Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/1079

Ruotsalainen kansanpuolue

Eduskuntavaaliohjelma 2015


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Eduskuntavaaliohjelma 2015
  • Vuosi: 2015
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Eduskuntavaaliohjelma 2015

Avoimen, menestyvän, kansainvälisen ja vastuunsa kantavan Suomen hyväksi

Ruotsalainen kansanpuolue on ihmiskeskeinen puolue. Uskomme itsestään ja kanssaihmisistään vastuuta ottavaan yksilöön. Yhteiskuntamme peruskivet ovat ihmisyys ja solidaarisuus ja uskomme yksilökeskeisiin ratkaisuihin elämän eri tilanteissa. Pidämme aina huolta yhteiskunnan heikoimmista, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Puolustamme oikeusvaltion periaatteita sekä kansan ja heidän valitsemien edustajien väliseen vuoropuheluun perustuvaa demokratiaa. Voidaksemme turvata hyvinvointivaltion ja kehittää hyvinvointi-Suomea, talouspolitiikkamme tulee olla vastuullinen, kestävä ja kauaskantoinen. Emme voi enää elää velaksi. Sen vuoksi meidän täytyy uudistaa ja laittaa tärkeysjärjestykseen julkisen sektorin toimintoja. Tärkeintä on kuitenkin työpaikkojen luominen, koska niin rahoitamme hyvinvointimme. Opiskelu ja työpaikka ovat parhaat aseet syrjäytymistä vastaan. Päämäärätietoisella vero- ja työllistämispolitiikalla voimme luoda yrittäjille investointiedellytyksiä Suomeen ja helpottaa yrittäjien mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja palkata uusia työntekijöitä. Koulutus ja tutkimus pitää suhteuttaa huomispäivän osaamiseen ja työmarkkinatarpeisiin.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista. Suomen on oltava edelläkävijä ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikan alueilla. Päämääränä on oltava korkea omavaraisuusaste, turvattu kilpailukykyinen energiansaanti yrityselämälle ja aktiivinen eurooppalainen sekä kansainvälinen ympäristö- ja energiayhteistyö. Meidän pitää panostaa uusiutuviin, kotimaisiin energialähteisiin, koska ne luovat työpaikkoja ja synnyttävät uusia innovaatioita. Uskomme, että talouskasvu voidaan yhdistää ekologisesti kestäviin arvoihin. Tulevaisuuden avaimet ovat talous ja teknologia, jotka perustuvat tietoon ja ottavat huomioon sekä rajoitetut luonnonvarat että tulevat sukupolvet.

Haluamme että koko Suomi pysyy elävänä ja hyvinvoivana, niin maaseutu kuin kaupunki, saaristo, haja-asutusalueet kuin metropolitkin. Teemme työtä elinvoimaisten peruselinkeinojen ja yksilöiden erilaiset tarpeet huomioon ottavien ja hyvin toimivien yhteiskunnan palveluiden hyväksi.

Suomi on luonnollinen osa pohjoismaista arvoyhteisöä. Meidän pitää kulkea etujoukoissa ihmisoikeuksia turvattaessa. Ihmisoikeudet ovat yksilöllisiä, universaaleja, kokonaisvaltaisia ja ilman hierarkioita. Niiden perusta on kaikkien ihmisten yhtäläisessä arvossa.

Tasavertaisuuden ja tasa-arvoisuuden puolesta tehtävä työ on keskeinen agendamme. Tasa-arvoisuudessa on kysymys naisille ja miehille eri-arvoisia mahdollisuuksia luovien rakenteiden huomaaminen ja muuttaminen. Haluamme luoda yhteiskunnan, jonka kaikilla jäsenillä on mahdollisuus kehittyä. Kaikilla on oltava samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet riippumatta sukupuolesta, iästä, syntyperästä, ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai rajoittuneesta liikkumiskyvystä.

Sanomme jyrkästi ei rasismille ja muukalaisvihamielisyydelle. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja meidän on myös kannettava humanitaarinen vastuumme pakolaisista. Maamme tarvitsee lisää ihmisiä, useampia käsipareja ja aivoja, joiden avulla maatamme viedään eteenpäin. Näin luomme dynaamisuutta monimuotoisuutta ja kansainvälisyyttä. Emme hyväksy ihmisten syrjimistä sukupuolen, ihonvärin, uskonnon, kielen, sukupuolisen suuntauksen tai syntyperän takia. Kannamme aivan erityisen vastuun yhteiskuntailmapiiristä ja emme pakoile tätä vastuuta. Suomalainen koulu on maailman parhaita, ja siksi meidän pitää panostaa siihen. Maksuton koulunkäynti on paras takuu tasa-arvoiselle ja tasavertaiselle Suomelle. Se luo oppilaille vahvan identiteetin ja kannattelee kulttuuriamme. Laaja yleissivistys, monipuolinen kielitaito ja sosiaaliset valmiudet ovat tärkeitä kansalaisille ja maan menestykselle. Yliopistomme ja korkeakoulumme ovat mukana kovassa globaalissa kilpailussa ja siinä menestyminen edellyttää omaa profiilia, yhteistyötä muun yhteiskunnan kanssa, kansainvälistä avoimuutta ja korkeaa laatua.

Elävä kaksikielisyys Suomessa on koko kansan asia. Suomi ja ruotsi ovat luonnollinen osa suomalaista identiteettiä, ja jo siitäkin syystä palvelut on turvattava molemmilla kansalliskielillä. Suomalaiset tarvitsevat useampien kielten taitoja, koska kielitaito on sekä kilpailuetu että rikkaus. Emme saa koskaan asettaa kieliä kilpailuasetelmaan toisiaan vastaan. Emme saa myöskään rajoittaa nuortemme työnsaantimahdollisuuksia rajoittamalla kielitarjontaa. Jotta Suomella olisi myös tulevaisuudessa kaksi kansalliskieltä, vaaditaan aktiivista, poliittista valvontaa ja tahtoa ymmärtää toisiamme. Kansalliskielistrategia on yksi osa tätä työtä ja sen hyväksi on tehtävä työtä mahdollisimman laajalla rintamalla. Ruotsinkielisen Suomen pitää olla siinä mukana avoimin sydämin. Suomalaisilla on vastuu alkuperäisväestöstään, saamelaisista, ja heidän kielensä ja kulttuurinsa tulevaisuudesta maassamme. Ruotsalainen kansanpuolue takaa tekevänsä tulevan neljän vuoden aikana ankarasti työtä avoimemman, menestyvämmän, kansainvälisemmän ja ennen kaikkea vastuunsa kantavan Suomen puolesta. Emme petä ideologiaamme emmekä myöskään uskoamme siihen, että kaksikielistä Suomea tarvitaan myös tulevaisuudessa. Olemme valmiita ottamaan vastuuta ja toimimaan osana toimintakykyistä hallitusta, jolle ihminen ja hänen tarpeensa ovat keskiössä ja joka luo edellytykset menestykselle, turvallisuudelle ja työllisyydelle. Ruotsalainen kansanpuolue tekee työtä yksilön hyvinvointia priorisoivan yhteiskunnan hyväksi.

