaan. Vuokratyövoiman käytölle asetetaan selkeät ehdot. Työelämän pelisääntöjen valvontaa vahvistetaan. Työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa vahvistetaan.

Työttömyysturvaa kehitetään kokonaisuutena aktiivisuudesta palkitsevaan suuntaan. Muutosturvaa kehitetään siten, että se mahdollistaa pitkään työssä olleille irtisanotuille opiskelun, jopa koko ammatillisen tutkinnon suorittamisen.

Ihmiset on otettava työpaikoilla huomioon nykyistä paremmin. Ihmisiä kuluttavasta työyhteisöstä siirrytään ihmisiä ja heidän vahvuuksiaan tukevaan työyhteisöön. Työaikojen on oltava sellaisia, että ihmiset jaksavat sekä työssä että muussa elämässään. Työn, vapaa-ajan ja levon pitää olla tasapainoisessa suhteessa.

Työelämän tasa-arvoa edistetään eri keinoin, esimerkiksi työmarkkinaosapuolten yhteistyöllä sekä luomalla naisille ja miehille yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja uralla etenemiseen. Tasa-arvolain mukaisten tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten avulla edistetään palkkauksellista tasa-arvoa ja henkilöstön osaamisen kehittämistä.

Oikeudenmukaiseen ja työllistävään verotukseen

  • Alennamme maltillisesti työn verotusta, painottaen pieni- ja keskituloisia.
  • Korjaamme eläkeläisten verotuksen epäkohtia.
  • Uudistamme perintöverotuksen oikeudenmukaisemmaksi.

Seuraavalla vaalikaudella verotuksen liikkumatila tulee olemaan pienempi kuin kuluneella vaalikaudella. Emme etukäteen sitoudu euromääräisiin veronalennuslukuihin. Teemme tulevan vaalikauden veroratkaisut talous- ja työllisyyskehitykseen perustuen ja työmarkkinaratkaisujen yhteydessä. Ensisijaisena painopisteenä on hyvinvoinnin ja palveluiden turvaaminen. Tärkeä periaate on, että verot suhteutetaan veronmaksukykyyn. Verotuksen kehittämistä ohjaa sekä työllisyys että yhä enemmän myös ympäristönäkökohdat.

Työhön kohdistuvaa verotusta alennetaan. Keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Eläkeläisten verotuksen epäkohtia korjataan. Perintöverotuksen epäkohtia poistetaan ja tavanomaisten pienten perintöjen verotusta helpotetaan. Ajoneuvovero uusitaan ympäristönäkökohtien pohjalta. Verotusta kehitetään niin, että se ottaa paremmin huomioon lapsiperheet.

Köyhyyttä vähennettävä ja syrjäytymistä ehkäistävä

  • Vähennämme köyhyyttä ensisijaisesti työllisyyttä parantamalla.
  • Luomme vaikeimmin työllistyville välityömarkkinat.
  • Aikaistamme aktiivitoimiin pääsyä.
  • Kehitämme palveluja ja sosiaaliturvaa kattavammaksi.
  • Haluamme poistaa asunnottomuuden.

Hyvä työllisyys on parasta köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyä. Työllä luodaan edellytykset, joilla myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista voidaan huolehtia. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä ja hoidossa avainasemassa ovat myös toimivat hyvinvointipalvelut. Palvelut ovat usein rahaakin tehokkaammin tasoittaneet ihmisten toimeentuloeroja.

Suomi kuuluu edelleenkin tulonjaoltaan tasaisimpien maiden joukkoon. Tuloerojen kasvua, syrjäytymistä ja köyhyyttä vastaan toimitaan jatkossakin koko voimalla. Tärkein lääke köyhyyteen on mahdollisuus kokoaikaiseen ja vakituiseen työsuhteeseen ja siksi keskeinen tavoitteemme onkin pätkätöiden käytön vähentäminen. Työpaikkojen lisäksi tarvitaan toimivat, kohtuuhintaiset palvelut ja tulonsiirtoja. Sosiaaliturvan aukkoja paikataan.

Täystyöllisyyden saavuttamiseksi vaikeasti työllistettäville luodaan välityömarkkinat. Osalle se on siirtymävaihe avoimille työmarkkinoille, osalle kyse on pysyvästä yhteiskunnan tuen ja markkinaehtoisen korvauksen yhdistämisestä. Vajaakuntoisille kehitetään alennus työnantajamaksuihin. Työmarkkinatuen aktiivitoimiin pääsyä aikaistetaan 300 päivään.

