Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/591

Ruotsalainen kansanpuolue

RIKKAAMMAN SUOMEN PUOLESTA


  • Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
  • Otsikko: RIKKAAMMAN SUOMEN PUOLESTA
  • Vuosi: 2011
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

RIKKAAMMAN SUOMEN PUOLESTA

RKP

Vaaliohjelma

Eduskuntavaalit 2011

RKP rikkaamman Suomen puolesta

Hyvinvointi on rikkautta. Haluamme kulttuurisesti rikkaamman Suomen, joka rakentuu moninaisuudelle ja kunnioitukselle ja joka takaa hyvinvoinnin kaikille. Haluamme lisää työpaikkoja ja enemmän kasvua voidaksemme kehittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Haluamme rikkaamman luonnon ja puhtaamman ympäristön. On rikkautta voida uida kesäisin puhtaassa Itämeressä. Elävä suomenruotsalaisuus on kaksikielisen Suomen tae. Hyvät taidot vieraissa kielissä ja laaja yleissivistys ovat rikkautta koko maallemme.

I

RKP haluaa kantaa vastuuta siitä, että saamme julkisen talouden tasapainoon. Tämän pitää tapahtua seuraavan kahden eduskuntakauden aikana, ja painopisteen on oltava tulevassa kaudessa. On vastuutonta antaa seuraavan ikäpolven kantaa kasvavan valtionvelan koko taakka. Siksi on aivan välttämätöntä ryhtyä rakenteellisiin toimenpiteisiin ja tarkastella kriittisesti kaikkia menoja ja tuloja. Tarvitsemme panostuksia, jotka vahvistavat kasvua ja nostavat työllisyysastetta. Harmaa talous on pysäytettävä.

II

RKP haluaa taata toimivan hoivan ja kattavat yhteiskunnan palvelut kaikille - lapsille, perheille ja ikääntyville. Kuntien palvelutuotantoa täytyy tehostaa. RKP katsoo, että tarvitsemme valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen takaamaan sen, että kuntalaiset saavat palvelua ja että kunnat toimivat hyvin.

III

RKP vaikuttaa sen puolesta, että Suomen koulujärjestelmä esikoulusta korkeakouluun on laadukas ja yleissivistävä. Kilpailukykymme perustuu siihen. Koulun kulttuuria kantava ja identiteettiä luova rooli on keskeinen elävälle kaksikielisyydelle maassamme. Koulu on myös tasa-arvoisen, demokraattisen ja tasavertaisen yhteiskunnan perusta. Laadukas koulutus on hyvinvoinnin edellytys. Suomi tarvitsee kansalliskielten toimintaohjelman ja lupaus sellaisesta tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.

IV

RKP katsoo, että yritystoiminta luo työtä ja että työ luo hyvinvointia. Erityisesti mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on potentiaalia luoda uusia työpaikkoja. Pörssiin listautumattoman yrityksen osingon pitää edelleen heijastaa yrittäjän riskinottoa. Taloudellisesta menestyksestä ei pidä rangaista. Kulttuurilla ja luovalla taloudella on kasvava yhteiskunnallinen merkitys.

V

RKP näkee Pohjoismaat Suomen kansainvälisen yhteistyön luontevana perustana niin EU:ssa kuin muutoinkin. On tarvetta selkeälle yhteiselle pohjoismaiselle agendalle. Yhteistyötä voidaan edelleen voimistaa kulttuuri-, ympäristö-, puolustus-, talous- ja koulutuskysymyksissä. Pohjoismaiden taloudet muodostavat yhdessä maailman kymmeneksi suurimman talouden, mikä suo ainutlaatuisen mahdollisuuden ajaa yhteisiä etuja maailmanlaajuisesti.


Suomi elää murroksessa. Epäedullinen ikärakenne, julkisen sektorin rakennemuutos- ja tehostamistarve, liike-elämän uudelleenjärjestyminen, maailman työpaikkojen uusjako ja uusien taloudellisten keskusten kehittyminen haastavat käsityksemme siitä, mitä hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa.

Talouspolitiikan tavoitteena tulee olla kaikkia hyödyttävä elinvoimainen Suomi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä ja uusia ratkaisuja. Ennen kaikkea täytyy turvata valtion pitkän aikavälin tulot, ja siksi meidän pitää luoda uusia työpaikkoja. Korkeampi työllisyysaste vähentää valtion menotaakkaa. Työllisyysastetta nostamalla voimme myös luoda enemmän hyvinvointia kaikille.

