Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/588

Ruotsalainen kansanpuolue

Vaalimanifesti


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: Vaalimanifesti
  • Vuosi: 2003
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Vaalimanifesti

Hyväksytty puoluehallituksessa 17.1.2003

USKOMME IHMISEEN

Maailmalla tapahtui suuria ja tärkeitä muutoksia 1990-luvulla. Berliinin muuri kaadettiin ja kymmenet miljoonat eurooppalaiset saivat kokea vapauden. Etelä-Afrikassa koko maailman painostus johti apartheidin tuhoon. Suomessa käänsimme syvän talouskriisin korkeasuhdanteeksi. Vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus - rkp:lle keskeisiä kysymyksiä ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeitä arvoja - etenivät suurin harppauksin. Nyt meidän on pidettävä näitä arvoja yhteiskunnan kehityksen polttopisteessä, sekä meillä että maailmalla.

Rkp uskoo yhteiskuntaan, jossa yksilö kantaa vastuuta itsestään ja muista, ja jossa yhdessä luomme hyvinvointia ja suvaitsevuutta - yhteiskuntaan, jossa kaikkien arki on turvattu ihonväriin, sukupuoleen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sosiaaliseen asemaan katsomatta. Turvallisuus syntyy itse kunkin vastuusta kanssaihmisistään ja jokaisen yksilön vapaudesta ajatella, uskoa ja ilmaista itseään. Turvallisuus luo avoimuutta ja uskoa ihmiseen. Avoimuus ja tasa-arvo kulkevat käsi kädessä.

Rkp:n mielestä Suomen tulee omaksua aktiivinen ja vastuullinen rooli maailmanyhteisössä. Pohjoismaiset arvostuksemme puolustavat hyvin paikkansa työssä rikkaiden ja köyhien sekä miesten ja naisten välisten kuilujen tasaamiseksi. Globalisaation ja vapaakaupan on palveltava kaikkia maailman kansoja. Tämä edellyttää, että yhteiskunnilla on mahdollisuus kehittyä monipuolisesti ja kestävällä tavalla.

Suomen kehitysapu on jo kauan ollut alhaisella tasolla, etenkin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Rkp:n mielestä Suomen kehitysavun olisi vuoteen 2007 mennessä noustava YK:n suosittelemalle tasolle 0,7 prosenttiin BKT:sta. Avussa on otettava huomioon paikallinen kulttuuri ja sitä on järkeistettävä niin, että rahat saavuttavat kohteensa. Rkp haluaa, että Suomi asettaa apua myöntäessään köyhimmät maat etusijalle. Rkp haluaa tukea sellaisia ohjelmia, joilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia ja jotka parantavat naisten ja lasten elinehtoja.

Myös meidän yhteiskunnassamme ja erityisesti lähialueillamme on suuri hätä. Emme halua, että vanhoja ja sairaita ihmisiä jätetään yksin vaikeuksineen. Emme halua lasten ja nuorten kärsivän huolenpidon ja rakkauden puutteesta. Emme halua, että naisia pahoinpidellään tai pakotetaan prostituutioon. Loukkaava ihmiskauppa on häikäilemättä käyttänyt hyväkseen tyttöjen ja naisten unelmia paremmasta tulevaisuudesta jossakin toisessa maassa. Vastustamme kaikenlaista syrjintää ja jatkamme työtämme sukupuolten todellisen tasa-arvon puolesta.

Suomessa asiat ovat hyvin. Siksi meidän velvollisuutemme onkin auttaa niitä, joita vainotaan heidän kotimaassaan. Rkp haluaa taata kaikille turvapaikan hakijoille oikeudenmukaisen turvapaikkahakemuksen käsittelyn ja toimia pakolaisten turvallisuuden parantamiseksi myös kansainvälisesti.

Usko ihmiseen on usko avoimeen yhteiskuntaan. Jokaisen järjettömän väkivallanteon jälkeen halutaan lisää valvontaa, enemmän kieltoja, pitempiä rangaistuksia ja kostoa. Rkp haluaa muistuttaa, että kiellot ja valvonta eivät yksin tee maailmastamme turvallisempaa. Meidän on ymmärrettävä myös tapahtumiin johtaneet syyt sekä se, että syvät henkilökohtaiset kriisit on hoidettava ajoissa.

