Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/554

Ruotsalainen kansanpuolue

Ruotsalaisen Kansanpuolueen Ohjelma


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Ruotsalaisen Kansanpuolueen Ohjelma
  • Vuosi: 1964
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

RUOTSALAISEN KANSANPUOLUEEN OHJELMA

(Hyväksytty puoluepäivillä Vaasassa 13-14.6.1964)

PERUSPERIAATTEET

Ruotsalaisen kansanpuolueen tehtävänä on Suomen demokraattisen ja parlamentaarisen hallitusmuodon puitteissa vahvistaa maan itsenäisyyttä ja turvallisuutta, parantaa kansalaisten aineellisia ja henkisiä elinehtoja sekä kehittää yhteiskuntaa suurempaan oikeudenmukaisuuteen ja sisäiseen eheyteen.

Ruotsalainen kansanpuolue haluaa koota ruotsinkielisen väestön isänmaallisella pohjalla, valvoa sen oikeuksia, suojella sen omaperäisyyttä, edistää sen sivistys ja yhteiskuntaelämää sekä turvata sen toimeentulon. Maalle on elintärkeätä suojella maan toista kansalliskieltä, ruotsin kieltä, ja ruotsinkielisen väestön kansallista asemaa hallitusmuodon säädösten mukaisesti.

Ruotsalainen kansanpuolue korostaa maan kaksikielisyydestä koituvaa hyötyä. Tämän mukaisesti on edistettävä kieliryhmien välisiä hyviä suhteita sivistyksellisellä vuorovaikutuksella, asiallisella tiedotustoiminnalla ja parantamalla kielitaitoa. Huolimatta erityistehtävästään ruotsinkielisen kulttuurin vaalijana Ruotsalainen kansanpuolue tukee vilpittömästi kaikkia toimenpiteitä suomenkielisen kulttuurin edistämiseksi. Suomen on osallistuttava suuremmassa määrin pyrkimyksiin edistää kansojen välistä yhteistyötä maailmanrauhan, sosiaalisen tasauksen ja kulttuurivaihdon hyväksi.

Puolue pitää pohjoismaista oikeusperinnettä ja yksityisten oikeuden kunnioittamista onnellisen yhteiskuntakehityksen perustana. Yhdenvertaisuus lain edessä-periaatetta on noudatettava, perustuslainmukaisia kansalaisoikeuksia kunnioitettava, tähdennettävä jokaisen mahdollisuutta tarkastaa viranomaisten toimintaa ja taisteltava vallan väärinkäyttöä vastaan.

Kristinuskon ja humanismin arvoja on kunnioitettava ja pidettävä voimassa. Uskonnollisilla yhteisöillä on oltava uskonnonvapauden periaatteiden mukainen täydellinen vapaus suorittaa hengellistä ja sosiaalista työtään.

Ruotsalainen kansanpuolue tukee pyrkimyksiä tuotannon lisäämiseksi, elintason kohottamiseksi ja kansalaisten taloudellisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Vapaa elinkeinoelämä on näiden pyrkimyksien perusta.

Yhteiskunnan toimenpiteet taloudellisella, sosiaalisella ja sivistyksellisellä alalla on suunnattava vähentämään eri yhteiskuntaryhmien sekä maaseudun ja taajamien välisiä eroja kysymyksissä, jotka koskevat toimeentuloa, koulutusmahdollisuuksia ja viihtyisyyttä. Valtion tehtäväpiirin laajentuminen ei saa vahingoittaa yksilön vapautta ja viihtyisyyttä. Kansalaisten muodostamien yhteisöjen itsemääräämisoikeutta on vahvistettava. Kunnallisen itsehallinnon merkitystä on korostettava.

Ruotsalainen kansanpuolue arvostaa ja tukee kansalaisten oikeutta ammatilliseen yhdistymiseen ja yhteisiin ammattillisiin toimenpiteisiin. Valvoessaan oikeutettuja etujaan on ammatillisten järjestöjen otettava huomioon vastuunsa myös koko yhteiskuntaan nähden. Joukkotaistelutoimenpiteitä, jotka vaarantavat yhteiskunnan turvallisuutta tai sen elintärkeitä toimintoja, ei voida hyväksyä. Järjestödemokratian ylläpitämiselle tulee osoittaa samaa huomiota kuin poliittiselle demokratialle.

HALLITUSMUOTO JA HALLINTO

Suomen demokraattisen ja parlamentaarisen hallitusmuodon tarkoituksena on toteuttaa kansan tahto sellaisena kuin se ilmenee vapaissa, yleisissä ja salaisissa vaaleissa. Hallitusmuodon edellyttämää eduskunnan, presidentin ja valtioneuvoston välistä vallantasapainoa ei saa horjuttaa. Valtiovallalle on taattava keinot laillisen yhteiskuntajärjestyksemme tehokkaaseen suojelemiseen. Maan valtiosääntöä ja yhteiskuntajärjestystä vastaan suunnattuja liikkeitä on vastustettava. Valtionhallinnon on taattava oikeusturva ja palveltava tehokkaasti kansalaisia. Viranomaisten ja virastojen on käsiteltävä asiat nopeasti ja joustavasti.

Lakien on oltava selviä ja havainnollisia sekä vastattava yhteiskunnan tarpeita ja kansalaisten oikeustajua. Lakia, joka kajoaa kansalaisten oikeusasemaan, ei saa säätää siten, että sillä on taannehtiva vaikutus. Riippumattomien valtion tuomioistuinten on puolustettava lakien noudattamista.

Virkanimityksissä on tarkoin otettava huomioon hallitusmuodon määräykset virkaylennysperusteista.

Kun uusia hallintoalueita muodostetaan tai kun jo olemassa olevien alueiden rajoja uudelleen järjestellään, on huolehdittava siitä, että, kuten hallitusmuoto edellyttää, ruotsinkielisiä asuma-alueita ei pirstota. Näiden alueiden on säilytettävä kielellinen luonteensa. Seutusuunnittelujärjestöjen on otettava huomioon sama periaate.

Suomenruotsalaisten kansankäräjät on tunnustettava kaikkien suomenruotsalaisten viralliseksi elimeksi.

Ahvenanmaan itsehallinnon merkitystä on korostettava ja sen erityisasemaa suojeltava.

