Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/531

Ruotsalainen kansanpuolue

Kielemme, turvamme


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Kielemme, turvamme
  • Vuosi: 1998
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Ruotsalainen kansanpuolue
Kielemme, turvamme
7.12.1998

Oikeus omaan kieleemme ja kulttuuriimme on perusturvamme erottamaton osa. Oikeus on siinä määrin korvaamaton ettei moni edes kuvittele sitä voitavan uhata. Silti tarvitaan uutteraa ja ennakoivaa työtä ruotsalaisuuden säilymiseksi Suomessa.

Kielessä on kyse myös oikeudenmukaisuudesta. Tasa-arvo edellyttää että tuomioistuimissa, viranomaisissa ja hoidossa voi käyttää äidinkieltään. Vailla koulutusta, kulttuuria ja tiedotusvälineitä äidinkielellä on vaikeata kehittyä ihmisenä.

Maamme ruotsalaisuus säilyy vahvana niin kauan kun suomenruotsalaiset itse yksituumaisesti ja voimaperäisesti ajavat asiaansa. Perustana ovat omat vahvat instituutiot, joita itse hallinnoimme. Niissä on elinvoima, joka turvaa Suomen toimivan kaksikielisyyden. Keskeinen suomenruotsalaisuuden paradoksi vallitsee: yksikieliset ratkaisut johtavat kaksikielisyyteen ja kaksikieliset ratkaisut yksikielisyyteen. Suomenruotsalaiset verkostot tuottavat myönteistä yhteenkuuluvuutta, jonka seurauksena suomenruotsalaiset voivat keskimääräistä väestöä paremmin. Ruotsalaisuudessa on elämäniloa.

Suomenruotsalaiset elävät erilaisissa kieliympäristöissä. Monille ummikko- ruotsalaisille perheille suomenkielisyys voi tuntua kaukaiselta ja hankalalta. Useissa kaksikielisissä perheissä ruotsalaisuus ja suomalaisuus tuntuvat yhtä rakkailta. Monet kokevat itsensä aidosti kaksikielisiksi. Ruotsalainen ja suomalainen kieli ja kulttuuri kuuluvat itsestään selvästi Suomen yhteiseen kulttuuriperintöön.

Uudenmaan, Turunmaan ja Pohjanmaan ruotsalaisseudut, sekä yksikielinen Ahvenanmaa, turvaavat ratkaisevalla tavalla ruotsin kielen tulevaisuuden Suomessa. Sieltä löytyvät elävä arki ja elinvoima, jotka havainnollistavat maamme kaksikielisyyden. Rkp tukee toimia joilla pyritään elinvoimaisten ruotsalaisseutujen säilymiseen.

Näemme uuden hengen nousevan esiin. Hengen, jossa rajoja ylittävä uusi usko tulevaisuuteen on korvannut vanhat pelot. Jossa oivalletaan sekä ruotsalaisuuden että suomalaisuuden rikastuttavan elämää ja juuri siksi halutaan antaa ruotsin kieli seuraavalle sukupolvelle. Tämä on uutta suomenruotsalaisuutta jonka vastimena on uusi suomalaisuus.

Ruotsin kielen merkitys elinkeinoelämässä kasvaa. Yhä useampi yritys toimii koko Pohjolassa, joka on Suomen tärkein kauppa-alue. Seurauksena on käytännön tarve ruotsin taitoon Suomessa ja suomen taitamiseen muualla Pohjoismaissa. Maamme kaksikielisyys on menestystekijä sekä yksilöille että yrityksille.

Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin lähes vuosisata sitten, eritoten turvaamaan ruotsin kieltä ja ruotsalaista kulttuuria. Mikään muu puolue ei ammenna yhtä syvältä taistellessaan ruotsimme ja Pohjoismaisen yhteenkuuluvuutemme puolesta. Näitä perinteitä Rkp on vaalinut sukupolvien ajan. Samalla Rkp on aina ollut uskottava, kattava ja vastuullinen voima Suomen poliittisessa elämässä. Kärjessä kulkeva puolue oikeudenmukaisuuden, taloudellisen vakauden, sosiaalisen turvan ja kansainvälisen yhteenkuuluvuuden luojana.