Työpajatoiminta kaksinkertaistetaan ja laajennetaan muihinkin kuin nuoriin. Osittaisen hoitorahan korotuksella parannetaan vanhempien mahdollisuutta käydä töissä ja hankkia tuloja. Pitkään työttömänä olleille ja työkykynsä tosiasiassa menettäneille on oltava mahdollista hakeutua eläkkeelle.

Sosialidemokraattien perusturva on varmuutta työstä, asunnosta, koulutuksesta sekä tarvittavista sosiaali- ja terveyspalveluista. Työllä ansaittua eli ansiosidonnaista sosiaaliturvaa täydentää syyperusteinen vähimmäisturva ja viimesijainen toimeentulotuki. Ketään ei jätetä heitteille.

Lasten ja nuorten palveluista huolehditaan. Hyvin toimivat neuvola-, päivähoito-, koulu- ja kouluterveydenhuolto- sekä kotipalvelut ovat merkittäviä lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistäjiä. Erityinen huomio kiinnitetään koulupudokkuuden ehkäisemiseen.

Teemme kohdennettuja parannuksia lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden toimeentuloon.

Suomi on eräs niistä harvoista maista, joissa asunnottomien määrää on merkittävästi vähennetty. Silti meillä on asunnottomia vielä yli 7000. Asunnottomuus tulee poistaa. Asunnottomuuden syynä ei aina ole vain asuntopula. Osalla asunnottomista ei ole elämänhallintaan ja itsenäiseen asumiseen tarvittavia taitoja. Pääosa asunnottomista tarvitsee normaalin vuokra-asunnon, mutta osa tarvitsee lisäksi tukea, jota voidaan tarjota lisäämällä sosiaaliseen isännöintiin ja asumisneuvontaan liittyviä resursseja.

Lisää ihmisiä hoivaan ja huolenpitoon

  • Pidämme annetut eläkelupaukset.
  • Tarvitsemme 20 000 uutta ihmistä hyvinvointipalveluihin.
  • Vahvistamme omaishoitajien tukipalveluja.
  • Takaamme vanhuksille riittävät kotipalvelut.
  • Laadimme vanhustenhuollon palvelutasosta ohjeistuksen.
  • Laajennamme palvelutarpeen arviointia.
  • Turvaamme ikäihmisille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille toimivat asunnot.
  • Valmistelemme vammaispoliittisen ohjelman.

Toimivat palvelut ovat avainasemassa köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enemmän henkilökuntaa hoiva- ja hoitoalalle, erityisesti vanhusten, veteraanien ja vammaisten palveluihin. Arviomme on, että lähivuosina tarvitsemme 20 000 henkilöä lisää hyvinvointipalveluihin. Omaishoitajien tukipalveluja vahvistetaan.

Hyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu turvataan eri puolella Suomea. Vanhuksille turvataan riittävät kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Tarvitaan ikäihmisten palvelukeskuksia, joissa palvelujen lisäksi tuetaan myös osallistumismahdollisuuksia, verkottumista ja harrastuksia. Eläkeläisjärjestöjen työtä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi tuetaan.

Laaditaan yli vaalikauden ulottuva suunnitelma, jolla varaudutaan vanhustenhuollon kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen. Kunnille annetaan nykyistä selkeämpi ohjeistus vanhustenhuollon palvelutasosta. Tarvitaan turvallista ja kodinomaista hoivaa dementiavanhuksille ja niille, jotka eivät voi itsestään huolehtia. Palvelutarpeen arviointia laajennetaan koskemaan 78-vuotiaita ja 80 vuotta täyttäneille tulee tehdä ehkäiseviä kotikäyntejä.

Työn ja perheen yhteensovittamisessa on myös huomioitava väestön ikääntymisen vaikutukset. Työssäkäyville tulee turvata mahdollisuudet auttaa ja hoitaa iäkkäitä vanhempiaan joustavilla työaikajärjestelyillä.

Ikäihmisille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille toteutetaan toimivat asunnot ja riittävät tukipalvelut. Vammaisten aseman parantamiseksi laaditaan vammaispoliittinen ohjelma, jolla parannetaan mm. heidän mahdollisuuksiaan käyttää avustajaa. Vammaisten ja vajaakuntoisten mahdollisuuksia ansaita toimeentulonsa omalla työllään tuetaan.

Annetuista eläkelupauksista pidetään kiinni. Siksi on välttämätöntä, että työeläkemaksuja nostetaan maltillisesti ja suunnitelmallisesti noin 0,2 prosenttiyksikköä (0,1 työnantajat ja 0,1 palkansaajat) vuodessa.