Ruotsalainen kansapuolue pyrkii

  • vaaliuudistukseen, joka takaa edustajanpaikkojen oikeudenmukaisen jakautumisen ja suo jokaiselle kansalaiselle mahdollisuuden asuma-alueestaan riippumatta äännellään tukea suoraan sitä puoluetta, jota hän haluaa,
  • parantamaan eduskunnan mahdollisuuksia tarkastaa viranomaisten toimenpiteitä;
  • siihen että kielilain määräykset otetaan huomioon ja niiden laiminlyöntiin puututaan sekä huolehditaan siitä, että niillä viranomaisilla, jotka palvelevat molempia kieliryhmiä, on riittävä kielitaito,
  • siihen että valtion ja kunnan virkamiesten tasoa kohotetaan tarkoituksenmukaisella ja monipuolisella koulutuksella sekä sellaisilla, työ- ja palkkaehdoilla, jotka vastaavat virkamiehen yhteiskunnallista vastuuta;
  • siihen että poliisivoimat yhteiskunnan suojelemiseksi ovat riittävät sekä että niille annetaan sellainen koulutus ja sellaiset työehdot, että kykenevän henkilökunnan saantia edistetään, ja että kielitaito tällöin otetaan huomioon;
  • uudistuksiin, jotka tehostavat ja jouduttavat oikeudenkäyntimenettelyä;
  • lisäämään oikeusturvaa maan pakkolunastuksessa ja nopeampaan korvausten suorittamiseen;
  • siihen että ilmaista oikeusapua koskevaa lainsäädäntöä laajennetaan siten, että kansalaisten mahdollisuudet vedota tuomioistuimiin ja viranomaisiin eivät ole riippuvaisia taloudellisesta asemasta;
  • toimenpiteisiin, jotka vahvistavat asevelvollisten oikeusturvaa;
  • siihen että väestönsuojelua laajennetaan nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti.

Ulkopolitiikka

Suomen ulkopolitiikan päämääränä on turvata maan itsenäisyys ja vapaus. Suomen kulttuuri, yhteiskuntamuoto ja historiallinen yhteys Ruotsiin antavat maallemme itsestään selvän ja velvoittavan paikan Pohjois-maiden kansojen yhteisössä. Suomen maantieteellinen asema asettaa maan ulkopolitiikalle erityisiä vaatimuksia.

Johdonmukaista puolueettomuuspolitiikkaa on noudatettava ottaen huomioon solmitut sopimukset ja sen että maamme kuuluu Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Suomen ulkomaankaupan etuja on määrätietoisesti valvottava ja kauppavaihtoa kaikilla markkinoilla laajennettava.

Suomen on osallistuttava työskentelyyn maailmanrauhan hyväksi ja kansojen väliseen sivistykselliseen ja sosiaaliseen avustustyöhön.

Ruotsalainen kansanpuolue korostaa

  • selvästi osoitettava halunsa pysyä voimapoliittisten ristiriitojen ulkopuolella;
  • edistettävä Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteiden noudattamista ja työtä maailmanrauhan hyväksi;
  • määrätietoisesti pyrittävä vahvistamaan Pohjoismaiden kansojen yhteenkuuluvuutta, aktiivisesti tuettava Pohjoismaiden neuvoston toimintaa ja laajennettava pohjoismaista yhteistyötä kaikilla aloilla, joilla se suinkin on mahdollista;
  • pidettävä huolta siitä, että luottamuksellisia ja ystävällisiä suhteita Neuvostoliittoon lujitetaan ja laajennetaan;
  • kehitettävä monipuoliset yhteydet läntisiin maihin;
  • otettava aktiivisesti osaa niihin pyrkimyksiin, jotka edistävät kansojen välistä kanssakäymistä ja jotka tähtäävät toisten kansojen ja kulttuurien ymmärtämiseen;
  • osallistuttava taisteluun köyhyyttä ja puutetta vastaan kaikkialla maailmassa antamalla apua, joka on suhteellisesti yhtä suuri kuin muiden Pohjoismaiden antama avustus;
  • suojellakseen puolueettomuuttaan ylläpidettävä ajanmukaisia puolustusvoimia sopimusten ja velvoituksien mukaisesti.

YLEISET TALOUDELLISET KYSYMYKSET

Talouspolitiikka, kauppa, teollisuus ja merenkulku

Yhteiskunnan talouden tulee perustua tuottavaan työhön, yksityiseen omistusoikeuteen ja vapaaseen markkinatalouteen.

Yksityinen ja yleinen hyvinvointi saavutetaan työllä ja säästäväisyydellä. Säästäminen ja muulla tavoin tapahtuva pääoman muodostuksen turvaaminen ovat edellytyksiä teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kehittymiselle. Elinkeinoelämän terve kehitys muodostaa sosiaalisen ja sivistyksellisen edistyksen aineellisen pohjan.

Valtiovallan toimenpiteiden on taloudellisessa elämässä oltava joustavia ja pyrittävä turvaamaan maan toimeentulo ja yhteiskunnallinen kehitys, vakaannutettava rahanarvo sekä luotava kaikinpuoliset edellytykset taloudelliselle vaurastumiselle. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota maan taloudellisesti heikkoihin osiin.

Yhteiskunta on vastuussa kansalaisten toimeentulosta ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Aktiivisella työmarkkinapolitiikalla ja jatkuvalla taloudellisella suunnittelulla tulee valtion edistää työllisyyttä ja estää työttömyys.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • vapaaseen yritteliäisyyteen ja kilpailuun tasavertaisin perustein sellaisen valvonnan alaisena, joka estää epätervettä kartelli- ja monopolimuodostusta;
  • jatkuvaan teollistamiseen, kiinnittäen erityistä huomiota ruotsinkielisten seutujen toimeentulo-ongelmiin ja mahdollisuuksiin luoda niillä uusia työpaikkoja paikkakunnan väestölle;
  • herättämään kansalaisissa kiinnostusta reaalipääoman omistamiseen;
  • luomaan edellytykset yksityiselle säästämiselle ja vakaalle rahanarvolle;
  • parantamaan elinkeinoelämän pääoman saantia, myöskin ulkomaisten lainojen muodossa;
  • suomalaisten ja ulkomaisten yritysten laajempiin yhteistyömahdollisuuksiin.

Valtion talous ja verot

Taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi on valtiovallan noudatettava pidättyväistä ja kaukonäköistä budjettipolitiikkaa sekä suhdannetietoista pitkän tähtäimen talouspolitiikkaa. Julkisen talouden osuutta kansakunnan varoista on rajoitettava.

Valtion ja kuntien on harjoitettava sellaista veropolitiikkaa, joka ottaa oikealla tavalla huomioon koko yhteiskunnan, yksityisten kansalaisten ja elinkeinoelämän edut. Veropolitiikasta ei saa tulla tietä valtionkapitalismiin.

Valtion talouspolitiikkaa on harjoitettava siten, että kuntien kannettavaksi ei koidu uusia kohtuuttomia menoja.

