Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKDL/620

Suomen kansan demokraattinen liitto

SKDL:n loma- ja matkailupoliittinen ohjelma


  • Puolue: Suomen kansan demokraattinen liitto
  • Otsikko: SKDL:n loma- ja matkailupoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1979
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO

VAPAA-AJAN VIETON KEHITTÄMISTARVE
- Muutokset vapaa-ajassa
- Perhe ja vapaa-aika
- Nuoriso, eläkeläiset ja erityisryhmät
- Monipuoliseen vapaa-ajan käyttöön

LOMAN JA MATKAILUN YHTEISKUNNALLISET TAVOITTEET
- Sisällöltään rikkaan loman puolesta
- Vapaa-aika ja ympäristöpolitiikka
- Matkailu kehitysalueilla
- Matkailun kansainvälinen merkitys
- Loman rahoitus
- Työväen ja pienviljelijäin lomajärjestöt

MATKAILUORGANISAATIOT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

- Alueellinen matkailuhallinto

MARKKINOINTI JA KULUTTAJANSUOJA

Ohjelma on hyväksytty SKDL:n liittoneuvostossa 24. 2.1979

JOHDANTO

Yhteiskunnassamme tapahtunut teknologinen kehitys on lisännyt työn tuottavuutta. Samalla se on muuttanut työelämässä ihmisen fyysisten ponnistusten laatua. Se on luonut edellytykset ja tarpeen vapaa-ajan lisäämiselle ja sen hyödylliselle käytölle. Yksityiseen omistukseen ja voiton maksimointiin perustuva yritystoiminta pitää kuitenkin yllä kansalaisten taloudellista eriarvoisuutta ja näin rajoittaa mahdollisuuksia virkistävään ja elämää rikastuttavaan vapaa-ajan hyväksikäyttöön.

Talousjärjestelmästämme johtuen teknologinen kehitys on tuonut mukanaan yhä enemmän ihmisen terveyttä uhkaavia vaaroja. Tuotantoprosessissa tapahtuneet työvoiman käyttöön vaikuttavat muutokset ovat lisänneet työtätekevien ihmisten psyykkisiä ja muita sairauksia. Elämää myrkyttävät monilukuiset kemikaalit ja jätteet muodostavat terveyttä vaarantavia tekijöitä.

Työväenliike toimii ennaltaehkäisevän terveydenhoidon parantamisen puolesta. Sen tulee vaatia työnantajilta ja yhteiskunnan hallinnolta tehokkaampia toimia, joilla ihmisiä uhkaavia sairauksia ja terveydellisiä haittoja voidaan vähentää. Tavoitteena on kansalaisten terveyden ja työkunnon kohottaminen erityissuojelun avulla. Kustannukset on työnantajien ja yhteiskunnan maksettava.

Työntekijäin vapaa-ajan lisääminen sekä ennaltaehkäisevä terveydenhoito terveysmatkailun ja virkistävän loman muodossa on merkittävä alue ihmisen terveyttä suojaavissa toimissa. Taloudelliset mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon jakavat väestöryhmät maassamme eriarvoiseen asemaan. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto SKDL haluaa kehittää kohtuuhintaista, sisällöltään monipuolista lomailua ja matkailua.

Matkailu on tärkeä osa kulttuuriyhteiskunnan elämänmuotoa ja ihmisen elämänkatsomuksiin vaikuttamisen kautta sillä on suuri merkitys koko yhteiskunnan kehitykseen. Kansainvälisen matkailun myötävaikutus kansainvälisen ymmärtämyksen ja vuorovaikutuksen lisäämiseen yhteiskuntaelämän eri aloilla on kansainvälisin sopimuksin tunnustettu. Matkailun edistäminen on kansainvälistä ystävyyttä ja luottamusta, joka edesauttaa liennytystä ja rauhan asiaa.

Matkailun ja lomailun avartava vaikutus ihmisen tiedonsaannin, virkistymisen ja omaperäisen kokemuksen kautta vuorovaikuttaa yhteiskuntamme kehittämiseen. Matkailu on luonteeltaan yhteiskunnallista ja sen kokonaisvaltainen kehittäminen tulee olla valtiovallan vastuulla.

Matkailuyhteistyön laajentamiseksi sosialististen maiden kanssa tulee maassamme lisätä tiedonvälitystä näiden maiden kansojen elämästä, taloudesta, kulttuurista ja matkailumahdollisuuksista.