  • Kyllä ihmisten väliseen solidaarisuuteen perustuvalle yhteiskunnalle!
  • Kyllä samalle palkalle samanarvoisesta työstä!
  • Kyllä oikeudenmukaiselle työelämälle, joka parantaa mahdollisuuksiamme olla isä tai äiti!
  • Kyllä köyhimpien kehitysmaiden velkojen anteeksiannolle sen jälkeen, kun demokratia ja ihmisoikeudet ovat saaneet niissä jalansijan.
  • Kyllä 0,7 prosentille BKT:sta kehitysapuun vuonna 2007!
  • Kyllä pakolaisten auttamiselle missä tahansa he ovatkin - myös Suomessa!
  • Kyllä aktiiviselle roolille kansainvälisessä kriisienhallinnassa!
  • Kyllä seksin ostamisen kriminalisoinnille!

VASTAAMME KAIKKI YMPÄRISTÖSTÄMME

Ilmastonmuutos on suuri maailmanlaajuinen ympäristöongelma, jonka ratkaisemiseen Suomen on osallistuttava aktiivisesti. Parhaan tuloksen saavutamme lisäämällä uusiutuvien energianlähteiden, kuten bioenergian ja tuulivoiman, käyttöä sekä säästämällä energiaa teollisuudessa, rakentamisessa, asumisessa ja maankäytön suunnittelussa. Voimme kaikki kulutusvalintojemme ja oman elämäntyylimme kautta vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Energiatuotanto on suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja Suomessa. Liikenne on toiseksi suurin. Ympäristöystävällisempiä autoja suosivalla liikenneverotuksella ja taajamien toimivalla joukkoliikenteellä voisimme vähentää liikenteen päästöjä.

Maailmanlaajuisesti katsoen länsimaat rasittaa ympäristöä eniten. Länsimaissa kehitettävää teknologiaa voidaan kuitenkin käyttää myös ympäristön parantamiseen. Suomen on pyrittävä vaikuttamaan niin, että kehitysmaatkin saavat käyttöönsä ympäristöä säästävää teknologiaa. Lähialueidemme ympäristönsuojelun ja säteilyturvallisuuden edistäminen on meille erityisen tärkeää.

Myrkyllisten sinilevien massaesiintymiset ovat surullinen osoitus siitä, miten huonossa kunnossa Itämeri on. Saaristovesiemme rehevöityminen johtuu lähinnä omista - maatalouden, asumisen, kalanviljelylaitosten, teollisuuden ja liikenteen - ravinnepäästöistämme. Näitä päästöjä on vähennettävä. Itämerellä esiintyvät leväkukinnot voidaan estää parhaiten vähentämällä Pietarin päästöjä. Saamme kärsiä korkean ravinnepitoisuuden seurauksista vielä monta vuotta, vaikka kaikkien lähteiden päästöt vähenisivätkin. Taistelu puhtaan meren puolesta on pitkäjännitteistä työtä, jossa jokaisen panos on tärkeä.

Öljykuljetukset lisäävät vielä mereemme ja saaristoomme kohdistuvaa uhkaa. Kansainvälisen yhteistyön puitteissa meillä on oikeus vaatia, että muut toimivat vastuullisesti. Meidän tulee voida edellyttää, että Itämeren rannikkovaltiot laativat suuria ja myös muihin maihin vaikuttavia hankkeita, esim. öljysatamia, koskevia kansainvälisiä ympäristövaikutusarvioita. Tarvitsemme pitävämpiä kansainvälisiä normeja, jotta voimme puuttua ympäristörikoksiin. Rkp haluaa edistää öljyntorjuntavalmiuden kohentamista ja Itämeren reunavaltioiden turvallisuusvaatimusten kiristämistä sekä tutkimusyhteistyön parantamista. Suomenlahti on nimettävä erityissuojelualueeksi (PSSA), mikä mm. edellyttää, että sillä liikennöivillä säiliöaluksilla on kaksoisrunko. Tulevan hallituksen on huolehdittava siitä, että nykyisen hallituksen hyväksymä Itämerenohjelma toteutetaan.

