Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/529

Ruotsalainen kansanpuolue

Itämeri lähellä sinua - Rkp:n toimintaohjelma Itämeren kuormituksen vähentämiseksi


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Itämeri lähellä sinua - Rkp:n toimintaohjelma Itämeren kuormituksen vähentämiseksi
  • Vuosi: 1998
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Rkp 4.5.1998

Itämeri lähellä sinua

Rkp:n toimintaohjelma Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Maa- ja metsätalous

1. Maa- ja metsätaloudessa on sovellettava hyvien viljely- ja hoitotapojen sekä parhaan ympäristötekniikan ja ympäristökäytännön periaatteita. Tähän on rohkaistava taloudellisella ohjauksella.

2. Yli 80 prosenttia Suomen kaikista toimivista maatiloista on liittynyt EU:n osaksi rahoittamaan maatalouden ympäristötukiohjelmaan. Tämä on johtanut vesistöjen ja ojien suojakaistoihin, peltojen talvisiin kasvipeitteisiin, viherkesannointiin, maaperän analyyseihin ja tilakohtaisiin ympäristöohjelmiin. Maaperän analyysit ovat tarpeen maan suolojen tarpeen määrittämiseksi ja liiallisen lannoittamisen ehkäisemiseksi. Käyttöön on otettava myös tiiviit ja riittävän tilavat lantasäiliöt. Tavoitteena on kaikkien tilojen sitoutuminen ympäristötuen ehtoihin ennen kuluvan vuosikymmenen loppua. Nykyinen ympäristötukiohjelma ulottuu vuoden 1999 loppuun. Tavoitteeksi on asetettava, että seuraava ohjelma (2000-2005) ottaa huomioon ympäristönsuojelun näkökohdat nykyistäkin suuremmassa määrin.

3. Jotta tilakohtaiset ympäristöohjelmat johtaisivat parhaimpiin tuloksiin, ne on laadittava tilan todellisten ympäristöolojen pohjalta. Esimerkiksi suojakaistojen tarve voi vaihdella pellon kaltevuuden tai vesistön tilan johdosta.

4. Kiinnostus ympäristötukiohjelman erityistukeakin kohtaan on ollut suurta. Ympäristön erityistukeen osoitetut varat eivät ole lähimainkaan riittäneet kaikille jätetyille hakemuksille. Maanviljelijöitä on kannustettava ympäristömyötäisempien ja luonnonmukaisempien viljelytapojen käyttöön ottoon. Siksi on varattava enemmän varoja maatalouden ympäristön erityistukeen.

5. EU:n 1.4.1998 voimaan tullut nitraattidirektiivi on laadittu niin, ettei se vaikeuta ympäristötuen tai erityistuen saamista. Direktiivi kohdistuu ensi sijassa maatiloihin, jotka vielä ovat EU:n ympäristöohjelman ulkopuolella. Direktiivin sallimat hehtaarikohtaiset lannoitemäärät ylittävät merkittävästi ympäristötukiohjelman mukaiset enimmäismäärät. Nitraattidirektiivin soveltaminen ei saa johtaa siihen, että seuraavassa ympäristötukiohjelmassa sallittaisiin suuremmat lannoitemäärät.

6. Ympäristövalistusta ja neuvontaa sekä maa- että metsätaloudessa on tuettava jatkossakin.

7. Etelä-Suomessa ei pidä lannoittaa metsää tuotoksen lisäämiseksi rutiinitoimenpiteenä. Nykyinen typpilaskeuma lannoittaa metsiä niiden sietokyvyn yli. Metsän lannoittaminen keskitetään ravinnearvoiltaan selkeästi vajaisiin metsälöihin. Kosteilla alueilla sekä purojen, lähteiden, jokien ja muiden vesistöjen välittömässä läheisyydessä olisi kokonaan luovuttava lannoittamisesta.

8. Metsien ojituksessa on rajoituttava ennestään ojitettujen alueiden huoltoon. Ojitettujen metsäalojen kunnostuksessa useiden metsänomistajien yhteistyö tilarajojen yli edistää vesiensuojelun kokonaisvaltaista suunnittelua.

