Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/544

Ruotsalainen kansanpuolue

Lapsipoliittinen ohjelma


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Lapsipoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1998
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Lapsipoliittinen ohjelma

Ruotsalainen kansanpuolue 21.12.1998

Lapsille suotuisamman yhteiskunnan puolesta

"Lapsille on taattava turvallinen kasvuympäristö. Perhe kantaa päävastuun lasten kasvattamisesta ja hoitamisesta, mutta yhteiskunnan on voitava puuttua lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lasten hyväksikäyttöön. Toimiva lastenhuolto on olemassa perheiden tukena. Lasten tarpeille on suotava etuoikeus jakaessamme yhteiskunnan resursseja. Lasten mielipiteet ovat tärkeitä, ja heidän oikeutensa ja etunsa tulee asettaa monien muiden etujen edelle."

Lainaus rkp:n puolueohjelmasta (hyväksytty vuoden 1997 puoluekokouksessa)

Kaikki päätökset eivät ehkä koske lasta välittömästi, mutta toisaalta mitkään päätökset eivät saisi olla ristiriidassa lapsen edun kanssa, edes välillisesti. Tällaisten päätösten vaara on ilmeisesti kasvanut 90-luvulla. Näin on vaikka ulkoasiainministeriö toteaa toisessa seurantaraportissaan YK:lle YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (1989) toteuttamisesta ettei ole kokemusperäisiä todisteita siitä että lapsiperheiden tulot olisivat kehittyneet muiden väestöryhmien tuloja heikommin. Joukko lapsia on kuitenkin muita karvaammin joutunut kokemaan 90-luvun kriisin synkän puolen. Lasten ja nuorten parissa esiintyy nykyisin rauhattomuutta jolta emme voi ummistaa silmiämme. Vanhempien tehtävä ja lapsen tilanne on nyt nostettava politiikan asialistalle. Siksi Ruotsalainen kansanpuolue nostaa lapset painopistealueeksi eduskuntavaalien alla.

Suomen väestökehitystä koskevat ennusteet ennakoivat väestön ikääntyvän vuoteen 2030 ja pienenevän tämänkin jälkeen. Entistä pienempi joukko tulee elättämään yhä kasvavaa vanhusten joukkoa. Jo nyt voidaan nähdä merkkejä tulevasta työvoimapulasta. Tosiasia on, että meidän on Suomessa synnytettävä enemmän lapsia ja muututtava avoimemmiksi ja houkuttelevammiksi maahanmuuton kannalta. Taloutemme kannalta sekä naisten että miesten osallistuminen työelämään on sekin tärkeää.

  • Nykynuorten halu perheen perustamiseen kasvaa sitä mukaa kuin yhteiskunta ottaa lapsen edut ja näkökohdat paremmin huomioon.
  • Pienten lasten vanhempien täytyy voida osallistua työ- ja yhteiskuntaelämään. Työelämässä on tärkeätä että nuoret voivat saada yhtä turvallisia ja pysyviä työsuhteita kuin muut ikäryhmät. Perheille, joilla on pieniä lapsia, on tarjottava mahdollisuus osa-aikatyöhön ja lyhennettyyn työviikkoon. Päivähoidon tulee olla niin laadukasta että lapsen hyvinvointi on taattu vanhempien ollessa työssä.
  • Rkp:n mielestä isyysvapaan tulisi olla 30 päivän pituinen niin, ettei se pidentäisi äidin vanhempainvapaata. Isyyskuukausi lisää miesten ja naisten tasa-arvoa ja tarjoaa lapselle ja isälle mahdollisuuden läheisen suhteen muodostamiseen alusta alkaen.
  • Ottovanhempien vanhempainvapaan tulee olla yhtä pitkä kuin muillakin vanhemmilla.
  • On ryhdyttävä erityistoimiin kasvavan ulkomaalaislasten (pakolaiset, maahanmuuttajien lapset) ryhmän integroimiseksi yhteiskuntaan pehmeästi.