Eettiset ja ekologiset näkökohdat ovat Suomen maatalouden kannalta tärkeitä. Kuluttajat haluavat ympäristöystävällisiä tuotteita ja tiukkoja normeja sääntelemään eläintaloutta. Pienimuotoisuus, joka ympäristön kannalta useimmiten on edullisinta, varmistuu parhaiten perheviljelmillä. Siksi rkp kyseenalaistaa teollisen eläinkasvatuksen. Ylipitkiä ja rasittavia eläinkuljetuksia ei pidä hyväksyä halpojen elintarvikkeiden hintana. Ympäristöystävällisen suomalaisen maatalouden tulee toimia mallina Euroopassa. Tilakohtaiset ympäristöohjelmat on eräs esimerkki ekologisesta maataloudesta.

Vakaa talous luo ekologisesti kestävälle kehitykselle paremmat edellytykset. Talouskasvun ei tarvitse merkitä, että luonnonvarojen kestämätön hyödyntäminen lisääntyy. Metsänomistajien vapaaehtoiseen metsänsuojeluun perustuva METSO-ohjelma on eteläisen Suomen metsätalouden osalta hyvä lähtökohta ekologiselle ajattelulle.

Meidän on opittava kuluttamaan säästeliäästi ja laatimaan kaikki talouteen liittyvät laskelmat pitkän aikavälin ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.

  • Kyllä maailmanlaajuiselle ympäristövastuulle!
  • Ei ympäristön kustannuksella tapahtuvalle kulutuksen kasvulle!
  • Kyllä lisäpanostuksille uusiutuvaan energiaan!
  • Kyllä päästöjä vähentävälle talouden ohjaukselle!
  • Kyllä panostukselle ympäristöä parantavaan tekniikkaan!
  • Ei rantoja uhkaaville öljynkuljetuksille!
  • Kyllä perheviljelmille ja puhtaille elintarvikkeille korkeampaankin hintaan!
  • Ei ylipitkille eläinkuljetuksille!
  • Kyllä kulttuuriympäristöjen säilyttämiselle!

TOIMIMME SOSIAALISESTI KESTÄVÄN YHTEISKUNNAN PUOLESTA

Pohjoismaista hyvinvointimallia kannattaa puolustaa! Työ- ja perhe-elämän hyvä tasapaino, turvattu vähimmäistoimeentulo sekä korkealuokkainen sosiaali- ja terveydenhuolto ovat menestyksekkään suomalaisen yhteiskunnan tärkeitä osatekijöitä myös uudella vuosituhannella. Elämme entistä pitempään ja seniorimme ovat entistä aktiivisempia ja terveempiä. Samalla työssäkäyvän väestönosan osuus vähenee. Hyvinvoinnin turvaaminen kestävällä tavalla edellyttää panostuksia hyvään työympäristöön ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

Suomen on tarjottava kaikille korkealuokkaista hoitoa ja huolenpitoa iästä, taloudellisesta tilanteesta, alkuperästä tai kotipaikasta riippumatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee jatkossakin perustua julkisesti rahoitettuun hoitoon ja huolenpitoon. Hoidon moninaisuuden turvaamiseksi tarvitsemme myös kolmatta sektoria ja yksityisiä palveluntuottajia.

Hoito ja huolenpito edellyttää sekä henkilöstöä että rahaa. Rkp haluaa myötävaikuttaa kansallisen terveysprojektin toteutumiseen. Jokaisen Suomessa asuvan henkilön tulee hoitotakuun avulla saada hoitoa nopeasti. Julkisesta sektorista pitää kehkeytyä kilpailukykyinen, henkilökuntaansa panostava työnantaja. Vain täten voimme turvata palvelun ja houkutella nuoria hoitoalalle.

Mielenterveydenhoito on rkp:n painopisteitä ja se vaatii erityistä huomiota jatkossakin. Psyykkiset sairaudet ovat nykyään tavallisin syy siirtyä varhaiseläkkeelle. Mielenterveyspotilaan omaiset ovat usein aivan yksin. Kun perheen aikuisilla on mielenterveysongelmia, lasten tuentarpeeseen on aina kiinnitettävä erityistä huomiota. Panostukset psykiatriseen hoitoon ja ennaltaehkäisevään työhön vähentävät inhimillistä kärsimystä ja säästävät rahaa. Rkp haluaa, että koko maahan rakennetaan toimiva psykiatrinen hoitoketju. Myös ruotsinkielinen.