Carl Haglund, puheenjohtaja

Olemme kaikki vastuussa maastamme ja valtion taloudesta

Julkistalouden tilanne on hälyttävä. Samaa tahtia kuin väestö vanhenee, kasvavat myös hoidon ja huolenpidon tarpeet. Emme voi ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa kestämättömän suurilla lainoilla. Lapsemme ja lapsenlapsemme joutuvat maksamaan nykyisin otettavat lainat. Tulevilta sukupolvilta lainaaminen ei ole vain taloudellinen vaan myös moraalinen ongelma. Kestävä talouspolitiikka on paras takuu julkisten palveluiden toimivuudelle. Ilman hyvää julkistaloutta meillä ei ole myöskään toimivia vanhuspalveluja, neuvoloita tai huippukouluja.

Meidän pitää myös käydä läpi hoitoa ja palveluiden tuottamista rasittavia normeja. Kehitystä ja aloitekykyä tulee rohkaista ja tukea. Sen vuoksi byrokratiaa tulee tarkastella tarkoituksenmukaisesti sujuvuuden kasvattamiseksi ja paikoilleenpysähtymisen välttämiseksi. Suomen pitää olla edelläkävijä yhteiskunnan digitalisoimisessa. Tarvitsemme digistrategian saadaksemme erilaiset digitaaliset palvelut kaikkien ulottuville. Hyvin toteutettu digitalisoimisstrategia lisää myös paikkakuntien välistä tasavertaisuutta.

Olemme sitä mieltä, että palveluidentuottamisessa ratkaisevinta ovat laatu ja saatavuus, eivät niiden tuottajat. Haluamme etsiä ennakkoluulottomasti toimintamalleja tarkoituksenmukaisten ja tehokkaiden yhteiskunnan palveluiden tuottamiseksi. Uskomme kansalaisten palvelujen tuottamisessa toimialarajat ylittävään, kumppanuuteen perustuvaan yhteistyöhön julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Saadaksemme julkisen talouden tasapainoon ja varmistaaksemme hyvinvointimme, palvelut tulee asettaa tärkeysjärjestykseen. Panostukset täytyy kohdistaa niitä eniten tarvitseviin, erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä vanhempiin avun tarvitsijoihin.

Uskomme enemmän elinvoimaisiin kuntiin, joissa lähidemokratia toimii, kuin keskitettyyn palvelu- ja päätösryhmittymiin. Valtio ei saa säästää siirtämällä tehtäviään kunnille.

Toimiva oikeuslaitos on yksi demokratiamme peruskivistä. Sen luotettavuudella on merkitystä myös kilpailukyvyllemme.

Haluamme

  • tulevan vaalikauden aikana tasapainottaa julkista taloutta, katkaista velkaantumista ja toteuttaa tarvittavat uudistukset
  • luoda kasvulle tarvittavaa taloudellista liikkumavaraa valtion budjetin uudelleenjakamisella ja sisäisellä priorisoinnilla.
  • luoda edellytykset vahvoille ja toimintakelpoisille kunnille
  • helpottaa kuntien työtaakkaa keventämällä ja luomalla joustavia normeja
  • uudistaa hallintoa päällekkäisyyksien välttämiseksi, lisätä asiakaslähtöisyyttä ja luoda joustavia, läpinäkyviä ja päämäärätietoisia toimintamenetelmiä
  • vähentää valtion omistusta strategisesti vähemmän tärkeissä yhtiöissä ja käyttää myyntivoitot tutkimukseen, kehitykseen, infrastruktuuriin ja kasvua lisääviin investointeihin
  • keskittyä korkealaatuisiin palveluihin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin tulonsiirtojen sijaan
  • varmistaa kansalaisten oikeusturva ja turvata riittävät resurssit poliiseille, syyttäjille ja tuomioistuimille

Tarvitsemme lisää työpaikkoja - työn ja yrittäjyyden puolesta

Suomea ja Eurooppaa viimeisten kahdeksan vuoden aikana koetelleesta pitkäaikaisesta talouskriisistä on vain yksi ulospääsytie: meidän täytyy työskentelemällä nousta taantumasta. Tarvitsemme lisää työpaikkoja, lisää työn tekijöitä, ja meidän täytyy tehdä työtä enemmän ja pidempään. Tällainen tilanne asettaa suuria vaatimuksia työelämän laadulle ja joustavuudelle.

Suomi tarvitsee uuden kasvupolitiikan, joka rohkaisee työhön, yrittämiseen, investointeihin ja tulevaisuuteen panostamiseen. Työnteon ja työntekijän palkkaaminen tulee aina olla kannattavaa.

Meille kaikki työ on arvokasta ja sillä on merkitystä hyvinvoinnillemme. Työmarkkinaosapuolilta ja päätöksentekijöiltä vaaditaan kykyä uudenlaiseen ajatteluun. Meidän täytyy saada lisää työkykyisiä suomalaisia työhön. Tänä päivänä työmarkkinoilta poistuu enemmän työvoimaa kuin tulee tilalle. Samanaikaisesti tarvitsemme jo nyt työvoimaa Suomen ulkopuolelta pitääksemme taloutemme pyörät pyörimässä. Sen vuoksi meidän täytyy poistaa rajojen asettamat esteet työmarkkinoilta.

