Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SEP/344

Suomen eläkeläisten puolue

Suomen Eläkeläisten Puolueen Vaali- ja tavoiteohjelma


  • Puolue: Suomen eläkeläisten puolue
  • Otsikko: Suomen Eläkeläisten Puolueen Vaali- ja tavoiteohjelma
  • Vuosi: None
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

SUOMEN ELÄKELÄISTEN PUOLUE r.p VAALI- JA TAVOITEOHJELMA.

TOIMINTAMME TARKOITUS.

Suomen Eläkeläisten Puolue ( SEP) pyrkii kannanottajiensa ja äänestäjiensä voimin turvaamaan ja edistämään kaikkien Suomen kansalaisten henkistä ja taloudellista hyvinvointia, sekä nyt että tulevaisuudessa. SEP välttää, ettei nuorten, lapsiperheitten, työikäisten, vammaisten ja vanhusten (vanhempi väestönosa) oikeuksia ja taloudellisiaperustarpeita aseteta vastakkain.

Työ ja sen kautta ansaittu riittävä ja kohtuullinen toimeentulo ovat kansalaisiemme perusoikeuksia, jotka on taattava kaikissa olosuhteissa.

Työ on tuotannon perustekiöitä. Se on nopean teknisen kehityksen tuloksena siirtynyt paljolti koneiden ja robottien hoidettavaksi, minkä vuoksi taloudellisen tuloksen ja rasituksen oikeudenmukainen jakaminen on yhä vaikeampi tehtävä. SEP haluaa myös olla ratkaisemassa tätä ongelmaa. Nyky-yhteiskunnassamme ei voida näitä ratkaista aivan uudella ratkaisumalilla, koska kansalaisten sosiaalinen hyvinvointi riippuu paljolti heidän asemastaan ja tehtävistään tuotannon eri sektoreilla-valtio, kunnat ja monitahoinen ja kilpailualtis yritys-ja elinkeinoelämä.

VEROTUS

Kaikkien veronmaksukykyisten niin yksityisten henkilöiden kuin yritystenkin tulee maksaa veroja, koska yhteisiä varoja on pakko kerätä, niin välittömiä kuin välillisiäkin sekä myös pääomaa on järkevällä tavalla verotettava, samoin omaisuusarvoja.

Palkkaveroa ja eläkeläisten veroa olisi alennettava, jotka ovat meillä toiseksi korkeimmat EU-maissa.

Muita veroja voitaisiin vastaavasti lisätä ja verotuksen piiriin olisi saatava ns"harmaat työmarkkinat" sekä siirtää verotusta koneiden ja robottien käyttöön.

Pankkitukea olisi vähennettävä sekä myös puolue- ja lehdistötukea.

Ympäristö- ja energiaverotus olisivat mahdollisia, mutta eivät kuitenkaan saisi olla korkeampia kuin muissa EU-maissa. Maksamattomien verojen perintää ( nykytasolla noin 24 miljardia ) olisi tehostettava.

Konkurssilainsäädäntö olisi pikaisesti uusittava keinottelujen ja veroparatiiseihin virtaavien rahojen siirtojen estämiseksi. Valtakuntamme nykyiseen lamaan ajanut kasinotaloudella keinottelu olisi tulevaisuudessa estettävä.

TALOUS

Valtion ja kuntien menoja on supistettava riittävän tehokkaasti mutta oikeudenmukaisesti. Osa valtion pudjettimenoista on sidottu laeilla hyvinä talouden kasvukausina. Osa näistä olisi purettava ja velkaantuminen on pysäytettävä suunnitelmallisesti pitkän aikavälin edellyttämän aikataulun mukaisesti mahdollisimman vähäisin vaurioin. Vientitulojen voittoja olisi keskitettävä uusien työmahdollisuuksien lisäämiseksi ja kansantaloutemme tervehdyttämiseksi.

Pääomien sijoittamista kotimaisiin tuotantokohteisiin on edistettävä erityistoimin ja kotimarkkinoiden vauhdittaminen on myös eräs keskeisempiä tekijöitä.

ENERGIA JA SEN MERKITYS

Eräänä tärkeimmistä, kansantaloutemme vaikkutavana tekijänä on energiapolitiikkamme.

On kiistatta osoitettu jo lähivuosina ja jatkossakin energian lisätarve.