Hyvää suomalaista terveydenhuoltoa vahvistetaan

  • Parannamme väestön terveystasoa.
  • Kavennamme väestöryhmien välisiä terveyseroja.
  • Vahvistamme terveyskeskuksia, lisäämme erikoisosaamista.
  • Parannamme toisen asteen ammattiin opiskelevien sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa.

Terveydenhuollon painopiste siirretään terveyden edistämiseen. Väestön terveystasoa parannetaan sekä väestöryhmien välisiä terveyseroja vähennetään. Julkista terveydenhuoltoa kehitetään edelleen koko maassa.

Suomalaisille on tarjottava entistä toimivammat ja monipuolisemmat terveyspalvelut. Nykyistä vahvemmat peruskunnat kykenevät järjestämään ihmisille nykyistä laadukkaampia ja monipuolisempia terveyspalveluja ilman turhia odotusaikoja ja hoitojonoja. Väestöpohjaltaan riittävän suuriin terveyskeskuksiin voidaan luoda toimivat työyhteisöt, joissa terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien ja hoitajien määrä on nykyistä suurempi. Vahva toimiva perusterveydenhuolto vähentää tehokkaasti erikoissairaanhoidon kustannuksia ja tekee mahdolliseksi lisätä terveyskeskusten palveluihin erikoislääkäripalveluita.

Toisen asteen ammattiin opiskelevien sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa parannetaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointia parannetaan

  • Pidennämme vanhempainvapaata kuukaudella.
  • Parannamme lapsilisiä, elatustukea ja osittaista hoitorahaa.
  • Huolehdimme päivähoidosta.
  • Kehitämme lastenneuvoloista perheneuvoloita.
  • Lisäämme kouluterveydenhuoltoa ja lasten mielenterveyspalveluita.
  • Laajennamme aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Lapsiperheiden asemaa parannetaan verotuksen ja tulonsiirtojen avulla. Vanhempainrahakautta pidennetään kuukaudella. Ensimmäisen lapsen lapsilisää korotetaan. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja elatustukea nostetaan. Selvitetään lapsilisän ulottamista myös 17-vuotiaille sekä lapsilisän yhteensovittamista opintotuen ja muiden sosiaalietuuksien kanssa.

Vanhemmuus ja työelämä on voitava sovittaa yhteen nykyistä paremmin. Päivähoidon saatavuudesta ja laadusta huolehditaan. Hyvinvointipalvelut luovat tasaveroiset työssäkäyntimahdollisuudet niin naisille kuin miehillekin. Pienten lasten ja koululaisten vanhemmille mahdollistetaan heidän halutessaan nykyistä paremmin osa-aikatyön tekeminen. Vanhempien osallistumista sekä työelämään että lastenhoitoon helpotetaan muun muassa korottamalla osittaista hoitorahaa ja kehittämällä osapäivähoitoa.

Isiä kannustetaan osallistumaan nykyistä enemmän lastenhoitoon. Perhevapaiden tasaisempaa käyttöä sukupuolten kesken edistetään. Perhevapaiden kustannusten tasaamista kaikkien työnantajien kesken jatketaan.

Lastenneuvoloista kehitetään perheneuvoloita, jotka pystyvät tukemaan vanhempia lasten kasvatuksessa. Yhteiskunnan on tuettava perheitä monin keinoin, jotta lasten terveelle kehitykselle annetaan parhaat mahdolliset eväät. Tämä turvaa terveellisen elämän perustan myös aikuisuudessa.

Lasten terveyspalveluita kehitetään. Kouluterveydenhuoltoa vahvistetaan ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja lisätään. Opinto-ohjaajat, kuraattorit ja koulupsykologit tukevat niitä nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea koulutiellä. Näiden tukipalvelujen resursseista on huolehdittava.

Lapsilla on oikeus turvalliseen koulupäivään. Kouluhyvinvointiin panostetaan ja koulukiusaamiseen puututaan. Tavoitteena on, että yksikään lapsi ei keskeytä kouluaan. Aamu- ja iltapäivätoimintaa laajennetaan. Harrastetoimintaa tuodaan koulupäivän yhteyteen. Koululiikuntaa ja koulupihojen virikkeellisyyttä lisätään ja lapsia kannustetaan arkiliikuntaan.

Öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä

  • Taistelemme ilmastonmuutosta vastaan - kohti öljystä vapaata Suomea.
  • Lisäämme biopolttoaineiden käyttöä.
  • Käynnistämme Energiapihi Suomi - tutkimusohjelman parantamaan energiatehokkuutta.
  • Turvaamme kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman energian.
  • Kannustamme ympäristönsuojeluun myös taloudellisin keinoin.
  • Uudistamme ajoneuvoveron ympäristönäkökohtien pohjalta.
  • Parannamme Itämeren tilaa välittömillä toimilla.
  • Tehostamme eläinten suojelua.

Ilmastomme lämpenee lähivuosina poikkeuksellisen nopeasti. Se uhkaa muuttaa koko maapallon ekosysteemiä. Meidän on sitouduttava voimakkaisiin toimiin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Tavoitteenamme on öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä. Samalla aikataululla on uusiutuvien ja muiden kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttamattomien energialähteiden osuus nostettava yli puoleen energian kokonaiskysynnästä.

Tavoitteisiin pääsemiseksi energiansäästöä on tehostettava. Suomen energiatehokkuus on jo nyt maailman huippua, mutta sitä voidaan edelleen parantaa. Energiatehokkuutta voidaan parantaa jo nyt tunnetuin teknisin keinoin, mutta lisäksi tarvitaan kehittyneempiä ja kokonaan uusia ratkaisuja. Käynnistetään laaja Energiapihi Suomi 2030 - tutkimusohjelma, jonka avulla energiatehokkuutta parannetaan kolmanneksella. Energian säästämiseksi maaseudun rakennerahastotukia ohjataan energian säästämiseen maatiloilla. Jätteen syntyä ehkäistään ja kierrätystä parannetaan ja jätteen poltosta tehdään lämmityksen energialähde.

Vuoteen 2030 mennessä niin lämmityksessä kuin kuljetuksessakin on aina oltava tarjolla vaihtoehto öljylle. Biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tutkimusta ja kehittämistä tuetaan ja käyttöä lisätään. Bioenergian tuotantoa laajennetaan taloudellisesti kestävällä tavalla vaarantamatta vesiensuojelu- ja muiden ympäristötavoitteiden toteutumista. Se vaatii toisen sukupolven biopolttoaineiden ja uusien polttotekniikoiden kehittämistä. Tämä otetaan Suomen tutkimuspolitiikan painopisteeksi.

Tehokkaasta, ympäristöystävällisestä energian tuotanto- ja käyttöteknologiasta voidaan luoda Suomelle tärkeä vientialue. Sen kehittämiseen ohjataan yhteiskunnan tutkimus- ja tuotekehityspanoksia. Asuntojen uusiutuviin energiamuotoihin perustuvia lämmitysjärjestelmiä kehitetään ja puhtaiden järjestelmien käyttöönottoa tuetaan tekniikasta riippumatta. Ympäristönsuojeluun ja energiansäästöön kannustetaan myös taloudellisin keinoin. Ajoneuvovero uusitaan ympäristönäkökohtien pohjalta. Tavoitteena on liikenteen hiilidioksidipäästöjen puolittaminen ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Pienituloisille energian hinta vaikuttaa merkittävästi elintasoon. Kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman kotimaisen energian saanti turvataan kotitalouksille ja teollisuudelle. Tämä edellyttää monipuolista energiantuotantoa. Riittävällä energian tarjonnalla ja markkinoiden toimintaa parantamalla voidaan turvata energian kohtuullinen hinta.

Jokainen voi omilla toimillaan vaikuttaa energiankulutukseen ja päästöjen vähentämiseen. Yhteiskunnan tulee kaikilla toimillaan suosia joukkoliikennettä, kierrätystä ja ympäristön kannalta kestäviä lämmitysmuotoja.

Itämeren ja muiden vesistöjemme tila vaatii välittömiä toimenpiteitä. Rehevöitymisen suurin kotimainen aiheuttaja on maatalous, jonka päästöjä vähennetään tehokkaasti. Laivojen päästöt lopetetaan. Itämeren alueen yhteistyötä tarvitaan edelleen alueen suurkaupunkien, muun muassa Pietarin, jätehuollon ja vedenpuhdistuksen kehittämisessä.

Eläinten suojelua tehostetaan ja alan lainsäädäntöä saatetaan ajan tasalle.