Kaikille tuleville vanhemmille on tarjottava tietoa vanhemmuuden merkityksestä. Neuvonnan tulee kohdistua kumpaankin vanhempaan. Rkp:n puolueohjelma korostaa perheiden merkitystä kasvatuksessa ja huollossa. Valtaosa perheistä käsittää tehtävänsä ja vastuunsa juuri näin. Mutta joissakin tapauksissa lapsen vanhemmat tai huoltajat ovat eri syistä menettäneet otteensa ja uskon omiin kykyihinsä kasvattajan tehtävän hoitamiseksi. Työttömyys tai muut vastoinkäymiset ovat voineet käydä ylivoimaisiksi perheelle. Viime vuosikymmeninä muuttoliike Suomessa on ollut voimakas. Monet nuoret perheet ovat hakeutuneet suurkaupunkeihin maaseudulta tai pienistä kaupungeista. Muutto täysin uudelle paikkakunnalle on suuri elämänmuutos sekä lapselle että vanhemmalle. Tutut sosiaaliset kuviot murtuvat ja kasvaminen uuteen yhdyskuntaan, uusien kontaktien solmiminen ja uusien sosiaalisten verkostojen luominen vievät aikaa. Vanhempien rauhattomuus tarttuu lapsiin.

  • Turvallisuus ja rakkaus ovat paras antimme lapsillemme. Turvallisuus rakentuu ihmisistä jotka välittävät ja kodista joka tarjoaa lapselle lämpöä, ruokaa ja huolenpitoa. Turvallisuutta on myös se, että viihtyy lähipiirissään eikä tarvitse pelätä pihalla, kadulla ja koulussa.
  • Stressi on nykyään merkittävä kielteinen tekijä lasten elämässä. Vanhempien stressi johtaa lastenkin rasittumiseen. Teknisten virikkeiden ylitarjonta käy helposti ylivoimaiseksi lapselle. Rauha on tärkeää sekä kotona että koulussa. Tähän on kiinnitettävä huomiota koulun opetussuunnittelussa kuten myös television lastenohjelmissa.
  • Rkp on huolestunut siitä että säästäminen lasten huollossa voi kasvattaa kustannuksia myöhemmin. On hyvin tärkeää että lapset ja perheet saavat apua heti ylivoimaisten ongelmien kohdatessa. Koulun ja perheen väliset yhteydet ovat tärkeitä.
  • Ylihuolehtiminen ja hemmottelu johtavat niin sanottuun uusavuttomuuteen. Lapsille ja nuorille on annettava vastuuta sekä kotona että koulussa jotta he oppivat selviämään arjen tilanteista ja kodin askareista.
  • Monilla lapsilla ja nuorilla on vaikeaa yhteiskunnassamme. Lapsiin kohdistuva väkivalta ja väkivaltaa tekevät lapset ovat huolestuttavia ilmiöitä. Koulukiusaaminen voi vaikuttaa syvästi yksilöihin.
  • Tarvitaan lapsiasiamies valvomaan lasten etua ja lasten huollon toimivuutta. Muiden pohjoismaiden kokemukset lapsiasiamiehen toiminnasta ovat myönteisiä.
  • Lastenpsykiatrian voimavaroja on lisättävä. Mitä aikaisemmin lapsen mielenterveysoireet johtavat hoitoon, sitä paremmin lapsi voi selvitä. Yhteiskuntataloudenkin kannalta kannattaa puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Hoitoa on annettava lapsen äidinkielellä.
  • Koulujen kuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat voivat auttaa lasta joka tarvitsee luottamuksellisen aikuiskontaktin. Kuntien on huolehdittava siitä että voidaan tarjota näitä palveluja oppilaille.
  • Aikuisten on otettava vastuunsa aikuisina. Kenelläkään ei ole oikeutta suhtautua välinpitämättömästi epäilemäänsä tai havaitsemaansa lapseen kohdistuvaan kiusaamiseen tai henkiseen tai ruumiilliseen pahoinpitelyyn tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Aikuisen on uskallettava puuttua näkemäänsä väki- ja ilkivaltaan.
  • Poliisin on suhtauduttava vakavasti jo ensimmäisiin vakaviin rikkeisiin. Vanhemmat, koulu ja tarvittaessa sosiaaliviranomaiset on valjastettava työhön jos vaarana on ettei rikos jää ainutkertaiseksi.
  • Nuorisotyössä tarvitaan poliisin ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyön lisäämistä. Löytyy hyvin toimivan yhteistyön esimerkkejä joissa sosiaalityöntekijät ovat liikkuneet poliisipartion mukana perjantai- ja lauantai-iltaisin.
  • Jalan tai pyörällä liikkuva korttelipoliisi lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta erityisesti rauhattomissa lähiöissä.

Kasvuympäristö vaikuttaa lapsen kehitykseen. Yhdyskunnassa jossa ihmiset tuntevat voivansa vaikuttaa ja jossa he tuntevat olonsa turvalliseksi ja viihtyisäksi, lapsillakin on hyvät eväät lämässä onnistumiseen. Lasten ja nuorten eduille ja näkökohdille olisi pantava enemmän painoa esim. aluetta kaavoitettaessa. Lapsilla ja nuorilla on myötäsyntyinen liikkumisen tarve. Lapsille on tärkeää ja hyödyllistä liikkua luonnossa. Liikenteessä lapset ovat alttiina vaaralle.