Valtion ja kuntien liiketoiminta on paikallaan vain silloin, jos se suunnataan aloille, joilla yleinen hyöty tai työllisyys tai sosiaalinen turvallisuus niin vaatii. Tämän toiminnan on oltava hyvin suunniteltua, tarkan valvonnan alaista, ja sitä on harjoitettava liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Yhteiskunnan varoja ei saa käyttää epäterveeseen kilpailuun jo olemassa olevien yritysten kanssa. Mahdollisuuksia siirtää valtion yritysten osakkeita yksityisille on käytettävä hyväksi ja yritysten hoidon valvontamahdollisuutta parannettava.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • välittömän ja välillisen verotuksen järjestämiseen kantokyvyn mukaan siten määriteltynä, ettei työhalua tai yritteliäisyyttä ehkäistä;
  • veropoliittisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät säästämistä ja sijoitustoimintaa;
  • perheille myönteiseen veropolitiikkaan;
  • yksinkertaisiin ja yksiselitteisiin verotussäännöksiin;
  • siihen että oikeussuojaa verotuksessa parannetaan, jolloin erityisesti otetaan huomioon, että todistusvelvoitus epävarmoissa tapauksissa kuuluu veroviranomaisille;
  • siihen että osakeyhtiöiden voitonjaon kaksinkertaista verotusta vähennetään;
  • siihen että jatkuvasti ja erityisesti ennen laajakantoisia päätöksiä selvitetään se vaikutus, joka julkisen talouden piirissä tapahtuneilla tulonsiirroilla on ollut ja voi olla taloudelliseen kasvuun.

Ulkomaankauppa

Suomi on suuressa määrin riippuvainen viennistään ja tuonnistaan. Ulkomaankaupan kaikinpuolista kehittämistä on edistettävä ja maan kauppavaihdon asemaa vahvistettava. Niitä mahdollisuuksia, joita kansainvälisen kaupan kehitys ja markkinoiden integroituminen tarjoavat, on tarkoin seurattava ja tehokkaasti hyväksi käytettävä. Teollisuutemme on saatava toimia sellaisin edellytyksin, että se voi kilpailla ulkomaisen teollisuuden kanssa samoin ehdoin.

Tehokas ja kilpailukykyinen kauppalaivasto vahvistaa ulkomaankaupan asemaa. Merenkulullemme on luotava sellaiset edellytykset, että se voi kilpailla kansainvälisillä rahtimarkkinoilla.

Ruotsalainen kansapuolue pyrkii

  • ulkomaankaupan vapauteen ja suurempaan kansainväliseen yhteistyöhön;
  • määrätietoiseen toimintaan vientimme lisäämiseksi ja uusien markkinoiden voittamiseksi;
  • toimenpiteisiin, jotka edistävät monipuolista vientiin tähtäävää tuotantoa;
  • siihen että kauppalaivastolle annetaan tyydyttävät mahdollisuudet laajentaa ja uudenaikaistaa tonnistoaan.

Työmarkkinat

Jokaisella kansalaisella on oikeus työhön ja toimeentuloon.

Työmarkkinapolitiikan on edistettävä täystyöllisyyttä, tuottavuutta sekä elinkeinoelämän ja hallinnon järkiperäistämistä. Työpanoksen ja ammattitaidon on oltava palkkauksessa ratkaisevana yhteiskunnassa.

Yhteiskuntajärjestelmämme edellyttää vastuullisia ja puoluepoliittisesti sitoutumattomia työmarkkinajärjestöjä. Vapaat sopimukset luovat hyvän pohjan työlainsäädännön kehitykselle sekä myötävaikuttavat työrauhaan ja neuvottelumenettelyyn.

Palveluksessa olevien turvallisuudelle on erittäin tärkeätä, että yritykset ovat hyvin hoidettuja. Toimessa olevien mahdollisuus saada selvyyttä yrityksen toiminnasta samoin kuin sisäinen tiedotustoiminta myötävaikuttavat turvallisuuden ja etuyhteisyyden tunteeseen; näihin on kiinnitettävä suurempaa huomiota. Työelämässä esiintyviin inhimillisiin ongelmiin on kiinnitettävä huomiota. On pidettävä kiinni samanarvoisuusperiaatteesta, kun on kysymys samanarvoisesta työpanoksesta. Nais- ja miestyövoimalle on annettava samat sijoittumisen ja ylenemisen mahdollisuudet.

Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kohotessa on myöskin työntekijöiden vapaa-aikaa ja lomaetuja lisättävä. Työajan pituuden yksilökohtaista vaihtelua on helpotettava. Eri alojen työvoiman tarve sekä aivan uusien ammattien synty on otettava huomioon riittävän laajasti ammattikoulutuksessa. Uudelleenkoulutuksen ja jatkokoulutuksen mahdollisuuksia on lisättävä.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • rakentavaan yhteistyöhön vapaiden työmarkkinajärjestöjen kanssa erityisesti innostarnalla puolueen jäseniä aktiivisesti osallistumaan niiden toimintaan ja myöskin siellä tehokkaasti valvomaan ruotsinkielisten etuja;
  • joustavampaan neuvottelujärjestykseen ja laajennettuun neuvotteluoikeuteen työselkkauksissa myöskin julkisella sektorilla;
  • yhteisten pohjoismaisten työmarkkinoiden ylläpitämiseen ja laajentamiseen;
  • siihen, että kielitaitoon kiinnitetään laajemmassa määrin huomiota toimeen otettaessa ja palkkaa määrättäessä;
  • siihen että kaikki osapuolet noudattavat irtisanomisajan määräyksiä ja että laaditaan selvitys turvan luomiseksi mielivaltaista irtisanomista vastaan;
  • siihen että vahvistetaan työnvälityksen asemaa yhteiskunnassa ja sen osapuolten tietoisuudessa; - siihen että ne yksityiset järjestöt ja koulut, jotka antavat ammattikoulutusta, saavat yhteiskunnan taloudellista tukea;

MAASEUTU JA SEN ELINKEINOT

Yleisiä näkökohtia

ElinkeinoelämäItään monipuolisella, elinvoimaisella maaseudulla on mitä tärkein merkitys ruotsalaiselle Suomelle. Ruotsalaisten asuttamat maa-alueet on säilytettävä ruotsinkielisten omistuksessa.

Sille työvoimalle, joka vapautuu maanviljelyksen järkiperäistämisen vuoksi, on Siinä määrin kuin se on mahdollista hankittava työtä muiden elinkeinojen piirissä maaseudulla. Elinkeinoelämää on sen vuoksi kehitettävä monipuolisesti, pien- ja keskisuurta teollisuutta luotava sekä kiinnitettävä huomiota sellaisiin maaseudulle soveltuviin elinkeinoihin kuten turkiseläinten- ja siipikarjanhoitoon, puutarhanhoitoon ja muihin erityisviljelyksiin.

