Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/988

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

SDP:n esityksiä pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseksi


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: SDP:n esityksiä pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseksi
  • Vuosi: 2016
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

LAITURI EI RIITÄ – TARVITAAN SILTA TYÖSTÄ TOISEEN JA TYÖTTÖMYYDESTÄ TYÖHÖN

SDP:N ESITYKSIÄ PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN HELPOTTAMISEKSI

SISÄLTÖ:

Johdanto
Työllisyydessä pientä kirkastumista, pitkäaikaistyöttömyydessä synkkenevää
Hallituksen toimettomuus lisää pitkäaikaistyöttömyyttä
SDP:n toimenpide-esitykset pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseksi
Työmarkkinatuesta aktiivinen työllistämisraha, Rinteen malli ja bonusportaat
Kunnat haluavat työllistää, annetaan niille mahdollisuus
Kuntien sakkomaksua alennetaan, koska valtion aktivointiresurssit ovat puutteelliset
Välityömarkkinat tuovat osallisuutta ja lisäävät hyvinvointia
Parannetaan julkista hankintaosaamista, lisätään sosiaalisten ja työllistävien kriteerien käyttöä
Lex Taipale tuo inhimillisen ratkaisun poikkeuksellisen pitkään työttöminä olleille ja auttaa resurssipulassa
Opiskelu on aina työttömyyttä parempi
Työttömien terveystarkastus
Kuntouttava työtoiminta oikealle kohderyhmälle
Määräaikaisuus tukemaan pitkäaikaistyöttömien työllistymistä
Kannustus -appsi kertoo kuinka paljon työstä jää nettona käteen
"Tindertyötreffit"
Lähipalvelua pitkäaikaistyöttömille, pois valmiusloukusta
Hallintorakenteet ryskyvät, selvitysmies turvaamaan työllisyyttä
Työvoimapalvelut ja työllisyyden hoito tarvitsevat sukupuolivaikutusten arviointia
Lopuksi

Johdanto

Suomen hallitus on luvannut lisätoimia työllisyyden vahvistamiseksi syksyn budjettiriiheen.

Sosialidemokraattien mukaan työllisyyspolitiikassa on kaksi puolta. On luotava suotuisat olosuhteet, jotta Suomeen saadaan lisää uusia työpaikkoja. Yhtä tärkeää on tukea työttömäksi joutuneita ihmisiä - tarjota heille uusi mahdollisuus.

Työttömyyden alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä säästää 600 miljoonaa euroa. Työttömyys on taloudellisesti ja inhimillisesti kallista. Pitkittyvä työttömyys on vakavin ja vaarallisin siksi, että riski syrjäytyä työstä ja yhteiskunnasta on suuri.

Sosialidemokraatit haluavat, että pitkästäkin työttömyydestä voidaan rakentaa silta työhön. Tarjoamme hallituksen käyttöön SDP:n vaihtoehdon pitkäaikaistyöttömyyttä helpottavaksi paketiksi budjettiriihtä varten.

Hallituksen asettama tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja aikaansaada 110 000 uutta työpaikkaa ei ole toteutumassa, jos yhä kasvavaa pitkäaikaistyöttömyyttä ei saada taitettua.

SDP on aiemmissa julkaisuissaan nostanut esiin linjojaan kasvun, investointien ja viennin tukemiseksi muun muassa vaihtoehtobudjettinsa ja yrittäjyys -ohjelmansa kautta. Näiden ohjelmien tavoitteena on luoda myös työllisyyttä tukevia ratkaisuesityksiä. Tässä julkaisussa keskitytään pitkäaikaistyöttömyyden taittamista käsitteleviin esityksiin ja toimenpiteisiin.

Myös työelämän tulee uudistua ja joustavoitua niin, että kaikilla on mahdollisuus omien voimavarojensa mukaisesti antaa työpanoksensa. Työelämässä tulee olla tilaa niillekin, joiden voimavarat ja tuottavuus eivät täyty kaikilla mittareilla. Kaikki on pidettävä mukana, jotta ihminen voi tuntea yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja arvokkuutta myös työn kautta.

Työttömyystietoja vuoden 2016 toukokuun lopulta:
  • Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli yhteensä 332 100 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
  • Työllisyysaste on 68,6 %.
  • Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,6 prosenttia, joka on 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.
  • Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 125 000, mikä on 19 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 72 000 ja naisia 53 000. Miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 10 400:lla (17 %) ja naisten 9 100:lla (21 %).
  • Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 55 900, mikä on 9 100 enemmän kuin vuosi sitten.
  • Työttömistä työnhakijoista oli miehiä 186 200 (56 %) ja naisia 145 900 (44 %).
  • Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 41 800, mikä on 1 700 enemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa.
  • Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 125 000 eli 1 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
  • Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 88 300, mikä on 1 500 enemmän kuin vuosi sitten.
  • Eniten työttömyys nousi tutkijakoulutusasteella (5 %), alemmalla korkeakouluasteella (4 %) sekä ylemmällä korkeakouluasteella (3 %).