Ruotsalainen kansanpuolue on vakuuttunut siitä, että ruotsin kieli ja ruotsalainen kulttuuri ovat tärkeitä koko Suomelle - että ne ovat ratkaisevia tekijöitä tulevaisuuden suotuisalle kehitykselle. Monet suomenkieliset antavat tukensa meille nimenomaan siksi että me parhaiten pystymme turvaamaan Suomen tulevaisuudessakin kahden kielen maana. Rkp uskoo kielirajoja ylittävään yhteistyöhön ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi.

Maaliskuussa valittavalla uudella eduskunnalla tulee olemaan suuri merkitys maamme ruotsinkielelle. Eduskunnan työhön ja hallitusneuvotteluihin katsoen Ruotsalainen kansanpuolue nostaa seuraavat kysymykset politiikan asialistalle:

  1. Terveydenhuolto omalla kielellämme on tärkeä turvallisuuden kannalta. Vaadittaessa hoitoa äidinkielellä perustana on tasokas julkinen terveydenhuolto. Erityisesti mielenterveyden hoidossa kieli on tärkein työväline. Rkp tukee ajatusta sairaanhoidon keskuksesta Helsingissä, jossa taattaisiin ruotsinkieliset palvelut sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidon perusaloilla. Sairaanhoitopiirien ja yksittäisten sairaaloiden vähemmistölautakuntien on aktivoiduttava ja niiden asemaa on vahvistettava. Jokaisella Uudenmaan, Turunmaan ja Pohjanmaan sairaalayksiköllä tulee olla laaja itsehallinto ja selkeä strategia ruotsinkielisen hoidon parantamiseksi.
  2. Kielilaki on vanhentunut ja tulee uudistettavaksi. Rkp tavoittelee nykyistä velvoittavampaa kielilakia. Tosiseikka, ettei käytäntö tänään aina yllä lain vaatimusten tasolle, ei tee heikennystä perustelluksi. Päinvastoin. Jotta oikeusistuimet, poliisi- ja muut viranomaiset todella pystyvät palvelemaan ruotsiksi vaaditaan että toiminta organisoidaan kielellisin perustein ja että kielitutkintoja tiukennetaan niin, että ne mittaavat todellista kielitaitoa. Julkisen vallan tiedotusvelvollisuuden on otettava huomioon myös digitaalisen viestinnän ala. Kaikki julkinen tiedotus on tarjottava sekä ruotsiksi että suomeksi. On syytä harkita valtion erityisen kieliturva-asiamiehen viran perustamista. Nykyisin kuntien kielellinen asema määräytyy väestötekijöiden nojalla. Rkp esittää että kuntien kielelliseen asemaan vaikuttaisivat väestölukujen ohella historialliset seikat. Näin ollen esim. Lohjan kaksikielisyys voitaisiin säilyttää. Kaksikielisyys on kansallisen perintömme osa.
  3. Suomenruotsalaista koulutusta on jatkuvasti uudistettava. Ainoastaan vahvan ruotsinkielen omaavien elinvoimaisten omien koulujen avulla voimme siirtää kielemme edelleen tuleville sukupolville. Koulujen tulee olla avoimia myös suomenkielisistä perheistä tuleville lapsille, kunhan perheet tukevat lasten kielellistä kehitystä. Kouluympäristöjen tulee olla yksikielisiä. Alueilla joissa suomi on hallitsevassa asemassa, on ryhdyttävä erityistoimiin ruotsinkielisen kieliympäristön ylläpitämiseksi. Kielikylvyt tarjoavat suomenkielisille lapsille hienon mahdollisuuden oppia ruotsia.