Yksityiseen voitontavoitteluun perustuva matkailuelinkeino ei kykene täyttämään vapaa-ajan vieton yhteiskunnallisia ja sosiaalisia tavoitteita. Yhteiskunnan taloudellisen tuen tultua yhä merkittävämmäksi matkailussa ja lomailussa on sen osuutta ja ohjausta lisättävä myös vapaa-ajan viettoon liittyvissä elinkeinoissa. Osana koko yhteiskunnan demokratisoimista SKDL vaatii matkailuhallinnon kehittämistä ja kansanvaltaistamista.

SKDL kutsuu kaikkia edistyksellisiä voimia yhteistoimintaan ihmisen loma- ja matkailuedellytysten kehittämiseksi tasavertaisuuden pohjalta.

VAPAA-AJAN VIETON KEHITTÄMISTARVE

Ihmisen fyysinen ja henkinen rasitus on kasvanut. Uusi teknologia samanaikaisesti tapahtuneen kaupunkilaistumisen myötä on syvällisesti muuttanut työolosuhteita ja ihmisten elämää kokonaisuudessaan. Tässä kehityksessä kansalaisille on taattava mahdollisuus nauttia työnsä tuloksista terveinä ja hyvinvoivina.

Työnväenliikkeen taistelun ansiosta on palkkatyötä tekevien vapaa-aika lisääntynyt. Sitä on edelleen lisättävä niin, että kaikissa olosuhteissa lepo sekä mahdollisuudet aktiiviseen vapaa-ajan käyttöön kehittävät ihmistä terveydellisesti, sosiaalisesti ja henkisesti.

Vapaa-aika kuuluu kaikille kansalaisille.

Muutokset vapaa-ajassa

Työn tuottavuuden nopea kasvu on luonut edellytykset siirtyä lyhyempään työaikaan ansiotasoa alentamatta, eläkeiän alentamiseen ja eläketurvan parantamiseen. Vapaa-ajan pidentäminen tulee tapahtua erityisesti ja ensimmäiseksi niillä aloilla, joissa työntekijäin rasitus on suurinta.

Työntekijällä tulee olla mahdollisuus ajoittaa yhä suurempi osa vuosilomaansa haluamaansa aikaan.

Perhe ja vapaa-aika

Kaupunkilaistuminen ja tuotannon muutosprosessit ovat suomalaisessa yhteiskunnassa aiheuttaneet muutoksia myös perheolosuhteissa. Taloudelliset vaikeudet kuten asunto-ongelmat ja työttömyys ovat lisääntyneet. Asuntojen sijainti yhä kauempana työpaikoista on supistanut lyhentyneen työajan lisäämää vapaa-aikaa työmatkojen pidentyessä. Vapaa-aika antaa mahdollisuuden lepoon ja uusiin vaikutteisiin sekä auttaa perhesuhteiden vahvistumista. Lainsäädäntöä tulee kehittää niin, että perheenjäsenet voivat pitää lomansa samanaikaisesti.

Liikennemaksuja määrättäessä on huomio kiinnitettävä perhematkailun edistämiseen. Lapsiperheille voidaan luoda mahdollisuudet matkustaa ja lomailla edullisesti, kun yhteiskunta liikennettä ja yleensä matkailua tukiessaan asettaa erääksi tuen tavoitteeksi perhematkailua suosivan tariffipolitiikan ja itse omilla toimenpiteillään suosii perhelomailua.

Lasten mahdollisuuksia monipuoliseen ja kehittävään vapaa-ajan viettoon tulee parantaa tehostamalla vapaa-aikatoiminnan ohjausta sekä lisäämällä leiri- ja muuta virkistystoimintaa. Yhdyskuntasuunnittelussa on lasten virkistystarpeet otettava huomioon.

Nuoriso, eläkeläiset ja erityisryhmät

Nuorten ja eläkeläisten taloudelliset mahdollisuudet matkailuun ovat usein rajoitetut. Lomailun sisältö on jäänyt vaille riittävää huomiota useimmiten kaupallisesti hoidetussa toiminnassa.