Lähde: Työllisyyskatsaus, toukokuu 2016, TEM.

Työllisyydessä pientä kirkastumista, pitkäaikaistyöttömyydessä synkkenevää

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaiseman lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyys kasvattaa työttömyyttä. Heikosta talouskasvusta huolimatta ennuste uskoo työttömyyden kasvun pysähtymiseen ja työvoimaan tarpeen nousuun.

Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä työnhakijoina olleiden määrä on kasvanut vuodessa noin 20 prosenttia. Samoin työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Pitkäaikaistyöttömistä aiempaa suurempi osa on nuoria.

[kaavio poistettu]

Edellä esitetty kaavio osoittaa selkeästi, että yli 55 -vuotiaalla kestää keskimäärin jopa yli 90 viikkoa saavuttaa uusi työpaikka työttömäksi jäämisestä.

Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeammaksi työllistyminen käy. Työttömyyden keston ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen välillä on voimakas yhteys.

Kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana noin 55 prosenttia työllistyy avoimille työmarkkinoille. Vuoden työttömyyden jälkeen enää 25 prosenttia työllistyy avoimille työmarkkinoille. Kahden vuoden työttömyy den jälkeen avoimille työmarkkinoille pääsee enää 9 prosenttia.

TEM:n mukaan pitkäaikaistyöttömyyden kesto on keskimäärin 2,5 vuotta. Yli 60 -vuotiaiden viisi vuotta työttömänä olleista vain yksi prosentti päätyy työmarkkinoille.

Pitkäaikaistyöttömyyden inhimillinen ja taloudellinen hinta on korkea. TEM:n Heikki Räisänen ja STTK:n Ralf Sund ovat arvioineet, että pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 euroa.

Summa koostuu saamatta jääneistä verotuloista (3,2 miljardia euroa), työttömyydestä johtuvista tulonsiirroista (kuten asumistuista ja toimeentulotuista) sekä maksualennuksista (kuten päivähoitomaksut, 0,8 miljardia euroa) sekä työmarkkinatuen ja peruspäivärahan kustannuksista (4,8 miljardia euroa).

Yksinomaan vuodelle 2016 ennakoidaan 0,2 miljardin lisäkustannusta pitkäaikaistyöttömyy- den vuoksi. Samaan aikaan hallitus tekee mittavan leikkauksen työvoimapolitiikan aktiivitoimiin.

Jokaisella työttömällä on osaamista, jokainen työtön voi olla yhteiskunnallisesti aktiivinen, kunhan hänelle annetaan siihen mahdollisuus.

Työttömyyden passiiviset kustannukset ovat yli 10 kertaa suuremmat kuin aktiivisesti työttömyyden hoitoon käytettävä voimavarat. Tämä suhde on saatava käännettyä toisinpäin.

Pitkäaikatyöttömyyden vuosihinta 8 800 000 000 €
  • Arvio saamatta jääneistä verotuloista (jos työttömyyttä ei olisi lainkaan) 3,2 mrd
  • Asumistuki, toimeentulotuki, päivähoitomaksujen alentuminen yms. 0,8 mrd
  • Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha 4,8 mrd

Hallituksen toimettomuus lisää pitkäaikaistyöttömyyttä

Erilaiset työllisyyspoliittiset toimet - esimerkiksi koulutus, tukityöllistäminen, työkokeilut ja kuntouttava työtoiminta - katkaisevat pitkää työttömyyttä. Ne eivät kaikkien kohdalla johda avoimille työmarkkinoille työllistymiseen, mutta ne ehkäisevät syrjäytymistä.

Ilman työvoimapoliittisia toimia (koulutusta ja kursseja) pitkäaikaistyöttömyyden keskimääräinen kesto olisi 12 vuotta.

Työttömyys maksaa yhteiskunnalle vuosittain suorina menoina yli 6 miljardia euroa. Tästä rahasta suurin osa kuluu passiivisten työttömyysetuuksien ja muiden tulonsiirtojen maksamiseen. Vain noin 10 prosenttia rahoista käytetään työtä vailla olevien ihmisten työllistämiseen ja kouluttautumiseen. Tätä suhdetta on muutettava merkittävästi.

Suomen työmarkkinoiden vakavin ongelma on työttömyysjaksojen pitkittyminen. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampi on palata työmarkkinoille.

Tämä nostaa rakenteellista työttömyyttä, jonka nopea lisääntyminen uhkaa talouden kasvua tulevaisuudessa. Siksi nyt on tehtävä kaikki mahdollinen työttömien saamiseksi töihin.

SDP:n toimenpide-esitykset pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseksi

1. Työmarkkinatuesta aktiivinen työllistämisraha, Rinteen malli ja bonusportaat

Rinteen perusmallissa jokaisella työttömällä on kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen oikeus käyttää työttömyysturvaansa työllistymissetelinä. Työllistymisseteli on peruspäivärahan suuruinen eli n. 700 euroa kuukaudessa ja se kestäisi enintään 300 päivää.

