SINISEN TULEVAISUUDEN

KORKEAKOULUOHJELMA

Sininen tulevaisuus edistää osaamista, tieteitä ja tutkimusta. Korkeatasoinen osaaminen on maamme hyvinvoinnin kulmakivi ja tärkeä kilpailuvalttimme. Haluamme luoda yhteiskunnan, joka on vetovoimainen niin opiskelijoiden, tutkijoiden, kuin investointienkin näkökulmasta. Haluamme myös turvata suomen kielen aseman tieteen, opetuksen ja hallinnon kielenä ja vaalia siten kielemme elinvoimaisuutta.

Kilpailu osaajista, osaamisesta ja rahoituksesta on kovaa. Tavoitteenamme on, että yhteiskunnan varoilla tehdyt investoinnit hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa ja luovat hyvän pohjan kansakuntamme tulevaisuudelle.

Suomen kielen asema on turvattava. Suomen kielen asema tieteen, opetuksen ja hallinnon kielenä on turvattava. Kannatamme myös velvoittavaa suomen kielen opiskelua kansainvälisille opiskelijoille ja toimia, joilla edistetään pitkään maassa olevien vierailevien tutkijoiden suomen kielen oppimista.

Avoimen korkeakoulun kautta enemmän tutkinto-opiskelijoita. Kannatamme avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella tutkinto-opiskelijoiksi otettavien määrän kasvattamista. Tutkinto-opiskelijoiksi hyväksyttävien osaamistaso ei saa olla pääsykokeiden kautta tulevia matalampi.

Kesäopetustarjontaa on parannettava. Korkeakoulujen kesäopetustarjonnan on oltava riittävää ja mielekästä. Kesäopinnot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden joustavampaan opiskeluun ja nopeuttavat valmistumista esimerkiksi niiden osalta, joilla ei ole kesätöitä.

Korkeakoulut tukemaan pääsykokeisiin valmistautumista. Korkeakoulujen pitää tukea hakijoita pääsykokeisiin valmistautumisessa. Näin edistetään mahdollisuuksien tasa-arvoa, sillä kalliiden valmennuskurssien painoarvo laskee ja jokaisella hakijalla olisi varallisuuteen katsomatta mahdollisuus saada tukea mm. pääsykoemateriaaliin perehtymisessä ja vastaustekniikan opettelussa.

Virkamiesruotsista on luovuttava. Kannatamme vapaata kielivalintaa ja pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta luopumista. Suomalaisten monipuolista kielitaitoa on lisättävä. Ruotsinkieliset palvelut on turvattava muulla tavoin.

Eroon ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä. Ylioppilaskuntien jäsenyydestä on tehtävä opiskelijoille vapaaehtoista. Nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen ammattikorkeakouluihin verrattuna, ja pakkojäsenmaksu on muinaisjäänne, jolle ei ole opiskelujen kannalta perusteita.

Ei keskittämiselle. Emme kannata yliopistojen vähentämistä ja muutaman suuren yliopiston perustamista. Maamme kokoon ja yliopistojen käytössä oleviin resursseihin nähden suomalaiset yliopistot pärjäävät yliopistojen välisessä vertailussa hyvin. Yliopistot ovat ensisijaisesti tutkimuslaitoksia, mutta niillä on suuri merkitys myös alue- ja työvoimapoliittisesti.

Osaamisen huoltovarmuudesta huolehdittava. Huoltovarmuuden kannalta kriittisten alojen riittävästä osaajien määrästä sekä osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä on huolehdittava. Huoltovarmuus edellyttää laadukasta koulutusjärjestelmää korkea-asteelle ja tutkimuksen soveltamiseen asti.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vahvuudet tunnistettava. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on korkean tason ammatillisessa osaamisessa ja yliopistojen vahvuus tutkimuksen teossa. Kannatamme yhteistyön tiivistämistä niin sektoreiden sisällä kuin niiden välillä.

Tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoitus ylös. Yhteiskunnan varoilla on syytä tukea sellaista yhteiskunnallisesti hyödyllistä innovaatiotoimintaa, joka jäisi ilman tukia toteutumatta. Tavoitteeksi on otettava, että TKI-menot ovat yhteensä vähintään 4 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Vähemmän maistereita, enemmän kandeja. Haluamme, että nuoret voivat yhä useammin siirtyä työelämään kandidaatiksi valmistuttuaan. Maistereita tarvitaan, mutta nykyistä vähemmän. Ylikouluttaminen ei ole taloudellisesti perusteltua. Julkisen sektorin tulisi palkata enemmän henkilöitä, joilla on alempi korkeakoulututkinto. Tulevaisuuden työelämässä työkokemuksella on yhä enemmän arvoa tutkintouskovaisuuden sijaan.

Opiskelijamäärät vastaamaan tarvetta. Korkeakoulujen opiskelijamääriä on tarkistettava vastaamaan paremmin työelämän tulevaa tarvetta. Ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää on suhteutettava ruotsinkielisten määrään.

Lisää muunto- ja täydennyskoulutusta. Korkeakoulujen on lisättävä muunto- ja täydennyskoulutusta. Myös avointen korkeakouluopintojen tarjontaa on lisättävä.

Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksut säilytettävä. EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta on perittävä lukukausimaksuja. Lukuvuosimaksut mahdollistavat suomalaisten korkeakoulujen kilpailun kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Maksujen tulee jäädä korkeakoulujen käyttöön koulutuksen laadun parantamiseksi.

Pääsykokeista ei pidä luopua kokonaan. Tärkeintä on, että opiskelijat ovat alalle soveltuvia ja motivoituneita. Yhdellä koulutusasteella epäonnistuminen tai aiemmat opintovalinnat eivät saa johtaa siihen, että jatko-opintopaikkaa on käytännössä mahdoton saada. Emme kannata todistusvalinnan lisäämistä.