Kaikki mukaan osaamis- ja tietoyhteiskuntaan

  • Panostamme osaamiseen ja koulutukseen.
  • Mahdollistamme yhä useamman aikuisen kouluttautumisen.
  • Kehitämme korkeakoululaitosta.
  • Parannamme opintotukea.
  • Lisäämme oppisopimuskoulutusta.
  • Kasvatamme tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahoja vähintään 5 prosentilla vuodessa.
  • Turvaamme kaikille tietoyhteiskuntaedellytykset.

Vahvalla osaamisella on keskeinen merkitys Suomen menestykselle. Yhteiskunnassa ja työelämässä selviytymisen edellytys on laaja perussivistys, hyvät perustaidot ja vahva ammattiosaaminen. Tämä mahdollistaa työpaikan tai - tehtävien vaihdon ja uudelleen työllistymisen sekä tuo turvaa muutokseen.

Tasa-arvoinen perusopetus ja laaja esiopetus ovat sivistysyhteiskuntamme kivijalka, jolle ammattiin opiskeleminen tai muut jatko-opinnot pohjautuvat. Koulutuksellista tasa-arvoa vahvistetaan edelleen. Yhteiskunnan sosiaalisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi maahanmuuttajien kielivalmiuksia parannetaan. Koulutuksen keskeyttämisen vähentämistä tukevia toimia lisätään kaikilla koulutusasteilla.

Aikuiskoulutusjärjestelmä uudistetaan tavoitteena entistä laajempi aikuiskoulutukseen osallistuminen. Suomeen tarvitaan kattava, työelämälähtöinen aikuiskoulutusjärjestelmä. Vähän koulutettujen mahdollisuuksia opiskella parannetaan mm. oppisopimuskoulutusta lisäämällä.

Korkeakoululaitosta kehitetään. Korkeakoulutuksen laatua parannetaan ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus turvataan.

Opintotuessa tarvitaan kokonaisuudistus, jossa arvioidaan nykyjärjestelmän toimivuutta valmistumisen nopeutumisen kannalta. Samassa yhteydessä korotetaan opintorahaa.

Taloudellinen kasvu edellyttää tuottavuuden ja osaamisen vahvistamista. Panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen lisätään vähintään 5 prosentilla vuodessa. Tuottavuutta parantavien innovaatioiden synnyttämistä tuetaan. Tämä vaatii yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityksien välillä. Osaamisen pohjaa vahvistetaan uusilla teollisuuden aloilla ja palveluissa.

Tietoyhteiskunnan kehittämisestä on päästävä uuden teknologian hyödyntämiseen ihmisten parhaaksi. Tämä merkitsee vahvaa panostusta sähköisiin palveluihin. Koko väestölle taataan edellytykset toimia tietoyhteiskunnassa. Kansalaisten tietoyhteiskuntaosaamista edistetään mm. sivistysjärjestöjen järjestämällä koulutuksella.

Laajakaistayhteydet ulotetaan koko maahan ja kaikkiin kotitalouksiin. Verkkoasiointiin tarvittavien laajakaistayhteyksien kortinlukijalaitteineen on oltava tarjolla kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä.

Kansalaistoiminnan edellytyksiä vahvistetaan

  • Parannamme kansalaistoiminnan edellytyksiä mm. selkeyttämällä verokäytäntöjä.
  • Ohjaamme liikunnan tukemiseen lisää voimavaroja.
  • Lisäämme taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuutta.
  • Muutamme valtion museot maksuttomiksi.
  • Parannamme kirjastojen toimintaedellytyksiä.
  • Tuemme nuorisotoimintaa ja nuorisotyötä.

Erilaisissa järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta ovat demokraattisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan tärkeitä voimavaroja.

Järjestöissä tehtävää tärkeää työtä edistetään ja kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä parannetaan.

Sivistys, luovuus ja yhteisöllisyys ovat kansallisia vahvuuksiamme. Taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuus on yksi hyvinvointimme kulmakivistä. Luovuudelle on annettava tilaa yhteiskunnan moniarvoisuuden turvaamiseksi. Kulttuuri ja taide tarjoavat elämyksiä kaikille ja työtä monille. Valtion museoiden maksuttomuutta kokeillaan vuoden ajan. Kokeilun jatkosta päätetään, kun sen vaikutukset kävijämääriin ja kustannuksiin tiedetään. Kirjastojen toimintaedellytyksiä parannetaan ja voimavaroja lisätään.