Seuraavan eduskunnan on päätettävä sen saatavuudesta, hinnasta, vaikutuksista ympäristöön sekä ilmastoon sekä kotimaisuusasteeseen ja vakaaseen hintatasoon.

Sähköenergian ulkomaista tuontia olisi pitkällä tähtäyksellä vältettävä kuin myös sellaisten energiamuotojen tuontia, joiden saatavuudessa on suuret riskinsä.

Ydinenergian rakentaminen tulee olemaan keskeisenä elementtinä energiapoliitiikastamme päätettäessä.

Hyvänä puolena on sen työllistävä vaikutus ja saasteettomuus, mutta haittana on pidettävä ydinjätteen loppusijoitusta. Ydinenergian turvallisuusriskinä on merkittävimpiä kuitenkin lähimmät itäiset ydinvoimalat, joiden tehokas valvonta ja käyttöturvallisuus olisi poliittisista syistä hoidettava EU:n ja Venäjän välisillä sopimuksilla, huomioon ottaen EU:n rahoitus ja tekninen apu.

EUROOPAN UNIONIN JÄSENYYS

Suomen liittyminen EU:n jäseneksi 1.1.1995 alkaen tuottaa aluksi monia sopeutumisongelmia, kun ihmiset, tavarat, palvelut ja pääomat liikkuvat vapaasti Unionin jäsenmaiden välillä sekä eurodirektiivit säätelevät eräiltä osin jopa pikkutarkasti eri tuotantoaloja ja tuotteita.

Lisäksi tullimuurien poistuminen muuttaa entistä käytäntöä. Sisäinen kansallinen päätösvaltamme kuitenkin säilyy omissa käsissämme! Eduskunta, Suomen Pankki, Hallitus, Kieli, Lippumme jne, mutta kansallisiin toimiimme kohdistuva päätöksenteko on kuitenkin sopeutettava yhä enenevässä määrin EU:n talouskriteereitten ja muiden tavoitteiden mukaiseksi.

Lisäksi Suomen pitkä maaraja ja osittain merellinenkin Venäjään nojaten saattaa tuottaa vaikeuksia, joskin myös myönteisiäkin itänaapurimme poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä riippuen. Kuitenkaan mihinkään ennenaikaisiin kuvitelmiin ei ole aiheellista syyllistyä.

TYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMINEN

Työ on välttämätöntä ja on eräs merkittävimmistä tuotannon ja hyvinvoinnin tekijöistä sekä myös työvoiman hinta, joista työllistämismahdollisuudet ovat riippuvaisia,

Kuitenkin olisi kyettävä nostamaan asteittain työntekijän käteen jäävää palkkaa.

Työmarkkinoiden tulisi olla kuitenkin joustavia, jotta esim. osa-aikatyö ja nuorten koulutus ja työhön sijoittuminen mahdollistuisivat.

Työtä olisi jaettava eri keinoin yhä useammille, sekä työssäoloa olisi eri tavoin vuoroteltava ja ylityötä samoille henkilöille rajoitettava.

Työn siirtämistä laajassa mitassa halvan työvoiman maihin SEP pitää tuomittavana.

KOTIMAISUUDEN SUOSIMINEN

Kotimaisen työn tulos lisää ostovoimaa sekä edistää kotimaisten tavaroiden ja palvelujen vientiä ulkomaille kansantalouttamme vahvistaen. Eduskunnan ja hallituksen olisi priorisoitava riittävän tehokkaasti mutta tarkoituksenmukaisesti ja tarvittaessa erityisin tukitoimin vauhditettava tämän suuntaista tuotantotoimintaa esim. osaksi julkisin varoin ja takauksin.

Jo esimerkiksi viiden prosentin jokaiseen henkilöön kohdistuva kotimaisen tuotteen käytön lisäys ulkomaisten sijasta hyödyttäisi useilla miljardeilla työllisyyttä ja samalla tervehdyttäisi kansantalouttamme vuositasolla.

SEP tähdentäkin ja uskoo kotimaisiin tuotteisiin sekä myös riittävään omavaraisuuteen.

Sanonta: "Köyhän ei kannata ostaa halpaa ulkomaista, sillä se tulee aikaa myöden kalliimmaksi" - pitää edelleenkin paikkansa. Siis: Suosikaamme kotimaista tuotantoa ja tuotteita.

