Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SIN/1218

Sininen tulevaisuus

Sinisen tulevaisuuden lukio-ohjelma


  • Puolue: Sininen tulevaisuus
  • Otsikko: Sinisen tulevaisuuden lukio-ohjelma
  • Vuosi: 2018
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SINISEN TULEVAISUUDEN

LUKIO-OHJELMA

Sininen tulevaisuus pitää lukiota yhtenä suomalaisen yleissivistyksen kulmakivistä. Lukion tehtävänä on tarjota nuorille valmiudet siirtyä jatko-opintoihin sekä kasvattaa heistä aktiivisia ja osaavia kansalaisia. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita yhteiskuntamme ja itsensä kehittämiseen.

Lukio-opetusta tulee uudistaa. Lukioiden täytyy vastata nyky-yhteiskuntaa niin suoritustavoiltaan, menetelmiltään kuin sisällöiltään. Sinisen tulevaisuuden mielestä lukio-opinnot eivät saa tähdätä ainoastaan ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen. Lukion tulee tarjota laaja yleissivistys ja edistää yleisesti tarvittavien taitojen kehittymistä, kuten kriittistä ajattelua ja argumentaatiotaitoja.

Yleissivistys on tietoja ja taitoja, joiden avulla kansalainen voi toimia yhteiskunnan jäsenenä ja tulkita sen tapahtumia. Sininen tulevaisuus korostaa kykyä tiedon etsimiseen ja soveltamiseen sekä tietolähteiden luotettavuuden arviointiin. Nämä taidot antavat myös hyvän pohjan korkeakouluopintoihin.

20 UUDISTUSTA SUOMALAISEEN LUKIO-OPETUKSEEN:

1. RUOTSI VAPAAEHTOISEKSI

Ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa muuttui vapaaehtoiseksi vuonna 2005, joten vapaaehtoisuuden lisääminen kielivalinnoissa on luonnollista. Ajamme vähintään kahden vapaavalintaisen vieraan kielen opintoja sekä monipuolista kielitarjontaa.

2. TUTUSTUMISJAKSO KORKEAKOULUUN

Tutustumisjakso lisää tietämystä mahdollisista jatkoopintovaihtoehdoista ja auttaa löytämään sopivan alan. Näin vähennetään myös turhia välivuosia.

3. TET-JAKSO LUKIOIHIN

Lukioiden työelämäyhteistyön parantaminen ja lukiolaisten työelämävalmiuksien kehittäminen on hyödyksi nuorten työllistymiselle ja työelämään liittyvän tiedon kartuttamiselle.

4. TIIVIIMPI YHTEISTYÖ KORKEAKOULUJEN KANSSA

Mahdollisuus suorittaa halutessaan joitain korkeakouluopintoja jo lukiossa valmentaa ja tutustuttaa lukiolaisia korkeakouluopintoihin. Erityisesti kannatamme verkkoopintoina suoritettavia kursseja, jotka voidaan toteuttaa valtakunnallisesti.

5. HENKILÖKOHTAINEN OPINTOOHJAUS TURVATTAVA

Lukioiden opinto-ohjauksen parantaminen auttaa opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja valitsemaan jatko-opintojen kannalta oikeat kurssit. Hyvä lukioaikainen opinto-ohjaus myös vähentää välivuosia ja korkeakouluopintojen keskeytyksiä.

6. LISÄTÄÄN OPINTO-OHJAUKSEN JÄLKIOHJAUSVELVOITE

Monet opiskelijat tarvitsevat opinto-ohjausta myös valmistumisen jälkeen. Jälkiohjaus auttaisi välivuotta viettäviä ylioppilaita (etenkin varusmiehiä) ja vahvistaisi nuorisotakuun toteutumista.

7. VANHEMPAINSTARTIT HARKINTAAN

Opiskelijoiden vanhemmille voitaisiin järjestää tilaisuuksia, joissa vanhempien olisi mahdollista kuulla lukion jälkeisistä jatko-opintomahdollisuuksista. Näin voitaisiin parantaa vanhempien edellytyksiä tukea lapsiaan jatko-opintoja koskevissa pohdinnoissa.