Myös kehitysvammaisemme tarvitsevat mahdollisuuden hallita omaa elämäänsä. Yhä harvempi kehitysvammainen asuu laitoksessa, mikä on ollut tärkeä kehityssuunta. Meidän tulee kuitenkin taata kehitys hyvillä palveluilla ja asumismuodoilla, jotka mahdollistavat itsenäisen ja aktiivisen elämän. Oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan ja saavutettavaa asumista tulee kehittää.

Muuttoliikkeiden myötä nuorilla perheillä ja vanhuksilla ei ole sosiaalista verkostoa. Lasten vanhempiin kohdistuu sekä perheen että työnantajan vaatimuksia. Rkp haluaa luoda perheille tärkeitä uusia tukimuotoja lisäämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Rkp haluaa myös myötävaikuttaa siihen, että kunnallisista neuvoloista rakennetaan lapsiperheiden resurssikeskuksia kaikissa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Myös lapsiperheillä tulee olla mahdollisuus kotipalveluihin. Lapsi tarvitsee arkeensa aikuisia, ei pelkästään vanhempiaan. Siksi rkp haluaa turvata subjektiivisen oikeuden päivähoitoon ja kehittää koululaisten iltapäivähoitoa.

  • Kyllä hyvinvointiyhteiskunnalle, joka takaa jokaiselle sosiaalisen ja taloudellisen perusturvan!
  • Kyllä korkealuokkaiselle julkiselle terveydenhuollolle!
  • Kyllä hoitotakuulle!
  • Kyllä palveluseteleille ja valinnanvapaudelle hoidossa ja huollossa!
  • Kyllä julkisen sektorin palkkojen ja työehtojen parantamiseen tehtävälle pitkäjänteiselle työlle!
  • Ei sellaisille lyhytnäköisille säästöille, jotka uhkaavat ruotsinkielistä hoitoa!
  • Kyllä vanhempainvapaalle yhteen ikävuoteen saakka!
  • Kyllä perheiden arkea tukevalle työelämälle!
  • Kyllä yksinhuoltajien taloudellisen turvan parantamiselle!
  • Kyllä kuukauden isyyslomalle!
  • Kyllä omaishoitajien tuen ja henkilökohtaisten avustajien resurssien nostamiselle!
  • Kyllä asunnoille ja palveluille, jotka ovat kehitysvammaisten saavutettavissa!

TEEMME KAIKKEMME KAKSIKIELISEN MAAN EDESTÄ

Kielilaki on hyvä perusta elävälle kaksikielisyydelle. Rkp seuraa aktiivisesti lain toteutumista ja toimivan kielikäytännön luomista tulevaisuutta ajatellen. Tarvitaan erityisratkaisuja, jotta ruotsinkielinen palvelu yltäisi suomenkielisen tasolle.

Rkp puolustaa taattua oikeutta saada kaikki palvelut ruotsin kielellä Suomessa. Ruotsinkieleen liittyvät kysymykset eivät hoidu itsestään. Vaaditaan jatkuvaa valmiutta poliittiseen puuttumiseen. Lisäksi tulee määrätietoisesti levittää tietoa siitä, miten arvokas rikkaus kaksikielisyys on maallemme. Yhteistyö kielirajan yli ja toisen kieliryhmän tarpeiden ymmärtäminen on perusedellytys sille, että ruotsin kieli säilyy elävänä hallinnossa, koulutuksessa, hoitoalalla ja oikeudenkäytössä.

Englannin kielen valta-asemasta huolimatta ruotsin kieli on ratkaisevan tärkeä tekijä pohjoismaisten yritysten ja yhteisöjen välisessä yhteydenpidossa. Mitä vahvempi ruotsin kielen asema on Suomessa ja mitä useampi ihminen on kaksikielinen, sitä vahvempi on tunneside kaikille suomalaisille yhteiseen pohjoismaiseen kulttuuriperintöön. Perinteisen pohjoismaisen yhteistyön merkitys kasvaa EU:n laajetessa. Sellaisessa tilanteessa tarvitaan tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä EU:ssa.

