Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/1265

Ruotsalainen kansanpuolue

Veropoliittinen ohjelma


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Veropoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 2014
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

VEROPOLIITTINEN OHJELMA

Verotuksen tarkoitus

Verotuksemme tavoitteena tulee olla riittävän rahamäärän kokoaminen pystyäksemme pitämään yllä pohjoismaista hyvinvointivaltiotamme. Verot on koottava tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja kunkin kansalaisen maksukyvyn mukaan. Verotuksen pitää myös kannustaa työntekoon ja yrittämiseen, ja sen pitää suosia talouskasvua ja työllisyyttä. Hyvinvointiyhteiskunta voidan taata vain kestävän kasvun ja korkean työllisyysasteen kautta, myös pitkällä tähtäimellä.

Verotus koostuu monista eri osista. Järjestelmän toimivuuden arvioimisessa lähtökohtana täytyy olla sen osien sijasta kokonaisuus. Nykyinen verotusjärjestelmä on tulos vuosikymmenten työstä ja useista uudistuksista, joita kehitettäessä jokaisen osa-alueen uudistamiseen on ollut syynsä, mutta tuloksena on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Monien eri osiensa takia kokonaisuudesta on tullut hankalasti hahmotettava kokonaisuus sekä yksittäiselle veronmaksajalle että elinkeinoelämälle ja yrittäjille. Tavoitteena on oltava helposti hahmotettava, ennakoitava ja suoraviivainen järjestelmä, joka herättää luottamusta niin yhteisöissä, yksityisissä veronmaksajissa kuin elinkeinonharjoittajissakin.

Ruotsalaisen kansanpuolueen verotuspolitiikan keskipisteenä on yksityinen kansalainen. Varsinkin korkean kokonaisverotuksen maassa on kiinnitettävä erityistä huomiota hyvin toimivaan verotusjärjestelmään eli oikeudenmukaiseen, neutraaliin, kustannustehokkaaseen, oikeuslaitoksen turvaamaan ja hyvinsuunniteltuun verotusjärjestelmään suhteessa ympäröivään maailmaan. Jotta verotuskäytäntö olisi pitkällä tähtäimelläkin kestävä ja veronkanto voitaisiin toteuttaa yhteiskunnan palveluiden kustantamiseksi, on tärkeätä, että verotuksen legitimiteetti on korkea ja se motivoi veronmaksajia. Verotus on myös keino tasoittaa tuloeroja.

Verotus on suunniteltava sellaiseksi, että palkansaajien ja eläkeläisten ostovoima varmistetaan ja yrittäjiä sekä elinkeinoelämää innostetaan taloudellisesti aktiivisiksi. Koko väestön hyvä ostovoima on kaikkien yhteinen etu ja taloudellisen kasvun sekä korkean työllisyyden edellytys. Kun verotusta kiristetään valtion ja kuntien heikon taloustilanteen takia, kyseiset toimet heikentävät juuri kansalaisten ostovoimaa. Suomen kokonaisveroprosentti (47,5 prosenttia vuonna 2014) on EU-maiden absoluuttisesti korkeimpia ja nousee lähimpien vuosien aikana yli 46:n prosentin. Se selittää miksi emme enää voi tasapainottaa taloutta nostamalla kokonaisveroprosenttia. Jatkuva verojen kiristäminen johtaa noidankehään, jonka takia kiristetty verotus ei pitkällä tähtäimellä enää tasapainota julkistaloutta, koska kansalaisten ostovoima vähenee ja kasvu hiipuu.

RKP:n keskeiset veropoliittiset tavoitteet

  • Verotuksen pitää olla oikeudenmukaista ja tehokasta. Verotusjärjestelmän pitää olla ymmärrettävä, selväpiirteinen ja ennakoitavissa oleva.
  • Käytössä olevan verotusjärjestelmän täytyy olla oikeuden mukainen kansalaisten ja yrittäjien mielestä.
  • Yleisenä tavoitteena pitää olla laaja veropohja ja kohtuullinen verotus.
  • Verotuksen täytyy prosenttiosuudeltaan ja rakenteeltaan olla kansainvälisesti kilpailukykyinen.
  • Verotuksen pitää tasapainoisella tavalla tasoittaa tuloeroja yhteiskunnassamme.