    Ruotsinkieliset ammattikoulut ovat nykyään heikkoja ja hajanaisia. Tulevina vuosina tarvitaan huomattavia tekoja ammattikoulujen vahvistamiseksi. Ruotsinkieliset ammattikorkeakoulut ovat Rkp:n poliittisia menestystarinoita. Niiden on voitava luottaa tukeen myös tulevina aikoina. Puolue tukee Åbo Akademin ja Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun yhteistyön syventämistä. Helsingin yliopiston ruotsinkielisten voimavarojen vahvistaminen on keskeinen tavoite. Rkp pitää ruotsin säilyttämistä suomenkielisen peruskoulun ja lukion pakollisena kielenä erittäin tärkeänä. Toimenpiteitä jotka edistävät oppilaiden kiinnostusta opiskella ruotsin kieltä tulle tukea.
  4. Ruotsinkielinen tiedotusvälineiden tarjonta televisioineen, radioineen ja lehtineen on tärkeää. Yhteiskunnan omistamalla Yleisradiolla on julkisen palvelun tehtävänsä kautta ratkaiseva asema ruotsinkielisen televisiotarjonnan kannalta. Tulevan digitalisoinnin avulla on mahdollista luoda ruotsinkielinen täyden palvelun kanava, joka tarjoaa ohjelmia parhaaseen katsoja-aikaan jokaisena päivänä. Laajennus vaatii voimavaroja. Ruotsalainen kansanpuolue on valmis myötävaikuttamaan televisiolupamaksun korotukseen, joka tarjoaa FST:lle (Suomen ruotsinkieliselle televisiolle) lisäresursseja. Ruotsin TV on tärkeä ruotsinkielisille katselijoille sekä Pohjanmaalla että Etelä-Suomessa. Yhteiskunnan tuki suomenruotsalaisille lehdille on turvattava niiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Rkp korostaa STT:n ruotsinkielisen toiminnan merkitystä. Se on turvattava.
  5. Kulttuuri tarvitsee tukea kukoistaakseen ja rikastuttaakseen elämäämme. Ruotsinkielisten teattereiden, kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin ja liikunnan on saatava osuutensa julkisista varoista voidakseen toimia samanlaisten perusteiden mukaan. Valtion taide- ja kulttuurihallintoa on kehitettävä ja vahvistettava. Suomalaisen kulttuurimme vaalimiseksi on perustettava pohjoismaisten ja eurooppalaisten esikuvien mukainen kulttuuriasiain neuvosto opetusministeriöön. Neuvosto on kiinnitettävä tiiviisti alueelliseen ja kansalliseen taide-elämään. Kasvavan taiteilijajoukon toimintaedellytysten luomiseksi ja vahvistamiseksi on uudistettava ja vahvistettava nykyisiä tukimuotoja.
  6. Ruotsinkielinen hiippakunta on tärkeä suomenruotsalaisuuden koossa pitävänä tekijänä. Poliittinen järjestelmä ei ole toimija kirkon piirissä. Mutta Ruotsalainen kansanpuolue näkee mielellään että jäljellä olevat kaksikieliset seurakunnat jaetaan kielen perusteella. Tämä vahvistaisi Porvoon hiippakuntaa. Kieli on keskeisellä sijalla kirkossa - sanan kirkossa.
  7. Uudenmaan prikaati on kansainvälisessä vertailussa ainutlaatuinen luomus. Prikaati kouluttaa maamme ruotsinkieliset asevelvolliset ruotsinkielisiä joukko-osastoja varten. Eri aikoina on esitetty ajatuksia prikaatin tekemisestä kaksikieliseksi. Rkp on onnistunut torjumaan uhat. Asia vaatii jatkuvaa valppautta.

Maamme kaksikielisyys ei ole itsestään selvyys. Elävän suomenruotsalaisuuden eteen on tehtävä jatkuvasti aktiivista työtä. Sitä tehdään monella tasolla. Kuntien, eduskunnan ja hallituksen politiikassa vastuu lankeaa Ruotsalaiselle kansanpuolueelle.