Haluamme

  • työn olevan itsensä elättämisen lähtökohta ja työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa
  • korottaa perus- ja tulonhankkimisvähennystä laskeaksemme työn vastaanottamisen kynnystä
  • pitää yhteisöverotuksen kilpailukykyisellä tasolla
  • että työn, eläkkeiden ja yrittämisen verotaakkaa ei lisättäisi sillä suomalaisten ostovoima täytyy säilyttää ja jopa vahvistaa
  • vahvistaa kuluttajien asemaa ja heidän valinnanvapauttaan suosimalla kaupan ja palveluiden vapaata kilpailua ja vastustaa ratkaisuja, jotka edesauttavat jonkun tai joidenkin toimijoiden pääsyä monopoliasemaan
  • vähentää verotuksen progressiivisuutta; verotettavan täytyy saada pitää vähintään puolet ansaitsemastaan tulostaan
  • nostaa kotitalousvähennyksen määrää vähintään 3 000 euroon henkilöä kohden vuodessa ja lisätä sen käyttötarkoituksia ihmisten arkipäivän helpottamiseksi; samalla taistelemme harmaata taloutta vastaan ja mahdollistamme työpaikkojen syntymisen
  • varmistaa, että ei-pörssinoteerattujen yritysten osinkoverotus on vastaisuudessa suhteessa yrittäjien riskien ottamiseen
  • uudistaa perintöveroa korvaamalla se luovutusverolla kun perintö realisoidaan
  • korottaa yritysten arvonlisäveroasteikon ylärajaa 50 000 euroon
  • luoda lisää työpaikkoja jo olemassa oleviin yrityksiin ja houkutella useampia palkansaajia ryhtymään yrittäjiksi ja työnantajiksi
  • että yrityskoulutusta tarjotaan peruskoulutuksessa ja toisella asteella, samalla kun korkeakoulujen tulisi tarjota mahdollisuutta opiskella yrittäjyyttä kaikissa koulutusohjelmissa
  • nostaa julkisen sektorin tuottavuutta edellyttämällä järjestelmällistä innovaatiokykyä ja kielitaitoa julkistalouden ostoneuvottelujen yhteydessä.
  • parantaa pienten yritysten ja elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia julkistalouden kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä, esimerkiksi jakamalla suuret tilaukset pienempiin osiin ja ottamalla huomioon kuljetuksista ja etäisyyksistä johtuvat ympäristövaikutukset.
  • tehdä Suomesta houkutteleva maa ulkomaisille investoinneille ja huolehtia ulkomaisten yritysten tasavertaisesta kohtelusta suomalaisten yritysten kanssa. Yhteydenpidot ulkomaisten sijoittajien kanssa tulee yhtenäisesti koordinoida ja aktivoida.
  • poistaa tarveharkinta ulkomaisen työvoiman palkkaamisen osalta.
  • yhdistää ja suunnata yhteiskunnan yritystuet suosimaan kasvuyrityksiä ja innovaatioiden kaupallista hyödyntämistä
  • lisätä kansallisia panostuksia tutkimus- ja kehitystyöhön
  • että yritykseen jäävä tulo verotetaan vasta kun tulo jaetaan omistajille
  • että yksityisille elinkeinonharjoittajille myönnetään yritysvähennys, jolloin vain osa toiminnan tuloksesta (95 %) olisi veronalaista tuloa
  • parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa.

Kaikkien kykenevien ja halukkaiden täytyy saada työskennellä pidempään

Koska nuorten ihmisten osuus väestöstä on verrattain alhainen, tulemme lähivuosina kokemaan työikäisen väestön osalta työvoimapulaa lähes kaikilla aloilla. Meidän täytyy varustautua siihen huolehtimalla, että mahdollisimman monella meistä on tekemistä ja työtä. Työttömien aktivoimisen ohella aikaisempi aloittaminen työelämässä ja myöhäisempi eläkkeellejääminen ovat tehokkaimmat tavat kokonaistyöpanoksen lisäämiseksi.

Meidän täytyy nostaa todellisen eläköitymisen keski-ikää ja vähentää työkyvyttömyyden takia eläköityvien määrää panostamalla työelämässä jaksamiseen ja lisäämällä työelämän joustavuutta työajan ja työtehtävien osalta. Työtä tekevien hyvinvointi on tärkeää. Hyvinvoivat työntekijät ovat luovia, innovatiivisia ja tehokkaita. Haluamme luoda tilaa yksilöllisille ratkaisuille parantaaksemme niin työelämän laatua kuin sen tuottavuuttakin.

Haluamme

  • parantaa mahdollisuuksia pidentää työuraa panostamalla työelämän hyvinvointiin.
  • kehittää työterveydenhuoltoa, elinikäistä oppimista ja pyrkiä luomaan joustavampia työaikoja
  • pidentää työuria jo ehdotetun eläkeiän nostamisen myötä ja mahdollistaa todellisen eläköitymisiän myöhentämisen
  • mahdollistaa eläkeläisten osallistumista työelämään heidän kykyjensä ja halujensa mukaan sen vaikuttamatta negatiivisesti heidän tuloihinsa
  • tarkastella eläkeratkaisua tasa-arvonäkökulmasta ja kannustusta pidempiin työuriin.
  • työvoimatoimiston ryhtyvän aktiivisiin toimenpiteisiin heti työttömyys- tai lomautusjakson alussa
  • kehittää työttömien toimeentulotukea, jotta työn vastaan ottaminen olisi aina kannattavampaa ja aktiivisuus palkitaan.
  • kehittää työttömyysturvaa korottamalla työttömyyskorvausta ja lyhentämällä sen maksamisaikaa.
  • kilpailuttaa ja kehittää työnvälitystä siten, että olemassa olevia rekrytointi- ja työllistämisosaamista hyödynnetään nykyistä paremmin
  • vähentää rakenteellista työttömyyttä ja parantaa yli 55-vuotiaiden mahdollisuuksia pysyä pidempään työelämässä siten, että työnantaja kantaa suuremman vastuun lisäkoulutuksesta ja korottamalla työnantajan osuutta eläkeputken kustannuksista
  • luoda houkuttimia vanhempien työntekijöiden pitämiseksi työelämässä
  • kehittää osittaisen työkyvyn omaavien työntekijöiden mahdollisuutta pysyä tai palata työelämään, esimerkiksi lisäämällä oikeutta osa-aikatyöhön terveys- tai sosiaalisista syistä
  • että yritykset voisivat itse neuvotella työajoista
  • antaa useammille nuorille mahdollisuus kesätyöhön ja työkokemuksen keräämiseen käyttämällä osan työnantajien kustannuksia korvaavia kesäseteleitä.
  • parantaa nuorille suunnattujen palveluiden ja hoidon koordinointia ja kerätä ne yhteen paikkaan
  • varmistaa nuorisotakuun läpivienti ja suunnata riittävästi varoja etsivälle nuorisotyölle ja nuorisoverstaille
  • varmistaa vähintään toisen asteen tutkinnon kaikille nuorille ja luoda heille työpaikan ja ammattikoulutuksen työpaikalla antavan oppisopimuskoulutuksen.
  • vähentää miesten ja naisten välisiä palkkaeroja työmarkkinaosapuolten keskenään, päämääränä sama palkka samasta työstä, sopimilla ja sitovilla toimenpiteillä.
  • lisätä työelämän yksilöllisten palkkaneuvottelujen käytäntöä.

