Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/1266

Ruotsalainen kansanpuolue

Päihdepoliittinen ohjelma


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Päihdepoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 2015
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Päihdepoliittinen ohjelma

1. Johdanto

Ohjelmassa päihteinä käsitetään alkoholi, tupakka, huumausaineet, lääkeaineiden väärinkäyttö, rahapelit ja nettiriippuvuus. Päihdetyön tarve on viime vuosina lisääntynyt Suomessa. Huolimatta siitä, että alkoholin käyttö onkin jonkun verran vähentynyt, alkoholinkäyttö aiheuttaa paljon haittoja. Myös tupakanpoltosta johtuvien sairauksien määrää kasvaa ja etenkin nuoret käyttävät huumausaineita entistä enemmän.

Ehkäisevä päihdetyö lisää ihmisten hyvinvointia ja tuo kunnille kustannussäästöjä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan alkoholista, huumausaineista ja tupakasta aiheutuu vuosittain n. 1,6 miljardin kustannukset yhteiskunnalle.

Ehkäisevä ja korjaava päihdetyö on keskeisessä roolissa, kun tavoitteena on lisätä kansalaisten hyvinvointia. Riskit ja vaikeudet, joita päihteet aiheuttavat yksilötasolla, rajoittavat ihmisen perusoikeudet ja vapaudet. Usein yksilön mahdollisuudet osallistua tasavertaisesti yhteiskunnan normaaliin toimintaan estyvät.

Ohjelmassa emme ota kantaa päihderiippuvaisten olemassa olevien hoitomenetelmiin, haluamme kuitenkin korostaa että yhteiskunnan tulee pystyä tarjoamaan monta eri hoitomenetelmää.

2. Kannanotot

Haluamme:

  • ehkäisevä hoito tulee priorisoida, sosiaali- ja terveydenhoitajille tulee taata riittävät resurssit päihdetyön hoitamiseen.
  • enemmän matalan kynnyksen vastaanottoja.
  • kunnilla on oltava nimetty koordinaattori, joka vastaa päihdehoidosta.
  • kokemusosaajien käyttöä laajennetaan, heitä käytetään jo ehkäisevässä päihdetyössä.
  • sektorien välinen yhteistyö tehostetaan. (Esim. koulut, kolmas sektori, sosiaalitoimi, poliisi.)
  • Kårkullan, A-klinikoiden ja vastaavien toimijoiden panostukset ruotsinkieliseen päihdehoitoon turvataan.
  • kun alaikäisellä todetaan päihteiden väärinkäyttöä/haittakäyttöä voidaan heti tarjota hoitoa.
  • lisätä tietoa eri päihteistä, erityisesti nuorille tulisi tarjota tietoa muuntohuumeista, ns. designhuumeista.
  • koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tulisi tehostaa toimintaansa koskien peli- ja nettiriippuvuutta.
  • terveys- ja sairaanhoidon vastuuhenkilöt kohdistavat enemmän huomiota lääkeaineiden yhteisvaikutuksiin, varsinkin jos kyseessä on henkilö, joka käyttää monia eri lääkkeitä samanaikaisesti.
  • väkevät alkoholijuomat tulisi jatkossakin verottaa ankarammin kuin miedot alkoholijuomat.
  • rahapeliyhdistykset ja valtio tekevät työtä vähentääkseen raha- ja nettipeliriippuvuutta. (ongelmakäyttö).
  • rahapelit tulee järjestää tavalla, jolla voidaan taata osallistujien oikeusturvaa, estää petokset ja rikokset ja vähentää pelaamisesta syntyvät sosiaaliset ongelmat ja terveyshaitat.
  • koulut, kirjastot ja vastaavat laitokset käyttävät esto-ohjelmia tietokoneissa jotka estävät alaikäisiä pääsemästä sisältöihin mitkä eivät ole heille tarkoitettuja.

3. Mikä on ongelmakäyttö?

Ongelmakäyttö johtaa helposti riippuvuuteen ja oma tahtovoima ei riitä kontrolloimaan riippuvuutta.

Ongelmakäyttö ja riippuvuus on laaja ja kallis ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Ongelmakäyttö tuo sekä sosiaalisia, taloudellisia että terveyteen liittyviä ongelmia käyttäjän elämään, vaikutukset ulottuvat myös lähipiiriin. Vanhempien ongelmakäyttö on usein taustalla, kun lapset tai perheet tulevat lastensuojelun asiakkaiksi. Väärinkäyttö aiheuttaa isoja kuluja yhteiskunnalle. Kustannukset muodostuvat mm. sosiaali- ja terveyshuollon kustannuksista, verotulojen menetyksistä ja päihdekäytöstä johtuvasta rikollisuudesta oikeuslaitoksien kustannuksina.