POLITIIKAN MORAALI

Politiikan moraalia ja sen merkitystä on arvioitava uudelleen ja kansalaiskeskustelu siitä viritettävä.

Kunnioitettavia kansalaishyveitä kuten rehellisyyttä, luotettavuutta, suoraselkäisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja ahkeruutta on julkisesti arvostettava.

Lain kiertäminen "porsaanreikien" avulla ja poliittinen juonittelu on halveksittavaa ja tuomittavaa.

Omantunnon äänen vetoaminen ja sen toteuttaminen osoittaa rohkeutta ja ansaitsee julkista arvostusta ja tukea sekä edesauttaa kansalaismoraalia.

Tärkeintä ja oleellisinta kaikessa, niin puheissa kuin teoissakin on pidettävä Isänmaamme ja sen kansalaisten yhteistä etua.

SEP:n mielestä kansanedustaja on ensisijaisessa vastuussa useinmiten äänestäjille ja toissijaisesti puolueelleen.

Kokemattomien lainlaatijoitten ja päättäjien elämänkokemuksen puute sekä kyvyttömyys asettua kansalaisen asemaan, ilmentävät yleisesti ottaen luottamuksen puutetta kansalaisten taholta ja ovat ristiriidassa heidän arkitodellisuutensa kanssa.

Siksi SEP arvostaa merkittävästi ns. maalaisjärkeä ja riittävää elämänkokemusta.

PUOLUEVALLASTA KANSANVALTAAN

Kansanäänestyksiä, niin sitovia kuin neuvoa-antaviakin on käytettävä
nykyistä useammin mutta harkiten.

Kansalaisten mielipiteistä piittaamaton päätöksenteko eduskunnassa on
tuomittavaa.

Tärkeissä periaatteellisissa kysymyksissä sitovat kansanäänestykset
ovat välttämättömiä sekä myös kuntatasolla.

Lait näistä olisi tulevan eduskunnan valmisteltava sekä myös samalla
kansalaiskeskustelu käynnistettävä.

KANSALAISTEN ERIARVOISUUS POISTETTAVA

Kaikkien kansalaisten on saatava arkielämässään samanarvoista ja oikeudenmukaista kohtelua.

Sukupuolten ja ikäluokkien välinen eriarvoisuus on kansakuntaamme monin tavoin jakava ja huolestuttava kysymys.

Peruspalvelujen on oltava kaikkien saatavissa, myös vanhenevan väestön sekä sairaitten että invaliidien.

Eriarvoisuus työssä ja osin palkkauksessakin on saatava tasolle, jossa ihmisarvot ovat kohtuudella toteutettavissa, jolloinka esim. AY-liikkeiden "solidaarisuuden" olisi nykyisestä edun tavoittelun sijasta tehtävä todellinen täyskäännös.

Myös poliittisten puolueitten olisi ymmärrettävä että vaaleja edeltävät katteettomat lupaukset lisäävät ihmisten eriarvoisuutta ja lopuksi kääntyvät heitä itseään vastaan. Lapsille ja nuorille annettava kasvatus, kodeissa ja kouluissa tulee olla tavoitteiltaan: kasvattaa heistä lämminhenkisiä ja solidaarisia aikuisia työelämästä poistuvien tilalle.

SAIRAAT JA IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ ON HOIDETTAVA

Kukin meistä on ensisijaisesti vastuussa omasta terveydestään ja vain aniharva selviää terveenä läpi elämänsä.

Terveydenhoidon kustannuksista on muodostunut yhteiskuntamme kannettavaksi suuri taloudellinen menoerä.Terveydenhoito on kuitenkin osa perusturvaamme, jonka kustannuksista on huolehdittava. Voimavaroja on leikattu niin, että hoidon saajat on pakko valita kuten nykyisinkin on usein käynyt ja kohderyhmänä on ollut vähävarainen vanhuusväestö. Huono ennuste tai korkea ikä eivät estä ihmistä toivomasta pidennystä elämäänsä, mutta kaikki eivät saa edes vähimmäisvaatimuksena pidettävää tuskien lievitystä.

Eri hoitolaitosten ja sairaanhoitopiirien kesken on suuria eroja sekä kustannuksissa että saman taudin hoidossa.