  • Viihtyisyydelle ja terveydelle on pantava enemmän painoa kaavoituksessa. Päiväkoteja ja kouluja ei pidä sallia alueilla joissa liikenne tai muut päästöjen lähteet johtavat saastumis- ja melutasoihin jotka ylittävät suositukset.
  • On kaavoitettava suuremmassa määrin lasten näkökulmasta. On tärkeätä säilyttää viheralueita asuinalueiden läheisyydessä ja suunnitella liikenneratkaisut niin että ne ovat turvallisia myös lapsille.
  • Lasten on opittava ottamaan vastuuta omista teoistaan ja ympäristöstään. Ympäristökasvatuksen tulee kuulua päivähoidon ja koulujen opetussuunnitelmiin. Luonnossa liikkuminen herättää kiinnostusta ja ymmärtämystä luontoa kohtaan ja opettaa oivaltamaan ympäristönsuojelun merkityksen.
  • Eri ikäisten ihmisten tulee elää rinta rinnan samoissa kaupunginosissa, kortteleissa ja kylissä. Yhdyskuntasuunnittelun tulee edistää eri sukupolvien välisiä arkielämän kontakteja ja vastustaa kuilujen muodostumista erilaisten ryhmien välille.

Lapsilla on turvattava tasokas päivähoito. Tärkeintä on että lapsia kohdellaan yksilöinä, että on riittävä määrä sopivasti koulutettua henkilöstöä sekä että hoitoryhmät eivät ole liian suuria. Laki takaa kaikille lapsille päivähoitopaikan kouluikäiseksi asti. Käytännössä kuntien ei ole ollut helppoa järjestää päivähoitoa kaikille lapsille perheiden toivomalla tavalla. Säästöt ovat johtaneet päivähoitoryhmien kasvuun, henkilöstön irtisanomisiin sekä lapsiin, henkilöstöön ja vanhempiin kohdistuvien paineiden kasvuun.

  • Rkp tukee subjektiivista oikeutta päivähoitoon, mutta vaatii päivähoidon suunnittelua entistä enemmän lapsen hyvinvoinnin kannalta. Yhteiskunnalla on vastuu siitä että kummankin vanhemman mahdollisuudet vanhemmuuden ja työelämän yhdistämiseen turvataan. Väestön ikääntyessä korkeampi työelämään osallistuminen turvaa osaltaan myös hyvinvoinnin ylläpitämistä.
  • Perheiden on voitava valita eri päivähoitomuotojen kesken. Erityisesti pienimpien lasten vanhemmille esim. perhepäivähoito on houkuttelevampi vaihtoehto kuin monen lapsen päiväkoti. Vanhempia olisi informoitava paremmin ja heitä tulisi rohkaistava tarttumaan osapäivähoitoon tällaisen vastatessa perheen tarpeita. Kuntien tulee olla valmiita muuntamaan puolipäiväpaikkoja kokopäiväpaikoiksi ja päinvastoin vanhempien työtilanteen muuttuessa.
  • Vaikka yhteiskunta on velvollinen tarjoamaan päivähoitoa monet vanhemmat haluavat hoitaa lapsiaan kotona. Kotihoidon tuen rahamäärä on pienentynyt merkittävästi viime vuosina. Moni, joka oikeastaan haluaisi jäädä kotiin hoitamaan lapsia on taloudellisista syistä joutunut palaamaan työhön vanhempainvapaan päättyessä. Rkp:n mielestä kotihoidon tuen tulee olla vaihtoehto niille jotka haluavat hoitaa lapsiaan kotona ja yhteiskunta voi tukea sekä oikeutta päivähoitoon että kotihoitoa.
  • Kelan ja kuntien yhteistyötä päivähoidon kysymyksissä on parannettava ja hakemusmenettelyä on yksinkertaistettava.

Lasten ja nuorten hyvä koulutus on perusoikeus. Koulu ja koulutus ovat vakuutus tulevaisuuden varalle. Suomessa olemme olleet ylpeitä tietomme korkeasta tasosta ja kansakoulumme pitkistä perinteistä. Opettajien lomauttaminen on huono tapa säästää rahaa. Koulun kasvatustehtävä on merkittävä. Hyvä järjestys ja oikeudenmukaiset säännöt antavat lapselle turvaa. Oikeutta oppimiseen ei saa nakertaa lahjakkuuksien erilaisuuden tai tilapäisten vaikeuksien vuoksi. Siksi on tarkoin seurattava uuden koululainsäädännön tavoitetta erityisopetuksen vahvistamiseksi. Eduskunnan päättämä erityisopetuksen ryhmäkokojen rajaus parantaa tehokkaan opetuksen mahdollisuuksia.