Suomessa alkoholin väärinkäytöstä aiheutuu eniten ongelmia. Samaan aikaan täytyy todeta, että huumeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina, johtuen muuttuneista asenteista huumeita kohtaan.

4. Riippuvuuden aiheuttavat tuotteet

Tupakka ja nuuska

Tupakasta ja nuuskasta aiheutuu kansanterveydelle varteenotettavia ongelmia. Tupakan tai nuuskan aiheuttama sairaus johtaa ennenaikaiseen kuolemaan, joka toisella käyttäjällä. Asenteet ovat muuttuneet, tupakan ja nuuskan hyväksyminen on oleellisesti vähentynyt, kun tietoisuus niiden haittavaikutuksista kansanterveydelle on lisääntynyt. Tämä positiivinen kehitys johtuu osin ankarasta tupakkalaista. Määrätietoiset toimenpiteet tarvitaan, jotta tupakkatuotteiden vastainen työ johtaisi tuloksiin. Asiallinen tieto tupakkatuotteiden haitallisuudesta ja toimenpiteet, jotka estävät aloittamisen, pitää tuoda esille niin varhain kuin mahdollista laajalla rintamalla.

Alkoholi

Alkoholismi on riippuvuussairaus, sairaus kehittyy usein pidemmällä aikavälillä jolloin henkilö kieltää riippuvuutensa. Riski sairastua alkoholismiin kasvaa mitä nuorempana aloittaa alkoholinkäytön. Varhainen puuttuminen on avainasemassa, mitä aikaisemmin saa henkilön muuttamaan käyttöään, sitä suuremmalla todennäköisyydellä henkilö oppii kontrolloimaan alkoholikäytön ja välttyy alkoholismilta.

Alkoholilla on kielteisiä terveysvaikutuksia, ongelmat voivat olla sekä äkilliset että krooniset. Paitsi terveysriskit alkoholi on myös riskitekijä, joka voi johtaa onnettomuuksiin, perheväkivaltaan, työttömyyteen ja sosiaalisiin ongelmiin. Liiallinen alkoholinkulutus on yksi niistä tekijöistä, jotka ovat johtaneet lisääntyneeseen perheväkivaltaan yhteiskunnassamme.

Alkoholinkulutus on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt Suomessa, tosin trendi on tietyissä ikäryhmissä ollut päinvastainen. Nuorten keskuudessa käyttö on vähentynyt, mikä tietenkin on positiivista. Lisääntynyt kulutus selittyy sillä että alkoholin käyttäjiä on enemmän, kulutusmäärät ovat kasvaneet ja käyttökerrat ovat lisääntyneet. Vuonna 2013 alkoholia kulutettiin keskimäärin 11,6 litraa/henkilö/vuosi. (15-vuotiaat ja sitä vanhemmat).

Huumeet ja huumeriippuvuus

Huumeriippuvuudella tarkoitetaan riippuvuutta laittomista aineista, jotka vaikuttavat ihmisen hermostoon ja psyyken. Riippuvuutta aiheuttavat ominaisuudet eri aineissa vaihtelevat. On monta eri tapaa selittää huumeidenkäyttöä. Lähtökohtana on usein aineen kemialliset ominaisuudet ja käytöllä halutaan kokea lyhytaikaista mielihyvää tai päästä mielipahaa pakoon. Käyttö voi myös johtua uteliaisuudesta tai koetaan, että käyttö liittyy riippuvuuteen. Yksinään kemialliset syyt ovat harvoin väärinkäytön taustalla - jopa faktinen huumeriippuvuus johtuu usein muista tekijöistä kemiallisen riippuvuuden ohella. Turvallisia huumeita ei olekaan, siksi haluamme enemmän ehkäisevää työtä.

Muuntohuumeiden (ns. designhuumeet) ovat viime vuosina tulleet yhä vahvemmin huumemarkkinoille. Muuntohuumeet ovat huumaavia aineita, joita laki ei määrää huumeiksi niiden kemiallisen koostumuksen perusteella. Siksi niitä usein markkinoidaan "laillisina huumeina". Lakisäädäntö on liian hidas jotta kaikkia näitä muunnoshuumeita voisi huomioida, vaikka Suomessa ei enää tarvita lakimuutosta luokitellakseen tietty aine huumeeksi. Muunnoshuumeet ovat arvaamattomia. Käyttäjä harvoin tietää mitä huumausaine sisältää. Yliannostuksen riski on huomattava ja oireet hyvin vaihtelevat, haasteet ovat näin ollen suuret terveys- ja riippuvuushoidolle. Huumetesteissä muunnoshuumeet eivät välttämättä näy mikä taas vaikeuttaa sairaanhoidon tehtävää henkeä uhkaavissa yliannostustapauksissa. Spice on esimerkki tällaisesta muunnoshuumeesta, kyseessä on erilaiset synteettiset kannabionidit, jotka aiheuttavat hyvin voimakkaan päihtymystilan.