Suomi ja kansainvälinen verokilpailu

Euroopan unionilla ei ole yhteistä veroluokitusta mitä tulee voimassa oleviin verotasoihin. Ainoat yhteiset verosäännöt koskevat liikevaihtoveroa ja sen tasoa.

Jäsenmaat kilpailevat keskenään laskemalla erilaisia veroja tai tarjoamalla verohelpotuksia. Sitä esiintyy enimmäkseen yritysverosektorilla. Verokilpailun johdosta Suomi on alentanut yhteisöveroa vuoden 2004 jälkeen 9 prosenttiyksikköä, mutta monien jäsenmaiden yritysverotus on edelleen alhaisempi kuin meillä. Vaikka RKP uskookin kilpailuun, olemme sitä mieltä, että kyseessä on noidankehä, joka rapauttaa veropohjaa. Kehä pitäisi murtaa sopimalla yritysverotusta koskevat minimitasot EU-tasolla. Sen lisäksi voitaisiin sopia EU-tason pelisäännöistä, että vältettäisiin agressiiviset, kansalliset verohelpotusohjelmat ja helpotettaisiin maiden veroviranomaisten välistä tietojen vaihtoa.

Hyvään veropolitiikkaan kuuluvat myös verosopimukset, jotka eliminoivat kansainväliset tulojen ja omaisuuksien kaksoisverotukset, kun tulojen ja omaisuuksen verotusoikeus jaetaan niiden maiden kesken, jotka ovat solmineet verosopimuksen. Suomen pitäisi pyrkiä edullisiin verosopimuksiin lähdeveron ja vakituisesti maassa toimivien yritysten osalta houkutellakseen kansainvälisiä yrityksiä investoimaan Suomeen.

RKP tekee työtä sen puolesta, että Suomelle saataisiin kansainvälisesti kattava verkko tuloverosopimuksia. Suomi on tehnyt verosopimukset suunnilleen 70:n maan kanssa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Ruotsilla on verosopimukset yli 100:n maan kanssa.

Veronkierto

Veropakolaisuuden ja aktiivisen veronkierron estämiseksi tarvitaan toimiva kansainvälinen säännöstö. Veronkierto on sekä paikallinen että kansainvälinen ongelma, johon liittyy monia erilaisia toimijoita. Globaalin verotusoikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan poliittista tahtoa ja selkeitä päätöksiä. Kansainvälisen yhteistyön rooli on ratkaiseva ja kaikki asiaan liittyvät osapuolet on lausuttava tervetulleiksi neuvottelupöytään.

Veronkiertoa tapahtuu monella eri tavalla, eivätkä ongelmien ratkaisutkaan voi olla kovin yksinkertaisia. Avoimuus, läpinäkyvyys ja raportointi ovat avainasemassa. Sen vuoksi tarvitaan maakohtaista raportointia. Lisäksi viranomaisilla täytyy olla tiedot yritysten omistajista ja edunsaajista. Kansainvälisistä varainsiirroista täytyy olla sellaiset säännöt, jotka edellyttävät automaattista tiedonvälitystä eri maiden välillä.

VEROT

Suomessa verotus jaetaan henkilöverotukseen (palkkatulon, pääomatulon ja korkotulon verotukseen sekä perintö- , lahja- ja luovutusvoittoverotukseen), valmisteveroon (esimerkiksi tupakka, virvoitusjuomat ja muut juomat, alkoholi, polttoaine, sähkö ja jätteet), kiinteistöverotukseen, elinkeinoverotukseen (yhteisövero, elinkeinonharjoittamisvero, maanviljely- ja metsävero ja osuuskuntavero), arvonlisäverotukseen, tieliikenneverotukseen (autovero) ja tulliverotukseen.