Koulut ovat tärkeitä kielikasvattajia ja kulttuurin lähteitä. Yhä useammassa perheessä puhutaan sekä suomea että ruotsia. Ruotsinkielinen päivähoito ja koulu ovat ratkaisevan tärkeitä lapsen molempien kielien ja identiteetin vahvistajia. Rkp haluaa, että suomenruotsalainen koulu on kilpailukykyinen ja että se tarjoaa parasta mahdollista opetusta.

Kaupallisen, ruotsinkielisen radio- ja tv-tarjonnan puuttuessa Yleisradio kantaa koko vastuun täydellisestä ohjelmatarjonnasta ruotsiksi sähköisissä tiedotusvälineissä.

  • Ei yksikieliselle Suomelle!
  • Kyllä aktiiviselle työlle ruotsikielisen palvelun varmistamiseksi kaikilla yhteiskunnan alueilla!
  • Kyllä aktiiviselle pohjoismaiselle yhteistyölle pohjoismaisilla kielillä!
  • Kyllä koululle, jolla on resursseja oppilaiden ja opiskelijoiden ruotsin kielen kehittämiseen!
  • Kyllä julkisen palvelun radio- ja tv-toiminnalle!

TIEDÄMME, ETTÄ TERVE TALOUS ON KAIKEN PERUSTA

Rkp on vapaamielinen puolue, jonka mielestä hyvinvointi on luotava ennen kuin sitä voidaan jakaa. Valtion ja kunnan tulot asettavat rajat sille, kuinka paljon päivähoitoa, koulutusta, sairaanhoitoa, huoltoa, kulttuuria, liikennettä tai ympäristönsuojelua voidaan maksaa julkisista varoista. Hyvinvointipalvelujen tasoa saa turvata lainavaroin vain lyhyiden ylimenokausien aikana ja kriisitilanteissa. Vaikka valtion ja kuntien velkataakka ei kansainvälisesti katsoen ole huolestuttavan suuri, sen kasvattamiseen saa ryhtyä vain hätätilanteessa. Neljän-viiden miljardin euron vuosittaiset lainanhoitokulut ovat suuri menoerä, joka vie resursseja tärkeämmiltä kohteilta.

Yhtälön ratkaisu on työnteon ja yrittäjyyden lisääminen. Voidaksemme parantaa työllisyys-tilannetta tarvitsemme tuhansia pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja kilpailukykyisen vientiteollisuuden. Vain siten voimme turvata peruspalvelut siinäkin tapauksessa, että julkisten menojen osuus BKT:sta laskee. Rkp haluaa, että uusi hallitus asettaa realistiset tavoitteet työttömyyden vähentämiselle vaalikauden aikana, ja että tavoite yhdistetään yritystoimintaa suosivaan toimenpideohjelmaan.

Verotuksen rakenne ja verokannat on suunniteltava niin, että tuotto on paras mahdollinen ja samalla kuntien työllisyyttä elvyttävä, ei sitä jarruttava. Tuore kansainvälinen vertailu osoittaa, ettei verotusjärjestelmämme näiltä osin ole riittävän tehokas, erityisesti palkkatulojen osalta. Korkea tuloveroasteemme on 1990-luvulla tuottanut heikommin kuin monen muun maan alhaisempi veroaste. Kun yhteisöjen veroastetta laskettiin vuonna 1993, yhteisöveron tuotto kasvoi merkittävästi. Kun verotuspolitiikka on oikea, alhaisempi veroaste voi lisätä verotuloja!

Populistisia lupauksia massiivisista veronalennuksista ei kuitenkaan voida toteuttaa. Rkp:n mielestä vaalikauden aikana tulee keskittyä kahteen asiaan: palkansaajien tuloverotuksen maltilliseen keventämiseen ja yrittäjyyttä tukeviin, esim. työnantajamaksujen tai arvonlisäverotuksen kautta toteutettaviin, erityistoimiin. Niin sanottu kotitalousvähennys on jo alkanut vaikuttaa, ja rkp haluaa lisää kotitalouksien työllistämismahdollisuuksia tukevia toimia. Palkkatulojen marginaaliveron osalta tavoitteen tulee olla sellainen, ettei kenenkään tarvitsisi maksaa ansaitsemastaan lisäeurosta yli 50 senttiä veroa. Työllisyyden kohentuessa ja verokannan kasvaessa voimme samalla lähestyä EU-maiden keskimääräistä kokonaisveroastetta (Suomessa n. 47 %, EU:ssa n. 41 %).

