Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/962

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

SDP:n seurakuntavaaliohjelma


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: SDP:n seurakuntavaaliohjelma
  • Vuosi: 2014
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

SDP:N SEURAKUNTAVAALIOHJELMA

TULE MUKAAN RAKENTAMAAN YHTEISVASTUUN KIRKKOA!

Usko hyvän tekemiseen iskulauseen alla evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien seurakuntaneuvostojen maallikkojäsenet ja kirkkovaltuuston jäsenet valitaan jäsenvaalilla neljäksi vuodeksi syksyllä 2014. Kirkon jäsen on 16-vuotiaana äänioikeutettu ja 18-vuotiaana vaalikelpoinen ehdokkaaksi siinä seurakunnassa, jossa hän asuu.

Sosialidemokraatit haluavat kutsua kirkkoon kuuluvia jäseniään mukaan kirkon toimintaan ja vaikuttamaan sekä paikallisesti että laajemmin kirkon piirissä. Nyt valittavat luottamushenkilöt ovat maallikkoäänioikeutettuja seuraavissa hiippakuntavaltuusto- ja kirkolliskokousedustajavaalissa, joten paikallisilla valinnoilla vaikutetaan välillisesti myös koko kirkon linjaan ja uudistumiseen.

Sosialidemokraattiset ehdokkaat toimivat kirkossa sen puolesta, että

  • kukaan ei jää yksin
  • heikoimmista huolehditaan
  • kaikki ovat kutsuttuja yhdenvertaisina seurakuntalaisina.

ME SOSIALIDEMOKRAATIT AJATTELEMME

1 KIRKON ARVOTEHTÄVÄSTÄ SIVU 4
2 KIRKON TEHTÄVÄSTÄ HYVINVOINTIVALTIOSSA SIVU 5
3 KIRKON KANSAINVÄLISESTÄ TEHTÄVÄSTÄ SIVU 5
4 KIRKON KULTTUURITEHTÄVÄSTÄ SIVU 6
5 SEURAKUNTIEN VIESTINNÄSTÄ SIVU 6
6 SEURAKUNNAN JA KUNNAN YHTEISTYÖSTÄ SIVU 7
7 KIRKON KERHOTOIMINNASTA SIVU 7
8 MAAHANMUUTOSTA SIVU 8
9 VASTUUSTA LUOMAKUNNASTA SIVU 8
10 TYÖELÄMÄSTÄ SIVU 9
11 KIRKON HALLINNOSTA SIVU 10

KIRKON ARVOTEHTÄVÄSTÄ

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kansankirkko, jonka keskeinen tehtävä on hengellinen tehtävä. Siinä työssä jumalanpalvelusten, julistus- ja kasvatustyön rinnalla merkittävä asema on myös kirkollisilla toimituksilla: kasteella ja konfirmaatiolla.

Kirkko auttaa ja tukee kaikkia ihmisiä niissä elämänpiireissä, joissa he luonnostaan ovat. Kirkon oma keskeinen arvo, jonka se tuo yhä kovenevan kilpailun maailmaan, on armo. Sen vastaanottamisesta nousee sekä toisten että myös itsensä armahtaminen.

Yhteiskunnan kannalta ei ole yhdentekevää, millaista pelastusta sen kansalaisille tarjotaan ja millaista he etsivät. Me torjumme uskonnon käyttämisen ihmisten alistamiseen, hallitsemiseen ja taloudelliseen hyväksikäyttöön.

Meille kirkko on armon ja sovituksen sekä keskinäisen solidaarisuuden, suvaitsevuuden ja kunnioituksen edistäjä.

KIRKON TEHTÄVÄSTÄ HYVINVOINTIVALTIOSSA

Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa heikoista huolehtiminen on ensi sijassa julkisen vallan velvollisuus. Kirkon diakonialle on taattava mahdollisuudet huolehtia niistä, joita yhteiskunnan turvaverkot eivät kulloisessakin tilanteessa tavoita.

Seurakuntien käytännön apu auttaa monia kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Yksinäisyys ja juurettomuus ovat kipeitä asioita. Surun ja vastoinkäymisten kohdatessa ketään lohdutusta kaipaavaa ei jätetä yksin.

KIRKON KANSAINVÄLISESTÄ TEHTÄVÄSTÄ

Jokaisen seurakunnan tulee toteuttaa kansainvälistä tehtäväänsä evankeliumia levittämällä, tasavertaisia mahdollisuuksia edistämällä ja rauhaa rakentamalla.

KIRKON KULTTUURITEHTÄVÄSTÄ

Seurakunnat ovat tärkeitä kulttuurivaikuttajia alueellaan. Ilman niiden panosta suomalainen kulttuurielämä on paljon köyhempi. Valtiovallan tulee huolehtia siitä, että seurakunnilla on riittävät resurssit lainsäädännön niiltä edellyttämien kulttuuritehtävien hoitamiseen: mm. kulttuurihistorialliset rakennukset, hautaus- ja hautausmaakulttuuri.