Nuorison loma- ja matkailuedellytyksiä on parannettava yhteiskunnan toimesta tapahtuvalla liikenne- ja lomatukitoiminnalla. Koulujen ja nuorisojärjestöjen taloudellisia mahdollisuuksia opintomatkailun ja muiden matkailupalvelujen järjestämisessä tulee lisätä. Eläkelaitosten tulee omalta osaltaan tukea taloudellisesti lomailu- ja matkailutoimintaa huomioon ottaen eläkeläisten erityistarpeet.

Vammaiset muodostavat oman erityisryhmän, jonka mahdollisuuksia lomailuun on tuettava yhteiskunnan toimesta ja jonka tarpeet on huomioitava loma- ja vapaa-aikatoimintaa kehitettäessä.

Monipuoliseen vapaa-ajan käyttöön

SKDL tukee ihmisten pyrkimyksiä viettää vapaa-aikaansa omien, erilaisten tavoitteiden mukaan. Vapaa-ajan vieton edellytysten luomisessa yhteiskunnan tulee ottaa huomioon suomalaiset luonnonolosuhteet, lomaperinne ja loman sisällön monipuolisuuden turvaaminen.

Yhteiskunnan tulee tuottaa ja tukea terveydellisesti ja sosiaalisesti vaikuttavia lomapalveluja, kuten terveys-, kulttuuri- ja liikuntalomia.

Koska osa ihmisistä haluaa viettää lomansa ja vapaa-aikansa loma-asunnossa, tulee yhteiskunnan kaavoituksen avulla sekä erilaisin rahoitusjärjestelmin pyrkiä poistamaan nykyistä eriarvoisuutta. Yhteiskunnan tulee rakentaa myös omia monipuolisia lomakohteita, joiden käyttö tapahtuu sosiaalisin perustein.

LOMAN JA MATKAILUN YHTEISKUNNALLISET TAVOITTEET

Matkailuhallintoa tulee kehittää siten, että se antaa mahdollisuuden vaikuttaa myönteisesti lomien sisällön kehittämiseen ja tasa-arvoisuuden lisäämiseen vapaa-ajan vietossa. Lomatoiminnan sosiaalisuuden tulee olla nykyistä voimakkaammin esillä matkailuhallinnossa ja matkailua kehitettäessä. Matkailu- ja lomatoiminta on nykyistä tehokkaammin nivellettävä yhteiskunnan harjoittamaan kansanterveystyöhön sekä sosiaali- ja kulttuuripolitiikkaan.

Vallitseva terveydenhoito suuntautuu pääosin sairauksien hoitoon ennaltaehkäisevän toiminnan jäädessä riittämättömäksi. Lisäämällä ja taloudellisesti tukemalla ennaltaehkäisevää koti- ja ulkomailla tapahtuvaa kuntoutusta ja terveys-matkailua voidaan vähentää sairauksia ja parantaa ihmisten elämän laatua. Tämä on kannattavaa myös kansantaloudellisesti. Terveyskylpylätoiminta tulee kytkeä kansanterveyslain piiriin ja liittää sen kehittäminen terveydenhoidon valtakunnallisiin suunnitelmiin. Sairausvakuutuskorvauksen osuutta terveysmatkakuluista on laajennettava.

Kaikille ikäryhmille tulee luoda edellytykset virkistävään vapaa-aikaan ja lomaan. Tämän vuoksi tullee yhteiskunnan taata mahdollisuudet virkistävään vapaa-aikaan ja lomailuun yksilöllisesti. Tukitoimenpiteet tulee kohdistaa niin, että päästään kansalaisia loukkaavasta taloudellisesta eriarvoisuudesta ja erottelusta.

Sisällöltään rikkaan loman puolesta

Tavoitteena tulee olla sisältörikas loma, joka auttaa ihmistä kehittämään henkilökohtaisia taipumuksiaan ja virkistää häntä. Ihmisille on turvattava lomaillessaan mahdollisuus irtaantua työn ja ympäristön paineista sekä aktiivisesti kohentaa henkistä ja fyysistä kuntoaan.

Työväenjärjestöjen tulee kehittää lomatoimintaa kulttuuri- ja liikuntatarpeiden tyydyttämiseksi. Yhteiskunnan on tuettava sellaista toimintaa, joka luo työntekijöille mahdollisuuden omaehtoisesti suuntautua vapaa-aikanaan harrastustensa pariin.