Tuloverot

Verotettava tulo valtion- ja kunnallisverotuksessa määritellään bruttotulojen ja niistä tehtävien vähennysten perusteella. Kaiken työtulon verotus määrätään verotettavan tulon mukaan sekä niiden vero-osuuksien ja maksujen mukaan, joita siihen sovelletaan. Perusvähennys, jolla tuetaan vähätuloisia, saa aikaan sen, että kunnallisvero on tietyiltä osin progressiivinen.

Korkea tulovero vaikuttaa negatiivisesti ostovoimaan ja työllisyyteen. Sen vuoksi tuloveron täytyy olla niin matala kuin taloudelliset olosuhteet vain suinkin sallivat. Tuloverotuksen täytyy samanaikaisesti kuitenkin perustua progressiivisuuteen niin että ne, jotka ansaitsevat enemmän myös maksavat enemmän veroja. Veropolitiikan lähtökohtana täytyy olla se, että työnteko on aina kannattavaa.

Verotusjärjestelmän täytyy olla niin yksinkertainen ja läpinäkyvä, että kaikki kansalaiset tietävät minkä verran he maksavat veroja ja miksi. Vähennysten ja verohelpotusten täytyy olla mahdollisimman oikeudenmukaisia ja niillä täytyy olla selvästi havaittava myönteinen vaikutus talouteen. Verotus ei saa myöskään vaikuttaa samoihin tuloihin useampia kertoja. Siitä seuraa, että RKP asennoituu kriittisesti kaksoisverotukseen perintö-, lahja- ja omaisuusverojen osalta.

Tukiloukut

Tukiloukuilla tarkoitetaan järjestelmiä, joiden vuoksi kansalaisia tai kansalaisryhmiä estetään tai heille tehdään vaikeaksi parantaa taloustilannettaan.

Hyvinvointivaltioissa tukiloukut liittyvät tukijärjestelmiin: ei ole varaa ottaa vastaan työtä, koska tukien väheneminen, tulovero ja kasvavat kustannukset (työmatkat, lasten päivähoito jne.) saattavat olla suuremmat kuin työstä saatava palkka. Sellaisissakin tapauksissa, joissa työnteko periaatteessa olisi kannattavaa, saattaa varsinainen lisätulo olla mitätön tai käteisvarojen puute tekee osasta työpaikkoja mahdottomiksi vastaanottaa, jos esimerkiksi tukien maksaminen lakkaa ja lasten päivähoito täytyy maksaa ennen palkkapäivää.

Palkkatuloverotuksen täytyy sen vuoksi kannustaa työllistymiseen. Se ei merkitse, että haluaisimme luopua verotuksen progressiivisuudesta, Mutta mielestämme sellaisia tilanteita ei saa syntyä, joissa ihmiset kieltäytyvät lisätyöstä, koska suuri osa palkasta häviää veroihin.

Olemme sitä mieltä, että kaikki tehty työ on arvokasta. Sen vuoksi meidän on tehtävä työmarkkinoille osallistumisesta helpompaa ja varmistettava, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

RKP haluaa kehittää työttömien tuloihin sidottua toimeentulotukea niin, että työn etsimisestä tulee houkuttelevampaa ja myös entistä velvoittavampaa. Tässä otettiin askel oikeaan suuntaan, kun työttömien toimeentulotukeen otettiin käyttöön työtulon suojaosa. Se toimenpide ja muutokset asumistukeen voivat mahdollistaa sen, että edellämainituista tuista riippuvaiset ihmiset voivat ottaa vastaan työtä. Valtio on vuoden 2011 jälkeen korottanut toimeentulotukea ja työttömien peruspäivärahaa 120 euroa kuukaudessa, puolison tulojen vaikutus niihin on poistettu ja palkkatulo- sekä perustulovähennystä on korotettu. Tärkeintä on se, että tuloverotus synkronisoidaan tukimuotojen kanssa siten, että aktiivisuus ja työelämään osallistuminen on kannattavampaa kuin passiivisuus.