Haluamme

  • että työ on aina kannattavaa, ja siksi haluamme välttää ansiotuloverotuksen kiristämistä
  • alentaa kaikkien tuloluokkien marginaaliveroaste enintään 50 prosenttiin
  • alentaa alimpien tuloluokkien verotusta
  • alentaa yhteisöverokantaa 26 prosentista 24 prosenttiin
  • nostaa pääomaveroa 28 prosentista 30 prosenttiin
  • varmistaa, että pörssiin listautumattomien yritysten osinkoverotus edelleen heijastaa yrittäjän riskinottoa
  • edistää osakesäästämistä ja vapauttaa enintään 1000 euron osinkotulot veroista
  • nostaa arvonlisäveroluokkia ja -prosenttiasteita 1-2 prosenttiyksiköllä vaalikauden aikana ja kompensoida kuluttamiseen liittyvien verojen nousun vaikutuksia vähävaraisille
  • säilyttää asuntolainojen korkovähennykset
  • kehittää kotitalousvähennystä
  • jättää yleishyödyllisen toiminnan verotuksen ulkopuolelle
  • käynnistää valtion ja kuntien sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen yhteisen ohjelman, joka tähtää työurien pidentämiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen työpaikoilla
  • kehittää työtä julkisella sektorilla käyttäen motivaatiota lisääviä palkitsemisjärjestelmiä ja kielilisiä
  • tehostaa työnvälitystä valtakunnallisten portaalisivustojen avulla, jolloin työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaavat, sekä luomalla joustavia ja epäbyrokraattisia ratkaisuja, jotka takaavat sen, että työttömien kannattaa ottaa vastaan työtä
  • varmistaa työperäisen maahanmuuton avulla, että Suomessa on riittävästi työvoimaa
  • taata työntekijöille yksilöllisiä mahdollisuuksia pidentää aktiivista ammattiuraansa, esimerkiksi tarjoamalla heille osa-aikaeläkettä, ja poistamalla lakisääteisen eläkeiän yläraja
  • tarkistaa eläkelainsäädäntöä ja sivutulojen verotusta, jotta työntekijät motivoituvat osallistumaan työelämään myös jäätyään eläkkeelle
  • jatkaa samapalkkaisuusohjelman toimeenpanoa
  • toteuttaa suunnitellun vanhempainvapaauudistuksen asteittain 6+6+6-mallin mukaisesti ja jakaa mallin kustannukset kaikkien työnantajien kesken
  • parantaa ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa muuttamalla työttömyysturvaa ja sairausturvaa
  • sallia yksityisten ammatinharjoittajien muiden yrittäjien tavoin vähentää verotuksessaan lastensa hoitokustannuksia
  • lisätä osatyökykyisten mahdollisuuksia tehdä työtä
  • priorisoida julkisia yritystukia siten, että ne suosivat kasvuyrityksiä ja innovaatioiden kaupallistamista

RKP vaalii hyvinvointia, joka perustuu inhimillisyyteen ja solidaarisuuteen ja joka samalla tarjoaa turvallisia yksilöllisiä ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin. Hyvinvointi luodaan julkisen sektorin, kolmannen sektorin, yritystoiminnan ja kansalaistoiminnan yhteispelinä.

Väestön ikääntyessä ja yhä harvemman ollessa ansiotyössä täytyy sosiaali- ja terveydenhoitosektoria uudistaa. Kansalaisen on oltava palvelujen keskipisteessä ja ns. yhden luukun periaatetta tulee noudattaa ja kehittää mahdollisimman pitkälle. Tulevaisuuden hoito- ja hoivajärjestelmä on luotava nyt.

Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä työ on korvaamaton osa uskottavaa nuorisopolitiikkaa. Vanhempainvapaajärjestelmän kehittämistä tulee jatkaa.

Haluamme

  • panostaa toimintaan, joka edistää ikääntyvien fyysistä toimintakykyä ja terveyttä
  • vaikuttaa siihen, että jokainen voi asua kotona niin kauan kuin haluaa panostamalla riittäviä voimavaroja kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon
  • käyttää tietoyhteiskunnan palveluita ja teknisiä apuvälineitä ikääntyvien ja liikuntaesteisten auttamiseksi
  • vaikuttaa siihen, että saamme vanhuslain, joka takaa oikeuden hoitoon ja palveluun ruotsiksi ja suomeksi
  • vaikuttaa siihen, että omaishoitajien korvaus siirtyy Kelan maksettavaksi ja että heille taataan peruskorvaus asuinpaikasta riippumatta, sekä varmistaa, että korvaus on ansiotuloverotuksen alainen ja oikeuttaa eläkkeeseen
  • kehittää erityisen eläkeläisten elinkustannusindeksin, joka paremmin seuraa kustannuskehitystä
  • luoda uusia palvelumuotoja, esimerkiksi sähköisen yhteispalvelupisteen kansalaisille
  • taata kaikille perusturvan ja poistaa eri tukimuotojen väliset epäloogiset kytkennät, kuten lapsilisien ja toimeentulotuen välisen kytkennän, jotta eri tukijärjestelmät eivät toimisi vastoin tarkoitustaan
  • turvata rahoituksen toimintaohjelmalle, joka tähtää naisiin kohdistuvan välivallan vähentämiseen
  • turvata nuorisotyöpajojen rahoituksen ja laajentaa etsivän nuorisotyön kaikkiin kuntiin

Suomen korkealaatuinen koulujärjestelmä on kilpailukykymme perusta. Peruskoulutus on myös tasa-arvoisen, demokraattisen ja tasavertaisen yhteiskunnan perustana.