Spice ja sen kaltaiset muunnoshuumeet myydään usein "yrttisekoituksina" tai "suitsukkeina" vaikka niiden narkoottinen vaikutus tulee synteettisistä huumeista. Yliannostuksen riski on suuri mikä lisää riskiä äkilliseen kuolemaan.

Niin sanottujen kevyiden huumeiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorilla ja niitä hyväksytään laajemmin kuin aikaisemmin. Näiden huumeiden käyttö johtaa helposti raskaampien huumeiden käyttöön. Tieto näistä huumeista pitää kohdistaa erityisesti nuorille terveyskasvatuksen ja kouluterveydenhoidon kautta. Myös nuorten vanhempien tulee osallistua keskusteluun esim. vanhempainyhdistyksien kautta.

Lääkeaineiden väärinkäyttö ja vanhusten lääkkeiden käyttö

Lääkkeiden väärinkäyttö on Suomessa yleisempi kuin monien muiden huumausaineen käyttö. Lääkkeet yliannostetaan tai lääkemääräyksiä lainataan. Sekakäyttö on yleistä, käytetään lääkkeitä alkoholin tai muiden päihteiden kanssa. Tähän ongelmaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat yleinen syy vanhusten ensihoitokäynneille. Kyseessä voi olla väärä annostus, väärä lääke tai ongelmalliset yhteisvaikutukset.
Tarkkaan harkittu ja optimoitu lääkehoito korottaa parhaassa tapauksessa potilaan elämänlaatua. Tästä seuraa vähentynyt sairaanhoidon ja huolenpidon tarve ja lääkekustannukset laskevat. Terveydenhoidossa ja huolenpidossa voidaan vapauttaa resursseja, kun lääkeaineista johtuvat ongelmat vähenevät.

Suomessa otettiin vuonna 2013 askel oikeaan suuntaan, kun eduskunta hyväksyi muutoksen lääkeainelakiin, joka antaa myös potilaille oikeuden ilmoittaa epäillyt sivuvaikutukset EU:n jäsenmaiden viranomaisille. Aikaisemmin ainoastaan osalla terveydenhoitoammattilaisista oli velvollisuus ilmoittaa näistä.

Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja vanhusten palvelujen parantamiseksi todetaan, että henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma on tehtävä monia lääkkeitä käyttäville henkilöille osana palvelusuunnitelmaa. Asiakkaan lääkehoidon vaikutuksia on seurattava ja mahdolliset muutokset lääkityksessä kirjattava lääkekorttiin tai muuhun vastaavaan asiakirjaan.
Tärkeää on myös palvelusuunnitelman päivitys, se tulisi tehdä vähintään kerran vuodessa.

Raha- ja nettipeliriippuvuus

Peli- ja nettiriippuvuus on kasvava kansanterveydellinen ongelma. Suomalaiset pelaavat toiseksi eniten Euroopassa, ainoastaan kreikkalaiset pelaavat enemmän.

Peliriippuvuuden mekanismit ovat samat kuin minkä tahansa muun riippuvuuden aiheuttava väärinkäyttö. Hoitomenetelmät tulisi täten olla samat kuin missä tahansa riippuvuushoidossa. Väärinkäyttö voi johtaa taloudellisiin ongelmiin. Pikalainojen korkeat korkoprosentit voivat johtaa vakaviin maksukykyongelmiin.

Peliriippuvuuden hoito ei tänä päivän ole järjestelmällinen. Normaalit sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut ovat tietenkin käytössä, mutta yhteiskunnan tukiverkosto usein pettää ongelmapelaajien kohdalla, kun kyseessä on riippuvuus- ja mielenterveyspalvelut. Peliongelmista johtuviin epäkohtiin ei osata reagoida, koska kuntien valmiudessa ja osaamisessa on puutteita.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tekemän tutkimuksen mukaan 42% opiskelijoista ilmoittavat käyttävänsä suunniteltua enemmän aikaa netin parissa. Jopa 20% opiskelijoista ilmoittavat kärsivänsä eri psyykkisistä ja sosiaalisista ongelmista, esim. yksinäisyydestä, pitkään jatkuneesta kiusaamisesta tai masennuksesta. Netistä he hakevat vertaistukea ja yhteisöllisyyttä.