Yritys- ja pääomaverot

Yritys- ja pääomaverotuksen osalta on erittäin tärkeätä, että verotus on ennakoitavissa pitkällä tähtäimellä. Jatkuvat suhdannepainotteiset veronkiristykset tuhoavat yritysilmapiiriä ja karkottavat pois sijoituksia.

Elinkeinotoiminnan yritystyyppisen tuloksen yhteenlaskettu verotaakka ei saa olla ankarampi kuin muuntyyppisten investointien ja sijoitusten tuloksen verotus. Verotus ei saa suosia ulkopuolista pääomaa yritysten investoinneissa.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että yrityksen veroaste ja nettovoiton jakamisen verotus ei saa yhteenlaskettuna olla korkeampi kuin korko- ja vuokratulojen verotus. Nykyinen käytäntömme (20 % yritysveroa ja verrattain monimutkainen, portaittain kasvava osinkotulojen verotus) täyttävät tavoitteen ainoastaan niin kauan kuin osinkotulot pysyvät tietyn rajan alapuolella.

Yritysverotuksen pitää olla kilpailukykyinen, sillä koko verokenttään kohdistuu kova kilpailu. Kaikki maat kilpailevat keskenään investoinneista, hyvistä yritysten omistajista ja hyvistä veronmaksajista.

Yritysten verotusta suunniteltaessa on aina huomioitava sen vaikutukset työllisyyteen. RKP on valmis kokeilemaan verotuksessa varauskäytäntöjä mikäli niillä on todistettavasti myönteinen vaikutus yritysten työllistämisvalmiuteen.

Yhden henkilön yritysten ja pienyritysten verottaminen

Haluamme talouden kasvua, useampia yrityksiä ja lisää työpaikkoja voidaksemme rahoittaa hyvinvointivaltiota, joka pystyy tarjoamaan korkealaatuisia palveluita kansalaisille. Sen päämäärän saavuttaminen edellyttää kannustavaa verotusjärjestelmää, joka houkuttaa tekemään enemmän työtunteja, lisää kotimaista omistusta ja lisää investointeja sekä koneisiin että työntekijöihin. Tavoitteena on kilpailukykyinen yritysverotus, jolla kannustetaan työllistäviä yrityksiä. Yhden henkilön yritysten ja pienyritysten edellytyksiä voidaan helpottaa parantamalla niiden maksukykyä, esimerkiksi siten, että arvonlisäveroon sovelletaan käteiskäytäntöä. Se tarkoittaa sitä, että yrittäjä maksaa arvonlisäveron vasta kuin asiakas on maksanut laskunsa.

Nykyisen käytännön mukaan yrittäjän pitää maksaa arvonlisävero laskun lähettämisen jälkeisen toisen kuukauden aikana huolimatta siitä, onko lasku maksettu tai ei.

Meidän mielestämme yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta täytyy tehdä helppoa. Se helpottuu kun ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukitoimet ulotetaan koskemaan koko maata ja koeaika ensimmäisen työntekijän osalta sallitaan nostaa kuuteen kuukauteen. Kun yrittäjä palkkaa työntekijän, hän on velvollinen huolehtimaan työntekijän eläkesuojasta. Kyseinen työnantajamaksu voisi olla ensimmäisen vuoden aikana nykyistä pienempi.

Arvonlisävero

Suomessa on jo tänä päivänä korkeampi yleinen arvonlisävero kuin muilla eurooppalaisilla mailla. Se on seurausta viime vuosien veronkorotuksista. Samanaikaisesti meillä on käytössä useita alempia arvonlisäveroluokkia. Eräs esilletuotu ehdotus on se, että olisi mahdollista alentaa yleistä arvonlisäveroa mikäli alemmat arvonlisäveroluokat poistettaisiin kokonaan. Kyseisen kaltaisen ratkaisun seuraukset pitäisi tutkia tarkasti ja tutkia ehdotus tosissaan.