Nuorisotyö ehkäisee ennalta nuorten syrjäytymistä. Nuorisotoimintaa ja nuorisotyötä tuetaan. Liikuntapaikkojen rakentamiseen ja liikunnan tukemiseen suunnataan lisäresursseja. Terveysliikuntaa edistäviä sekä lähiliikuntapaikkoja rakennetaan lisää. Myös vanhuksille ja vammaisille turvataan mahdollisuudet käyttää liikuntapaikkoja. Koululiikuntaa ja koulupihojen virikkeellisyyttä lisätään ja lapsia kannustetaan arkiliikuntaan. Liikunta on ratkaisevassa asemassa myös ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.

Liikenneväyliä kehitetään

  • Laadimme liikenneinvestoinneista pitkäjänteisen suunnitelman.
  • Kehitämme raideliikennettä.
  • Lisäämme liikenneväylien kunnossapidon rahoitusta.
  • Korotamme joukkoliikenteen rahoitusta selvästi.
  • Lisäämme kevyen liikenteen väyliä.
  • Lisäämme työsuhdematkalipun käyttöä.

Suomen houkuttelevuutta yritysten sijoittumiskohteena parannetaan mm. huolehtimalla nopeista ja tehokkaista yhteyksistä maan sisällä ja maasta ulos. Suomen kilpailukyky vaatii hyvin toimivat logistiset väylät. Ulkomaankaupan tarvitsemien liikenneyhteyksien ohella kehitetään alueiden menestymisen kannalta keskeisiä väyliä.

Liikenneinvestointien pitkäjänteistämiseksi laaditaan erillinen yli hallituskauden ulottuva liikenneinvestointiohjelma. Liikenneväylien rahoitusta lisätään. Liikenneverkkomme keskeiset runkoyhteydet uudistetaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa toimivia rataosuuksia, jotka palvelevat sekä nopeaa henkilöliikennettä että raskasta tavaraliikennettä. Raideliikenteen edellytyksistä huolehditaan monipuolisen liikenteen sekä kestävän kehityksen tukemiseksi. Lisäksi tarvitaan keskikaiteellisia ohituskaistateitä sekä moottoriteitä.

Toimiva joukkoliikenne lisää ihmisten tasaveroisia liikkumismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Joukkoliikenteen rahoitukseen tehdään selkeä tasokorotus. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi kiinnitetään huomiota maankäytön suunnitteluun. Työsuhdematkalipun käyttöä lisätään keventämällä sen verotus 60 prosenttiin. Valtion tulee työnantajana olla esimerkillinen ja tarjota kaikille palveluksessaan oleville työsuhdematkalippu.

Kevyen liikenteen väylien rakentamista lisätään liikenneturvallisuuden ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksien lisäämiseksi.

Elinvoimaa kuntiin ja alueille

  • Turvaamme koko maassa laadukkaat ja kaikkien saatavilla olevat palvelut.
  • Toteutamme kuntauudistuksen.
  • Jatkamme tasapainoista alueiden kehittämistä.
  • Kehitämme aluekeskuksia alueellisesti vaikuttavina vetureina.

Kuntauudistus vahvistaa kuntien kykyä turvata ja kehittää palveluita ja huolehtia elinkeinopolitiikasta ja omasta taloudestaan. Uudistuksen lähtökohtana on kansanvallan vahvistaminen ja kuntalaisten omien vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen.

Kuntauudistus edesauttaa kuntarakenteen eheytymistä. Työssäkäyntialueista tulee keskeinen perusta kuntarakenteen ja palveluiden kehittämiselle. Palveluiden on oltava korkeatasoisia ja kaikkien saatavilla. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttämiä palveluja. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut jotka tuotetaan ensisijaisesti julkisilla palveluilla täydennettynä järjestöjen ja yritysten palveluilla. Julkisen palvelutehtävän mahdolliselle ulkoistamiselle tai palvelujen ostamiselle tarvitaan selkeät periaatteet. Kilpailutuksen tulee olla reilua ja läpinäkyvää. Julkisesti tuotetut ja yhteisvastuullisesti rahoitetut palvelut takaavat parhaiten palvelut myös molemmilla kotimaisilla kielillä.

Jokaisella kansalaisella on oltava oikeus hyviin terveyskeskuspalveluihin ja päivähoitoon riippumatta asuinkunnasta. Vahvat kunnat pystyvät paremmin turvaamaan lähipalvelut, ja huolehtimaan myös vanhuksistaan syrjäisilläkin alueilla. Liikunta- ja kulttuuripaikkojen, teiden ja vesi- ja viemäriverkkojen rakentaminen ja kunnossapito edellyttää laajojen alueiden voimavaroja. Jokaisen kunnan tulee uudistuksessa kyetä varmistamaan kykynsä tuottaa palveluita kuntalaisille. Valtioneuvostolla tulee olla riittävät mahdollisuudet puuttua asiaan niiden kuntien osalta, jotka eivät selviä palveluiden tuottamisesta.