Yleissivistävä koulu on RKP:lle sydämen asia. Koulun kulttuuria kantava ja identiteettiä luova rooli on keskeinen tekijä elävälle ruotsinkielisyydelle ja kaksikielisyydelle maassamme. Hyvä ruotsinkielinen koulutus tulee siksi taata kaikilla koulutusasteilla.

Korkealaatuinen koulutus ei ole edellytys vain maamme hyvinvoinnille, vaan myös kansainvälinen kilpailuetu. RKP pitää kiinni yleissivistävästä koulusta, joka luo tasavertaiset edellytykset kaikille ja joka myös palvelee lasten erilaisia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita.

Kulttuurin yhteiskunnallinen rooli kasvaa koko ajan, myös osana hyvinvointipolitiikkaa. Kulttuurisektorin ja luovan talouden suotuisalle kehitykselle täytyy saada jatkoa.

Haluamme

  • sisällyttää kansalliskielten toimintaohjelman seuraavaan hallitusohjelmaan
  • laajentaa päivähoidon ja koulujen kielikylpytoimintaa
  • että kieltenopetus aloitetaan varhain, koska kieli ja kulttuuri rakentaa siltoja. Siksi niille tulee antaa enemmän tilaa koulussa
  • panostaa koulujemme oppilashuoltoon parantamalla ehkäisevää, terveyttä edistävää ja rajoja ylittävää yhteistyötä
  • laajentaa koulujen panostusta yrittäjyyskasvatukseen
  • voimavaraisia ja elinvoimaisia lukioita. Aluelukiot voisivat olla ratkaisu
  • houkutella Suomeen korkeasti koulutettuja henkilöitä
  • jatkaa ammatti-instituuttien voimavarojen kehittämistä ja taata laajan ruotsinkielisen koulutustarjonnan
  • tukea vapaata sivistystyötä ja sen panosta kansalaistoiminnan hyväksi
  • taata maksuttoman koulutuksen kaikilla asteilla
  • vahvistaa korkeakoulujen perusrahoitusta
  • parantaa korkeakoulujen opiskelijaohjausta
  • sitoa opintotuen elinkustannusindeksiin
  • vaikuttaa siihen, että ruotsinkieliselle opetukselle on kunnissa ruotsinkieliset hallintoyksiköt
  • jatkaa julkisten varojen kohdistamista kulttuuriin ja luovaan talouteen
  • parantaa taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia
  • varmistaa rahapelimonopolin tulevaisuuden ja käyttää sen tuottoja yksinomaan kansalaisyhteiskunnan tukemiseen
  • turvata ruotsinkielisen alokaskoulutuksen

RKP haluaa tulevaisuudessa nähdä toimivan yhteiskuntarakenteen koko maassa ja kuntien pystyvän tarjoamaan kuntalaisilleen täysikelpoisia palveluja. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee jatkumaan. On tärkeää turvata kuntien toimintaedellytykset huomioiden, että kunnat ovat erilaisia. Kuntien itsehallintoa on kunnioitettava. RKP haluaa olla mukana luomassa mahdollisimman hyvin toimivia rakenteita ja kuntia. Mieluummin porkkanaa kuin keppiä.

