SKDL:n TYÖSUOJELUPOLIITTINEN OHJELMA

I JOHDANTO
Työ ja tekninen kehitys
Työolot tänään
Terveys ja kapitalistinen järjestelmä
Työnantajan lähtökohdat
Työntekijöiden tavoitteet

II TYÖSUOJELUPOLITIIKAN YLEISET TAVOITTEET
Työsuojelun on oltava ennaltaehkäisyä
Työnantaja täyteen vastuuseen työoloista
Työväenvalvontaan työsuojelussa
Kaikki työtätekevät työsuojelun piiriin
Työväestön kansainvälinen yhteistyö
Työväestön ja demokraattisten voimien yhteistyö

III TYÖVÄENVALVONTAAN TYÖSUOJELUSSA
Demokratia työpaikalla: osallistumista vai ratkaisemista
Työntekijöiden oikeudet työsuojelussa
Työntekijät ja työsuojeluviranomaiset
Työsuojelu ja oikeusturva
Työsuojelusäädösten kehittäminen

IV TYÖN TURVALLISUUDEN JA TERVEELLISYYDEN PARANTAMINEN
Työtapaturmien estäminen
Työympäristön säätely
Työsuorituksen säätely
Työterveyshuollon periaatteet
Työterveyshuollon organisaatio

V TYÖSUOJELUN LAIMINLYÖNNIN SEURAAMUKSET
Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilaki
Kuntoutus
Eläkeikä

VI TYÖSUOJELUKOULUTUS
Suunnitelmallisuuteen koulutuksessa
Työntekijöiden koulutus
Erityishenkilöstön koulutus
Koulutuksen kustannukset

Hyväksytty SKDL:n liittoneuvoston kokouksessa 26-27. 4. 1975

I Johdanto

TYÖ JA TEKNINEN KEHITYS

Työn merkitys

Aineellinen tuotanto on koko ihmisyhteiskunnan perusta. Työn avulla ihminen muokkaa luontoa ja luonnonvaroja tuottaakseen elämänsä aineellisen perustan ja kehittääkseen sitä. Työsuorituksessa ilmenevä ihmisen ja hänen elinympäristönsä vuorovaikutus säätelee merkittävästi ihmisen kehitystä ja hänen tietoisuuttaan sekä vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa itse työsuorituksessa.

Tekniikan osuus tuotannossa

Tekniikan tehtävänä työprosessissa on helpottaa ihmisen työponnistuksia ja tehdä ne tuloksellisimmiksi. Mitä kehittyneemmiksi työvälineet teknisesti käyvät, sitä suurempaa osaa kokonaistyöstä edustaa työn esineellinen osuus - työkalut ja tekniikka - ja vastaavasti pienempää ihmistyövoiman osuus.

Teknisen kehityksen päävaiheet

Tekniikan kehityksen tärkeimmät vaiheet ovat siirtyminen ensiksi työkalujen käytöstä koneelliseen työhön ja toiseksi koneellisesta työstä automaattiseen työhön. Ihmisen ruumiillisten työponnistusten siirtyminen koneen hoidettaviksi merkitsi työn koneellistumisen alkua. Automaatio taas alkaa silloin, kun työprosessin tärkeimmät säätely- ja valvontatoiminnot alkavat olla koneellisia. Juuri nyt koemme koneellisesta tuotannosta automaattiseen tuotantoon siirtymisen vaihetta.

Teknisen kehityksen näköalat

Oikein suunnattu tekninen kehitys parantaa työoloja vähentämällä ruumiillisesti ja henkisesti raskaita työtehtäviä, eristämällä työntekijät terveydelle vaarallisista työvaiheista sekä suuntaamalla työn luonnetta yhä enemmän ammattitaitoa vaativaksi henkiseksi työksi. Toteutuuko tämä tekniikan periaatteellinen lupaus Suomen työoloissa?

TYÖOLOT TÄNÄÄN

Terveydentila tilastoissa

Tilastoitujen työtapaturmien määrä lisääntyy Suomessa huomattavalla vauhdilla. Vuonna 1969 tapaturmia tilastoitiin n. 190 000, vuonna 1973 jo yli 250 000. Työterveyskomitean varovaisen arvion mukaan maassamme sattuu vuosittain ainakin 20 000 uutta ammattitautitapausta, joista vain osa korvataan. Suomalaisen miehen keski-ikä, 65,9 vuotta, on Euroopan alhaisimpia. Monilla aloilla työkyvyttömyyseläke ja ennenaikainen kuolema ovat vanhuuseläkettä tavallisempia. Yli 40-vuotiaitten miesten keskimäärin jäljellä oleva eläkeikä on kääntynyt laskuun.

Työn voimaperäisyys lisääntyy

Entisten tapaturmia ja sairauksia aiheuttavien haittatekijöiden lisääntyessä kasvaa myös uusien, tuntemattomien ja vaikeasti torjuttavien haittatekijöiden määrä. Vuorotyön, yötyön ja ylityön määrä kasvaa jatkuvasti, rationalisointi ja työtutkimus yhdistettyinä yhä hiotumpiin suoritus- yms. palkkausmuotojen kehittelyyn kiristävät voimakkaasti työvauhtia ja johtavat yksipuolisiin, äärimmilleen ositettuihin, pakkotahtisiin ja toistaviin työvaiheisiin. Työn aiheuttamien kulumissairauksien määrä lisääntyy, mikä osaltaan supistaa työvoiman uusintamisen mahdollisuuksia. Samalla työn henkinen kuluttavuus kasvaa ja rajoittaa yhä enemmän työntekijöiden aktiivisuuden ja heidän yhteiskunnallisen tietoisuutensa kehityksen mahdollisuuksia.