Siirtolaisuus ja maaseudun autioituminen muodostavat vakavan ongelman suomenruotsalaisten olemassaololle. Toimenpiteisiin siirtolaisuuden syiden poistamiseksi on ryhdyttävä. Kaukonäköisellä yhteiskuntasuunnittelulla on ehkäistävä vaestön vähenemisen vahingolliset seuraukset.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • maaseudun taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojen kehittämiseen siten, että taajamien ja maaseudun etuisuuksien välistä eroa yhä enemmän tasoitetaan;
  • herättämään mielenkiintoa maanviljelykseen yritysmuotona ja tekemään selkoa niistä maanomistusolojen muutoksista, joita yhteiskunnan rakennemuutokset tuovat tullessaan sekä vahvistamaan ja tukemaan suomenruotsalaisten maapolitiikan elimiä samoin kuin suuntaamaan huomiota maanviljelijöiden ammattikoulutuksen tarpeeseen;
  • lisäämään kuntien panosta asutuskysymyksissä ja muissa maakysymyksissä;
  • toimenpiteisiin, jotka helpottavat sukupolvien vaihtumista maanviljelyksen piirissä;
  • siihen että syrjässä sijaitsevien tilojen rasitukset tienpito-, kuivatus-, sähkönjakelu- ja puhelinyhteyskysymyksissä tasoitetaan;
  • siihen että puutarhaviljelyn ja turkiseläinhoidon kokeilutoimintaan ja neuvontaan sekä näiden alojen ammattikasvatukseen kiinnitetään enemmän huomiota, ja että luodaan yhteisiä laitoksia markkinoinnille.

Maanviljelys

Maatalouspolitiikan tavoitteena on maan saattaminen omavaraiseksi maataloustuotteissa. Se on määriteltävä ottaen asiallisesti huomioon sekä väestöpoliittiset näkökohdat että työllisyyden. Kotimarkkinat on periaatteessa varattava kotimaiselle maataloustuotannolle.

Elinvoimaisten perheviljelmien syntymisen edistämiseksi on maanviljelyksen sisäiseen ja ulkoiseen järkiperäistämiseen kiinnitettävä yhä suurempaa huomiota.

Valtion luotonanto maataloudelle on suunnattava etupäässä siten, että annetaan perusluottoja ja että helpotetaan ulkoista järkiperäistämistä.

Maatalouden hintataso on määrättävä erityisillä laeilla. Nämä on laadittava siten, että tuloerot maanviljelijöiden ja vastaavien yhteiskuntaryhmien välillä tasoitetaan, sekä siten, että maanviljelyn edellytykset maan eri osissa otetaan huomioon. Hintalainsäädäntöä on täydennettävä tukipolitiikalla pienviljelmien toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi samoin kuin alueilla, joilla luonnon suomat edellytykset viljelyyn ovat huonot. Raja avustusta saavien ja avustuksetta jäävien välillä ei saa olla liian jyrkkä.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • estämään viljelmien jatkuvan pirstomisen;
  • siihen että valtion lainaa on saatavissa suurempien viljelmien luomiseen samoin kuin lisämaan ostoon ja sisarosuuslainoihin, ja että pinta-alarajaa näiden lainojen saamiseksi huomattavasti kohotetaan;
  • toimenpiteisiin, jotka tähtäävät maanviljelyksen sisäiseen järkiperäistämiseen kuten kuivattamiseen, salaojitukseen ja kivenraivaukseen sekä maanviljelyn koneellistamiseen ja tarkoituksenmukaisten rakennusten rakentamiseen;
  • siihen että yhteiskunta antaa vientitukea sille maanviljelystuotteiden ylijäämälle, jota syntyy edullisina satovuosina jatkuvaan omavaraisuuteen pyrittäessä;
  • siihen, että varastoidaan tarpeeksi suuria määriä elintarvikkeita, rehua ja siemenviljaa;

Metsätalous

Metsätalouden kehittäminen on elintärkeää maan taloudelle. Metsätaloudella on ratkaiseva osa maataloudessa; ja tehokas, uudenaikainen metsänhoito antaa metsänomistajille suuremmat työtulot.

Tilussuhteiltaan hyvin suunniteltuja viljelmiä on luotava ja kiinnitettävä suurempaa huomiota toimenpiteisiin, jotka kohottavat metsien tuottoa.

Ruotsalaisilla asuma-alueilla olevat metsät, jotka suurimmaksi osaksi sijaitsevat rannikko- ja saaristoseuduilla, vaativat erityistä huomiota metsänhoidon kannalta.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • siihen että metsätalouteen sen suuren kansantaloudellisen merkityksen vuoksi kiinnitetään enemmän huomiota;
  • siihen että luodaan yhteisiä metsänparannustoimenpiteiden muotoja;
  • siihen että lisätyn valtionavun turvin kiirehditään kuivatuksia erityisesti Pohjanmaan rämettyneillä metsämailla;
  • edistämään järkiperäistä metsänviljelytyötä, kuten istutusta, kylvöä ja lannoitusta;
  • siihen että laajennetaan metsätieverkostoa;
  • siihen että metsäntutkimus, valistustoiminta sekä metsätalouden teknillisen henkilökunnan koulutus saa tarpeeksi varoja;
  • edistämään metsänomistajien ja metsätyömiesten ruotsinkielistä ammattikoulutusta.

Saaristo ja kalastus

Saaristo elää murroskautta. Kalastus muuttaa luonnettaan uusien pyydystysmenetelmien tullessa käyttöön. Suuri osa saaristoa muuttuu luonteeltaan yhä enemmän virkistysalueeksi. Tämä rakennemuutos on väistämätön, ja siitä voi koitua saariston väestölle huomattava tulolähde, niin että saaristo pysyy elävänä ja tuottavana osana maata. On erityisen tärkeää, että kunnat kaukonäköisellä suunnitteIua estävät rumentavan ja ala-arvoisen asutuksen. Saariston luonnonarvoja on varjeltava .

Valtion on kohdistettava saaristoon samaa huolenpitoa kuin pohjoiseen ja itäiseen rajaseutuun, mitä tulee tieverkostoon, risteyskohdista uloimpiin saaristoalueisiin johtaviin liikenneyhteyksiin, puhelinyhteyksiin ja sähköistämiseen.

Kalastus on otettava huomioon tärkeänä elinkeinohaarana, ja sen tuotantoa on lisättävä tarpeellisilla toimenpiteillä. Kalastuksen kannattavuus on epävarmaa sen kausiluontoisuuden, luonnonolosuhteiden ja puutteellisesti järjestetyn kalakaupan vuoksi. Kalastajien on ammattikuntana saatava sama turva kuin muiden vastaavien ryhmien.

Ammattikalastajien kalastusvesien saanti on turvattava. Vastakohtaisuudet urheilukalastuksen ja ammattikalastuksen välillä on tasoitettava joustavilla määräyksillä.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • siihen että saariston hyväksikäyttöä virkistysalueena suunnitellaan ottaen huomioon saariston luonnonolosuhteet ja perinteelliset elintavat;
  • siihen että valtion hallintoa kalastuselinkeinon alalla laajennetaan, ja että tälle elinkeinolle suodaan itsenäisempi asema;
  • edistämään valtion tai valtion tukemien halpakorkoisten lainojen saantia ammattikalastajille aluksia ja tarvikkeita varten;
  • edistämään lakiin sidottua järjestelmää, joka turvaa kalastajaväestön toimeentulomahdollisuudet;
  • edistämään toimenpiteitä, jotka lisäävät arvokalakantaa;
  • siihen että rakennetaan kalasatamia ja merkitään kalastusreittejä;
  • siihen että menekin edistämiseksi ryhdytään toimenpiteisiin kalan järkiperäisen varastoinnin, jalostamisen ja jakelun hyväksi;
  • siihen että kalastajaväestön ammattikoulutusta ja neuvontaa parannetaan.