  • Lapsella on oltava oikeus samanarvoiseen perusopetukseen kotikunnastaan, taustastaan ja perheen taloudesta riippumatta. Esikouluopetusta on kehitettävä edelleen niin että kaikki lapset voivat osallistua siihen, päivähoitomuodosta ja asuinkunnasta riippumatta.
  • Kylä- ja pienkoulut on säilytettävä. Lapsille ja perheille on tärkeätä että ala-astekoulu on mahdollisimman lähellä kotia. Pienessä koulussa yhteisyys ja läheisyys tuntuvat selvemmin kuin suuressa koulussa. Siksi pienet koulut ovat erityisen tärkeitä taajamissa.
  • Ala-asteella yleissivistävä perusopetus on tärkeintä lapsille. Aineiden valinnaisuus ja erikoistuminen voivat odottaa yläasteelle ja toiselle asteelle.

Suomi voi monin tavoin edistää köyhien alueiden ja maiden lasten asemaa. Lähialueillamme Venäjällä ja Baltiassa yhteiskunnan muutokset ja talouskriisi ovat johtaneet ongelmiin lukuisille lapsille ja nuorille. Itä-Euroopassa arvioidaan miljoonan lapsen elävän laitoksissa vaikka useimmilla on elossa olevat vanhemmat. Vanhemmat ovat taloudellisista ja muista syistä vapauttaneet itsensä lastensa kasvatusvastuusta. Virossa nuorisorikollisuus on kasvanut rajusti viime aikoina. Baltian maissa monet lapset eivät käy koulua. Vanhemmat lyövät laimin pienten lastensa rokotukset. Kurkkumädän ja lavantaudin tapaiset sairaudet ovat yleistyneet. Ehkäisyvälineiden saatavuus on huono. Virossa raskauksia keskeytetään enemmän kuin lapsia syntyy. Naisten tulehdustaudit ovat yleistyneet.

  • Suomen on yhteistyössä muiden pohjoismaiden ja EU:n kanssa toimittava toimivien sosiaalisten verkostojen luomiseksi jotka vaikuttavat ennalta ehkäisevästi perheneuvonnan lisäämisen ja lapsiin kohdistuvien erilaisten tukitoimien kautta.
  • Pohjoismaiden tulee yhteisvoimin tiedottaa lasten huollosta pohjoismaisen hyvinvointimallin osana.

Kehitysmaiden lasten asema on edelleen vaikea, vaikka esim. Afrikassa on tapahtunut myönteistä kehitystä mm. Unicefin johtamien hankkeiden ansiosta. Unicefin mukaan 130 miljoonaa lasta ei saa käydä koulua. Kaksi kolmannesta heistä on tyttöjä. Tyttöjen terveyttä hoidetaan monin paikoin kehitysmaissa poikien terveyttä huonommin. Monet kehitysmaalapset menettävät lapsuutensa koska he joutuvat työhön hyvin nuorella iällä. Työtehtävät voivat olla vaarallisia ja työolot mahdottomat hyväksyä. Tarvitaan kansainvälisen mielipiteen vahvistamista lapsityövoiman käytön lopettamiseksi. Rkp:n mielestä on kehitysyhteistyössä tähdennettävä lapsen oikeutta täysipainoiseen elämään.

  • Kehitysapupolitiikassa on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja naisten oloihin. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen tarjoaa sellaisia etuja että esim. heidän mahdollisuutensa työntekoon paranevat, mikä parantaa koko perheen taloutta. Koulutetut naiset avioituvat usein myöhemmin ja hankkivat vähemmän lapsia. Koulutus ja terveydenhoito ovat kaikille lapsille kuuluvia perusoikeuksia.
  • Teollistuneilla mailla on moraalinen vastuu lapsityövoiman käytön vastustamiseksi. Aktiivisemmin kauppapoliittisin toimin siihen sekaantuneita yrityksiä sekä kyseisten maiden vastaavia viranomaisia kohtaan voidaan parantaa lasten asemaa. Lasten olot ja oikeudet on tarkoin tutkittava kansainvälisiä sopimuksia ja kauppapoliittisia välipuheita valmisteltaessa.