Osaaminen ja koulutus - Suomen valttikortit

Meidän pitää panostaa osaamiseen ja koulutukseen menestyäksemme maailmantaloudessa ja päämäärämme tulee olla nouseminen yhdeksi maailman johtavista osaajamaista.

Korkealaatuinen ja maksuton koulutus on tärkein edellytys sille, että kaikki kansalaiset saavat tasavertaiset mahdollisuudet elämässä menestymiseen. Ruotsinkielinen kattava koulutusjärjestelmä on elinvoimaisen, kaksikielisen Suomen perusta.

Haluamme, että koulu on yhteisöllinen paikka. Haluamme koulun painottavan tasavertaisuutta, kanssaihmisyyttä ja luonnon kunnioittamista sekä tekevän työtä ennakkoluuloja, rasismia ja kiusaamista vastaan. Haluamme koulutuksen innostavan lapsia ja nuoria kriittiseen ajatteluun, aloitekykyisyyteen ja yritteliäisyyteen.

Meidän täytyy panostaa enemmän opetuksen laatuun, lisätä yhteistyötä eri koulutusmuotojen välillä ja räätälöidä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutuksen hankkimisen.

Suomi tarvitsee sekä maistereita että mestareita. Siksi haluamme, että lukioistamme saa yleissivistävän koulutuksen samalla, kun ammattikoulutus taas antaa valmiudet suoraan ammattiin. Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa.

Toisen asteen koulutuksen tarjoajien on tehtävä yhteistyötä keskenään ja vahvoja, kielisidonnaisia yksiköitä tarvitaan lisää. Hallinnollisten resurssien keskittäminen täytyy tasapainottaa siten, että koulutuspaikat pysyvät alueellisesti läsnä.

Korkeakoulujen profiileja täytyy vahvistaa niiden menestymiseksi kansainvälisessä kilpailussa myös tutkimuksen osalta. Haluamme turvata korkeakoulujen itsemääräämisoikeudet. Odotamme kuitenkin samalla, että korkeakoulut ottavat huomioon työelämän ja yhteiskunnan tarpeet. Valtiolla on oltava päävastuu korkeakoulujen rahoittamisesta, mutta haluamme kuitenkin lisätä houkuttimia ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi esimerkiksi verohelpotusten muodossa.

Maamme ruotsinkielisen akateemisen koulutuksen turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeätä, että meillä on vahvoja ja elinvoimaisia yksiköitä, joiden opetuksen laadukkuus voidaan varmistaa. Ruotsinkieliselle väestönosalle täytyy tarjota samat mahdollisuudet korkeakoulutukseen kuin suomenkieliselle väestöllekin, ja tarpeiden mukaan on koulutettava riittävä määrä tarpeellisilla ruotsinkielen taidoilla varustettuja henkilöitä. Suomessa tutkinnon suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat tuovat tervetullutta lisäosaamista yhteiskuntaamme ja ovat osa koulutettua työvoimaamme. Haluamme helpottaa heidän jäämistään Suomeen ja antaa heille täysipainoiset mahdollisuudet työn etsimiseen koulutuksen jälkeen.

Vapaaehtoistyö luo yhteisöllisyyttä ja nostaa elämänlaatua. Kaikenlainen toiminta kulttuurista urheiluun ja yhdistystoimintaan sekä vapaa sivistystyö vahvistavat identiteettiä ja niillä on tärkeä paikka yhteiskunnassamme. Elämämme rytmin täytyy antaa sijaa vapaaehtoistoiminnalle. Aktiivinen osallistuminen yhdistysten ja seurakuntien toimintaan luo hyvinvointia ja vaikuttaa ratkaisevalla tavalla elämänlaatuun.

Haluamme

  • koulun olevan turvallinen ja viihtyisä paikka sekä oppilaille, opettajille että muulle henkilökunnallekin.
  • kehittää oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa koulun ja kodin välistä yhteyttä
  • koulun huomioivan yksilöiden erilaiset oppimistavat; se edellyttää joustavia opetusmenetelmiä, jotka tukevat sekä nopeasti oppivia että erityistarpeita omaavia oppilaita.
  • luoda luovan kouluympäristön, joka vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden ilmaisukykyä, sosiaalisia taitoja ja luomisvoimaa.
  • tukea e-osaamista tasavertaiselta pohjalta.
  • aikaistaa kielten opetusta sekä lisätä panostusta kielikylpyihin, kielisuihkuihin ja muihin, toimiviin kielten oppimismenetelmiin.
  • vahvistaa monipuolista kieltenosaamista panostamalla suullisiin valmiuksiin
  • turvata saamelaisten oikeuden kulttuuriinsa, kieleensä ja perinteisiin elinkeinoihinsa
  • tehdä koulusta tasa-arvoisen niin että oppilaat uskaltavat tehdä opiskelu- ja ammatinvalintansa perinteisten roolimallien niihin vaikuttamatta
  • tasa-arvon ja sukupuolinäkökulmien olevan osa opettaja- ja lastentarhanopettajakoulutusta ja opettajien lisäkoulutusta
  • opiskeluajan lyhentämiseksi kehittää sisäänpääsykäytäntöjä ja opintojen aikaista opinto-ohjausta
  • varmistaa yhtenäinen ja vahva, toisen asteen ruotsinkielistä koulutusta tarjoava ja sitä ylläpitävä rakenne
  • turvata toisen asteen koulutuksen alueellinen tarjonta
  • tiivistää ja tehostaa yhteistyötä korkeakoulujen välillä - myös kansainvälisesti - yhä paremman laadun saavuttamiseksi
  • nopeuttaa työmarkkinoille astumista vahvistamalla kandidaattitutkinnon asemaa ja uudistamalla työelämän kelpoisuusvaatimuksia niin että käytäntömme vastaavat kilpailija- ja vertailumaidemme käytäntöjä
  • aikuis- ja jatkokoulutuspalveluiden vastaavan työmarkkinoiden tulevia tarpeita
  • varmistaa kokopäiväopiskelun mahdollisuutta vuoden ympäri kehittämällä tentti- ja opintojenohjausjärjestelmiä korkeakouluissa ja yliopistoissa
  • houkutella Suomessa tutkinnon suorittaneita opiskelijoita jäämään maahamme valmistumisen jälkeen poistamalla oleskeluluvan kuuden kuukauden rajan
  • turvata kolmannen sektorin toimintamahdollisuudet verovapaudella ja välttämällä lupa- ja ilmoituskäytäntöjä rasittavaa byrokratiaa
  • luoda edellytyksiä tarjota tasavertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia urheiluun ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin.
  • säilyttää suomenruotsalaisten kuurojen kielen aseman toteuttamalla uuden toimintaohjelman.