Maan eri osia ei saa asettaa vastakkain. Kansallisen kilpailukyvyn perusta ovat vahvat, omaan osaamiseensa nojaavat alueet. Sosialidemokraattien tavoitteena on koko maan tasapainoinen kehittäminen aluekeskusten elinvoimaisuuteen ja osaamiseen perustuen.

Parempaan asumiseen

  • Lisäämme kohtuuhintaista tonttitarjontaa.
  • Haluamme lisää kaupunkimaisia pientaloja omaksi ja vuokralle.
  • Lisäämme voimavaroja lähiöiden korjaamiseen.
  • Nostamme ja selkiytämme asumistukea.

Jokaisella Suomessa asuvalla on oltava oikeus asuntoon. Yhteiskunnan on varmistettava, että tämä oikeus toteutuu kaikille.

Kaavoitusta tehostetaan ja haetaan keinoja, joilla rakentamiskelpoinen maa saadaan asuntotuotantoon. Kuntien välistä yhteistyötä kaavoitus- ja maapolitiikassa lisätään.

Kohtuuhintaisille ja pienelle tontille rakennetuille kaupunkimaisille pientaloille on kova kysyntä. Myös pieni ja keskituloisilla lapsiperheillä on oltava mahdollisuus asua laadukkaasti pientaloissa. Pientalojen rakentamista edistetään suunnitelmallisesti. Niitä tulee rakentaa niin omistus- kuin vuokra-asunnoiksi.

Asumisen kustannusten on oltava kohtuulliset suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Asuntojen hintojen nousu pakottaa lapsiperheet muuttamaan kauas kaupunkien keskustoista ja työpaikoista, jotta he voisivat saada itselleen kohtuullisen asumisväljyyden. Vapaa-ajasta yhä pidempi aika kuluu työmatkoihin ja yksityisautoilun määrä kasvaa.

Uutta asuntokantaa rakennettaessa otetaan huomioon ympäristönäkökulma ja rakennetaan ensisijassa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen ja hyvien julkisen liikenteen väylien läheisyyteen. Kannustetaan ratkaisuihin, joilla energiankulutusta voidaan vähentää. Myös nykyistä asuntokantaa peruskorjataan energiatehokkaaksi.

Yhteiskunnan tukema vuokra-asuntotuotanto on saatava uudelleen käyntiin. Tämä edellyttää tonttitarjonnan lisäämistä ja rahoitusehtojen kohtuullistamista. Lähiöiden suunnitelmallinen korjaustoiminta otetaan uudelleen työlistalle. Samalla panostetaan myös viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön luomiseen sekä palveluiden saatavuuteen lähiöissä. Käynnistetään uusi lähiöiden kehittämisohjelma.

Asumistukea nostetaan ja järjestelmää kehitetään selkeämmäksi. Uudistuksen lähtökohdaksi otetaan lapsiperheiden asumistuen parantaminen. Tukea yksinkertaistetaan ja kehitetään niin, että se toimii aina työntekoon kannustavasti. Samalla parannetaan myös etävanhempien mahdollisuuksia tarjota lapsille kohtuulliset asumisolot.

Asunto- ja maapolitiikan sekä valtion asuntohallintoa koskevaa päätöksentekoa tehostetaan, jotta kohtuuhintaista asuntotuotantoa voitaisiin lisätä merkittävästi pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.

Turvallisuutta arkeen

  • Lisäämme voimavaroja väkivaltaan puuttumiseksi.
  • Tiivistämme kriminaalihuollon sekä sosiaali- ja terveydenhoidon välistä yhteistyötä.
  • Tarvitsemme lisää lähipoliiseja arjen turvaksi.
  • Panostamme päihdekuntoutukseen sekä huumeiden ja muiden päihteiden vastaiseen työhön.
  • Puramme tuomioistuinten ruuhkia.

Toimiva ja tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta takaa parhaiten kaikkien kansalaisten turvallisuuden. Fyysinen turvallisuus kuuluu hyvinvointiyhteiskuntaan sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden ohella. Turvallisuus taataan kaduilla, kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla.