Poliittiset päättäjät ovat yhä useimmin alkaneet painostaa lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa asettamaan nuoret ja työikäiset eläkeläisväestön edelle, joskin lääkärit ovat kiitettävällä tavalla kieltäytyneet oman etiikkansa mukaisesti noudattamasta näitä vaatimuksia.

SEP pitääkin lääkärien ja hoitohenkilökunnan asenteita vanhusten hyväksi erittäin arvokkaana.

ELÄKKEIDEN TULEVAISUUS JA MAKSATUS

Suurten ikäluokkien eläkkeiden taso ja maksatus tullee olemaan ongelmallinen.

Eläkkelle siirtymis-ikärajaa ei tule korottaa nykyisestä ja se tulee säilyttää joustavana edelleen nykyisen käytännön mukaisesti, jolloin on mahdollista siirtyä 55 ikävuoden jälkeen, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, osa-aika eläkkeelle sekä varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Voitaisiin ainoastaan mahdollistaa yksilökohtaisesti työssäkäynti yli nykyisten eläkkelle pääsyn ikärajan, työntekijän halukkuuden ja terveydentilan mukaan esim. eläkkeen markkamääräisen korottamisen muodossa, "porkkananana".

Kroonisista sairauksista määriteltävien työkyvyttömyys- prosenttien yhteisvaikutus on otettava huomioon määriteltäessä henkilön työkykyä hänen hakiessan työkyvyttömyyseläkettä.

Nykyiset päättäjät ja työmarkkinajärjestöt eivät ole uskaltaneet tehdä edes tulevaisuuteen tähtääviä realistisia suunnitelmia. He eivät ole hoitaneet nykyisten eläkeläistenkään oikeutettuja vähimmäistarpeita, vaalilupauksista huolimatta.

Kohtuuttomalla verotuksella palkansaajiin nähden on eläkeläisiä "rokotettu" suruttomasti.

Eläkeläiset ovat äänestäjäryhmänä antaneet valtapuolueille n. 60 kansanedustajaa eduskuntavaaleista toiseen.

Nykyinen eläkesukupolvi ei jostain käsittämättömästä syystä ole ymmärtänyt tai tiennyt että esim. SEP on perustettu jo v. 1985 juuri heidän oikeuksiaan puolustamaan.

Eräänä syynä on lisäksi seikka, että vain aniharvoin puolueemme julkiset kannanotot ovat läpäisseet eri tiedotusvälineitten verkostoa.

KURI JA JÄRJESTYS YHTEISKUNNASSAMME

Kaikenlainen rikollisuus etenkin henkilöihin ja talouteen kohdistuvana on huolestuttavasti lisääntynyt ja tuntuu yhä lisääntyvän.

Lain kunnioittaminen on vähentynyt ja kansalaismoraalin arvostus on kärsinyt entisajoista ja näiden myötä välinpitämättömyys ja oman edun häikäilemätönkin tavoittelu on yleistynyt kansalaisarvostelusta huolimatta. Oikeusviranomaisetkaan, eivätkä muutkaan päättäjät ole ajoissa tajunneet rikollisuuden ja rikosten seuraamuksia, joiden kitkeminen on monin tavoin työlästä aiheuttaen jopa korvaamattomia vaurioita koko yhteiskunnalle.

SEP vaatiikin lainsäädännön pikaisia uudistuksia sekä lisättyjä keinovalikoimia rikollisuuden saattamiseksi kuriin, jotta yksityiset kansalaiset voisivat elää turvallisesti eikä heidän olisi enää pakko osallistua veronmaksajina nykyisessä taajuudessa lähes kaiken talousrikollisuuden aiheuttamien menetysten korvaamiseen.

SUOMEN TURVALLISUUSPOLITIIKKA

Euroopan Unionin jäsenyys saattaa johtaa sen myötä neuvotteluihin yhteisestä puolustuspolitiikasta.

Olisi kuitenkin muistettava että vaikka Suomen jäsenyys jo sinänsä EU-ssa luo määrätynlaista poliittista ja sotilaallista turvallisuutta, jota täydentää lisäksi oma kansallinen puolustuksemme, voimme joutua aikaa myöten tasapainoilemaan siitä, millaiseksi nämä suhteet lopuksi muodostuvat semminkin kun naapurimaamme Venäjän strategiset edut ovat aina eräänä määräävänä ja merkittävänä tekijänä.