Välitämme toisistamme - vastuu ja hyvinvointi kuuluvat yhteen

Sosiaaliseen vastuuseen ja tasavertaisiin, korkealaatuisiin palvelumahdollisuuksiin nojaava pohjoismainen hyvinvointimalli on kansainvälinen esikuva ja sillä on ollut myönteinen vaikutus myös kilpailukykyymme. Haluamme säilyttää hyvinvointimme samalla, kun joudumme olemaan valmiita priorisoimaan, löytämään uusia työtapoja ja tehostamaan toimintoja.

Palveluiden mallit rakennetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Julkinen sektori takaa palveluiden saatavuuden ja asettaa niille kansalliset laatuvaatimukset sekä myöntää luvat, mutta sen ei tarvitse suinkaan aina olla palveluiden tuottaja. Vapaus valita hoitopaikka antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita hänelle parhaiten sopiva palvelu ja edesauttaa palvelun laadun parantamista. Panostukset vanhusten neuvontapalveluihin, tukeen päivittäisissä asioiden hoidossa ja hoitoa koskevissa päätöksenteoissa sekä palveluseteleiden käyttöönotto ovat tärkeitä osia toimivasta vapaan valinnan oikeudesta. Ennaltaehkäisevä työ on yhteinen ja yksilöllinen läpi elämän ulottuva vastuu Yhteiskunnan on tuettava ja helpotettava terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua lisäävän työn toimintaedellytyksiä. Meille on kunnia-asia, että vanhukset saavat elää ja nauttia täysipainoisesta elämästä myös työelämän jälkeen. Eläkeläisten terveys, taloudellinen hyvinvointi ja mahdollisuudet harrastuksiin ovat yhteinen asiamme.

Maailmanlaajuisesti kiristyneessä ja ihmisoikeuksia kyseenalaistavassa yhteiskuntailmapiirissä on tärkeää puolustaa heikoimmassa asemassa olevia. . Meidän täytyy tarkastella vallitsevia normijärjestelmiä kriittisesti ja antaa tilaa erilaisuudelle. Olemme kaikki ainutlaatuisia, mutta tasa-arvoisia. Tasavertaisuusnäkökulma tulee ottaa huomioon kaikkien sektoreiden päätöksenteossa. Tasa-arvo on oikeusvaltion turvaamisen perusta ja kaikkia tulee kohdella samoin ja oikeudenmukaisesti.

Haluamme

  • tehdä työtä koko maan käsittävän korkealaatuisen sosiaali- ja terveydenhuollon puolesta; hoitoa on saatava sekä suomeksi että ruotsiksi
  • kehittää hoitopalveluiden vapaata valintaa julkisen puolen asettaessa laatuvaatimukset, joiden piiriin esimerkiksi ruotsinkieliset palvelut kuuluvat, ja hoitaessa palveluiden lupamenettelyt, rahan seuratessa asiakasta.
  • parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluita uusien työmenetelmien avulla ja lisätä niiden saatavuutta esimerkiksi sähköisillä ratkaisuilla sekä mobiilipalveluilla
  • helpottaa kotona asumista niin kauan kuin mahdollista kehittämällä kotihoitoon ja kotisairaanhoitoon uusia, toimivia ratkaisuja
  • panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan terveyden-, sairauden- ja mielenterveyshuollon alueilla; terveyttä edistävät investoinnit säästävät sekä taloudellisia resursseja että vähentävät inhimillistä kärsimystä
  • suosia vanhusten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä ja terveyttä sekä torjua ennakolta seniorien yksinäisyyttä tekemällä aktiivisesti yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa
  • huomioida yksinasuvien henkilöiden tilanne paremmin sekä yhteiskuntasuunnittelussa että lainsäädännössä
  • siirtää omaishoitajille maksettavat korvaukset Kelan maksettaviksi
  • kehittää jaksottaishoitoa ja helpottaa omaishoitajien työtä kodeissa niin, että he pystyvät käyttämään kolme lakisääteistä vapaapäiväänsä
  • varmistaa, että vaikeasti sairaat vanhukset voivat joustavasti saada tarvitsemaansa laitoshoitoa
  • taata, että uudella vanhustenhoitolailla ja kunnallisilla seniorineuvostoilla on tärkeä asema seniorien hoivapalveluiden kehittämisessä
  • tehdä työtä laadukkaan eläkeajan hyväksi, ennustettavissa olevan ja pitkäjännitteisen eläkejärjestelmän avulla ja tarjoamalla mahdollisuudet harrastuksiin ja yhteisöllisyyteen
  • toteuttaa koko hoitoketjun kattavan tekniikka- ja IT-järjestelmän
  • parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja kattavuutta
  • turvata lapsiperheiden pääsyn terapia- ja tukipalveluihin
  • tehdä perhevapaajärjestelmän, varhaiskasvatuslain, vanhemmuuden kustannusten jakamisen ja kotihoidontuen yhdistävän perhepoliittisen kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on lisätä tasa-arvoa
  • panostaa pari- ja läheissuhdeväkivaltaa vastaan tehtävään työhön, lisätä turvakotien määrää ja turvata niiden toimintaedellytykset
  • panostaa lapsiperheiden ennaltaehkäisevään hoitoon ja tukitoimenpiteisiin avohoidon piirissä huostaanottojen minimoimiseksi
  • panostaa ennaltaehkäisevään ja etsivään nuorisotyöhön syrjäytymisen estämiseksi
  • antaa paperittomille oikeuden terveydenhuoltoon ja koulutukseen
  • kehittää asiakas- ja lääkemaksuja kustannusneutraalin uudelleenjaon kautta, jonka seurauksena tietyt asiakasryhmät vapautetaan kokonaan maksuista
  • luoda ratkaisuja, jotka tukevat liikuntarajoitteisten henkilöiden osallistumista koulutukseen, työelämään ja harrastustoimintaan.

Kotimme on Pohjoismaissa ja Euroopassa

Tunnemme olevamme osa pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismainen yhteys on tulevaisuudessa keskeinen areena kansalaisille, järjestöille ja valtiolle. . Kauppa- ja tietotaitovaihto on vilkasta ja pohjoismaiset naapurimme muodostavat siten kansainvälisen yhteistyön luonnollisen, ensimmäisen tason. Yhteiset panostukset koulutus-, puolustus-, luonnonsuojelu- ja luonnonvarapolitiikan osalta tulevat olemaan yhteisen politiikkamme keskeisiä osa-alueita.