9. Uudistettaessa metsää vesistöjen äärellä ja rannoilla on säilytettävä metsää kasvavia suojakaistoja. Ne toimivat puskureina ja ehkäisevät maaperän eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista.

Jätevesien ja jätteiden käsittely

1. Kaikkien kuntien jätevesien puhdistuslaitoksilla on otettava käyttöön typen vähentäminen ainakin 65-70 prosenttia. Typen tehokas vähentäminen on taajamien lisäksi otettava käyttöön teollisuuslaitoksissa.

2. Kunnan vesihuollon käyttöön oton yhteydessä on laajennettava kunnan viemäriverkostoa ja jätevesien puhdistusta.

3. Erityisen herkillä alueilla, joilta viemäriverkosto puuttuu, kuntien ei pidä sallia vesikäymälöitä vaan edellyttää kuivakäymälöitä.

4. Haja-asutuksen päästöjen pienentämiseksi on otettava käyttöön pieniä paikallisia vedenpuhdistamoita. On kehitettävä biologisen puhdistuksen tekniikkaa, joka palauttaa ravinteita kiertokulkuun. Tämä edellyttää ympäristölle haitallisten aineiden käytön minimointia kotitalouksissa.

5. Kaatopaikoilta valuvien vesien vaikutukset on selvitettävä ja on ryhdyttävä toimenpiteisiin siellä missä havaitaan korkeita ravinne- tai myrkkypitoisuuksia.

6. Myrkyllisten jätteiden "dumppaus" voi saastuttaa laajoja merialueita. Kaikki havainnot ja epäilyt jätteiden "dumppauksesta" on viivytyksettä ilmoitettava viranomaisille. Saastuttaminen on vastoin lakia ja siitä tulee rangaista ankarasti.

7. Itämeren maiden kesken on yhteistyössä kartoitettava Itämereen lasketut saasteet.

Kalankasvatus ja muu kalastus

1. Vanhojen kalankasvatuslupien uusimisessa ja uusien kalankasvatuslupien myöntämisessä tulee vaatia parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja ympäristökäytännön noudattamista. Tämä tarkoittaa mm. tehokkaampaa ruokintaa ja kasvatuskassien alle ja lähelle kertyvän lietteen talteen ottoa. Teurasjätteet ja liete on kompostoitava ja vesi on puhdistettava ennen sen palauttamista luontoon. Jotta kalojen kasvatus voitaisiin hyväksyä tulevaisuudessa, on kehitettävä ja tuettava tekniikkaa, jolla pyritään suljettuihin järjestelmiin.

2. Kalojen ravintona on käytettävä merkittävä osuus Itämerestä saatua kalaa. Tuontiravinto lisää Itämeren ravinteita.

3. Tulee rajoittaa uusien kalankasvatuslupien myöntämistä. Lupakäsittelyssä on arvioitava ympäristövaikutukset.

4. Perinteiseen ammattikalastukseen tulee rohkaista ja toiminnan on oltava mahdollista. Luonnonvaraisen kotimaisen kalan markkinointia on tehostettava. Erityistä huomiota tulee silti kiinnittää Itämeren luonnonlohikannan säilymiseen.

5. Kalastajille on korvattava hylkeiden aiheuttamat vahingot pyyntivälineille. On tuettava pyyntivälineiden kehittämistä, joita hylkeet eivät pysty vahingoittamaan ja jotka eivät vahingoita hylkeitä.

Alus- ja veneliikenne

1. Merenkulun kansainvälisyys johtaa siihen, että määräykset on laadittava kansainvälisellä tasolla tehotakseen. Öljyn ja muiden ympäristölle vaarallisten lastien kuljetuksiin on saatettava voimaan tiukkoja kansainvälisiä turvamääräyksiä. Kaikilla Itämerellä liikennöivillä öljytankkereilla tulee olla kaksinkertainen pohja. On saatava aikaan kansainvälinen suositus siirtymisestä kaksirunkoisiin tankkereihin.

