Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/587

Ruotsalainen kansanpuolue

Ruotsalaisen kansanpuolueen vaalijulistus 1999: Ihmisiä, jotka ajattelevat itse.


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Ruotsalaisen kansanpuolueen vaalijulistus 1999: Ihmisiä, jotka ajattelevat itse.
  • Vuosi: 1999
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Ruotsalaisen kansanpuolueen vaalijulistus 1999

Ihmisiä, jotka ajattelevat itse.

Ei pakottamalla
Vaan ajattelemalla ensin
Harkiten

1. jakso

Kovin ottein pehmeiden arvojen puolesta

Suomen tulee olla maa jossa on työpaikkoja, jossa työn tekeminen ja työllistäminen kannattavat ja jossa julkinen talous on vakaalla pohjalla.

Haluamme voittaa äänestäjien luottamuksen voidaksemme toimia seuraavien poliittisten toimenpiteiden hyväksi:

  • Valtiontalouden on osoitettava ylijäämää puskurin luomiseksi tulevien haasteiden varalle. Valtion finanssipolitiikan on siksi oltava tiukkaa lähiaikoina. Pienehköjä menosäästöjä ei voida sulkea pois, mutta ne on siinä tapauksessa kohdistettava niin etteivät ne vaaranna koulutusta tai sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Koulutus ja tutkimus muodostavat Suomen hyvinvoinnin perustan. Tasokas sosiaali- ja terveydenhuolto edistää yhteiskunnan turvallisuutta, vakautta ja tasa-arvoisuutta.
  • Työtä on verotettava nykyistä lievemmin. Työn lievempi verotus luo lisää työpaikkoja. Ilman merkittäviä menojen leikkauksia ei kuitenkaan voida toteuttaa suuria veronalennuksia. Silti verojen kohtuulliset jatkokevennykset ovat realistinen tavoite. Olemassa olevaa liikkumavaraa on käytettävä juuri työn verotuksen keventämiseen. Vain pieni osa näistä verojen kevennyksistä voidaan rahoittaa muilla veroilla.
  • Työmarkkinoita on kehitettävä. Tavoitteena tulee olla paikallisten, yrityskohtaisten ja yksilöllisten tarpeiden entistä parempi huomioon ottaminen. Tämä tapahtuu parhaiten työntekijöiden ja työnantajien yhteistyöllä valtion myötävaikutuksella. Kaikilla ikäryhmillä tulee olla samanarvoiset mahdollisuudet turvallisiin ja pysyviin työsuhteisiin. Edistämällä yrittäjyyttä sekä pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä voidaan luoda monia uusia työpaikkoja.

2. jakso

Lähimmäinen ajatuksissamme

Suomen tulee olla maa jossa jokainen taloudellisista oloistaan, kotipaikastaan, kielestään, sukupuolestaan ja iästään riippumatta voi luottaa siihen että hän voi saada hyvän koulutuksen, hoitoa ja huoltoa ja muita julkisia palveluja ja maa, jossa kohtuullinen toimeentulo on turvattu työtulojen puuttuessa tai ollessa riittämättömät.

Haluamme voittaa äänestäjien luottamuksen voidaksemme toimia seuraavien poliittisten toimenpiteiden hyväksi:

  • On turvattava kuntien todelliset mahdollisuudet tehtäviensä hoitamiseen. Kunnat huolehtivat julkisten palvelujen pääosasta: koulusta, hoidosta sekä lasten ja vanhusten huollosta. Siksi ei saa heikentää kuntien taloudellista asemaa. Kuntien verotuloja vähentävät verojen alennukset, esim. ansiotulovähennyksen suurentaminen, on kompensoitava kunnille. Rahoituksen on otettava huomioon että kunnilla on velvoitteita asukkailleen suhdanteista ja maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. Kaikille on taattava oikeus elämisen laatuun. Vanhusten määrä kasvaa. Vanhusten ja vammaisten huollon on kyettävä tarjoamaan arvokas elämä, viihtyisä hoitoympäristö ja vaihtoehtoja.
  • Tukijärjestelmiä on kehitettävä edelleen työhön ja toimeliaisuuteen kannustavaan suuntaan. Näin voidaan tehdä esim. alentamalla tasoja tai rajaamalla aikoja tukien saamiselle. Tukiriippuvuuden vähentämiseksi lyhytkestoisten etujen on oltava pitkäaikaisia etuja parempia. Toimeliaisuuteen kannustamiseksi työttömille annettavan koulutuksen on perustuttava työelämän tarpeisiin. Niin sanottu kansalaispalkka ei ratkaise ongelmia.
  • Työelämä ja eläkejärjestelmä tulee sovittaa yhteen niin että ihmiset työskentelevät pitempään. Ikääntyvä väestö kasvavine eläke- ja hoitomenoineen koettelee hyvinvointiyhteiskuntaa. Selviäminen edellyttää tosiasiallisen eläköitymisiän nostoa. Tämä vaatii toimia ihmisten viihtyvyyden lisäämiseksi työpaikoilla ja jotta työskentely pitempään kannattaisi nykyistä paremmin.