SOSIAALIPOLITIIKKA JA SOSIAALINEN TYÖ

Yleisiä näkökohtia

Jokaisen kansalaisen on saatava tuntea sosiaalista turvallisuutta. Yhteiskunnan lisääntyneen varallisuuden on tultava kaikkien osaksi. Henkisesti ja ruumiillisesti vajaakykyisten on saatava ihmisarvon mukaiset elinehdot.

Yhteiskunnan sosiaaliset ongemat on ratkaistava aktiivisella sosiaalipolitiikalla ja aktiivisella sosiaalisella työllä. Sosiaalipoliittisten uudistusten ja huoltotoiminnan laajentamisen tulee perustua yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, ja koulutetun henkilökunnan tulee huolehtia kenttätyöstä.

Sosiaalipolitiikan on suojeltava yksilöä elämän ulkoisilta vaaroilta ja taattava kohtuullinen elintaso kaikille kansalaisille sekä tehtävä mahdolliseksi pitää työkykyiset jatkuvasti työelämän piirissä.

Sosiaaliavustusjärjestelmässä on yksityisen vastuu ja panos otettava huomioon.

Sosiaalivakuutuksessa on yhteiskunnan lisääntyneen varallisuuden turvin kehitettävä jo olemassaolevia vakuutusmuotoja kuten kansaneläkettä, työeläkettä ja sairasvakuutusta sekä lapsilisäjärjestelmää.

Avohuolto on laajennettava tärkeäksi laitoshuollon vaihtoehdoksi.

Sairaaloiden ja hoitolaitosten on otettava huomioon ruotsinkielisten potilaiden ja asiakkaiden oikeus tulla palvelluiksi omalla äidinkielellään.

Itsenäisille yrittäjille on hankittava mahdollisuus yhdenvertaisiin sosiaalisiin etuihin, joita samalla tulotasolla oleva palkansaaja nauttii.

Perhe, lapset, asunto

Koti ja perhe ovat yhteiskunnan perusta. Perhepolitiikan tehtävänä on luoda edulliset ulkoiset edellytykset kotielämälle, jolloin myöskin perheenemäntien taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä eläketurvan tarve on otettava huomioon. Vanhempien vastuuta lasten kasvatuksessa on korostettava.

Yhteiskuntasuunnittelussa ja asuntojen rakentamisessa on luotava lapsille ja perheille myönteinen ympäristö, ja yleisin varoin tuettua asuntotuotantoa on jatkettava. Erityisesti on harkittava ja laajennettava asuntolainajärjestelmää. Asumiskustannuksia on alennettava pitämällä tonttien hinnat sekä tonttien vuokrat kohtuullisina ja rakentamalla järkiperäisesti. Kohtuuton voitontavoittelu ei saa kohottaa asumiskustannuksia. Asunto-osakkeiden merkitsijöille on varattava lakisääteinen oikeus valvoa asunnonrakentamista alusta pitäen, jotta estettäisiin epäoikeudenmukainen yksityinen voitto. Erimuotoista sosiaalista asuntotuotantoa on edistettävä.

Kuluttajien valistamiseen on kiinnitettävä suurempaa huomiota, ajatellen sen merkitystä kodin taloudelle.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • siihen että perhe-eläke ulotetaan ryhmiin, jotka eivät vielä sitä nauti;
  • luomaan kunnallisten kodinhoitajien avulla suurempia mahdollisuuksia kotiapuun;
  • siihen että päiväkoteja, lastenseimiä ja leikkikouluja perustetaan riittävästi;
  • siihen että nuorison vapaa-aikaan sekä koulutukseen ja nuoriso-ohjaajien kiinnittämiseen pannaan enemmän huomiota, ja että tuetaan toimenpiteitä, jotka edistävät nuorison kaikenpuolista kehittämistä;
  • siihen että yhteiskunta ottaa paremmin huomioon lasten ja nuorison mielenterveydellisen neuvonnan;
  • siihen että laajennetaan kehitykseltään vajavaisten lasten laitoshoitoa;
  • edistämään asuntopolitiikkaa, joka tekee mahdolliseksi tilavat perheasunnot kohtuullisin kustannuksin;
  • siihen että yhteiskunnan asuntotuotannolle antama tuki suuremmassa määrin kohdistetaan vuokratalojen rakentamiseen.

Vanhustenhuolto

Kohoava keski-ikä johtaa siihen, että vanhusten osuus väestön määrästä lisääntyy. Yhteiskunnassa, jossa sisäinen muuttoliike kasvaa, vanhukset joutuvat entistä useammin eroon perheyhteydestä. Tämä kehitys asettaa yhä suurempia vaatimuksia yhteiskunnalle sen pyrkiessä pitämään huolta vanhuksistaan.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • siihen että tarkistetaan niitä perusteita, johon saakka kansaneläkettä maksetaan, ja että tällöin korotetaan sitä tulorajaa, johon saakka täysi tukieläke maksetaan; tämän rajan tulee koskea kaikenlaisia tuloja;
  • hankkimaan vuokra-avustusta ja eläkekoteja vanhuksille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa;
  • siihen että vanhusten avohuoltoa laajennetaan lisäämällä kotiaputoimintaa ja kotisairaanhoitoa;
  • siihen että askarteluongelmat otetaan huomioon eläkkeelle siirtymisvaiheessa, ja että tyydytetään eläkeläisten virkistyksen tarve;
  • lisäämään tutkimusta, joka koskee vanhenemiseen liittyviä sairauksia, sekä erityisosastojen perustamista yleisiin sairaaloihin tai erityisten sairaaloiden perustamista jatkuvan hoidon tarpeessa oleville;
  • siihen että vanhuusvähennys verotuksessa arvioidaan siten, että se nousee iän mukana.

Terveydenhuolto ja sairaanhoito, invalidihoito

Sairaanhoitomme laajentamisen tulee jatkua. Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan tarve on pikaisesti tyydytettävä koulutusta lisäämällä. Sairaalalaitos on järjestettävä siten, että ruotsinkielisen väestön oikeudenmukaiset tarpeet otetaan huomioon.

Ennakolta ehkäisevällä terveystarkastuksella ja suuremmalla terveydenhoidollisella valistuksella on perustava merkitys kansan terveydelle.