Näihin päätoimenpiteisiin on yhdistettävä muita järjestelmän tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta parantavia verotuspäätöksiä, jotka ohjaavat kulutusta ja tuotantoa ympäristöystävällisempään suuntaan. Rkp ei halua siirtyä osinkojen kaksoisverotukseen, vaan on sitä mieltä, että nykyisen järjestelmän tulee säilyä myös EU:ssa. Mikäli Suomi pakotetaan edes osittaiseen osinkojen kaksoisverotukseen, on samalla tehtävä päätös usein samaan omaisuuteen kohdistuvan ja heikosti tuottavan varallisuusveron poistamisesta. Rkp vastustaa kiinteistöveropohjan laajentamista.

Nykyaikaisen verotusjärjestelmän on oltava jatkuvan ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena. Rkp on jo pitkään peräänkuuluttanut autoverotuksen kokonaisuudistusta. Joitakin ympäristöön liittyviä veroja on voitava kiristää työn verotuksen keventyessä kuitenkin siten, ettei kokonaisveroastetta koskeva tavoite vaarannu.

Suomi tarvitsee lisää ihmisiä. Meillä on pian ikärakenteesta johtuva akuutti työvoimapula, joka johtaa verotulojen huomattavaan vähentymiseen. Tämän takia Suomesta pitää tehdä houkutteleva maa, jotta tänne saadaan uusia ihmisiä ja yrityksiä. Yrittäjyys voi saada vitamiiniruiskeen maahanmuutosta. Esimerkiksi Ruotsissa joka viides yritys on maahanmuuttajataustaisen henkilön perustama.

  • Ei lisävelalle!
  • Kyllä voimakeinojen jatkamiselle työttömyyden vähentämiseksi!
  • Kyllä kokonaisveroasteen portaittaiselle alentamiselle!
  • Ei populistisille lupauksille veroalesta, joka osuu yhteiskunnassa heikosti toimeen-tuleviin!
  • Kyllä pienyritysten työnantajamaksujen ja verojen alentamiselle!
  • Ei yrittäjiin kohdistuvalle kaksoisverotukselle!
  • Kyllä aktiiviselle maahanmuuttajapolitiikalle!
  • Kyllä kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien parantamiselle!
  • Ei metsä- ja viljelymaan kiinteistöverolle!
  • Kyllä autoverotukselle, joka nopeuttaa autokannan ympäristövaikutusten vähentämistä!
  • Kyllä omaisuusveron poistamiselle!

HALUAMME ALUEELLISTA TASAPAINOA

Aluepolitiikan edellytykset maassamme ovat muuttuneet melkoisesti suhteellisen lyhyessä ajassa. Suomi on siirtynyt avoimeen markkinatalouteen. EU-jäsenyytemme myötä alueellinen kehitys sai lisävauhtia. Nyt EU:n laajeneminen edellyttää aluepolitiikan tarkistamista. Globalisaatio vaikuttaa entistä voimakkaammin myös paikallisiin toimijoihin. Kehitys on sekä välttämätön että toivottava, mutta se vähentää samalla valtion mahdollisuuksia ohjata alueellista kehitystä.

Alueemme ovat erilaisia ja niillä on erilaiset luontoon ja kulttuuriin liittyvät edellytykset. Mahdollisuudet ja uhat, vahvuudet ja heikkoudet vaihtelevat alueittain. Tilanteessa, jossa elinehdot muuttuvat radikaalisti, tarvitaan monella paikkakunnalla uudenlaista aluepolitiikkaa. Ongelmien ratkaiseminen onnistuu vain panostuksia kohdentamalla. Meidän täytyy luoda edellytykset kaikkia hyödyttävälle ja koko maan elinkelpoisena säilyttävälle aluepolitiikalle.