Katuturvallisuuden lisäämiseksi lähipoliiseja on oltava riittävästi. Poliisin hallinnollisia voimavaroja siirretään lähipoliisitoimintaan. Rikoksiin syyllistyneet saatetaan nopeasti vastuuseen teoistaan. Nopealla puuttumisella voidaan ehkäistä erityisesti nuorisorikollisuutta. Erityisesti nuorten rikoksentekijöiden uusintakierteen katkaisemiseksi ja vapautuvien vankien tukemiseksi tiivistetään kriminaalihuollon sekä sosiaali- ja terveydenhoidon välistä yhteistyötä. Vankien määrää voidaan vähentää mm. siirtämällä ulkomaiset vangit kotimaihinsa sekä lisäämällä yhdyskuntapalveluiden käyttöä.

Päihdekuntoutukseen sekä huumeiden ja muiden päihteiden vastaiseen työhön panostetaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan sekä työssä kohdattuun väkivaltaan puututaan voimakkaasti. Palveluammatissa yksin työskentelevän uhkaaminen pitää nähdä raskauttavana tekona. Tuomioistuinten ruuhkia puretaan tehostamalla lainkäyttöä ja huolehtimalla riittävistä resursseista myös oikeusavussa ja syyttäjälaitoksessa. Tuomioistuinten toimintaa uudistetaan ja asianajajien palkkioita kohtuullistetaan.

Yhteistyön maailmaan

  • Kehitämme Euroopan unionia vahvana toimijana.
  • Nostamme kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa.
  • Otamme käyttöön uusia kehitysrahoitusmuotoja.

Solidaarisuus, tasa-arvo ja kansanvalta ovat sosialidemokratian arvoja kansainvälisessä yhteistyössä. Sosialidemokraatit pyrkivät maailman parantamiseen.

Euroopan Unionia kehitetään vahvana globaalina toimijana ja vaikuttajana rauhan, kehityksen ja solidaarisuuden puolesta. Unionin ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa vahvistetaan. Euroopan asema maailmantaloudessa turvataan panostamalla työllisyyteen, kasvuun ja kilpailukykyyn, jotta eurooppalainen hyvinvointimalli säilyy ja vahvistuu. Koulutusta, tutkimusta, uusia innovaatioita sekä yhteiskunnan infrastruktuuria vahvistetaan. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia lisätään. Koko Euroopan kannalta on tärkeää, että työskentelemme yhdessä epävakautta, terrorismia ja kulttuurien yhteentörmäystä vastaan.

Uskottava oma puolustus, EU:n tiivistyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö sekä läheinen yhteistyö Naton kanssa ja siihen liittyvä mahdollisuus halutessamme harkita Naton jäsenyyttä täyttää nykytilanteessa Suomen turvallisuuspoliittiset tarpeet. Naton jäsenyys ei ole alkavalla vaalikaudella ajankohtainen. Turvallisuuspoliittista keskustelua ja kansalaisten osallistumista siihen on syytä rohkaista.

Nykyinen maailmamme vaatii myös monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön vahvistamista. Tässä tarvitsemme vahvan YK:n, jonka toimintaa on tehostettava ja uudistettava.

Suomalaisen kehitysyhteistyön sisältöä suunnataan myös työelämän perusoikeuksien parantamiseen Kansainvälisen työjärjestön ILOn periaatteiden mukaisesti. Kehitysyhteistyömäärärahojen taso nostetaan asteittain 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteestamme. Tulevan vaalikauden aikana Suomen tulee toteuttaa EU-linjauksen mukainen kehitysyhteistyömäärärahojen tavoite.

Suomen tulee ottaa myönteinen periaatekanta maailmanlaajuisen valuutanvaihtomaksun toteuttamiseen ja toimia sen käyttöönoton puolesta.

SISÄLTÖ

Tavoitteena täystyöllisyys ja tasa-arvoinen työelämä.......................4
Oikeudenmukaiseen ja työllistävään verotukseen.............................6
Köyhyyttä vähennettävä ja syrjäytymistä ehkäistävä......................7
Lisää ihmisiä hoivaan ja huolenpitoon................................................8
Hyvää suomalaista terveydenhuoltoa vahvistetaan..........................9
Lasten ja nuorten hyvinvointia parannetaan..................................10
Öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä............11
Kaikki mukaan osaamis- ja tietoyhteiskuntaan.............................12
Kansalaistoiminnan edellytyksiä vahvistetaan...............................13
Liikenneväyliä kehitetään..................................................................14
Elinvoimaa kuntiin ja alueille...........................................................15
Parempaan asumiseen........................................................................16
Turvallisuutta arkeen.........................................................................17
Yhteistyön maailmaan........................................................................18

SDP

SDP:n tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011