Puolustamme rajattoman Euroopan aatetta ja pidämme Eurooppaa mahdollisuuksien maanosana. Täällä yksilön turvallisuus ja hänen mahdollisuutensa vaikuttavat kaikkiin poliittisiin päätöksiin. EU-politiikan pitää rakentua sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien arvojen varaan kun käsitellään globaalia taloutta, luontoa ja kansainvälistä turvallisuutta. Haluamme tehdä työtä pohjoismaisen avoimuuden, hyvän hallinnon, tasa-arvon, toimivien markkinoiden ja ihmisoikeuksien mukaan. EU tarvitsee selkeämmän ulkopoliittisen linjan ja mielipiteen.

Turvataksemme euroalueen toimivuuden ja euron tulevaisuuden meidän pitää panostaa talouspolitiikkaan.

Sovittuja sääntöjä pitää noudattaa ja jokainen jäsenmaa kantaa vastuun omista veloistaan. Koulutuksen, luovuuden ja innovaatioiden alueilla pitää tehdä tuntuvia, yhteisiä panostuksia EU-alueen työllisyyden parantamiseksi ja unionin kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Haluamme

  • EU-politiikkamme kautta keskittyä parempaan kilpailukykyyn suosimalla keksintöjä, kehittämällä sisämarkkinoita ja digitalisoimista.
  • lisätä tutkimus- ja koulutusmäärärahoja EU:n budjetissa.
  • solmia merkittäviä vapaakauppasopimuksia viennin ja kaupan piristämiseksi.
  • saada voimaan liha- ja maitotuotteiden alkuperämaamerkinnät parantaaksemme elintarvikkeiden turvallisuutta
  • säätää EU:ssa yhteisöverolle minimitaso verokilpailun vähentämiseksi
  • toteuttaa pankkiunionin kaikissa maissa samanlaisena niin, että kaikkien pankkien kontrolli toimii, sekä luoda kriisinpurkumekanismin talousvaikeuksien varalle
  • että kestävä ympäristö- ja ilmastopolitiikka nähtäisiin uusien työtilaisuuksien potentiaalisena luojana ja yritystoiminnan kehittäjänä
  • toteuttaa yhteinen, eurooppalainen energiapolitiikka omavaraisuuden varmistamiseksi
  • että kansalliset tulkinnat yhteisistä asetuksista ja suosituksista luovat tasavertaiset edellytykset koko EU:n alueella, myös suomalaisille toimijoille
  • yhteisenpohjoismaisen agendan yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa ja EU:n sisällä

Maailma pienenee - tarvitsemme toisiamme

Suomi on osa muuttuvaa maailmaa. Maailman voimatasapaino vaihtelee ja meidän kansainvälistä politiikkaamme täytyy uudistaa samaan tahtiin. Suomen on oltava mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Haluamme luoda kilpailukykyisen Suomen, joka osaa hyödyntää kehittyvän maailman tarjoamat mahdollisuudet. Meidän täytyy myös ottaa täysi, globaali vastuumme kehitys- ja maahanmuuttopolitiikassamme.

Suomen on oltava aktiivinen ja vastuuntuntoinen kansainvälinen toimija kehitys- ja kauppapolitiikan alueilla. Oikeudenmukainen kauppapolitiikka saavutetaan poistamalla epäoikeudenmukaiset kaupan esteet, tukemalla hyvää hallintoa kehitysmaissa ja vähentämällä pääomapakoa.

Maahanmuutto on luonnollinen osa kansainvälistyvää maailmaa: ihmiset ovat kautta aikojen etsineet uusia asuinpaikkoja. Ihmisten täytyy usein myös vaihtelevista syistä johtuen jättää pakon edessä kotimaansa. Suomen on oltava avoin ja toivotettava tervetulleiksi apua ja turvaa tarvitsevat. Suomen täytyy kantaa nykyistä suurempi vastuu. Tarvitaan asennemuutos ja toimiva kotouttamiskäytäntö, jotta maahanmuutto olisi kestävällä pohjalla. Työ ja opiskelu ovat kotouttamisen parhaat muodot. Syrjintä etnisen taustan takia ei ole koskaan hyväksyttävää ja rasismia vastaan pitää käydä aktiivista taistelua. Haluamme edistää tasavertaista kohtelua ja yhteiskunnan monimuotoisuutta. Monimuotoisuus edesauttaa Suomen kasvua.

Meidän pitää tehdä työtä Venäjän ja sen naapurimaiden välisen tilanteen normalisoitumiseksi. Tavoitteemme tulee olla kaupan, ympäristön, ydinvoimaturvallisuuden ja ihmisten välisen yhteistyön kehittyminen suotuisaan suuntaan. Emme kuitenkaan voi samanaikaisesti hyväksyä Venäjän rikoksia kansainvälisiä lakeja vastaan emmekä sen omia naapurimaitaan vastaan kohdistamia aggressioita.

Haluamme

  • kehitysyhteistyön pohjana olevan aina ihmisoikeudet, lasten ja naisten koulutuksen tukeminen sekä pyrkimys demokratiaan.
  • Suomen ja EU:n kehitysyhteistyössään tukevan maiden hallintojen kehittämistä hyviksi, avoimiksi ja korruptiota vastaan toimiviksi.
  • että kehitysavun tavoitetason tulisi olla 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestamme
  • luoda oikeudenmukaisen kauppapolitiikan, jonka tavoitteena on vahvistaa kehitysmaiden yritysilmapiiriä ja kauppaa, solmia yhteistyökumppanuuksia Suomen ja kehitysmaiden elinkeinoelämän välille ja poistaa kaupan esteitä.
  • tehdä työtä veropakolaisuutta vastaan rakentamalla selkeämmän säännöstön monikansallisten yritysten voittojen ja verojen maakohtaiselle kirjanpidolle sekä varmistaa, että kansalliset viranomaiset saavat haltuunsa selvitykset yritysten omistajista ja edunsaajista
  • että vastuu EU:n turvapaikka- ja pakolaispolitiikasta kannetaan yhdessä ja että vastuu jaetaan oikeudenmukaisemmin jäsenvaltioiden välillä. Tarvitsemme parempia laillisia reittejä EU:hun.
  • lisätä tuntuvasti Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrää
  • että oleskelulupakäytännöt olisivat oikeudenmukaiset, nopeat ja joustavat
  • parantaa maahanmuuttajien kotoutumista kehittämällä kieltenopetusta, mahdollisuuksia tehdä työtä ja opiskella, asuntopolitiikkaa ja terveydenhuoltoa
  • tarjota kotouttamista sekä suomeksi että ruotsiksi
  • kiinnittää erityishuomiota lasten ja naisten asemaan kriisitilanteissa YK:n päätöksen numero 1325 mukaisesti.