Ruumiillisesti ja henkisesti vajaakykyiselle on mahdollisimman suuressa määrin hankittava tilaisuus hänelle soveltuvaan työhön ja itsestään huolehtimiseen.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • siihen että sairaaloiden henkilökunnan saantia parannetaan toteuttamalla yleisemmin osapäivätyö;
  • toimenpiteisiin, jotka helpottavat avosairaanhoitoa kodeissa;
  • siihen että henkisesti sairaiden huoltoa kehitetään nykyaikaisten periaatteiden mukaan;
  • lääkkeiden valmistuksen ja maahantuonnin tehokkaaseen valvontaan;
  • edistämään ammattiterveydenhoidollisia toimenpiteitä ja ammattilääketieteellistä tutkimusta;
  • siihen että osittain työhön kykenevät saavat mahdollisuuden heille soveltuvaan työhön;
  • siihen että ammattikoulutusta invalidihuollossa vahvistetaan ja täydennetään sekä että ammattikoulutuksen saaneille invalideille todella hankitaan tilaisuus harjoittaa ammattiaan.

Erityisiä sosiaalisia ongelmia

Yhteiskunnan eräs perustehtävä on taistella rikollisuutta vastaan. Nuorisorikollisuutta on ennakolta ehkäistävä toimenpiteillä, jotka edistävät viihtyisyyttä ja yhteiskuntaan sopeutumista. Ihmisarvon kunnioittamisen periaatteen tulee ulottua myöskin niihin henkilöihin, joiden epäsosiaaliseen käyttäytymiseen yhteiskunnan on puututtava.

Kansanraittiutta on edistettävä, ja alkoholinkäytön vahingollisia seurauksia vastustettava. Tieteellistä tutkimusta ja asiallista valistustyötä alkoholikysymyksessä on tuettava. Alkoholistihuolto vaatii entistä suurempia panoksia yhteiskunnalta.

Ruotsalainen kansanpuole pyrkii

  • tehokkaaseen ja järkiperäiseen rikollishuoltoon, joka perustuu krimilogiseen tutkimukseen;
  • siihen että kansalaisluottamuksen menetys rikoksen seuraamuksena poistetaan,
  • siihen että suljettujen huoltolaitosten tarkkailua ja siellä olevien henkilöiden oikeussuojaa tehokkaasti vahvistetaan sekä että olosuhteet näissä laitoksissa tehdään inhimilllisemmiksi;
  • siihen että luodaan uusia vaihtoehtoja nykyiselle laitoshoidolle alkoholisti- ja rikollishuollossa;
  • siihen että ehdollisesti tuomittujen ja ehdonalaisessa vapaudessa olevien valvontaa parannetaan, ja että heidät sopeutetaan vapauteen ja työhön rikollishuollon, työnvälityksen ja sosiaalihuollon järjestelmällisellä yhteistoiminnalla.

KULTTUURI- JA KOULUPOLITIIKKA

Yleisiä näkökohtia

Avarakatseinen kulttuuri- ja koulupolitiikka on eräs yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä ja edellytys yleisen hyvinvoinnin kehitykselle. Kulttuurityö on edelleen rakennettava sille perustalle, joka laskettiin kansallisen kulttuurin kehityskautena, johon kuului suomalaisen ja ruotsalaisen aineksen välinen huomattava vuorovaikutus. Meidän panoksemme sivistyselämässä tulee olla samanaikaisesti sekä pohjoismaisesti että kansainvälisesti suuntautunut.

Yhteiskuntaelämän eri aloilla toimivat suomenruotsalaiset järjestöt muodostavat lujan perustan suomenruotsalaiselle kulttuurille ja sen kehitykselle.

Suomenruotsalaisessa kulttuuripolitiikassa on erityisen tärkeää, että käytetään tarkoituksenmukaisesti hyväksi henkilökohtaisia ja taloudellisia voimavaroja, että yhtenäistetään toiminta eri yhteisöissä ja yrityksissä sekä että helpotetaan niiden välistä yhteistyötä.

Suomenruotsalaisten on osoitettava äidinkieltään kohtaan erityistä huolenpitoa.

Koululaitos ja sen uudistaminen

Koulun on, paitsi että se antaa tietoja ja taitoja, myöskin edistettävä persoonallisuuden kaikinpuolista kehitystä sekä myötävaikutettava sosiaalista ja sivistyksellistä vastuuta tuntevien kansalaisten kasvattamiseen. Kaiken kasvatuksen on tähdättävä lähimmäisten ja demokratian arvojen ymmärtämiseen.

Koululaitostamme on jatkuvasti uudistettava siten, että koulun henki ja yleinen organisaatio vastaavat ajan vaatimuksia. Koulu-uudistuksen edellytyksenä ovat monipuolinen, kylliksi laaja ja puolueettomasti selvitetty kokeilutoiminta, tehostettu ja uudenaikaistettu opettajakoulutus sekä laajennettu kasvatusopillinen tutkimus.

Koululaitoksen uudistamisessa on pyrittävä siihen, että koko nuoriso asuinpaikasta ja sosiaalisista eduista riippumatta saa yhdenmukaiset koulutus- ja kehittymismahdollisuudet. Samalla on eduksi kulttuurille, että voidaan myöntää poikkeuksia koulujärjestelmän yleisestä yhtäläistämisestä, ja suodaan tilaa yksityisille aloitteille kokeilutoimintaan. Ruotsinkielisille kouluille ruotsalaisten asuma-alueiden ulkopuolella on varmistettava jatkuvat työmahdollisuudet.

Jokaisen yksilön on saatava mahdollisuus valita koulutustie ja elämänura henkilökohtaisten edellytystensä sekä kiinnostuksensa ja etujensa mukaan. On pantava kylliksi huomiota ammatin valintaan ja ammatinvalinnanohjaukseen.

Jokaiselle nuorelle ihmiselle on varmistettava peruskoulutus - käytännöllinen tai teoreettinen - joka voi antaa turvatun toimeentulon.