Haluamme

  • turvata kuntalaisten peruspalvelut ja erityisesti hyvän vanhustenhoivan myös syrjäseudulla kuntien valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen avulla
  • taata palvelut sekä ruotsiksi että suomeksi kaksikielisissä kunnissa sekä varmistaa, että tulevaisuudessakin on kuntia, joiden hallintokieli on ruotsi
  • ottaa käyttöön hallinnon ja palvelujen yhtenäiset ja yhteensopivat tieto- ja viestintätekniset ratkaisut
  • vaikuttaa siihen, että Helsingin seutu on itsenäisten kuntien muodostama metropoli
  • perustaa erillisen hankintalautakunnan pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle
  • luoda seutuvaltuuston, joka muun muassa voi hoitaa Helsingin seudun kuntien liikennekysymyksiä, ympäristösuunnittelua, kaavoitusta ja yhteistä elinkeinopolitiikkaa
  • että tulevaisuudessa yhä suurempi osuus liikenteestä kulkee raiteilla
  • taata, että saaristoliikennettä hoidetaan asianmukaisilla ja toimivilla lautoilla ja yhteysaluksilla
  • tukea valokuitukaapeliverkon laajentamista saaristossa ja syrjäseuduilla
  • turvata YLE:n yhteiskunnalliset palvelutehtävät ja taata riittävät voimavarat sen ruotsinkieliselle toiminnalle
  • vaikuttaa siihen, että koko elintarvikesektorin laatima kansallinen ruokastrategia toteutetaan
  • vahvistaa kuluttajien roolia elintarvikeketjussa ja edistää lähiruokaa ja kuluttajien tietoisuuden lisäämistä
  • tukea ekologisen viljelyn toimintaedellytyksiä ja tuotteiden markkinointia
  • valvoa tarkoin energiaverotuksen kiristämisen seurauksia kasvihuonetaloudelle, jotta alan toimintaedellytyksiä ei heikennetä
  • turvata turkistuotannon tulevaisuuden alueellisesti tärkeänä elinkeinona, jolla on suuri työllistävä vaikutus
  • turvata ammattikalastuksen tulevaisuuden Suomessa. Kalankasvatuslaitoksilla on suuri merkitys kotimaisen kalan saatavuudella ja ne ovat tärkeitä yrityksiä saaristossa
  • jatkaa hoitokalastuksen tukea Itämeren ekologisen tasapainon parantamiseksi ja vähentää fosfori- ja typpipäästöjä Itämereen

Pohjoismainen yhteistyö on Suomen kansainvälisen toiminnan luonteva lähtökohta niin EU:ssa kuin muutoinkin. Pohjoismaiden tulee voimistaa rooliaan Itämerialueen aktiivisena osapuolena ympäristötietoisuuden lisäämisessä ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin panostamisessa. Pohjoismaat voivat tällä tavoin kehittyä ympäristöystävällisten ratkaisujen osaamiskeskukseksi ja muodostua tärkeäksi kansainväliseksi tekijäksi tällä kasvavalla alalla.

Taloudellinen kriisi on koetellut Euroopan yhtenäisyyttä. Euron ja koko unionin tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan integraation lisäämistä, ei vähentämistä. Tuloksena on integroituneempi Eurooppa. On tärkeää, että jäsenmaiden talous saadaan tasapainoon ja siksi tarvitaan EU:n kasvu- ja työllisyysstrategia Eurooppa 2020.

Haluamme

  • lisätä pohjoismaista yhteistyötä ulkopolitiikassa ja turvallisuus- ja kehitysapupolitiikassa sekä koordinoida pohjoismaista kehitysapua
  • syventää yhteistyötä maahanmuuttokysymyksissä ja vaikuttaa siihen, että yhden Pohjoismaan myöntämä oleskelulupa hyväksytään kaikissa Pohjoismaissa
  • toteuttaa Itämeren ympäristöohjelman ja EU:n alueellisen Itämerenstrategian
  • vaikuttaa siihen, että saamme laajan, kansainvälisen ja juridisesti sitovan ilmastosopimuksen
  • tehdä ympäristöteknologiasta kansallisen, tietointensiivisen kasvualan
  • vaikuttaa siihen, että kehitysapurahat (tavoitteena 0,7 prosenttia BKT:sta vuoteen 2015 mennessä) menevät suoraan köyhille ja apua tarvitseville ja ettei kehitysapua lainkaan anneta maille, jotka järjestelmällisesti rikkovat ihmisoikeuksia
  • painottaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia Suomen ulko- ja kehitysapupolitiikassa ja laatia kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman
  • että rauhan rakentaminen jatkossakin kuuluu osana Suomen kansainväliseen toimintaan ja että naiset otetaan mukaan rauhan rakentamisen kaikkiin vaiheisiin
  • vaikuttaa siihen, että ILO:n sopimus alkuperäiskansojen, niiden joukossa saamelaisten, oikeuksista vahvistetaan ja hyväksytään kaikissa arktisen alueen maissa, myös Suomessa.
  • vaikuttaa siihen, että seuraava hallitus jatkaa nykyhallituksen aloittamaa maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamisen kehittämistyötä
  • että vastaanottamamme pakolaismäärä olisi suhteessa niihin mahdollisuuksiin, joita meillä on kantaa vastuumme maailmanlaajuisesta pakolaisongelmasta. Suomi pystyy ottamaan vastaan enemmän pakolaisia
  • tehdä päätöksiä, jotka turvaavat uskottavan puolustuksen, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja tiivistyvään kansainväliseen yhteistyöhön

RIKKAAMMAN SUOMEN PUOLESTA

RKP

www.sfp.fi
www.rikkaampi.fi

sfp
rkp