Muut verot ja verojen kaltaiset maksut

Työnantajamaksut

Työnantajan velvoitteita on useita ja ne ovat luonteeltaan monimutkaisia. Työntekijän palkkaamisen kustannuksia on vaikea laskea tarkasti etukäteen ja hallinnollisia töitä on suhteessa aivan liian paljon varsinkin tilapäisten työsuhteiden osalta. Siitä seuraa, että monet maksavat pimeästi esimerkiksi siivoojien, lapsenvahtien ja eri ammattimiesten tekemistä töistä. Jotkut taas jättävät kyseiset palvelut ostamatta. Ei voida olettaa, että kotitalous tai pienyrittäjä palkkaisi kirjanpitofirman siksi, että tämä hoitaisi tilapäistyövoiman palkkauksia. Työntekijän palkkaamisen ja tilapäisten palveluiden ostamisen pitäisi olla helppoa.

Valtion sähköisten palveluiden kenttää pitäisi kehittää edelleen niin että työnantaja voisi helposti jo etukäteen laskea palkkaamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset.

Palkan ja siitä pidätettävien maksujen maksaminen on ongelmallista, koska maksujen saajia on useinmiten viisi (palkansaaja, verottaja, työttömyysvakuutusrahasto, eläke yhtiö ja tapaturmavakuutusyhtiö). Siksi täytyisi olla mahdollista maksaa ennakonpidätykset, työnantajamaksut ja kaikki vakuutusmaksut yhdelle vastaanottajalle, joka tarvittaessa jakaa maksut lopullisille vastaanottajille.

Työnantajamaksut pitää kohtuullisella tasolla, että uusien työntekijöiden palkkaaminen olisi mahdollisimman houkuttelevaa.

Kiinteistövero

Kiinteistövero maksetaan vuosittain kunnille kiinteistön arvon mukaisesti. Kiinteistöveron saa se kunta, jonka alueella kiinteistö sijaitsee. Kyseisestä verosta on tullut aina vain tärkeämpi vero kunnille. Suosittelemme kuitenkin malttia veronkannossa, koska kiinteistöverotuksessa ei huomioida verotettavan maksukykyä. RKP on sitä mieltä, että ei ole motivoitua laajentaa kiinteistöveroa koskemaan maanviljelys- ja metsänhoitotiloja.

Perintö- ja lahjavero

RKP haluaa poistaa perintöveron ja korvata sen sellaisella järjestelmällä, joka tukee sukupolvenvaihdoksia ja jota sovelletaan Ruotsissa sekä Norjassa. Nykyisen perintöveron osalta suurin häviäjä on sukupolvenvaihdosta suunnitteleva yrittäjä, mutta vero voi osua kipeästi myös kansalaisiin, joiden on vaikea pystyä maksamaan veroa omaisuudesta, jonka perivät omaisiltaan.

Ruotsi poisti perintö- ja lahjaveron vuonna 2004 ja Norja vuonna 2014. Suomessa perintö- ja lahjaverot tuovat valtion kassaan noin 500 miljoonaa euroa. Jos sen sijaan verotettaisiin realisoitua luovutusvoittoa, verotulo olisi PTT:n laskelmien mukaan 400 miljoonaa euroa.

Luovutusvoiton verottaminen huomioi paremmin veronmaksajien todellisen maksukyvyn, mihin pitäisi pyrkiä.

Siirtyminen ruotsalaiseen malliin, jossa realisoitua luovutusvoittoa verotetaan, yrityksen perijälle annetaan suuremmat mahdollisuudet investoida ja palkata lisää työntekijöitä.

Valmistevero

Valmisteveroa maksetaan valtiolle kotimaisista tuotteista ja tuotteista, jotka on vastaanotettu muista unionin maista sekä valmisteveron alaisista tuotteista, jotka on tuotu Suomeen yhteisön valmisteveroalueen ulkopuolelta. Valmisteveroa kannetaan alkoholista ja alkoholijuomista, tupakkatuotteista, juoksevasta polttoaineesta, sähköstä ja tietyistä muista polttoaineista sekä virvoitusjuomista. Myös jätevero ja öljyjätevero kuuluvat valmisteveroryhmään.