Menestyksekkäästä aluepolitiikasta hyötyy koko väestö. Se myötävaikuttaa osaltaan tasapainoiseen kehitykseen, jossa kaupunki ja maaseutu ovat tasa-arvoisia ja jonka ansiosta ihminen voi elää ja toimia tasaveroisin edellytyksin. Sellaisen aluepolitiikan on kasvettava alhaalta päin, sitä ei voida ohjata vain ylhäältä käsin.

Rkp:n mielestä alueellisen vaikuttamismahdollisuuden ja päätöksenteko-oikeuden lisääminen tasaa jo syntyneitä eroja.

Kaupunki ja maaseutu tarvitsevat toisiaan, mikä ilmeneekin viime vuosien keskeisistä aluepoliittisista linjauksista. Tarvitsemme vahvoja aluekeskuksia ja alueet tarvitsevat dynaamisia moottoreita. Tähän on jo kiinnitetty huomiota eurooppalaisella tasolla. Tarvitsemme aktiivista kaupunkipolitiikkaa.

Myös maaseutupolitiikkaan on tullut uusia ulottuvuuksia. Taajamien ulkopuolinen monipuolinen talouselämä edellyttää joustavaa vero- ja maksupolitiikkaa sekä toimivaa infrastruktuuria. Kaikki muut aluepoliittiset toimenpiteet valuvat hukkaan, ellei ole mahdollisuutta koulutukseen ja tutkimukseen, ellei perustieverkkoa kyetä pitämään kunnossa, ellei ole nopeita - eli laajakaistaisia - tietoliikenneyhteyksiä. Nykyään ihmiset muuttavat työn perässä, ja työpaikat löytyvät useimmin taajamista. Yhtä hyvin työ voisi siirtyä ihmisten luo. Valtiollisten liikelaitosten ja viranomaisten on näytettävä tietä etätyön kehittämisessä ja virastojen sijoittamisessa.

Vuokramarkkinoiden 1990-luvun puolessa välissä tapahtunut liberalisointi toi markkinoille kymmeniä tuhansia uusia vuokra-asuntoja. Tiukempaan sääntelyyn ei ole syytä palata. Rkp:n mielestä tarvitsemme asuntomarkkinoille vaihtoehtoja, esim. yksityisrahoitteisia asumisoikeusasuntoja. Vapaarahoitteisen tuotannon rinnalla sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto on asetettava korkealle sijalle. Valtion rahoittama vuokra-asuntotuotanto ei alkuunkaan riitä kysynnän tyydyttämiseen. Syynä on sekä uusien että vanhojen aravalainojen korkea korko. Korkotasoa on laskettava, jotta vuokratasokin laskisi. Sama koskee valtion rahoittamia asumisoikeushuoneistoja. Valtion myöntämän lainan korko on sidottava vapaiden markkinoiden viitekorkoihin, jotta järjestelmä olisi joustavampi, eikä niin haavoittuva.

Tasapainoinen kehitys ei ole mikään itsestäänselvyys. Muutostarpeen tiedostaminen on kaiken kehitystyön perusta. Tavoitteena on kaikkia hyödyttävä aluepolitiikka.

  • Ei keskitetysti johdetulle aluepolitiikalle, joka ei ota huomioon paikallisia ja alueellisia tarpeita!
  • Ei jatkuvalle väestön nopealle keskittymiselle!
  • Kyllä tasapainoiselle kehitykselle, joka sallii ihmisten elää ja toimia kaikkialla Suomessa!
  • Kyllä selkeälle kaupunkipolitiikalle, joka lieventää väestön keskittymisestä aiheutuvia haittoja!
  • Kyllä valtion panostuksille maaseudun toimivaan infrastruktuuriin!
  • Kyllä laajakaistaverkon nopealle laajentamiselle!
  • Kyllä valtion rahoittaman asuntotuotannon ehtojen parantamiselle!

EDUSTAMME HYVÄÄ KOULUTUSTA

Lapsilla on oikeus turvalliseen ja rohkaisevaan oppimisympäristöön. Hyvä, kattava ja maksuton koulutusjärjestelmä on tarpeen sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Koti luo yhdessä koulun kanssa perustan lapsen koko elämälle. Siksi koululle on annettava resursseja tukea myös sellaisia lapsia, joilla on erityistarpeita. Koulutoimintaan on saatava mukaan lisää aikuisia. Kiusaamista ja syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ovat tärkeitä kaikissa kouluissa. Rkp haluaa laajentaa oppilashuoltoa.

