Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/541

Ruotsalainen kansanpuolue

Kunnallispoliittinen vaalijulistus


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Kunnallispoliittinen vaalijulistus
  • Vuosi: 1996
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Kunnallispoliittinen vaalijulistus

Hyväksytty puoluekokouksessa 1996

KAKSITOISTA PERIAATETTA

1.Kunnallisdemokratia perustuu kunnan asukkaiden etujen yhtenevyyteen ja asukkaiden osallistumiseen kuntansa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Ilman asukkaiden valvontaa osallistuminen on mahdotonta. Siksi kunnan poliitikkojen ja viranhaltijoiden on tiedotettava avoimesti. Nämä ovat päättäjien ja kunnan asukkaiden välisen jatkuvan vuoropuhelun luonnollisia osatekijöitä.

2. Yhteiskuntatyöhön ja politiikkaan tarvitaan lisää naisia. Nykyään naiset ovat aliedustettuja kunnallispolitiikassa, mikä heikentää vuoropuhelua. Naisten ja miesten epätasapaino päättävissä elimissä on vain menneen ajan painolasti.

3. Hyvä tiedottaminen ja toimiva vuoropuhelu eivät kuitenkaan riitä. Demokratian on mahdollisimman pitkälle toteuduttava useamman palvelutoimittajan joukosta suoritettavana valintana. Siksi kunta on velvollinen tarjoamaan kunnan asukkaille valinnan vapauden.

4. Kunnat tuottavat palveluja tai ostavat niitä ulkopuolisilta. Kunnilla on tärkeä rooli palvelusta vastaavana tahona. Kunta on velvollinen huolehtimaan siitä, että palvelu on jokaisen kunnan asukkaan saatavilla ainakin ruotisn ja suomen ja kielillä. Kunnan on taattava palvelun taso.

5. Päätöksenteon on heijastettava kunnioitusta vähemmistöjä kohtaan ja heidän oikeuttaan tasavertaisiin mahdollisuuksiin - kustannusten lisääntymisen uhallakin. Asiakaskeskeinen palvelutuotanto muistuttaa monilta osin markkinataloutta, paitsi yhdessä suhteessa: Ei voida hyväksyä, että kunnallisten palvelujen tuottaja unohtaa marginaaliryhmiä tai ostovoimaltaan heikkoja ryhmiä. Sosiaalisen huolenpidon on katettava kaikki yhteiskuntaryhmät.

6. Suomen ruotsinkieliset seudut tarvitsevat vahvan kouluverkoston, hyvän lastenhuollon ja runsaan kulttuuritarjonnan. Ruotsalainen kansanpuolue vaalii ruotsinkielistä opetusta kaikilla alueilla ja kaikilla koulutustasoilla. Kunnallishallinnossa on oltava erilliset suomen- ja ruotsinkielisestä koulutuksesta päättävät elimet. Tämän on oltava tavoitteena myös lastenhuollossa. Jokaisella koululla ja päiväkodilla on oltava oma luottamuselimensä.

7. Kunnat, jotka pystyvät toteuttamaan uskottavan ja kestävän ympäristöpolitiikan, saavuttavat kilpailuedun. Ihmiset ottavat enenevässä määrin ympäristönäkökohtia huomioon valitessaan asuinpaikkakuntansa. Suunnittelu, energiapolitiikka ja liikennepolitiikka muodostavat kokonaisuuden, jossa kunnilla on vaikutusvaltaa ja suuri vastuu ympäristön tilasta, vaikka suuri osa päätöksistä tehtäisiinkin muualla. Kunnissa olisi priorisoitava paikallisen, uudistuvan energian kuten tuulivoiman ja biopolttoaineen hyödyntämiseen tähtääviä, alueellisia energiaratkaisuja.

8. Kunnallisten päättäjien on käännettävä vaikea taloudellinen tilanne parhain päin. Jokaisella kunnalla itsellään on parhaat edellytykset päättää, miten tulot ja menot pidetään tasapainossa, ja mikä on kunnallisen verotuksen oikea taso.

9. Kuntien on edistettävä työllisyyttä aktiivisesti, lähinnä tarjoamalla apua itseään auttaville. Ne voivat tehdä näin osin tarjoamalla työtä julkisella sektorilla, osin ja ennen kaikkea mahdollistamalla työpaikkojen syntymisen yksityisen elinkeinoelämän aloille. Erityisen tärkeitä ovat mikro-, pien- ja käsityöyritysten toimintaedellytykset, koska näillä on parhaat edellytykset luoda työpaikkoja. Siitä ei kuitenkaan päästä, etteikö työllisyys suurimmilta osin ole riippuvainen talouden yleistilasta ja kansallisella tasolla tehtävistä päätöksistä.

10. Kunnallinen itsehallinto on suomalaisen demokratian keskeinen osa. Itsehallinto antaa tilaa kuntien välisille eroavaisuuksille palvelujen tarjonnan, tuotantotapojen ja arvostusten suhteen. Kuntien välisiä eroja voi hyväksyä asuinpaikkakunnasta riippumattoman tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden vaarantumatta.

11. Valtion on viime kädessä turvattava kunnan asukkaiden asuinpaikasta riippumatonta tasa-arvoa koskevat oikeutetut vaatimukset. Tämä tapahtuu mm. suomalla asukkaille mahdollisuus vedota oikeuksiinsa oikeudellisen harkinnan kautta, eritoten jos näyttää siltä, että heikkoja ryhmiä uhkaa syrjäytyminen kuntien päätösten johdosta.

12. Valtionosuusjärjestelmän on oltava neutraali kuntajaon suhteen. Siinä ei saa olla kuntaliitoksiin pakottavia mekanismeja. On myös tärkeää, että järjestelmä antaa eri puolilla maata sijaitseville kunnille mahdollisuuden toimia ja ylläpitää laadukasta palvelua molemmilla kielillä ja rohkaisee säästävyyteen.

Lisäkappale.

Jotta meillä tulevaisuudessakin olisi toimiva demokratia, on tärkeää, että nuoriso kasvaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Paikallinen politiikka on tehtävä tutuksi jo koulussa, ja nuorisolle on tehtävä tilaa päättäviin elimiin.