Ympäristö- ja energiaverot

Ympäristövero määritellään veroksi, jolla verotetaan fyysisin faktoin mitattuja kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Esimerkkejä ympäristöveroista, joita käytetään negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ovat valtion jätevero, pullojen pantit ja päästöosuuksien kauppa.

Verotusta voidaan siis käyttää työvälineenä esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan taistellessa ja rajoitettujen luonnon varojen säästämiseksi.

Eniten ympäristöä saatuun hyötyyn nähden saastuttavien enrgiamuotojen ankarammalla verotuksella houkutellaan energiantuottajia miettimään uudelleen energianlähteitään. Kustannustehokas energiatuotanto edellyttää tekniikka- ja pääomapanostuksia. Sen vuoksi valtiovalta on alkanut tukea eri tavoin uudistuvien energiavarojen käyttöä. Suomi tarvitsee myös pienimuotoista energiantuotantoa, eikä pienten energiayksikköjen syntymistä saa estää vanhentuneella lainsäädännöllä. RKP tekee työtä oikeudenmukaisen ja tehokkaan energia verotuksen puolesta, joka ottaa huomioon energialähteen päästöt niin että uudistuvia energianlähteitä ja turvetta verotetaan huomattavasti vähemmän kuin saastuttavampia energilähteitä.

Alkoholi- ja tupakkaverot

Valtio on säädellyt alkoholin ja tupakan kulutusta säätämällä niille varsin ankaria veroja. Viime vuosien haasteeksi on muodostunut lisääntynyt sekä laillinen että laiton alkoholin ja tupakkatuotteiden tuonti. Veroviranomaisten laskelmat osoittavat, että alkoholiveron lisäkorotukset uhkaavat johtaa pienentyneisiin verotuottoihin, koska korkeammat verot ovat lisänneet niin huomattavasti niiden tuontia. RKP on sitä mieltä, että alkoholiveron on oltava korkeampi väkevien alkoholijuomien osalta kun taas miedompia alkoholilaatuja (viini ja olut) on verotettava maltillisemmin.

Henkilöautovero

Suomen henkilöautokanta on EU:n vanhimpia. Verotuksen p itäisi suosia uudempien, turvallisempien ja vähän polttoainetta kuluttavien autojen hankkimista, joissa on myös pienemmät hiilidioksidipäästöt.

Kun autoveroa korotettiin vuonna 2012 siitä saatavat verotulot olivat huomattavasti pienemmät kuin mitä valtiovarainministeriö oli budjetoinut. Autojen tuontiyritysten laskelmien mukaan puolitettu autovero lisäisi uusien autojen myyntiä ja pitäisi siten verokertymän samalla tasolla. Kasvavalla myynnillä olisi sitäpaitsi työllistävä vaikutus alalla. RKP haluaa uudistaa autoveron niin että se suosii uusien, turvallisten ja vähemmän polttoainetta kuluttavien autojen hankkimista, joissa on myös pienemmät hiilidioksidipäästöt.

Verovähennykset

Verotusjärjestelmämme pitää nykyisellään sisällään monen tyyppisiä verovähennyksiä. Osa vähennyksistä suosii työllistämistä, osa on tarkoitettu vähentämään pimeitä töitä ja osa taas suosii syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä. Siitä syystä onkin tärkeätä keskustella ja arvioida verovähennysten vaikutukset. RKP on sitä mieltä, että kaikki verovähennykset arvioidaan niiden työllistämisvaikutusten kautta. Uusien verovähennysten käyttöönotto on motivoitua jos niiden arvioidaan piristävän työllisyyttä ja sitä kautta lisäävän verotuloja. Kotivähennys on hyvä esimerkki verovähennyksestä, joka kasvattaa verotuloja ja parantaa työllisyyttä. Kyseistä verovähennysmuotoa voidaan kehittää edelleen.

