Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/550

Ruotsalainen kansanpuolue

Ruotsalaisen kansanpuolueen ohjelma


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Ruotsalaisen kansanpuolueen ohjelma
  • Vuosi: 1906
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

RUOTSALAISEN KANSANPUOLUEEN OHJELMA

(Hyväksytty perustavassa kokouksessa 20-21.5.1906)

Ruotsalainen kansanpuolue tahtoo perustuslaillisena puolueena edelleen niin kuin tähänkin asti puolustaa ja vahvistaa Suomen kansan perustuslaillisia oikeuksia. Pyrkiessään tähän suuntaan asettaa puolue yhdeksi lähimmistä päämääristään uuden hallitusmuodon vaatimuksen, laajennettuine oikeuksineen kansaneduskunnalle erityisesti lainsäädäntöön ja veroitukseen nähden.

Kieli- ja sivistyskysymyksiä.

  1. Nykyään voimassa oleva hallinnollista tietä syntynyt kieliasetus kesäkuun 19 p:ltä 1902 on korvattava valtiopäivien myötävaikutuksella syntyneellä kielisäännöksellä, joka on rakennettava seuraaville perusteille:
    että itse kullakin on oikeus omalla kielellään, ruotsiksi tahi suomeksi, kääntyä maan tuomioistuimen tahi muun viranomaisen ("myndighet") puoleen sekä saada samalla kielellä pöytäkirjat, päätökset ja muut toimituskirjat;
    että tuomioistuinten ja viranomaisten, joiden virkatoiminta käsittää ainoastaan yhden kunnan tahi useampia kuntia, joilla on sama pöytäkirjakieli, tulee keskinäisessä ("inbördes") kirjevaihdossaan käyttää kunnallista pöytäkirjakieltä; mutta että kaikilla muilla viranomaisilla ja virkamiehillä on oikeus käyttää sitä kieltä, mikä kussakin erikoisessa tapauksessa paraiten edistää kirjoituksella tahi asiakirjalla aijottua tarkoitusta, tahi, jos niin tarpeelliseksi havaitaan, rinnakkain kumpaakin kieltä.
  2. Koska useimmissa maamme kaupungeissa ja monissa sen maalaiskunnissa molemmat kieliryhmät ovat huomattavammassa määrässä edustetut, on oikeuden ja kohtuuden mukaista, että kukin sellaisen kunnan jäsen, joka jossakin asiassa käyttää sen viranomaista tahi virkamiestä, saa toimituskirjat, olkoot ne mitä laatua tahansa, äidinkielellään, ruotsiksi tahi suomeksi. Maan kunnat ovat tämän mukaisesti katsottavat osaksi yksi- osaksi kaksi-kielisiksi. Säännöksi voidaan silloin asettaa, että kaupunki- ja maalaiskunnissa, joissa kielellinen vähemmistö muodostaa määrätyn osan, ehdollisesti viidennen osan, tahi, jollei se ole niin suuri, on luvultaan vähintäin 2 000 henkilöä hengille kirjoitetusta väestöstä, on kunnallinen pöytakirjakieli järjestettävä tasa-arvoisuusperiaatteen pohjalle;
    että muissa kaupungeissa ja maalaiskunnissa kunnallisena pöytäkirjakielenä on se kieli, jota enemmistö kunnan hengillekirjoitetuista jäsenistä puhuu, mutta että yksityisellä asianomistajalla tulee olla oikeus saada toimituskirjat laillisesti pätevänä sen kielisenä käännöksenä, jota kieltä hän on käyttänyt tahi jolla hän on pyytänyt saada toimituskirjat suoritetuiksi, siinä tapauksessa että vähemmistö muodostaa kymmenennen osan, tahi, jollei se ole niin suuri, luvultaan on vähintäin 1000 henkilöä hengillekirjoitetusta väestöstä, ja tulee kunnan muutoin korkeimmassa mahdollisessa määrässä koettaa turvata vähemmistön oikeutta.
  3. Pääsyä varten valtionvirkaan sekä sellaiseen kaupunginvirkaan, jonka asettamiseen ("inrättande") vaaditaan hallituksen vahvistus, olkoon vastaisuudessa kuten tähänkin asti hakijaan nähden voimassa laillinen velvoitus kyetä puheessa ja kirjoituksessa esteettömästi käyttämään molempia kotimaisia kieliä.
  4. Maan ruotsiapuhuvan väestön täytyy ehdottomana tarpeenaan ("kraf") pitää kiinni vaatimuksesta, että opetusta sen lapsille kaikessa vastaisuudessa annetaan heidän äidinkielellään, ei ainoastaan kansakouluissa, vaan myöskin korkeammissa, valtion niin hyvin opillista kuin ammatti-sivistystä varten todellisen tarpeen mukaan ylläpitämissä oppilaitoksissa.
  5. Ruotsalaisille yksityisille oppilaitoksille on maakunnan kielellisistä olosuhteista riippumatta myönnettävä valtioapua, laskemalla luokkaa kohti kohtuullinen alin keskioppilasluku, esimerkiksi kymmenen, älköönkä tällaiselta oppilaitokselta avustusta riistettäkö, ennen kuin monivuotinen kokemus on osoittanut, että vahvistettua keskilukua ei enää saavuteta.
    Valtioavun perusteet ovat laissa määrättävät.
  6. Ruotsalaisia kansanopistoja sekä muita sivistysyrityksiä ja sivistyslaitoksia tulee valtion kannattaa samoilla perusteilla kuin suomalaisiakin.
  7. Yliopistonopettajan velvollisuus tuntea myöskin ruotsin kieli on laissa säädettävä, täydentämällä voimassa olevia heidän suomen kielen taitoaan koskevia määräyksiä Yliopistossa, polyteknillisessä opistossa ja muissa korkeimmissa opetuslaitoksissa tulee opettajien itse valita opetuskielensä sekä siitä vapaasti sopia keskenään ja opiskelevien kanssa. Kuitenkin on henkilökohtainen opetus annettava oppilaalle tämän sivistyskielellä.