Työtä hakiessaan työtön voisi kertoa, että työnantaja saa työllistymistuen, jos työnantaja ei ole irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä eikä sillä ole voimassa olevaa työsopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuutta. Rinteen työllistämistuki rahoitettaisiin suoraan työttömyysturvajärjestelmän kautta, mikä poistaisi viiveitä palkkatuen maksussa.

Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan 15 000 henkilön työllistyminen työllistymissetelin avulla tasapainottaisi julkista taloutta 140 - 250 miljoonalla eurolla. Mitä suurempi osa työllistyvistä on pitkäaikaistyöttömiä ja työmarkkinatuella, sitä suuremmat ovat hyödyt julkiselle taloudelle.

Työhallinnon henkilöstöpula estää palkkatuen tehokasta käyttöä. Jos yhdellä virkailijalla on jopa 1000 asiakasta, henkilökohtainen palvelu kärsii. On muistettava, että kaikki ihmiset eivät tule autetuiksi sähköisin palveluin.

On löydettävä keinoja, jolla puretaan TE - toimistojen byrokratiaa. Tämän vuoksi työllistämistukien myöntämisessä on siirryttävä keveämpiin käytäntöihin.

Jos ihminen on pitkään työttömänä tai hänellä on työntekoa vaikeuttava vamma tai hän on yli 60 -vuotias, työmarkkinatuen tasoisen työllistämistuen päälle pitää saada työllistämis- tukibonus.

Bonus voi olla prosenttiperusteisesti palkkaan sidottu - kuten nykyisessä palkkatuessa - tai kiinteä lisäraha. Lisäksi tuen kesto tulee sitoa työttömyyden pituuteen. Mitä pidempi työttömyys on, sitä pidempi on tukijakso.

Oleellista on, että tuen saa tietyillä kriteereillä automaattisesti. Automaation tulee koskea myös vammaisten ja yli 60 -vuotiaiden ilman jäähysääntöä myönnettäviä tukia.

Korotukset tulee rakentaa nykyistä palkka- tukea yksinkertaistamalla. Tuen saamisesta rakennetaan Rinteen-mallin mukainen automaatio.

Tällä hetkellä työttömyys pitkittyy myös nuorilla, korkean osaamisen ja työkyvyn omaavilla työttömillä. Työttömyyteen liittyy paljon ennakkoasenteita. Pitkäaikaistyöttömän palkkaamista pelätään. Myös työelämä omaa tarpeen tehdä muutoksia ja lisätä valmiuksiaan pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Vielä viime hallituskaudella Suomessa oli EU-maista vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä.

Uudistettu ja yksinkertainen malli alentaa työnantajan rekrytointikynnystä ja kompensoi pitkän työttömyyden aiheuttamia pelkoja ja tuottavuuden alenemaa. Malli aktivoi pitkään työttömänä olleita aktiivisempaan työnhakuun, koska he voivat kertoa "rahan seuraavan työtöntä". Automaattinen tukimalli TE -toimistoissa lisää aikaa työttömien palvelemiseen ja työnvälitykseen.

Lisäksi tarvitaan entistä enemmän yrityksiin jalkautumista ja piilotyöpaikkojen etsimistä.

Jos keskimääräiset työttömyysjaksot lyhenisivät yhdellä päivällä, julkisen talouden säästöt olisivat 22 miljoonaa vuodessa. Työttömyysjaksojen lyheneminen viikolla toisi 110 miljoonan säästön.

Nykyisen palkkatuen kriteerit:

  • Tuki on 30 prosenttia palkasta enintään kuuden kuukauden ajan, jos tuella palkattava on ollut työtön alle 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä;
  • Tuki on 40 prosenttia palkasta enintään 12 kuukauden ajan, jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 12 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 14 kuukauden aikana
  • Tuki on 50 prosenttia palkasta enintään 12 kuukauden ajan ja sen jälkeen 30 prosenttia enintään 12 kuukauden ajan, jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana; jos palkkatuki myönnetään elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena, edellytetään lisäksi, että tuella palkattava ei ole ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 24 kuukauden aikana
  • Tuki on 50 prosenttia palkasta koko työsuhteen ajalta, kuitenkin enintään 24 kuukauden ajan kerrallaan, jos tuella palkattavan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä.

2. kunnat haluavat työllistää, annetaan niille mahdollisuus

Kuntien työllistämiskokeilu sitoutti ja aktivoi kuntia työllistämään vaikeasti työllistyviä.

Kuntakokeilun seurantatutkimuksen loppuraportin mukaan työllisyyskehitys kokeilukunnissa oli suotuisampaa kuin verrokkikunnissa.

Viime hallituskauden työllisyydenhoidon kuntakokeilu saavutti hyviä tuloksia ja valtio tuki 20 miljoonalla eurolla vuosittain tämän hankkeen onnistumista. Kunnat olisivat olleet valmiita jatkamaan toimintaa. Isoimmat kaupungit olisivat valmiita ottamaan vastuun jopa koko työllisyyden hoidosta.