KANNANOTTOJA

RKP haluaa

  1. Että tulovero olisi se vero, johon sovellettaisiin mahdollisimman matalaa progressiivista vero skaalaa, koska tuloverotus korreloi suoraan kansalaisten ostovoiman ja työllisyyden kanssa.
  2. Että tilapäisiä lisäansioveroja, esimerkiksi solidaarisuusvero, ei käytetä.
  3. Että ansiotulojen ja pääomatulojen välinen verotuksen erotus ei kasva kohtuuttomaksi.
  4. Että verotusta ohjataan tuloverotuksesta ympäristöä ja ihmisten terveyttä vaarantavan kulutuksen verotukseen.
  5. Että valtion ja kunnan verotusta kehitetään kustannusneutraalisti niin, että julkistalous saadaan nostettua nykyisestä aallonpohjasta.
  6. Että työnteko on aina kannattavaa ja tukiloukut poistetaan.
  7. RKP haluaa uudistaa työttömien toimeentulotukea niin että työn etsimisestä tulee houkuttelevampaa ja velvoittavampaa.
  8. RKP haluaa synkronisoida ansioverotuksen eri tukimuotojen kanssa niin että työelämässä mukana oleminen on aina taloudellisesti kannattavaa.
  9. Että työn, eläkkeiden ja yritystoiminnan veroja ei koroteta ilman että samalla pidetään huolta suomalaisten ostovoimasta.
  10. Että kansalaiset saavat pitää vähintään puolet ansaitsemistaan tuloista, kun marginaaliverot lasketaan alle 50 prosenttiin kaikissa tuloluokissa.
  11. Että maksuissa ja vähennyksissä vältetään progressiivisuutta.
  12. Että kotivähennys nostetaan uudelleen vähintään vuoden 2011 tasolle.
  13. RKP haluaa, että yhteisöverotus säilytetään kilpailukykyisellä tasolla kovimpiin kilpailijamaihimme verrattuna.
  14. RKP haluaa varmistaa, että ei-pörssi noteerattujen yritysten osinkoverotus heijastaa jatkossa niiden riskien ottamisen määrää.
  15. RKP tekee työtä sen hyväksi, että yhden henkilön yritykset ja pienyritykset voivat hoitaa arvonlisäveron maksamisen käteisperiaatteella.
  16. Että pienempien yritysten olisi nykyistä helpompi työllistää.
  17. Haluamme kehittää perintöveroa jaksottain niin että se korvataan luovutusverolla vasta silloin kun perintö realisoidaan.
  18. RKP haluaa suosia osakesäästämistä ja vapauttaa osinkotulot verosta tuhanteen euroon asti.
  19. Että maatalous- ja metsänhoitotiloja ei kiinteistöveroteta.
  20. Että yleishyödyllinen toiminta olisi verovapaata.
  21. Haluamme, että EU:n sisäinen yritysverotus harmonisoidaan muun muassa ottamalla käyttöön minimitasot.
  22. RKP haluaa, että EU:n sisällä kehitetään selvemmät säännöt kansainvälisten yritysten maakohtaisille voitoille ja veroille. Kansallisten viranomaisten on myös saatava tietää yritysten omistajat ja edunsaajat.
  23. Että EU ottaa johtavan roolin kansainvälisessä taistelussa veronkiertoa vastaan.
  24. RKP haluaa tehdä työtä oikeudenmukaisen ja tehokkaan energiaverotuksen hyväksi, jossa huomioidaan energialähteen päästöt niin että uusiutuvia energianlähteitä ja turvetta verotetaan huomattavasti vähemmän kuin energialähteitä, jotka saastuttavat niitä enemmän.
  25. RKP haluaa huolellisen selvityksen tasasuuruisen arvonlisäveron vaikutuksista ostovoimaan ja työllisyyteen.