Valtion ja kuntien matkailuelinten aktiivisuutta kulttuuri- ja liikuntatarjontaan on lisättävä. Perinnerikas työväen-kulttuuri on liitettävä matkailuohjelmiin.

Vapaa-aika ja ympäristöpolitiikka

Yhdyskuntien suunnittelussa on pyrittävä lisäämään matkailijoiden ja paikallisten asukkaiden vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Matkailun suunnittelussa on otettava huomioon ympäristönsuojelu ja luonnon merkitys ihmisen sosiaaliselle viihtyvyydelle. Kaupunkiseuduilla olisi kuntien huolehdittava asukkaiden mahdollisuudesta vaivattomasti käyttää virkistysalueita. Jokamiehenoikeuksia tulee edelleen kehittää ja taata ne kaikille suomalaisille.

Koska osa ihmisistä viettää lomansa kotipaikkakunnallaan, kuntien tulee lisätä etenkin loma-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujaan.

Matkailu kehitysalueilla

Kehitysalueiden matkailua tulee edistää ja samalla kunnioittaa alueen väestön mielipiteitä maankäytöstä ja huolehtia asukkaiden eduista. Matkailuelinkeinon avuilla voidaan edistää alueen talouselämää. Matkailun paikalliselle väestölle mahdollisesti aiheutuvat haitat tulee korvata. Investoinnit kaupalliseen matkailuun on suunniteltava niin, että syntyvät kustannukset joutuvat maksamaan ne, jotka saavat matkailusta taloudellista hyötyä.

Saaristo- ja järvialueiden matkailua kehitettäessä on otettava huomioon samat periaatteet kuin kehitysalueiden matkailussa. Laiva- ja moottorivenereitit samoin kuin muutkin matkailupalvelut on suunniteltava niin, että ne palvelevat soveltuvilta osin myös paikallisten asukkaiden tarpeita.

Matkailun kansainvälinen merkitys

Matkailulla on myönteinen merkitys kansojen välisen vuorovaikutuksen lisääjänä ja eri maiden kulttuurien ja saavutusten tunnetuksitekijänä. SKDL pitää matkailua osana kansainvälistä yhteistyötä, joka edistää kansojen luottamusta toisiinsa ja rauhaa maailmassa. SKDL tukee Helsingissä 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa tehtyjä matkailun kehittämistä koskevia suosituksia. Tavoitteena on pidettävä kansainvälisen matkailun laajentamista kansanmatkailuksi. Matkailuyhteistyötä ja vaihtoa sosialististen maiden kanssa on lisättävä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuoriso-, opinto- ja ay-matkailuun sekä lasten mahdollisuuksiin tutustua toisiin maihin ja kansoihin tärkeänä osana kansainvälisyyskasvatusta. Ystävyyskaupunkitoiminnan puitteissa tapahtuvaa matkailua on molemminpuolisesti pyrittävä kehittämään.

Loman rahoitus

Lomailun ja matkailun taloudellisissa mahdollisuuksissa vallitsee eri yhteiskuntaluokkien kesken edelleen suuri eriarvoisuus. Työehtosopimuksissa saavutettu lomaltapaluuraha on antanut palkkatyöläisille aikaisempaa paremmat edellytykset vuosiloman viettoon. Lomapalkan suuruutta tulee lisätä ja se pitää maksaa kokonaisuudessaan lomalle lähdettäessä.

Pienviljelijäin ja pienyrittäjien lomanviettoedellytyksiä tulee parantaa. Erityinen huomio tulee kiinnittää vähävaraisten ja suuriperheisten sekä eläkeläisten ja nuorison lomanvieton tukemiseen. Yhteiskunnan tulee lisätä lomatoiminnan rahoitusta ja sen kustannuksiin on työnantajien osallistuttava. Ammattiyhdistysliikkeen tulee osallistua lomailun ja matkailun edistämiseen ja rahoitusta koskevaan päätöksentekoon.