Yhteiskunnallisia kysymyksiä

  1. Ruotsalaisella kansanpuolueella on päätehtäviään maan ruotsalaisen väestön oikeuden ja edun puolustaminen. Erityisesti tahtoo puolue työskennellä lähentymisen aikaansaamiseksi ruotsiapuhuvan väestön eri ainesten kesken ja on luokkavastakohtien tasoittamiseksi koettava toimia koulujärjestelmän aikaansaamiseksi, joka olisi omansa säätyeroitukseen katsomatta kaikkiin kansankerroksiin välittämään yleistä kansalaissivistystä. Tässä tarkoituksessa on siirtymistä kansakoulusta oppikouluun mitä laajimmassa määrässä helpoitettava sekä pakollinen koulunkäynti ja valtioapua kunnille määrättävä. Tämän ohessa on käytännöllistä sivistystä mahdollisimman laajalti edistettävä myöskin kotitaloudellisella ("huslig") alalla ja naisten ammateissa.
  2. Koska erittäinkin ruotsiapuhuvalle väestölle on elinehto, että se pysyy maaseudulla kiintonaisesti asuttuneena ("bofast"), ovat pikaiset ja tehokkaat toimenpiteet toimeentulon edistämiseksi maanviljelyksessä ja muissa maamieselinkeinoissa erityisen tärkeät. Tässä tarkoituksessa on alempien ja korkeampien oppilaitosten kautta mitä suurimmassa laajuudessa tehtävä mahdolliseksi kehittyminen tähän kuuluville työaloille, osuustoimintaa edistettävä ja erityisiä luottolaitoksia muodostettava toivottavan maanhankinnan helpoittamiseksi sekä pikkuviljelyksen ja maamieselinkeinojen tukemiseksi. Mutkallisuudet maan palstoittamisessa ovat yksinkertaistutettavat ja jakotoimituksia helpoitettava siten, että valtio ottaa suorittaakseen melkoisen osan kustannuksista sekä suuremmassa määrässä kuin tähän saakka tyydyttää maanmittauslaitoksen ajanmukaiseksi kehittämisen tarvetta.
  3. Vähävaraisemmille on maanlohkomisen kautta maanomistaminen täydellä omistusoikeudella tehtävä mahdolliseksi sekä samoin vuokralainsäädännön uudistuksen kautta tilaisuutta valmistettava pysyväisempien vuokrausten saamiseen ja on veronvähennyksen ("skatteförmedling") kautta, erityisesti rannikkopitäjissä, huojennusta hankittava maataviljelevän väestön verokuormaan.
  4. Työlle ruotsalaisen väestömme kohottamiseksi henkisessä ja taloudellisessa suhteessa, sen valtiolliseksi herättämiseksi sekä ruotsalaisen sivistyneen luokan ja ruotsalaisen väestön syvien rivien välillä olevan kuilun tasoittamiseksi tulee niin hyvin Ruotsalaisen kansanpuolueen kuin itse kunkin sen jäsenen omistaa elävän ja toimehikkaan harrastuksensa, tiedossa että tämäkin on työtä koko isänmaan hyväksi.
  5. Tunnustaen saman oikeuden naiselle kuin miehellekin valtio- ja yhteiskuntaelämään vaikuttamiseen nähden, tahtoo Ruotsalainen kansanpuolue edistää sellaista naisen aseman oikeudellista ja taloudellista uudestaan muodostamista avioliitossa, perheessä, kunnassa ja valtiossa, joka on sopusoinnussa hänen valtiollisessa suhteessa täysi ikäiseksi tulonsa kanssa, tässä valvoen kaikkien naisten etuja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta.

Isänmaallisena puolueena Ruotsalainen kansanpuolue paheksuu kaikkea esiintymistä, niin asiaan kuin tapaan nähden, mikä syyllä voitaisiin katsoa olevan omansa herättämään vihamielisiä tunteita maan molempien kansallisuuksien välille ja heikontamaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta niiden kesken, sekä on valmis vilpittömään yhteistyöhön muiden ajatusryhmien kanssa kysymyksissä, joissa mielipiteet tarkoitusperästä ja keinoista sen saavuttamiseksi voivat yhtyä.