Kasvava pitkäaikaistyöttömyys ei voi odottaa itsehallintoalueiden ja sote-uudistuksen valmistumista, vaan kuntien aktiivisuus on käytettävä hyväksi heti - muutoin menetetään syntyneitä hyviä käytäntöjä ja inhimillistä osaamista.

TE -toimistojen arvion mukaan työvoiman monialaisten palvelukeskusten (TYP) potentiaalinen asiakaskunta on lähes 250.000 työ- töntä. Heistä noin 90.000 tarvitsee monialaisia yhteispalveluja.

Aiemman kuntakokeilun asiakkaista 1/4 tarvitsi sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita. Heidän tarpeensa voidaan nyt hoitaa ensin kuntien vastuulla olevien sote-palveluiden avulla. Jatkossa maakuntaitsehallinnon kanssa solmittavan yhteistyöverkoston avulla.

Kuntakokeiluja tulee jatkaa kolmella tasolla:

  • Asiakaspalvelua tulee kehittää.
  • Alueellisia ja paikallisia verkostoja vahvistaa.
  • Integroivaa työvoima- ja työmarkkinapolitiikkaa tulee laajentaa.

Kokeilut voivat olla eri alueilla sisällöltään erilaisia ja painottaa eri asiakasryhmiä - esimerkiksi maahanmuuttajat, nuoret, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, yrittäjät, yrittäjiksi aikovat, jne.

Kokeilut voidaan toteuttaa maakunnallisesti, työssäkäyntialueittain, useamman kunnan yhteistyössä tai yksittäisen kaupungin kokeiluna. Kaikkien kuntien tulisi laatia oma elinkeino- ja työllisyyspoliittinen strategia ja ohjelma.

3. kuntien sakkomaksua alennetaan, koska valtion aktivointiresurssit ovat puutteelliset

Työmarkkinatuen maksuosuus kuntien ja valtion välillä on rakennettu työttömien aktivointiin kannustavaksi. Järjestelmä perustuu siihen, että valtiolla on riittävästi volyymia palkkatukeen. Nyt ei ole.

Usein kunnan ainoa keino ehkäistä maksujen nousua on kuntouttavan työtoiminnan käyttäminen. Tämä johtaa siihen, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan asiakkaita, jotka eivät sinne kuulu.

Työmarkkinatuen jaettu maksumekanismi on muuttunut aktiivitoimiin kannustamisesta valtionosuuden leikkaukseksi. Kunnat maksoivat työmarkkinatuen rahoitusosuutta seuraavasti:
vuonna 2012: 177 miljoonaa euroa
vuonna 2013: 215 miljoonaa euroa
vuonna 2014: 248 miljoonaa euroa ja
vuonna 2015: jopa 408 miljoonaa euroa!

Lisäksi sote-palveluiden siirtyminen maakuntaitsehallintoalueille vie terän maksumekanismista.

Sakkomaksuja alennetaan, jotta kunnat saavat enemmän resurssia vaikeimman pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Puolet rahoituksesta siirretään kuntien työllisyyden hoitoon. Puolet rahoista jäisi valtiolle, minkä kautta luotaisiin mekanismi kuntien aktiivista työvoimapolitiikkaa tukemaan.

4. Välityömarkkinat tuovat osallisuutta ja lisäävät hyvinvointia

Välityömarkkinoiden idea on, että ne toimivat siirtymänä vaikean työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä. Joidenkin ihmisten kohdalla ne voivat olla pysyvä vaihtoehto.

Välityömarkkinoilla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä ja samalla voidaan tukea asiakkaiden hyvinvointia mm. ikääntyneiden kotona asumista esimerkiksi sotaveteraanien kotiavulla, siivouspalveluilla, omakotitalkkareilla, ym.

Säätiöt ja yhdistykset työllistävät pitkään työttömänä olleista merkittävän määrän verrattuna markkinaehtoisiin yrityksiin.

Työvoimapolitiikan tulokseksi odotetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Sinne eivät kuitenkaan kaikki yllä nykyisillä mm. työvoiman tuottavuus- ja tulosodotuksilla.

Kolmas sektori painottaa omissa toiminnoissaan sosiaalisia näkökulmia. Julkisin varoin tuettu työllistämistoiminta antaa niille mahdollisuuden joustaa tuottavuus- ja tulosodotuksista. Niiden työllistämistoimintaan liittyy usein muutakin tukea sekä ennen että jälkeen palkkatuettua jaksoa. Osa toiminnasta tukee pitkään työttömänä olleiden ihmisten arjen hallintaa.

Tarpeellista hyvinvointia lisäävää on loputon määrä markkinoiden tarjonnan ulkopuolella; esimerkiksi pienimuotoista kotiapua, kaupassakäyntiä, lehtienharavointia, lumenluontia, lastenhoitoa, näkövammaisten lukupalvelua, ym.