Suomen valtio säätelee rahapeliyhdistyksien toimintaa ja yhdistykset tekevät myös työtä estäkseen raha-ja nettipelien väärinkäyttöä. Suomessa on kolme laillista rahapelitoimijaa, (Veikkaus Ab, Fintoto Oy, RAY).

Jokainen yhteistyösopimus laittoman rahapeliyhdistyksen kanssa vaikuttaa kielteisesti olemassa olevaan rahoitusjärjestelmään. Arpajaislain mukaan Poliisihallitus vastaa arpajaisten toimeenpanon valtakunnallisesta valvonnasta ja arpajaistoiminnan tilastoimisesta. Poliisilaitos taas valvoo alueellaan tapahtuvat arpajaiset. Yhdistykset, jotka saavat veikkausvaroja, ovat omalta osaltaan velvollisia noudattamaan lakia ja erityisesti kantamaan vastuuta toiminnan eettisestä moitteettomuudesta.

5. Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen

Ehkäisevä riippuvuushoito tähtää päihteettömään elämäntapaan ja lisää tietämystä eri huumausaineista. Päämääränä on vähentää päihteiden saatavuutta ja kysyntää ja väärinkäytöstä johtuvien haittojen vähentäminen.

Edellytys tulokselliseen ehkäisevään työhön on sektorien välinen yhteistyö, johon osallistuu eri tahot, esim. neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveyshuolto, työterveys, suuterveys, yhdistykset, poliisit ja seurakunnat.

Kolmannen sektorin riippuvuushoidon ja ehkäisevän työn ammattiosaaminen on myös merkittävä voimavara.

Päihdehuoltolaki ja raittiustyölaki velvoittavat kunnat tekemään ehkäisevää työtä. Kunnilla tulee olla selkeä ehkäisevän työn toimintasuunnitelma. Sekä suunnittelu että toimeenpano täytyy tapahtua sektorien välisenä yhteistyönä. Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen säästävät yhteiskunnan varoja.

Mini-interventio on ennakoiva menetelmä, jolla kartoitetaan alkoholinkäyttö. Keskustelemalla selvitetään asiakkaan alkoholinkäyttöä, tunnistetaan riskit ja tarjotaan neuvontapalveluja, jotka tähtäävät kulutuksen vähentämiseen.

6. Uusia menetelmiä - kokemusasiatuntija ja kotiin annettava päihdehoito

Kokemusasiatuntijat

Kokemusasiatuntija on henkilö, joka on saanut kokemusasiatuntijan koulutuksen ja jolla on omaa kokemusta esim. tietystä sairaudesta, joko itse sairastanut, toipunut ja käyttänyt erilaisia palveluja tai saanut kokemusta lähiomaisena.

Kokemusasiantuntijoita käytetään ammattinosaajien ohella. Kokemusasiantuntijan käyttö toiminnassa on tehokasta ja toimii ennaltaehkäisevänä, se tukee ja edistää toipumista ja kuntoutusta. Asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyö tuo parhaimmillaan säästöjä ja lisää kansalaisten hyvänvointia, kun oikein suunnattu palvelu kohtaa asiakkaiden todelliset tarpeet.

Sosiaali - ja terveyshuollon kansallinen kehitysohjelma Kaste korostaa asiakkaan osallistumisen tärkeyden palvelujärjestelmään. Tarkoituksena on paremmin huomioida asiakkaiden tarpeet ja saada heidän äänensä kuuluviin. Asiakkaan asemaa parannetaan lisäämällä kokemusasiantuntijoiden käyttöä palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kokemusasiantuntija haluaa käyttää omat kokemukset voimalähteenään. Tällä tavalla hän voi auttaa muita, jotka ovat kokeneet samoja asioita. Yhdistämällä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden eri osaamiset saadaan yhä toimivampi toimintakäytäntö.

Kotiin annettava päihdehoito

Kotiin annettava päihdehoito on uusi hoitomenetelmä joka perustuu siihen, että kaikki hoito tapahtuu kotona tai missä asiakas asuu. Se kattaa mm. evaluoinnin, katkaisu- ja vieroitushoidon, tukikäynnit ja puhelinpäivystyksen vuorokauden ympäri.

Kohderyhmä on työkykyiset, työttömät, eläkeläiset, vanhemmat ikäryhmät, liikuntarajoitteiset, lapsiperheet ja ihmiset, jotka lemmikkieläimien takia eivät voi lähteä laitoshoitoon.

Vantaan kaupunki on tarjonnut "Kotiin annettava päihdehoito" suomeksi vuodesta 2009. Jo ensimmäisen vuoden aikana 80 ihmistä osallistui ohjelmaan. Rahat otettiin laitoshoidosta. Kårkullan kuntayhtymä suunnittelee samankaltaista palvelua ruotsinkielisenä.