8. YRITTÄJYYSKURSSIEN TARJONTAA JA TYÖELÄMÄTIETOUTTA LISÄTTÄVÄ

Yrittäjyyskasvatuksen tarkoitus on tutustuttaa ja kannustaa nuoria yrittäjyyteen.

9. NUORTEN VAIKUTTAMIS- JA DEMOKRATIATAITOJEN PARANTAMINEN

Esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin opintojen riittävä määrä on turvattava, koska ne tukevat nuorten aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaosaamista.

10. ETÄ- JA VERKKO-OPINTOJEN EDISTÄMINEN

Esimerkiksi pienten reaaliaineiden ja kielten opetuksen järjestäminen verkko-opetuksen kautta tukee haja-asutusalueella asuvien opiskelijoiden opintomahdollisuuksia. Kotoa käsin opiskelua helpotettava pitkän etäisyyden päässä asuvien osalta.

11. KURSSIKIRJAT EDULLISEMMIN JA HELPOMMIN SAATAVILLE

Tätä voidaan edistää esimerkiksi kirjastojen ja lukioiden yhteistyötä parantamalla sekä kirjojen kierrättämistä tehostamalla.

12. ERITYISTEHTÄVÄN SAANEIDEN LUKIOIDEN LISÄÄMINEN

Erityistehtävän (esimerkiksi kielet, yrittäjyys tai urheilu) saaminen lisää koulujen vetovoimaa ja mahdollistaa oppilaille erikoistumisen.

13. MAHDOLLISTETAAN YLIOPPILASKOKEISIIN USEAMPI UUSINTAKERTA

Tulosten parantamisen mahdollistaminen tukee mahdollisuuksien tasa-arvoa.

14. YLIOPPILASKIRJOITUSTEN MAKSUTTOMUUS

Kokeiden maksullisuus ei kannusta kokeiden määrän lisäämiseen tai jakamiseen useammalle kirjoituskerralle, ja heikentää etenkin pienituloisten osallistumismahdollisuuksia.

15. KEVENNETÄÄN YLIOPPILASKIRJOITUKSIA

Ylioppilaskirjoituksia tulee kehittää vähemmän kuormittaviksi sekä päivittää vastaamaan paremmin nykypäivän osaamistarpeita. Usean vuoden aikana opittujen asioiden ulkoa pänttääminen ei ole enää nykypäivää. Kirjoitusten järkevöittäminen vähentää myös uupumisesta aiheutuvia välivuosia.

16. ARVIOINNIN YHDENVERTAISUUTTA PARANNETTAVA

Päättöarvosanojen tasoissa on huomattavia eroja lukioiden välillä, joten arvioinnin yhdenvertaisuutta on parannettava. Ratkaisua voidaan hakea esimerkiksi yhtenäisistä kokeista tai koepankeista, joista kokeiden järjestäjät saavat tukimateriaalia.

17. KIINNITETÄÄN HUOMIOTA OPISKELIJOIDEN UUPUMISEEN

Lukiossa tulee turvata nuorten jaksaminen mm. kehittämällä tukitoimia, edistämällä lukiolaisten opiskelutaitoja ja kehittämällä koeviikkokäytäntöjä.

18. OPISKELIJOIDEN YLEISHYÖDYLLISTEN TAITOJEN KEHITTYMISEN TUKEMINEN

Lukiokoulutuksen on tuettava entistä paremmin yleisesti tarvittavien taitojen kehitystä, kuten kykyä kriittiseen ajatteluun, tiedon hankintaan ja argumentointiin. Näitä taitoja tarvitaan niin jatko-opinnoissa kuin yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä toimiessa. Yleisten taitojen kehittymisen edistäminen on huomioitava paremmin opetussuunnitelman perusteissa.

19. ERITYISOPETUKSEN PARANTAMINEN JA LISÄÄMINEN LAKIIN

Erityisen tuen tarvetta on myös lukioissa, ja se koskee etenkin kieliä ja matematiikkaa sekä maahanmuuttajien opintoja.

20. VELVOITE PUUTTUA KOULUKIUSAAMISEEN

Lukiolakiin tulee kirjata koulukiusaamiseen puuttumisen velvoite, mikä osoittaa vahvan tahtotilan vähentää koulukiusaamista.