3. jakso

Turvallisuus ennen kaikkea

Suomen tulee olla maa jossa perheet mielellään haluavat lapsia, jossa eläminen on turvallista ihonväristä, kielestä tai uskonnosta riippumatta, jossa väkivaltaa ei esiinny kodeissa, jossa ihmiset uskaltavat liikkua ulkona ja jossa kaikki voivat harjoittaa laillista elinkeinoaan pelkäämättä sekä jossa ympäristön ja luonnon tulevaisuus ovat turvallisissa käsissä.

Haluamme voittaa äänestäjien luottamuksen voidaksemme toimia seuraavien poliittisten toimenpiteiden hyväksi:

  • Perhe on tärkeä ja tuen arvoinen. Lapselle koti ja perhe ovat tärkeimmällä sijalla. Oikeaan osuvat toimenpiteet joilla yhteiskunta tukee perheiden valinnan mahdollisuuksia lasten huollossa ja isien vanhempainvapaan pidentämiseksi. Tarvitaan valtion lapsiasiamies. Ehkäisevät toimet, esim. neuvonnan ja oppilashuollon toimesta, voivat lieventää monia ongelmia. Kriisien kohdatessa ulkopuolisen rohkaisun ja tuen tarve on kuitenkin suurimmillaan. Perheväkivallan torjumiseen tähtääviä hankkeita on tuettava. Alkoholismia ja huumeiden väärinkäyttöä on vastustettava.
  • Poliisilla on oltava riittävät voimavarat tehtäviensä hoitamiseen. Poliisin työssä ehkäisevä toiminta on erityisen tärkeää. Siihen kuuluvat lähipoliisitoiminta sekä koulujen ja sosiaaliviranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö. Poliisin osallistuminen suvaitsevuuden lisäämiseen on keskeistä. Poliisiin on rekrytoitava myös henkilöitä joilla on maahanmuuttajan tausta. Poliisilla on luonnollisesti oltava voimavaroja myös kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen sekä henkirikosten ja muiden vakavien rikosten tutkimiseen. Vähäisempiä omaisuusrikoksiakaan ei saa laiminlyödä.
  • Itämeri on pelastettava kansallisin ja kansainvälisin toimin. Ympäristötuhoja ei voida poistaa muutamassa vuodessa. Toimet joihin ryhdytään nyt vaikuttavat vasta kaukana tulevaisuudessa. Ympäristöön soveltuvan maatalouden ja kehittyneintä tekniikkaa käyttävien kalankasvattamojen tulee teollisuuden ja asutuksen pienentyvien päästöjen ohella vähentää kuormitusta. On pikimmiten ryhdyttävä ehkäiseviin toimiin Venäjältä, Baltiasta ja Puolasta uhkaavan päästöjen voimakkaan kasvun estämiseksi.

4. jakso

Kielemme, turvamme

Suomen tulee olla maa jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja jossa voi elää ja toimia maamme kansalliskielillä, ruotsiksi ja suomeksi.

Haluamme voittaa äänestäjien luottamuksen voidaksemme toimia seuraavien poliittisten toimenpiteiden hyväksi:

  • Kielilakia tullaan uudistamaan. Tavoitteena on nykyistä velvoittavampi kielilaki. Viranomaisten tulee tiedottaa täysin sekä ruotsiksi että suomeksi. Julkisen vallan tiedotuksen tulee esiintyä myös digitaalisessa maailmassa. Lain velvoitteiden toteuttamiseksi käytännössä virkamiehillä tulee olla toimiva kielitaito. Kielitutkintoja on tiukennettava. Tuomioistuinten toiminta on voitava järjestää kielellisin perustein.
  • Myös kieliperustein julkisen sektorin on jatkossakin vastattava yhteiskunnan tärkeimmistä palveluista. Tämän mukaan valtio ja kunnat huolehtivat siitä että lakien laatukriteerit, kielelliset mukaan lukien, todella täyttyvät. Suomenruotsalaisille ruotsinkielinen koulutustoimi on tae kulttuurin säilymisestä. Sitä on varjeltava mihin hintaan tahansa. On turvattava ruotsinkielinen koulutus kaikilla tasoilla ja kaikilla suunnilla tulevaisuudessakin. Julkisen vallan on myös sairaanhoidossa edistettävä ruotsinkielisiä erityisratkaisuja ruotsinkielisten ympäristöjen luomiseksi.
  • Vähemmistöjen on voitava sekä integroitua yhteiskuntaan että vaalia kulttuuriaan. Työttömyys maamme uusien vähemmistöjen, esim. somalien ja vietnamilaisten keskuudessa, on kohtuuttoman yleistä. Maahanmuuttajien ammatti- ja kielitaidolle sekä muiden kulttuurien tuntemukselle on annettava nykyistä enemmän arvoa. Kotimaisiin vähemmistöihin, kuten romaaneihin, ja maahanmuuttajiin kohdistuvia syrjintärikoksia on torjuttava pontevasti.