Työ on satunnaista eikä sille ole kaupallisia tarjoajia tai asiakkaiden maksukyky ei yllä markkinahintaiseen palveluun. Osa näistä markkinoiden ulkopuolisista tehtävistä hoituu naapuriavun kautta tai valitettavasti myös pimeillä työmarkkinoilla.

Lisäksi on työ, joka sinänsä kuuluu julkisen palveluvelvoitteen henkeen, mutta johon ei löydy työvoimaa tai sitä ei ole varaa teettää julkisin varoin. Tällaista työtä voi olla esimerkiksi vanhusten laitoshoivassa vanhusten ulkoiluttaminen, heille lukeminen ja seuran pitäminen. Osa ympäristöstä tai kierrätystoiminnasta voi hyvin olla välityömarkkinoiden kontolla.

Työn roolin uudelleenajattelu ja -organisointi on tarpeen, jotta hyvinvointia lisäävä työ ja työttömyyden hoito saadaan toimimaan. Tässä työssä voidaan hyödyntää hankintalain uudistamista.

Pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiseksi tulee rakentaa tietoisesti avustavan työvoiman joukkoja, jotka voivat olla välityömarkkina-luonteisia.

Työn uudelleenorganisointi tehdään järjestelmällisesti ja työntekijäjärjestöjen kanssa neuvotellen.

Uudelleenorganisoitu työ ei tarkoita ammattitaitovaatimuksista lipsumista. Kyse on siitä, että mietitään, mitkä tehtävät voidaan eriyttää nykyisistä ammattilaisten tehtävistä avustaviksi tehtäviksi, jotta osaavampi työvoima voi keskittyä ydintehtäväänsä.

Ikääntyminen tuo mukanaan monia palvelutarpeita, joihin yhteiskunnalla ei ole nykymekanismeilla varaa ja joihin palveluntarvitsijoilla ei ole varaa markkinaehtoisesti. Näissä toiminnoissa yhdistetään tietoisesti välityömarkkinat ja yhteinen hyvä.

Ikääntyneiden ja vammaisten tukien pitkäkestoinen käyttö mahdollistetaan ilman byrokratiaa. On tarpeen selkiyttää kriteereitä, joilla vammaisten palkkatuen voi myöntää pysyvästi.

5. Parannetaan julkista hankintaosaamta, lisätään sosiaalisten ja työllistävien kriteerien käyttöä

Tärkein hankintapäätökseen vaikuttava tekijä on edelleen hinta. Seuraavaksi tärkeimmät tekijät ovat laatu ja toimitusehdot. Sosiaalisten tekijöiden painoarvo on häviävän pieni.

Hankintalakia tulkitaan usein hyvin yksioikoisesti. Hinta on helppo kriteeri. Hankintalain rajoituksia käytetään usein tekosyynä, koska ei osata kilpailuttaa laatua ja sosiaalisia kriteerejä.

Nykyinen hankintalaki mahdollistaa neuvottelumenettelyn esimerkiksi moniammatillista erityisosaamista edellyttävissä palveluhankinnoissa. Laki mahdollistaa myös suorahankinnan tietyin edellytyksin tietyissä hankinnoissa.

On tarpeen kohdentaa julkisia hankintoja välityömarkkinoita, pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia, vammaisia, ammattiin opiskelevien työllistymistä tai harjoittelua tukevien yritysten tuotteisiin ja palveluihin. On myös tarpeen parantaa tilaaja-osaamista.

Rakennetaan eduskunnalle annetusta, uudistuvasta hankintalaista vaikeasti työllistettävien työllistämiseen kannustava.

6. Lex Taipale tuo inhimillisen ratkaisun poikkeuksellisen pitkään työttöminä olleille ja auttaa resurssipulassa

60 -vuotta täyttäneiden pitkäkestoinen työttömyys päättyy vain harvoin työllistymiseen. Vuonna 2014 vain yksi prosentti 60 -vuotta täyttäneiden, vähintään viisi vuotta työttömänä olleiden työttömyysjaksoista päättyi työllistymiseen avoimille markkinoille tai palkkatuettuun työhön.

Vaikka pitkäaikaistyöttömien palveluja on kehitetty, eivät vuosia työttömänä olleiden ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuudet ole parantuneet. Tämän vuoksi näköpiirissä olevassa työmarkkinatilanteessa on perusteltua päästää osa ikääntyneistä pitkään työttömänä olleista henkilöistä eläketuen piiriin.

Eläketuen myöntäminen tarkoittaisi sitä, ettei kohderyhmään kuuluvien tarvitsisi olla työnhakijoina eikä TE -toimistoilla ja kunnilla olisi "velvollisuutta" pyrkiä edistämään heidän työllistymistään. Eläketuen myöntäminen vapauttaisi sekä TE -toimiston että kuntien resursseja edistää niiden henkilöiden työllistymistä, joilla on työllisyyden parannuttua työvuosia jäljellä. Eläketuki vähentäisi työmarkkinatuen rahoituksesta kunnille aiheutuvia menoja.