Koulun on innostettava oppilasta ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja omasta työstään. Siksi on tärkeää, että oppilaat ja heidän vanhempansa itse osallistuvat koulun toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Rkp puolustaa koulua, joka antaa oppilaalle valmiudet kohdata muuttuva yhteiskunta.

Rkp haluaa, että peruskoulun alemmilla vuosikursseilla oleville oppilaille järjestetään mielekästä, pätevän aikuisen johtamaa aamu- ja iltapäivätoimintaa. Kunta vastaa toiminnan koordinoinnista.

Laatuvaatimuksia ajatellen on tärkeää, että jokaisessa koulussa on motivoituneita ja päteviä opettajia ja riittävästi resursseja. Työskentelytilojen ja -välineiden sekä opetusaineiston on oltava asian- ja ajanmukaisia. Kaikki opettajat toimivat malleina äidinkielen suhteen. Äidinkieli on enemmän kuin pelkkä viestintäväline.

Rkp haluaa, että oppilaan- ja opinto-ohjaukseen panostetaan perusteellisesti. Räätälöity ja yksilökeskeinen ohjaus auttaa nuoria löytämään oman oppimistyylinsä ja valitsemaan oikean koulutuksen. Se voi ohjata kiinnittämään huomiota myös ammattikoulutuksen antamiin mahdollisuuksiin. Suomi tarvitsee ammattitaitoisia ihmisiä, jotka puhuvat ruotsia. Rkp haluaa nostaa esille ammattikoulutuksen kiinnostavana vaihtoehtona lukip-opinnoille ja parantaa mahdollisuuksia suorittaa kaksoistutkinto toisella asteella.

Elävän kaksikielisyyden varmistamiseksi toisen kotimaisen kielen tulee säilyä pakollisena ylioppilaskokeessa. Lukio on yleissivistävä koulu, jonka loppukokeen, eli ylioppilastutkinnon, tulee näin ollen olla yleissivistyksen mittari. Siksi lukion oppiaineiden valinnaisuutta ei saa lisätä yleissivistyksen kustannuksella.

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on tärkeä tehtävä alueellisen koulutustarpeen selvittämisessä ja ymmärtämisessä sekä sen tyydyttämisessä tarkoituksenmukaisia opinto-ohjelmia laatimalla. Tulosohjausta tulee kehittää niin, että esimerkiksi suomenruotsalaisen väestön tarpeiden kannalta keskeinen koulutus ei vaarannu. Rkp tahtoo säilyttää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen muodostaman toimivan duaalimallin.

Myös maahanmuuttajien mukanaan tuomaa tietämystä ja koulutusta tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Tarvitsemme järjestelmän, joka helpottaa ulkomaisten tutkintojen vertailua ja täydentämistä.

Opinnoissa menestyminen edellyttää myös yhteiskunnan tukea. Turvattu toimeentulo sekä hyvä terveyden- ja sairaanhoito antaa opiskelijalle mahdollisuuden keskittyä opintoihinsa. Myös ammattikorkeakoulussa opiskeleville on taattava riittävät sairaan- ja terveydenhoitopalvelut opiskelupaikkakunnalla. Aikuiskoulutuksen opintotukea on kehitettävä, jotta se kannustaa elinikäiseen oppimiseen.

  • Kyllä aamu- ja iltapäivätoiminnalle, josta säädetään laissa!
  • Kyllä päteville opettajille kaikissa luokissa!
  • Kyllä panostukselle oppilaan- ja opinto-ohjaukseen!
  • Kyllä ruotsinkieliselle ammattikoulutukselle houkuttelevana vaihtoehtona!
  • Ei lukiolle, jossa oppiaineiden valinnaisuus kaventaayleissivistystä!
  • Ei korkeakoulu- ja yliopisto-opintojen maksullisuudelle!
  • Kyllä ruotsinkieliselle korkeakoulu- jayliopistokoulutukselle!
  • Kyllä paremmille opintososiaalisille eduille!
  • Kyllä elinikäiselle oppimiselle ruotsin kielellä!
  • Kyllä hyvälle oppilashuollolle!