2. Suomen on yhteistyössä Venäjän ja Viron kanssa kehitettävä valmiuksia öljyntorjuntaan ja tietojen vaihtoa Suomenlahdella.

3. On uudistettava vene- ja alusliikenteen päästöjen valvonta. Kaikenlaisten jätteiden käsittelyn ja säiliöiden puhdistuksen on aina sisällyttävä alusten satamamaksuihin, jotta vältettäisiin merellä tapahtuvat päästöt. Tähän on päästävä Itämeren maiden yhteistyöllä. Valvontaa on tehostettava.

4. Kaikissa pienvenesatamissa on oltava varustus ja tarkoituksenmukainen tekniikka pienveneiden käymälöiden tyhjentämiseksi ja jätteiden käsittelemiseksi.

5. Ympäristölle vaarallista lastia kuljettaville aluksille on sallittava liikenne vain valikoiduilla väylillä.

6. Rahtialuksia varten ei pidä rakentaa uusia väyliä saariston halki.

7. Alusliikenteestä johtuvien ilmapäästöjen vähentämiseksi Itämerellä on laadittava kansainvälinen sopimus kevyen polttoöljyn käyttämisestä raskaan polttoöljyn asemesta.

8. On kiellettävä alusten tyhjäkäynti satamissa.

Maaliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden typenoksidipäästöt

1. Typenoksidien päästöt ovat erityisen suuria Etelä-Suomen taajamissa. Liikenteen päästöt ovat suurimmat. Järkevällä kaavoituksella sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämisellä voidaan pienentää yksityisautoilun kasvua.

2. Kaikissa voimaloissa ja teollisuuslaitoksissa on otettava käyttöön paras käytettävissä oleva tekniikka typenoksidipäästöjen minimoimiseksi.

Tutkimus ja toimintaohjelmat

1. Kuntien on laadittava paikalliset toimintaohjelmat merellisen ympäristön parantamiseksi. Rkp:n paikallisosastojen tulee toimia aloitteellisesti tässä.

2. Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 1998 vesiensuojelun periaateohjelman, joka ulottuu vuoteen 2005. Valtioneuvoston tulee vastata ohjelman noudattamisesta sekä ryhtyä toimiin seurannan varmistamiseksi.

3. Valtioneuvoston on turvattava riittävät määrärahat Itämeren tilaa koskevalle tutkimukselle ja tiedotukselle.

4. Itäistä Suomenlahtea varten pitäisi perustaa tutkimusyksikkö, esim. Loviisaan. Meriympäristön tutkimuksen painopiste on nykyään Saaristomerellä ja Tvärminnessä. Itäisen Suomenlahden ympäristöongelmat, säteilyturvakysymykset mukaan lukien, sekä poikkeuksellisen suuret päästöt ympäristövaikutuksineen tarjoavat riittävän perustan tälle alueelle sijoitettavalle tutkimusyksikölle.

Kansainvälinen yhteistyö

1. Suomen on panostettava kahdenvälisiin ja pohjoismaisiin hankkeisiin Venäjän ja Viron kanssa sekä tarjottava osaamistaan ja teknistä välineistöään tähän tarkoitukseen. Venäjällä on ensiarvoisen tärkeätä että kunnallisten ja teollisuuden jätevesien käsittelyä sekä maataloussektorin hajapäästöjen, maatalouden päästöjen ja Pietarin alueen ongelmajätteiden käsittelyä parannetaan huimasti.

2. On tärkeätä ohjata kansainvälisiä varoja ympäristöä parantaviin hankkeisiin Itämeren maissa ja on saatava enemmän maita osallistumaan rahoitukseen.

3. EU:n tulee vaatia uusilta jäsenmailta valmiutta sitoutua ympäristövaatimuksiin Itämeren tilan kohentamiseksi.

4. Ennen Suomen EU-puheenjohtajuutta on nostettava esiin Itämeren alueen ympäristökysymykset pohjoisen ulottuvuuden tärkeänä osana.

5. Suomen tulee toimia aktiivisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristötoiminnassa ja Helcom-yhteistyössä sekä tukea Helcomin organisaation uudistamista.