5. jakso

Hyvää elämää kaupungeissa ja maalla

Suomen tulee olla maa jossa kaupungit ovat vireitä ja maaseutu elävää.

Haluamme voittaa äänestäjien luottamuksen voidaksemme toimia seuraavien poliittisten toimenpiteiden hyväksi:

  • Maaseudun palvelut ja infrastruktuuri on turvattava. Maaseutu on luonnonläheinen, lapsille suotuisa ja turvallinen elinympäristö. On eduksi että nuoret kouluttautuvat ja kartuttavat tietojaan läheltä ja kaukaa. On tärkeätä markkinoida paremmin maaseudun ja pienten yhdyskuntien myönteisiä puolia. Muuttoliikettä maaseudulta ja pienistä kaupungeista kaupunkimaisiin kasvukeskuksiin on hillittävä aluepolitiikalla joka turvaa yhteiskunnan perusrakenteen ja työllisyyden kotiseudulla. Nuorille työpaikat ja asuntojen saatavuus ovat ydinkysymyksiä asuinpaikan valinnassa.
  • Elinvoimainen maatalous on turvattava elävän maaseudun edellytyksenä. Agenda 2000-neuvotteluissa Suomen on turvattava kannattavan maatalouden jatkuminen. Myös kansallinen tuki on säilytettävä. Sukupolven vaihdosten ja jatkuvuuden edistämiseksi maatalouden piirissä on muutettava perintö- ja lahjaverotusta.
  • On luotava erityinen kaupunkipolitiikka. Kaupunkipolitiikan tarkoituksena tulee olla terveellinen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö sekä apatian ja syrjäytymisen torjunta. Tavoitteeseen voidaan päästä kaavoitus-, ympäristö- ja sosiaaliviranomaisten sekä yhdistysten ja muiden asukkaita edustavien toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Muuttoliike taajamiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle, vaatii lisää asuntoja ja julkisia palveluja. Julkisen vallan tukemaa asuntotuotantoa on siten jatkettava. Opiskelijoiden ja nuorten perheiden tarpeet sekä vanhusten ja vammaisten erityisasuminen puoltavat nekin sosiaalisen asuntotuotannon jatkamista.

6. jakso

Kestävä ja yhteisvastuullinen

Suomen tulee olla maa jossa on kansalaishyve kantaa vastuuta kestävästä kehityksestä lähialueillamme, Euroopassa ja maailmassa ja jossa yhteisvastuun osoittaminen muille on luonnollista.

Haluamme voittaa äänestäjien luottamuksen voidaksemme toimia seuraavien poliittisten toimenpiteiden hyväksi:

  • Euroopan unionin tulee toimia ympäristön, turvallisuuden ja yhteisvastuun puolesta. EU:n on toimittava maailmanlaajuisesti ihmisoikeuksien, kaupan oikeudenmukaisten ehtojen ja tehokkaiden ympäristömääräysten puolesta. EU:n laajentuminen on tärkein keino rauhan, vakauden ja myönteisen kehityksen takaamiseksi koko Euroopassa. EU on saatava valmiiksi uusien jäsenten ottamiseen uudistamalla unionin päätöksentekoa ja hallintoa avoimuuden ja tehokkuuden suuntaan.
  • Suomella tulee olla humaani pakolaispolitiikka. Maamme pakolaispolitiikka on viime aikoina kehittynyt myönteisesti. Myönteisen kehityksen tulee jatkua ja siihen liittyen pakolaiskiintiön tulee kasvaa vuosittain hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Kaikkia rasistisia ilmentymiä tulee vastustaa. Suomen tulee kehittyä avoimemmaksi ja suvaitsevammaksi.
  • Vapaakaupan ei pidä tarkoittaa vapautta kaupan säännöistä. Markkinatalous ja kasvava kansainvälinen kauppa tarjoavat uusia mahdollisuuksia entistä useammille maille taloutensa ja kansalaistensa hyvinvoinnin parantamiseen. Oikein sovellettuna globaalistumisella on monia myönteisiä piirteitä. Se takaa kaikille maille, köyhimmät mukaan lukien, uusimman teknologian ja tiedon saatavuuden. Ihmisten väliset yhteydet sekä kansainvälinen kauppa ja taloudellinen yhteistyö lisäävät demokratian ja avoimuuden vaatimuksia suljetuissa yhteiskunnissa ja diktatuureissa. Kansainvälistä kauppaa ja pääomavirtoja on säädeltävä kattavin kansainvälisin sopimuksin jotka estävät polkumyyntiä työvoiman ja ympäristön kustannuksella. Kehitysmaille annettavaa tukea on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta suunnitelmien mukaan.

Vain voittamalla äänestäjien luottamuksen voimme vaatia osallistumista neuvotteluihin joissa laaditaan hallitusohjelma seuraavaksi vaalikaudeksi ja toimia niissä tämän vaalijulistuksen ehdotusten muuttamiseksi toimeksiannoiksi hallitukselle.

Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluehallituksen 16.1.1999 hyväksymä