Kun otetaan huomioon työurien pidentämistavoite ja eläkeuudistus, olisi tarkoituksenmukaista, että eläketuen ehdot olisivat tiukemmat kuin aiemmin vuonna 2005 säädetyssä laissa. Vuoden 2005 lain perusteella eläketuelle pääsevät 57 - 63 -vuotiaat. Nyt ikärajan tulisi olla 60 -vuotta. Lisäksi eläketuelle pääsevän edellytetään saaneen joko 2500 päivää työmarkkinatukea tai 500 päivää työttömyyspäivärahaa ja sen lisäksi vähintään 2000 päivää työmarkkinatukea. Toukokuussa 2016 kriteerit täyttäviä henkilöitä oli noin 4800.

Pitkäaikaistyöttömyyden nousu ja työhallinnon henkilöstöpula ovat aiheuttaneet pitkään työttöminä olleille ikääntyneille kestämättömän tilanteen: tukitoimet ovat minimaaliset - todellisuudessa olemattomat - eikä näköpiirissä ole työllisyyden paranemista, joka mahdollistaisi ryhmän työllistymisen ennen vanhuuseläkeikää.

7. Opiskelu on aina työttömyyttä parempi

Koulutuksen ja työttömyyden sekä koulutuksen ja työttömyyden pituuden välillä on yhä voimakas kytkös. Vaikka korkeammin koulutettujen työttömyys on pahentunut, on se silti selvästi alhaisempaa ja lyhytkestoisempaa kuin pelkän peruskoulun varassa olevien tai toisen asteen opintojen suorittaneiden työttömyys. Esimerkiksi peruskoulun varaan jääneiden nuorten aikuisten työurien keskimääräinen kesto on naisilla noin 22 vuotta ja miehillä noin 25 vuotta. Saadessaan vähintään toisen asteen koulutuksen ja tutkinnon, näiden nuorten aikuisten työurat kasvavat yli kuudella vuodella.

Työvoimapoliittisen koulutuksen volyymi on laskenut ja painopiste on siirtynyt omaehtoiseen koulutukseen. Kaikki halukkaat eivät nykyisin saa oikeutta omaehtoiseen koulutukseen. On tärkeää huolehtia siitä, että työtön nuori pääsee koulutukseen, jotta tältäkin osin turvataan hänen pysyminen mukana yhteiskunnan toiminnassa, annetaan hänelle mahdollisuus saavuttaa lisäedellytyksiä työllistymiseen eikä hän pääse syrjäytymään.

Nykyisin työtön voi opiskella työttömyysturvalla, jos täyttää työvoimapoliittiset kriteerit.

Kriteerien tulkinta on hankalaa ja eri TE -toimistojen päätökset vaihtelevat. Omaehtoista koulutukseen pääsyä tulee vahvistaa ja pääsykriteereistä on luovuttava määräaikaisesti. Säilytetään kuitenkin 25 -vuoden ikäraja.

Omatoimisen opiskelun tukemisen ehdottomat edellytykset:

Työnhakijalla voi olla oikeus työttömyysetuuteen omaehtoisen opiskelun ajalta, jos

  • hän on työnhakijana TE-toimistossa,
  • hän on täyttänyt 25 vuotta opiskelun tukemisen alkaessa,
  • hänellä on TE-toimiston toteama koulutustarve,
  • TE-toimisto arvioi, että omaehtoisen opiskelun tukeminen on työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin keino parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka,
  • opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille,
  • opiskelun tukemisesta työttömyysetuudella on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa lähtökohtaisesti ennen opintojen aloittamista ja
  • Työttömyysturvalaissa säädetyt edellytykset työttömyysetuuden maksamiselle täyttyvät.

Lisäksi on muita omatoimisen opiskelun tukemisen harkinnanvaraisia edellytyksiä, joiden tulee täyttyä.

8. Työttömien terveystarkastus

Varmistetaan, että työttömät pääsevät säännöllisin väliajoin terveystarkastuksin. (Autot katsastetaan lakisääteisin väliajoin, miksei ihmistä?) Ennaltaehkäistään vakavampia sairauksia ja pidetään paremmin yllä työttömän työkykyä.

Vuonna 2011 säädetyssä laissa tuli kunnille vastuu työttömien terveystarkastuksista. Vahvistetaan lain toimeenpanoa ja varmistetaan, että vuoden työttömänä ollut pääsee terveystarkastukseen.

Jos tarkastuksessa käy ilmi, että työtön ei ole työkykyinen, huolehditaan siitä, että hän saa tarvittavan avun työkyvyttömyyseläkeprosessiin.

KIKY -sopimukseen liittyvä esitys siitä, että irtisanottujen työterveyshuolto voi jatkua kuuden kuukauden ajan, vaikka työsuhde on päättynyt, on hyvä uudistus.