Opetuksen on edistettävä maan koko väestön suurempaa käytännöllistä taitoa molemmissa kansalliskielissä.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • edistämään maksutonta koulujärjestelmää, linjajakoista oppivelvollisuuskoulua, joka on yhdeksänvuotinen ja antaa nykyisen keskikoulumme tiedot;
  • siihen että tämä uusi koulujärjestelmä toteutetaan niin, että tarkoituksenmukaisiksi osoittautuvat koulumuodot saavat mahdollisuudet toimia ja riittävästi valtion apua;
  • siihen että koululaitoksen uudelleen järjestelyssä menetellään kyllin joustavasti niillä seuduilla ja paikkakunnilla, missä maantieteelliset tai kielelliset olosuhteet sitä vaativat;
  • siihen että maksuton opetus ulotetaan kaikkiin koulumuotoihin niin pitkälle kuin se on mahdollista;
  • siihen että lukion asemaa vahvistetaan ja että se suunnataan valmistamaan nuorisoa jatkamaan korkeampia opintoja;
  • siihen että käytännöllistä ja teknillistä koulutusta laajennetaan ja että ruotsinkielisten oikeutetut edut tällöin tyydytetään;
  • siihen että laajennetaan ammatillista opintietä käyneiden mahdollisuuksia suorittaa akateemisia tutkintoja;
  • edistämään kuntien välisiä joustavia yhteistyömuotoja kouluasioissa;
  • siihen että oppilashuoltoa ja ammatinvalinnanohjausta edistetään;
  • siihen että lastentarhat liitetään hallinnollisesti koululaitokseen;
  • siihen että koulutoimi ja ammattikoulutus järjestetään yhteisen korkeimman johdon alaisuuteen, jonka on saatava tarpeelliset toimintaedellytykset;
  • siihen että ruotsinkielisen koulutoimen erityistarpeet tyydytetään itseoikeutetulla edustuksella asianomaisissa viranomaisissa ja elimissä;
  • siihen että koulujen paikalliset ja alueelliset johtoelimet on jaettu kielellisellä pohjalla;
  • siihen että koulu jo varhaisella asteella antaa toisen kotimaisen kielen opetusta;
  • siihen että oppivelvollisuusasteella olevat oppilaat kotimaisissa kielissä hankitun taidon lisäksi saavat perustiedot jossakin suuressa kulttuurikielessä, jolloin erityistä painoa pannaan käytännölliseen kielitaitoon;
  • siihen että kouluopetus nykyistä suuremmassa määrin suunnataan perehdyttämään oppilaat nyky-yhteiskuntaan ja sen historiaan.

Tiede ja akateeminen koulutus, taide, kansansivistys

Tieteelle ja korkeakouluopetukselle, kirjallisuudelle ja taiteelle sekä kansansivistystyölle on taattava vapaus ja suotuisat työskentelymahdollisuudet.

Yksityisten korkeakoulujen, tieteellisten laitosten ja seurojen valtionapu ei saa aiheuttaa puuttumista niiden itsemääräämisoikeuteen eikä niiden mahdollisuuksiin toimia itsenäisesti tarkoitusperiensä hyväksi.

Vapailla aatteellisilla järjestöillä on demokraattisessa yhteiskunnassa kokoava, kasvattava ja elvyttävä vaikutus. Kansansivistystyöllä ja aikuiskasvatuksella on keskeinen merkitys yhteiskunta- ja kulttuurikysymyksiin perehdyttämisessä ja kouluopetuksen täydentämisessä. Kansan-, työväen- ja kansalaisopistoilla sekä muilla vastaavilla opintomuodoilla on tärkeä merkitys tutkinnottomina valistusteinä.

Liikuntakasvatusta, vapaa-ajan toimintaa ja virkistystä edistävät järjestöt myötävaikuttavat suuressa määrin nuorison ja kansalaisen tasasuhtaiseen kehitykseen.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • siihen että korkeakouluja laajennetaan niin nopeassa tahdissa kuin kaukonäköinen suunnittelu ja pätevän opettaja- ja tutkijavoiman saanti sallivat;
  • siihen että suomenruotsalaisille tutkijalahjakkuuksille valmistetaan tyydyttävät mahdollisuudet antaa panoksensa tieteiden kehitykseen;
  • siihen että Helsingin yliopiston ja muiden valtion korkeakoulujen ruotsinkieliselle opetukselle samoin kuin Åbo akademin ja ruotsinkielisten kauppakorkeakoulujen opetukselle osoitetaan huolenpitoa, ja että niille suodaan riittävät kehitysmahdollisuudet kiinnittäen tällöin erityistä huomiota koulutukseen teknillisissä ja lääketieteellisissä tieteissä;
  • edistämään pohjoismaista ja kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä;
  • siihen että yhteiskunta turvaa luovan taiteellisen toiminnan tehokkaalla apurahajärjestelmällä ja muilla tukimuodoilla, jolloin suomenruotsalaisten taiteilijoiden, säveltäjien ja kirjailijoiden mahdollisuudet suorittaa osuutensa otetaan huomioon;
  • siihen että valtio ja kunnat tukevat enemmän kansanopistoja ja muuta vapaaehtoista sivistystyötä sekä toimenpiteitä, jotka vilkastuttavat vapaiden aatteellisten järjestöjen toimintaa;
  • siihen että kunnallista kirjastotoimintaa edistetään;
  • siihen että yhteiskunnan tuki urheilutoiminnalle annetaan etupäässä silmällä pitäen suuremman ymmärtämyksen herättämistä ruumiinharjoituksiin ja ulkoiluun osana tervettä elämänmenoa ja nuorison vapaa-ajan toimintaa;
  • edistämään valtion hallinnon parempaa yhtenäisyyttä koulun ulkopuolelle jäävän kulttuurielämän osalta;
  • siihen että opiskelevalle nuorisolle hankitaan huomattavasti paremmat mahdollisuudet apurahoihin ja lainoihin, ja siihen että opiskelijoiden asunto-olosuhteisiin ja sosiaaliseen huolenpitoon pikaisesti kiinnitetään paljon suurempaa huomiota;
  • siihen että ne menot, jotka koituvat omasta tai perheenjäsenen koulunkäynnistä ja koulutuksesta, tulisi korvata tuntuvalla vähennyksellä verotuksessa,
  • siihen että kulttuuritarkoituksiin tehdyt lahjoitukset antavat suuremman oikeuden vähennyksiin verotuksessa.

Lehdistö, radio, televisio

Ruotsalainen kansanpuolue korostaa ajatuksen- ja sananvapauden periaatetta sanomalehdistön, radion ja television sekä muiden joukkotiedotusvälineiden avulla tapahtuvassa mielipiteenmuodostuksessa ja kulttuurin välityksessä. Puolue pitää erittäin tärkeänä vapaata kansalaisten mielipiteenmuodostusta ja julkista keskustelua, joka tapahtuu aktiivisen ja vastuuntuntoisen sanomalehdistön välityksellä.

Radio- ja televisiotoimintaa ei saa rajoittaa valtion tai yksityisen monopoliksi. Toimilupaa myönnettäessä on vaadittava riittävät takeet ohjelman tiedottavasta, opettavasta ja kulttuuria välittävästä sisällöstä. Ohjelmien yhteydessä on otettava huomioon puolueettomuuden vaatimus ja vähemmistön oikeudet. Valtiovallan velvollisuus on valvoa tätä toimintaa siten, että se on lain ja hyvien tapojen mukainen.

Ruotsalainen kansanpuolue vaatii

  • että ruotsinkielisen väestön radio- ja televisio-ohjelmien tarve on tyydytettävä samojen perusteiden mukaan kuin suomenkielisen väestön.

KUNNALLISET KYSYMYKSET

Kunnallinen itsehallinto ja yhteiskuntasuunnittelu

Kunnallista itsehallintoa ja luottamusmiesten vaikutusta kunnallishallintoon on vahvistettava demokratian ilmaisuna.

Jos luodaan korkeamman asteisia itsehallintoyhdyskuntia, on ruotsinkielinen väestö yhdistettävä yksikieliseen ruotsalaiseen maakuntaan tai muuhun itsehallintoalueeseen.