Rauha ja luotettavuus - Suomen turvallisuuden vuoksi

Suomen pitää olla aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteistyössä, jonka päämääränä on luoda rauhaa, turvallisuutta ja tasapainoa. Toimimme näin olemalla mukana pohjoismaisessa, eurooppalaisessa ja transatlanttisessa yhteistyössä ja YK- sekä OSCE-jäsenenä. Maiden välisestä yhteistyöstä on tullut osa puolustuskyvyn kehittämistä. Suomen pitää olla aktiivinen rauhanvälittäjä ja konfliktien ratkaisija. Meidän pitää asiantuntemuksellamme ottaa osaa sekä aseellisiin että siviiliväestöä koskeviin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Ukrainan kriisi osoittaa selvästi, että sotilaallisen voimankäytön aika ei Euroopassa ole ohi. Meidän lähialueillamme voi puhjeta vakavia kriisejä. Uhkakuvat muuttuvat ja niitä on vaikeampi hahmottaa. Tietoverkossa tapahtuvat uhkailut ja hyökkäykset, ja terroristiryhmien aktiivisuus vaativat täysin integroitua yhteistyötä eri viranomaisten välillä.

Puolustuspolitiikkamme perustuu omaan, uskottavaan, kansalliseen puolustukseen. Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustusvoimien peruskivi ja koulutuksen laatu täytyy varmistaa.

Haluamme

  • Suomelle uskottavan puolustuksen korottamalla puolustusmäärärahoja ja takaamalla tarpeeksi laadukkaat materiaalit.
  • syventää pohjoismaista puolustusyhteistyötä ja jatkaa Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien integrointia ja siinä Uudenmaan Prikaatilla on keskeinen rooli.
  • tiivistää suomalaista ja ruotsalaista puolustusyhteistyötä entisestään, sillä asevoimiemme yhdistämisessä on paljon mahdollisuuksia.
  • parlamentaarisen työryhmän analysoivan Suomen Nato-jäsenyyden hyödyt ja haitat.
  • Suomen olevan aktiivinen rauhan ja demokratian rakentaja, pitämällä huolta siviili- ja kriisinhallintaresursseista.
  • kasvattaa kiinnostusta vapaaehtoista asepalvelua kohtaan, ottamalla yhteyttä kaikkiin yli 19-vuotiaisiin naisiin ja jakamalla heille tietoa armeijasta.
  • perustaa neljännen asevoimalajin kyberpuolustusta varten.
  • kunnioittaa Ahvenanmaan erityisasemaa demilitarisoituna maakuntana ja käyttää Ahvenanmaa-mallia kriisinhallinnan esikuvana.

Maaseutu ja kaupunki - koko Suomen on oltava elinvoimainen

Haluamme noudattaa modernia alue- ja maaseutupolitiikkaa, jonka tunnusmerkkinä on antaa alueille elinmahdollisuus ja innostaa niitä kehittämään omaa erikoislaatuaan ja vahvuuksiaan. Menestyksekästä aluepolitiikkaa ei voida mitata hajasijoitettujen valtion työpaikkojen kautta, vaan alueille luodun lisäarvon kautta. Meidän pitää etsiä menestyksekkäitä menetelmiä myös maan rajojen yli. Etelä-Pohjanmaan ja Västerbottenin, Turun ja Tukholman, Helsingin ja Tallinnan sekä Tornionjokilaakson vilkkaat yhteistyön tekemiset ovat esimerkkejä alueista, joista voi tulla alueellisia moottoreita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen, työvoima- ja työllistämiskysymyksissä sekä kaupan ja elinkeinoelämän alueilla.

Maan eri alueet tulevat vastaisuudessa olemaan yhä vain enemmän sidoksissa globaaliin talouteen ja kehittymään kansainvälisesti. Valtion rooli on mahdollistaa ja luoda edellytykset voimakkaalle alueyhteistyölle esimerkiksi panostamalla infrastruktuuriin.

Luodaksemme kasvua ja hyvinvointia tulevaisuuden aluepolitiikka tarvitsee vahvaa, paikallista ja aluekohtaista omistautumista, esimerkiksi maakuntayhdistysten taholta uusien ideoiden ja toimenpiteiden muodossa.

Nopea kaupunkeihin muutto asettaa suuria vaatimuksia kaavoitukselle ja asuntopolitiikalle. Tarvitsemme suunnittelua, joka luo eläviä ja monipuolisia asuinalueita, vähentää eristäytymistä ja tukeutuu toimivaan julkiseen liikenteeseen. Rakentamisen tulee olla myös ympäristön kannalta kestävää. Metropolialueen erityistarpeet huomioidaan pääkaupunkiseudun kuntien välisellä yhteistyöllä.

Haluamme kehittää yli hallinto- ja sektorirajojen ulottuvia uusia keinoja ja palveluita, sekä varmistaa harvaan asuttujen seutujen palveluita kiertävillä hoivapalveluilla ja kaukopalveluilla. Haluamme pitää huolta maaseudun kyvystä työllistää ja osallistua yritystoimintaan, samoin kuin sen säilyttämisestä hyvänä asuinympäristönä. Mahdollisuudet kokovuotiseen kesämökkiasumiseen täytyy olla samat koko maassa. Asukkaiden itsensä on saatava päättää, missä he haluavat asua ja olla kirjoilla. Maaseudun ja saariston kehityksen edellytyksenä on hyvä infrastruktuuri, laajakaista ja kulkuyhteydet. Haluamme kehittää kotimaisia, turvallisia raaka-aineita ja elintarvikkeita. Sen vuoksi kestävän maan- ja metsänviljelyn täytyy olla kannattavaa, ottaen huomioon pohjoiset, haastavat olosuhteemme. Kestävän luonnonvarojen käytön, uuden teknologian ja materiaalien kierrätyksen kautta biotaloudellinen ajattelutapa voi yhdistää perustuotannon eri osa-alueita ja luoda uusia tulonlähteitä maaseudun elinkeinoelämälle.