9. Kuntouttava työtoiminta oikealle kohderyhmälle

Kuntouttava työtoiminta on toimiva väline, jos se on laadukasta ja kohderyhmä on oikea.

Nykyisin kuntouttava työtoiminta uhkaa valua palkkatuetuksi työksi - tosin ilman palkkaa, koska palkkatukirahoja ei ole riittävästi.

Vedetään selvä raja kuntoutuksen ja palkkatyön välille.

Laajennetaan kuntoutusta siten, että sen aikana voi opiskella peruskoulun loppuun, hoitaa aikuissosiaalityön asioita ja irrottaa päiviä, jolloin voi tehdä palkkatyötä työehtosopimuksen mukaisella palkalla.

10. Määräaikaisuus tukemaan pitkäaikaistyöttömien työllistymistä

Pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytysten parantamiseksi on eduskunnalle jätetty lakiesitys siitä, että ilman perusteita tehtävät määräaikaiset työsuhteet rajattaisiin koskemaan vain pitkäaikaistyöttömiä. Esitys on perusteltu.

Mikäli lakiesitys on pysyvä eikä määräaikainen, tulee lakimuutoksen vaikutuksia arvioida työllistämiskynnyksen madaltamisen kannalta kahden vuoden päästä lain voimaantulosta.

11. Kannustus -appsi kertoo kuinka paljon työstä jää nettona käteen

Työstä pitää jäädä aina enemmän tuloa käteen kuin työttömyydestä. Ikävä kyllä sosiaaliturvassa on yhä tilanteita, jolloin kannustavuus ei ole riittävää.

Työtulolle asetettu 300 euron suojaosa paransi tilannetta huomattavasti. Silti sosiaaliturvaa on uudistettava kulkemaan paremmin muuttuneen työelämän ja vaihtuvien työmuotojen ja elämäntilanteiden rinnalla.

Kannustavuuteen liittyy myös urbaaneja legendoja. Jotta työtön voi arvioida itse satunnaisista töistä käteen jäävien tulojen kehitystä, tarvitaan parempi ennakointijärjestelmä.

Nykyisin voi laskea verotuksen tason eri työtuloilla. Myös oikeuden asumistukeen tai työttömyysturvan ja niiden suuruuden voi ennakoida nettilaskimilla. Yhteisvaikutusta ei voi helposti laskea.

Luodaan appsi, jolla voi laskea satunnaisten työtulojen, työttömyysturvan, verotuksen ja asumistuen vaikutuksen.

12. "Tindertyötreffit"

TE -toimistojen palveluista 90 prosenttia on nykyisin sähköisiä. Ihmisten valmiudet käyttää sähköisiä palveluja vaihtelevat. Nuoret eivät aina tunne hallinnon termistöä ja ikääntyneemmillä voi olla vaikeuksia teknologian kanssa.

Kehitetään mol.fi -palvelua erilaisille kohderyhmille ja otetaan asiakkaat mukaan palvelujen kehittämiseen.

Otetaan oppia kaupallisten treffipalvelujen asiakasystävällisistä teknologioista, jotta työ ja tekijä löytävät toisensa.

13. Lähipalvelua pitkäaikaistyöttömille, pois valmiusloukusta

Pidetään kiinni pitkäaikaistyöttömien kolmikantaisesta palvelukonseptista. Typpien eli työvoiman monipalvelukeskuksien pitkäaikaistyöttömien palvelujen siirrolle kuntiin luodaan toimiva järjestelmä.

Monipalvelukeskusten ja välityömarkkinoiden välille luodaan kumppanuussopimus ja välityömarkkinarahoitus siirretään paikalliselle tasolle. Näin turvataan mm. kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuen välinen tarkoituksenmukainen käyttö.

Henkilökohtaisen palvelun tarve on tunnistettava ja sille on turvattava riittävät resurssit, vaikka sähköisillä palveluilla voidaankin korvata osa työvoimapalvelusta.

Pitkään työttömänä olleiden kohdalla työnohjaajat ja tukihenkilöt työpaikoilla ovat helpottaneet työnantajan ohjausvastuuta ja työntekijän integroitumista työhön.

Kaikki eivät selviä sähköisten palveluiden turvin. Osa työttömistä tarvitsee tehostettua palvelua, jotta voivat päästä pois valmiusloukusta. Hyväkään työllisyystilanne ei poista tehostetun palvelun tarvetta, koska kilpailu kiristyy, työmarkkinat monimutkaistuvat ja yritysten odotukset työvoiman osaamista ja työmarkkinakelpoisuutta kohtaan kasvavat.

Työvoiman monialaisista palveluista säädettyä lakia ei saa purkaa.

14. Hallintorakenteet ryskyvät, selvitysmies turvaamaan työllisyyttä

Nuorten yhteiskuntatakuu on estänyt nuorten työttömyyden pitkittymistä ja nuorten syrjäytymistä ja tehostanut nuorten palveluja.