Kuntien on kaukonäköisellä yhteiskuntasuunnittelulla ja aktiivisella maapolitiikalla pyrittävä yhteiskuntarakenteen tarkoituksenmukaiseen suuntaamiseen. Pienehköjen taajamien syntyä on suosittava ja pyrittävä ruotsinkielisten ryhmäasutukseen; tällä on mitä suurin merkitys suomenruotsalaisten tulevaisuudelle.

Kuntien välinen yhteistyö on välttämätöntä. On pyrittävä suurempiin kuntayksikköihin, mikäli siten voidaan luoda elinkelpoisempia kuntia. Erityistä painoa on pantava kuntien oikeuteen luoda itse tulevaisuutensa ja määrätä kehityksensä suuntaviivat.

Yhä tähdellisemmäksi yhteiskunnan tehtäväksi tulee suojella pohjavesivaroja ja ryhtyä toimenpiteisiin pohjaveden, järvien, vesistöjen ja rannikoiden meriveden saastumisen ehkäisemiseksi.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • siihen että kunnallisten luottamusmiesten koulutukseen omistetaan suurempaa huomiota;
  • siihen että kunnallista suunnittelua hoidetaan pitkäaikaisten toimintaohjelmien mukaisesti;
  • siihen että kunnat hyvissä ajoin hankkivat maata ja suunnittelevat sen käytön, luovuttaakseen sen jälkeen alueita asumis- ja teollisuustarkoituksiin;
  • siihen että kunnat laativat yleissuunnitelmia, ja että luodaan kunnallisia keskuksia;
  • siihen että väestön viihtyvyys otetaan kylliksi huomioon aineellisiin ja taloudellisiin tekijöihin perustuvassa yhteiskuntasuunnittelussa;
  • siihen että yhteiskuntasuunnittelu tyydyttää kasvavan liikenteen tarpeen;
  • siihen että rakennettaessa liikenneväyliä otetaan kylliksi huomioon liikenneturvallisuusnäkökohdat ja lasten sekä vanhusten suojan tarve liikenteessä;
  • siihen että kunnat harjoittavat aktiivista kulttuurimuistojen, maiseman- ja luonnonsuojlua, kiinnittävät huomiota vapaa-ajan viettoalueiden luomiseen sekä tukevat matkailua edistäviä toimenpiteitä;
  • siihen että perustetaan tarpeellisia puhdistuslaitoksia eliminoimaan terveydenhoidollisia ja taloudellisia vaaroja jätevesien poistossa.

Kunnallinen toiminta

Aktiivinen kunnallispolitiikka vaatii suurempia taloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja. Luottamustehtävien jakaminen on eduksi kuntien hallinnolle. Kunnallisen toiminnan eräs keskeinen tehtävä on luoda viihtyisyyttä kunnan jäsenille, hankkia heille mahdollisuuksia koulutukseen ja toimeentuloon sekä huolehtia heistä sosiaalisesti. Ruotsinkielisillä kunnilla on erityinen vastuu siitä, että nuoriso saa perusteellisen koulutuksen ja että sille hankitaan työtä kotiseudulla. Kuntien on tuettava vapaata nuorisotyötä ja nuorison järjestötoimintaa.

Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii

  • edistämään suunnitelmallista tontti- ja asuntopolitiikkaa;
  • siihen että taajamakunnat aikaisempaa suuremmassa määrin käyttävät hyväkseen mahdollisuuksiaan ylläpitää jatkuvaa asuntotonttien saantia kohtuulliseen hintaan;
  • edistämään yrittäjätoimintaa suosivaa kunnallispolitiikkaa ja saamaan aikaan teollistamislautakuntia kunnissa;
  • siihen että kunnat luovat edellytyksiä teollistamiselle mm. rakentamalla teitä vesi- ja viemärijohtoja, pitämällä tonttien ja sähkövirran hinnat kohtuullisina ja merkitsemällä riittävästi paikkoja ammattikouluissa;
  • siihen että nopeasti laaditaan ja toteutetaan yhtenäinen ja kaukonäköinen suunnitelma kunnallisen koulutoimen kehittämiseksi;
  • edistämään laajempaa kunnallista tiedotustoimintaa, sanomalehdistön oikeutta tarkkailla kunnallishallintoa ja julkisuusperiaatteen ehdotonta noudattamista kunnallisessa toiminnassa.

SUOMENRUOTSALAISTEN TULEVAISUUS

Suomenruotsalaiset ovat jo historiamme sarastuksesta lähtien olleet Suomen kansan erottamaton osa. Ruotsalaisen kansanosan panos on ollut perustavaa laatua maan yhteiskunta- ja kulttuurielämän suuntaukselle. Nykypolvet eivät voi tosin vedota menneisyyden tekoihin, mutta niiden on katsottava velvoittavan myöskin nykyisyydessä.

Ruotsalaisen kansanpuolueen vakaumus on, että suomenruotsalaiset edistävät parhaiten isänmaan asiaa tuntemalla tämän historiallisen perinnön velvoittavuuden ja suojaamalla uskollisesti kansallisia arvojaan, elinehtojaan ja yhteisöjään. Ruotsinkielisen väestön yhteisten saavutusten arvo on ratkaiseva sen asemalle nyt ja tulevaisuudessa. Riippumatta työstään ja kutsumuksestaan on jokaisella suomenruotsalaisella henkilökohtainen vastuu ruotsalaisesta kansanosasta ja sen oman kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä.

Niiden monien kysymysten ja yhteiskunnallisten ongelmien joukossa, jotka suomenruotsalaiselta näkökannalta vaativat huomiota osakseen ja joita edellä on kosketeltu, Ruotsalainen kansanpuolue haluaa erityisesti tähdentää:

  • Hallitusmuodon kieli- ja kansallisuustakuiden ja niiden lakien ja määräysten vilpitöntä soveltamista, jotka koskevat ruotsin kielen asemaa.
  • Kielioloiltaan niin yhtenäisiä hallintoaluelta kuin mahdollista.
  • Ruotsalaisseutujen säilymistä ja taloudellista vaurastumista.
  • Ruotsalaisen nuorison oikeutta koulutukseen omalla kielellään.
  • Tukea ja turvaa itsehallinnollisille hallintoelimillemme, ruotsinkielisille laitoksille ja sivistysahjoille sekä sivistykselliselle ja taloudelliselle järjestöelämällemme.

Ruotsalainen kansanpuolue on valmis asialliseen yhteistyöhön muiden puolueiden ja eturyhmien kanssa, milloin käsitys tavoitteista ja keinoista voi käydä yksiin.

Velvoittava vastuu ruotsinkielisen kansanosan elämästä ja olemassaolosta sekä nuorison tulevaisuudesta on kansallisella ruotsalaisella puolueellamme, Suomen Ruotsalaisella kansanpuolueella.