SEURAKUNTIEN VIESTINNÄSTÄ

Viestinnän on helpotettava seurakuntalaisten mukaan tuloa, houkuteltava ylittämään seurakunnan matala kynnys. Avoin hallinto edellyttää, että seurakuntalaiset saavat tietoa valmistelussa olevista päätöksistä niin aikaisin, että he voivat niihin vaikuttaa. Jokaisen on tunnettava olevansa tervetullut seurakunnan vapaaehtoistyöhön. Maallikoilla on seurakunnassa tärkeä rooli. Kirkko on lähimmäisen palvelija ja hyvän tekijä. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia.

SEURAKUNNAN JA KUNNAN YHTEISTYÖSTÄ

Seurakuntien ja kuntien tulee olla ennakkoluulottomasti avoimia yhteistyölle. Olennaista on yhteistyö koulujen kanssa sekä sosiaalitoimessa.

KIRKON KERHOTOIMINNASTA

Kirkon kerho- ja nuorisotoiminta on osa suomalaista kirkollista kulttuuria. Pyhäkoulut, lasten- ja nuorten kerhot ja partiotoiminnan tukeminen ovat arvokas osa kirkon kasvatustyötä. Tämä työ tarvitsee vahvan tuen jatkossakin.

MAAHANMUUTOSTA

Maahanmuutto on rikkaus. Se lisää yhteiskuntamme monimuotoisuutta ja uskonnon merkitystä yhteiskunnassa. Seurakuntien tulee olla avoimia maahanmuuttajille. Seurakunnat ovat hyviä yhteisöjä ystävyyssuhteiden rakentamiseen.

Maahanmuuttajille on oltava oikeus tutustua suomalaiseen perinteeseen ja myös suomalaiseen uskonnollisuuteen. Seurakunnilla on erinomaiset mahdollisuudet edistää paikallistasolla uskontojen välistä keskustelua.

VASTUUSTA LUOMAKUNNASTA

Jokaisen seurakunnan tulee hakea kirkon ympäristödiplomia ja pitää sen velvoitteista kiinni. Energian kulutusta on vähennettävä sekä korjauksin että kiinteistökantaa vähentämällä. Uusiutuvan energian käyttö on asetettava ensisijalle.

TYÖELÄMÄSTÄ

Seurakuntien tulee pyrkiä työllistämään vaikeasti työllistyviä. Mahdollisuuksia sosiaalisten yritysten käyttöön on hyödynnettävä. Seurakuntien tulee kantaa vastuuta nuorisotakuun toteutumisesta.

Työnsä vuoksi yrittäjien ja epäsäännöllistä työtä tekevien ei ole aina helppoa olla mukana seurakunnan normaalissa toiminnassa. Tämä tulee huomioida toimintojen suunnittelussa.

Seurakunnat ovat monialaisia työpaikkoja ja niissä työn kehittämiseen ja työilmapiiriin on kiinnitettävä huomiota. Kirkon julkisoikeudellinen asema on seurakunnan työntekijöiden kannalta turvaava tekijä.

Motivoituneet ja työssä jaksavat työntekijät välittävät kirkon sanomaa ympäröivään yhteiskuntaan.

KIRKON HALLINNOSTA

Nopean muutoksena maailmassa nuorten näkökannat ovat arvokkaita päätöksenteossa. Niille on annettava tilaa.

Seurakuntien hallinnon tulee olla seurakuntalaisten toiminnan mahdollistaja. Seurakunnan omistajuus kuuluu seurakuntalaisille. Niinpä maallikkojen merkitystä on edelleen edistettävä: maallikko kirkko/seurakuntaneuvoston puheenjohtajana ja kirkkoherran valitseminen kansanäänestyksellä on oltava ensisijainen käytäntö. Kirkolliskokouksen määräenemmistösäännöksiä on helpotettava.

Käynnissä oleva seurakuntien rakenneuudistus toteutuessaan lisää kirkon riippumattomuutta kuntarakenteesta. Se myös antaa seurakunnille kirkossakäyntialueina hyvät mahdollisuudet vahvistaa paikallisidentiteettiä ja lähidemokratiaa.

SDP - hyvän tekijöiden kansankirkollinen ääni

SEURAKUNTAVAALIT 2014

Vaalien tärkeät päivämäärät

31.5. Kirkkovaltuusto/seurakuntaneuvosto valitsee vaalilautakunnan 31.5.2014 mennessä.

1.8. Mennessä on pidettävä vaalilautakunnan ensimmäinen kokous. Suositus on, että työ aloitettaisiin kuitenkin jo ennen kesälomakautta.

15.9. Liity kirkkoon 15.9.2014 mennessä, jotta voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2014 klo 16.00.

9.11. Kun täytät 16 vuotta viimeistään 9.11.2014, sinulla on äänioikeus seurakuntavaaleissa.

9.11. Kun täytät 18 vuotta viimeistään 9.11.2014, voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa.

Ennakkoäänestys ma–pe 27.–31.10.2014

Vaalipäivä su 9.11.2014

TULE MUKAAN RAKENTAMAAN YHTEISVASTUUN KIRKKOA!

SDP - HYVÄN TEKIJÖIDEN KANSANKIRKOLLINEN ÄÄNI