Maakuntaitsehallintoon liittyvä hallintorakenteiden muutos edellyttää, että selvitetään olisiko kuntien vahvempi vastuu nuorten palveluista perusteltua. Onhan kuntien vastuulle jäämässä mm. koulutuspalvelut, nuorten työpajat, etsivä nuorisotyö, ohjaamotoiminta, jne.

Työllisyys- ja elinkeinopolitiikan johtaminen sekä niihin liittyvät strategiset linjaukset on keskitetty työ - ja elinkeinoministeriöön. Linjausten toteuttaminen on hajautettu ELY - keskuksiin ja työllisyyden osalta niiden alaisiin TE -toimistoihin.

Yhteistyötä TE -hallinnon, Kelan ja kuntien kesken on pyritty tehostamaan niin vuoden 2015 alusta voimaan astuneella TYP -lailla ja edellisen hallituksen kuntakokeiluilla.

Työllisyyden hoidon ohjaukseen, käytännön toteutukseen ja yhteistyöhön kohdistuu merkittäviä muutospaineita.

Maan hallitus on linjannut, että julkisten työllisyys - ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä maakuntaitsehallinnolle ja kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämisestä.

Työttömät tarvitsevat palvelut kohtuullisen matkan päästä. Pitkäaikaistyöttömien palvelun tulee olla lähipalvelua. Toimivien työmarkkinoiden luomiseen tarvitaan koko maan laajuinen kattavuus. Työvoiman liikkuvuutta tulee edistää.

Ryskyvät hallintorakenteet ovat luoneet tarpeen selvittää, miten toimivia työmarkkinoita palvellaan tarkoituksenmukaisesti.

Tarvitaan selvityshenkilö, joka selvittää työllisyyspolitiikan strategisen ohjauksen nykytilan ja kehittämistarpeet ottaen huomioon meneillään olevat hallinnon muutokset.

Lisäksi on arvioitava, miten työllisyys- ja yrityspalvelujen käytännön toteuttaminen onnistuu maan eri osissa, maakunnissa ja kaupunkiseuduilla ja se, miten turvataan yhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet TE -hallinnon, Kelan ja kuntien välillä.

15. Työvoimapalvelut ja työllisyyden hoito tarvitsevat sukupuolivaikutusten arviointia

Naisia ja miehiä on työikäisessä väestössä lähes yhtä paljon. Työllisissä miehiä on hieman enemmän, samoin työttömissä.

Suomen työmarkkinat ovat voimakkaasti jakautuneet. Meillä on lukuisia ammatteja, jotka jakautuvat sukupuolen mukaan. Teollisuudessa ja rakentamisessa työskentelee yli 420.000 miestä, naisia vain noin 100.000. Palveluissa puolestaan on yli miljoona naista, mutta vajaat 750.000 miestä.

Suomen työllisyysaste olisi lähellä pohjoismaista tasoa, jos nuoret miehet, synnytysikäiset naiset ja ikääntyneet miehet saataisiin paremmin työmarkkinoille. Osa sukupuolieroista johtuu työelämän rakennemuutoksesta. On kuitenkin oletettavaa, että taustalla on myös palveluita, jotka eivät osaa ottaa huomioon yhtä hyvin molempien sukupuolien tarpeita.

Työllistämisen välineistä ja työttömiä tukevista palveluista on tehtävä perusteellinen sukupuolivaikutusten arviointi.

Tavoitteena tulee olla ikääntyneiden miesten ja nuorten miesten parempi työllistyminen. Nuorten miesten tarvitsema tuki on koulutuksessa ja työvoimapalveluissa kaikkien selvitysten mukaan olennaisen tärkeää.

Naisille kasautuu lastenhoivaan liittyvät työllisyyskatkot ja epätyypilliset työsuhteet. Synnytysikäisten naisten työllisyysasteen vahvistamiseksi onkin kannustettava perhevapaiden tasaisempaan käyttöön ja huolehdittava varhaiskasvatuksen laadusta ja hillittävä päivähoitomaksujen hinnankorotuksia.

Lopuksi

Lähestyvässä budjettiriihessä tulee varata riittävä rahoitus tässä asiakirjassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. On huomattava, että vaikka nämä esitykset vaativat valtiolta lisää määrärahoja, tuovat nämä toimenpiteet myös säästöä - suoria ja välillisiä - valtion talouteen muun muassa työttömyyden hoidossa käytettävien varojen osalta.

SDP on toimittanut tässä ohjelmassa esitetyt pitkäaikaistyöttömyyttä helpottavat esitykset maamme hallitukselle - erityisesti pääministeri Juha Sipilälle, työministeri Jari Lindströmille ja valtiovarainministeri Petteri Orpolle. Toiveenamme on, että hallitus arvioisi esityksiämme ja hyödyntäisi niitä rakentaessaan budjettiriiheen uusia toimenpiteitä työttömyyden helpottamiseksi.

SDP on työn, palkansaajien ja työttömien asialla.

MAAILMAA VOIDAAN MUUTTAA TARVITAAN VAIN ROHKEITA IHMISIÄ!