Haluamme

  • vahvistaa alueiden ja paikkakuntien kehittymismahdollisuuksia niiden omista lähtökohdista.
  • poistaa kansallisen tason mahdolliset esteet ja antaa alueille mahdollisuudet kehittyä itsenäisesti ja globaalisti.
  • taata hyvät yhteydet ja infrastruktuuri eri alueilla ja niiden välillä, turvataksemme niiden elinvoimaisuuden ja toimeentulomahdollisuudet.
  • vahvistaa yhteistyötä maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikan välillä synergiavaikutusten saavuttamiseksi.
  • mahdollistaa rakentamisen, asumisen ja työnteon maaseudulla ilman ylimääräistä byrokratiaa luomalla joustavia palveluita yli hallintorajojen.
  • turvata saaristoon toimivat kulkuyhteydet.
  • ylläpitää kestävää ja kannattavaa maan- ja metsänviljelyä, kotimaista kasvihuonetuotantoa, turkistarhausta ja kalastuselinkeinoa Suomessa.
  • taata kotimaisten elintarvikkeiden ja raaka-aineiden saatavuus karsimalla sääntelyä, joka vaikeuttaa toimintamahdollisuuksia ja kasvattaa perustuotannon kustannuksia
  • vahvistaa tuottajien asemaa elintarvikeketjussa ja tukea lähialueilla tuotettavaa ruokaa sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta niistä
  • että eri suojelujahteihin myönnettävien lupien saaminen tehtäisiin helpoksi, joustavaksi ja paikallisiin tosiasioihin perustuvaksi
  • että mahdollisuudet käyttää loma-asuntoa vakituiseen asumiseen olisivat samanlaiset koko maassa ja kahdessa asunnossa asuminen huomioitaisiin kunnallisverotuksessa
  • yksinkertaistaa hakemusten ja kaavamuutosten byrokratiaa sekä vaatimukset uusiin yleis- ja osakaavoituksiin.
  • suosia maankäyttösuunnittelun yhteydessä eriytymistä vähentäviä monipuolisia ja eläviä asuinalueita
  • kehittää suuriin kaupunkeihin, raideliikenteeseen pohjautuvat, kilpailukykyiset ja joustavat julkiset kulkuyhteydet
  • varmistaa kaikkien kansalaisten oikeus liikkumiseen rankaisematta yksityisautoilijoita alueilla, joilla ei ole kattavia, julkisia kulkuyhteyksiä.
  • kehittää sähköisiä ratkaisuja ja E-hallintoa yhteiskunta- ja viranomaispalveluiden yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi, helpottaaksemme kansalaisten ja yritysten pääsyä informaatiokantaan.
  • varmistaa haja-asutusalueiden mahdollisuudet kuljetuspalveluihin räätälöidyillä ratkaisuilla.
  • kaiken tason suunnittelun kehittyvän aktiiviseksi kehityksen välineeksi ja nähdä valtion viranomaisten aktiivisemmin osallistuvan suunnitelmien toteuttamiseen.

Ympäristö ja ilmasto ovat meidän kaikkien vastuulla

Ilmastonmuutos ja koko maailmaa uhkaava juomaveden loppuminen ovat aikamme suurimpia haasteita. Pitkän tähtäimen tavoitteemme on hiilidioksidineutraali Suomi, jossa fossiilisia polttoaineita ei enää tarvitse käyttää. Tarvitsemme kunnianhimoisen, pitkäkestoisen ja ennakoitavissa olevan, sekä taloudelliseen menestykseen ja lisääntyvään hyvinvointiin yhdistyvän ilmastopolitiikan. Sen toteutuminen edellyttää sekä kansallisia, alueellisia että globaaleja toimenpiteitä. Ympäristöllä ei ole rajoja ja sen vuoksi EU:lla on tärkeä asema ilmastopolitiikassa. Tarvitsemme myös maailmanlaajuisia, kaikenkattavissa kansainvälisissä ilmastosopimuksissa säänneltyjä järjestelmiä. Vihreä talous, jonka keskiössä ovat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja ilmaston lämpenemisen estäminen, merkitsee sekä haasteita että mahdollisuuksia. Sen kehitys ja uuden tekniikan tarve luovat työpaikkoja sekä innovaatio- ja vientimahdollisuuksia clean-tech-alalla. Tarvitsemme lisäpanostuksia myös uudistuvan energian osalta, sillä 80 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä on peräisin energian tuotannosta ja käytöstä, mukaan lukien energian käyttö liikenteessä.

Jatkamme työtä Itämeren pelastamiseksi. Itämeren valtioiden välinen yhteistyö on ratkaiseva asia Itämeren tulevaisuudelle. Myös arktisilla alueilla tarvitaan lisää yhteistyötä. Meidän täytyy suojella helposti haavoittuvia alueita ja niiden luontoa, kun jää ei enää niitä suojele. Ympäristön monimuotoisuus ja hyvinvointi vaikuttavat meidän tuleviin toimintamahdollisuuksiimme.

Haluamme

  • että Kyoto-sopimus saa jatkoa juridisesti sitovan ja oikeudenmukaisen kansainvälisen ilmastosopimuksen kautta, jonka puitteissa kehittyneet maat kantavat vastuunsa.
  • vähentää päästöjä EU:n tavoitteiden mukaisesti vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
  • varmistaa monipuolinen energiantarjonta, vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista ja lisätä uudistuvan energian käyttöä bioenergian, vesivoiman, tuulivoiman, aurinkoenergian ja aaltovoiman kautta.
  • toteuttaa elinkeinopolitiikkaa ja taloudellista kasvua ekologisesti kestävällä tavalla.
  • edesauttaa työpaikkojen luomista ja tulemista energian suhteen omavaraisiksi jatkamalla kotimaisten, uusiutuvien polttoaineiden käyttöä energiatuotannossamme - lisätä energia- ja voimavaratehokkuuttamme panostamalla uuteen tekniikkaan, clean-tech-alan tutkimus- ja kehitystyöhön sekä vähentämällä energian tarvetta. Energiatehokkaita ja energiaa säästäviä ratkaisuja tarvitaan sekä yksityistalouksissa että teollisuudessa.
  • mahdollistaa paikallisia ja alueellisia energiaratkaisuja esimerkiksi aurinkopaneelien, aurinkokennojen ja pienempien bioenergiavoimaloiden verohelpotuksilla
  • ottaa käyttöön kannustimia ympäristöystävällisten autojen ja latausasemien lisäämiseksi
  • luoda globaalin päästöoikeusjärjestelmän estääksemme päästöjen viennin EU:n rajojen ulkopuolelle
  • ottaa käyttöön ympäristö- ja ilmastosäännökset julkisissa ostoissa.
  • ylläpitää korkeata öljyntorjuntakapasiteettia tekemällä yhteistyötä Itämeren valtioiden kanssa.
  • nähdä jatkossakin voimakkaita toimenpiteitä Itämeren rehevöitymisen estämiseksi
  • säilyttää luonnon monimuotoisuus ja biodiversiteetti yhteisymmärryksessä ja vapaaehtoiselta pohjalta tehdyssä luonnon hoitamisessa ja luonnonsuojeluohjelmissa. - ympäristön olevan arktisten alueiden yhteistyön lähtökohta. Tarvitsemme multilateraalisen sopimuksen alueen kestämättömän hyödyntämisen estämiseksi.