Työväen ja pienviljelijäin lomajärjestöt

Yhteiskunnan tulee arvostaa ja tukea yleishyödyllisten lomajärjestöjen toimintaa. Yhteiskunnan tukemien lomien tulee suuntautua niin, että yhteiskunta voi kehittää omia lomapalvelujaan. Työväen ja pienviljelijäin lomajärjestöjen yhteydet ammattiliittojen ja muiden jäsenjärjestöjensä kautta laajoihin kansalaispiireihin luovat hyvän perustan järjestöjen suorittamille yksilön lomavalinnoille. Tähän tarkoitukseen ja kohtuuhintaiseen lomatuotantoon suunnattuja budjettivaroja ja muita julkisia avustuksia tulee lisätä ja niiden jaossa on noudatettava tasapuolisuutta, oikeudenmukaisuutta ja harkintaa. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että terveys- ja sosiaalipoliittiset näkökohdat huomioon ottaen järjestöt tarjoavat lomailumahdollisuuksia vähävaraisille kansalaisille.

MATKAILUORGANISAATIOT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

Matkailun valtakunnallinen ja alueellinen hallinto tulee järjestää siten, että päällekkäis- ja erillisorganisaatiot yhdistetään valtion keskus- ja tulevan väliportaan ja kunnallishallinnon yhteyteen.

Valtion matkailuviraston on suuntauduttava pois kaupallisen matkailutoiminnan päätoimisesta tukemisesta ja huolehdittava matkailun kokonaisvaltaisesta pitkän aikavälin kehittämisestä. Sen johto ja hallinto tulee saattaa yhteiskunnallisia voimasuhteita vastaavaksi. Sen tulisi matkailua johtavana valtion elimenä valvoa matkailutoimintaa ja kehittää vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia.

Matkailupolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa. Siksi matkailupolitiikan hallinto ja suunnittelu tulee demokratisoida sekä keskushallinnon alueellisella että kunnallisella tasolla.

Tärkeätä on matkailuyhteistyö ja sen valvominen lukuisten alueellisten organisaatioiden sekä kuntien matkailulautakuntien kesken. Valtioenemmistöisten matkatoimistojen toimintaa tulisi kehittää vastaamaan paremmin yhteiskunnan matkailulle asettamia tavoitteita mm. kotimaan matkailun alalla. Taloudellisen vastuun siirryttyä yhä enemmän yhteiskunnalle se vaatii myös yhteiskunnallisen valvonnan lisäämistä matkailun tuotannossa, markkinointi- ja varaus-organisaatioissa.

Alueellinen matkailuhallinto

Alueellisella tasolla on matkailun alalla lukuisia erilaisia organisaatioita, jotka saavat yhteiskunnalta tukea. Näiden elinten toiminta ei kuitenkaan täytä valtion tai kuntien niille antaman taloudellisen tuen edellyttämää tasoa, vaan suuri osa varoista menee itse organisaation ylläpitoon. Näitä elimiä on yhdistettävä vastaamaan valtakunnallista ja alueellista tarvetta.

Kunnallisen matkailutoiminnan osalta SKDL korostaa, että toiminta tulee olla kuntalaisten etujen mukaista. Kunnalla on oltava mahdollisuus aktiivisesti tuottaa loma-, matkailu- ja muita vapaa-ajan palveluja asukkailleen, matkailijoille ja muille lomanviettäjille.

MARKKINOINTI JA KULUTTAJASUOJA

Markkinoinnilla voidaan lomanvietossa ja matkailussa merkittävästi vaikuttaa ostopäätösten tekoon. Onnistuneella lomalla ja näin myös matkakohteen valinnalla on suuri merkitys yksityiselle ihmiselle. Siksi matkailun markkinoinnille tulee asettaa tiukat totuudellisuuden vaatimukset. Matkailijoille ja lomanviettäjille tulee antaa asiallista tietoa, jotta he sen perusteella voivat valita itselleen niin taloudellisesti kuin muutenkin parhaiten soveltuvan lomakohteen. Kuluttajansuojalain toteuttaminen on myös tältä osin tärkeää.

Valtion matkailuviranomaisten tulee täsmentää ne perusvaatimukset, jotka Suomessa tapahtuvalta markkinoinnilta vaaditaan. Sen tulee edistää pienyrittäjien markkinointiyhteistyötä sekä tukea yleishyödyllisten yhteisöjen kohtuuhintaisen lomatuotannon markkinointia. Maamme ulkomaille suuntautunut matkailun markkinointi on kapitalistisiin maihin järjestetty verraten tehokkaasti. Sosialistisiin maihin suuntautuvaa matkailutarjontaa on tehostettava ja matkailua koskevia valtiollisia sopimuksia kehitettävä.