Työolot kurjistuvat

Työturvallisuuden ja terveyden alueella tapahtuu näin työntekijöiden elinolosuhteiden kurjistumista. Tekninen kehitys, ihmiskunnalle tarjoamansa lupauksen sijasta, johtaa työntekijöiden hyvinvoinnin heikkenemiseen. - Onko syy sitten tekniikassa? Onko meidän työntekijöiden hyvinvoinnin nimissä ryhdyttävä vastustamaan tekniikan kehitystä?

TERVEYS JA KAPITALISTINEN JÄRJESTELMÄ

Vastakkaista kehitystä eri maissa

Vuosien 1951 ja 1966 välisenä aikana lisääntyi tapaturman kohteeksi joutuneiden työntekijöiden määrä kaikista työntekijöistä Saksan Liittotasavallassa 9,7 %:sta 11,7 %:iin. Saksan Demokraattisessa Tasavallassa tapaturmien määrä samana ajanjaksona laski 5,4 %:sta 4,3 %:iin. Miksi toisessa maassa tapaturmien määrä jatkuvasti nousee ja taas toisessa jatkuvasti laskee? Miksi kaikissa kapitalistisissa maissa tapaturmien määrä on viime vuosiin asti jatkuvasti noussut, kun taas Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa se on lähes poikkeuksetta laskenut?

Voiton tavoittelu ja tekniikan kehitys

Harjoittaessaan tuotantoa työnantaja Suomessa kuten muissakin kapitalistisissa maissa pyrkii enimmäisvoittoihin. Siksi työnantaja ei vapaaehtoisesti sijoita rahoja työntekijöiden terveyden edistämiseen, vaan mieluummin sellaisiin koneisiin, laitteisiin ja laajennuksiin, jotka tuottavat eniten voittoa. Tästä syystä teknisen kehityksen rinnalla tapahtuu työolojen kurjistumista. Syy ei ole tekniikan kehityksessä, vaan tekniikan työnantajan edun mukaisessa käytössä.

Edut ovat vastakkaiset

Näin ei työsuojelussakaan voida edetä pitkälle työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöllä, yhteiseen etuun vedoten, vaan työsuojelun työntekijöiden edun mukaisessa kehittämisessä on ratkaisevasti kysymys työnantajan ja työntekijöiden välisestä vastakkaisuudesta. Työntekijöiden yhteisestä voimasta ja sen käytöstä riippuu, miten työsuojelua kehitetään.

TYÖNANTAJAN LÄHTÖKOHDAT

Kannattavuus ratkaisee

Myös työsuojelussa työnantajan toimintaa ohjaa kannattavuus. Kehittynyt kannattavuuslaskenta on johtanut siihen, että suurtyönantajat ovat havainneet työsuojelun kannattavan aikaisemmin arvioitua paremmin sen vähentäessä mm. poissaolojen, sairastavuuden ja vaihtuvuuden aiheuttamia kustannuksia.

Työkykyistä väestöä tarvitaan

Työnantajat ja valtiovalta joutuvat menemään tätäkin pitemmälle: turvatakseen ammattitaitoisen ja työkykyisen työväestön jatkuvan saannin ne ovat pakotettuja parantamaan työoloja vähentääkseen ennenaikaista työkyvyn menetystä ja maasta muuttoa.

Yhteiskuntajärjestelmän säilyttäminen

Työntekijöiden vaatimusten ja voimakkaan joukkotoiminnan johdosta työnantaja joutuu myös myöntymään uudistuksiin, jotka eivät ole työnantajalle mielekkäitä muutoin, kuin vain estämällä työntekijöiden kamppailun kärjistymisen ja työväenvalvonnan toteutumisen. Joutuessaan antamaan myönnytyksiä työnantaja pyrkii käyttämään ne edukseen.

Työntekijöiden voima ratkaisee

Työntekijöiden voimasta ja jatkuvasta toiminnasta kuitenkin riippuu, kykenevätkö työnantajat käyttämään uudistuksia edukseen ja luokkaristiriitojen sääntelyyn vai muodostuvatko ne työntekijöiden työoloissa todelliseksi käänteeksi parempaan ja samalla edellytyksiksi työntekijöiden tietoisuuden ja aktiivisuuden kehitykselle. Joka tapauksessa on nähtävä, että parannusten lähtökohtana ovat työläisten vaatimukset ja niin ollen ne ovat työväenluokan toiminnan tuloksia.

TYÖNTEKIJÖIDEN TAVOITTEET

Työväenvalvontaan työsuojelussa

Työntekijöiden päätavoite työsuojelussa on luonnollisesti työolojen ja työprosessin tekeminen mahdollisimman terveelliseksi, turvalliseksi ja viihtyisäksi. Kun työantaja on valmis kehittämään työsuojelun aineellisia määräyksiä oman etunsa nimissä, ja antamaan työoloja koskevaa päätäntä- ja valvontavaltaa korkeintaan valtion viranomaisille, ei tämä riitä työntekijöille. He pyrkivät terveytensä turvaamiseen yli työnantajan kannattavuuslaskelmien. Tämän toteuttamiseksi on välttämätöntä olennaisesti laajentaa työväen valvontaoikeuksia työsuojelussa. Se merkitsisi työolojen ratkaisevasti nykyistä nopeampaa kehitystä ja parantaisi mahdollisuuksia käydä kamppailua työntekijöiden demokraattisten oikeuksien laajentamisen puolesta taloudellista valtaa vastaan työpaikoilla.

Työväenvalvonnan ratkaiseva merkitys

Työntekijöiden vaikutusoikeuksien merkittävä lisääminen vaikuttaa ratkaisevasti työolojen parantamiseen. Ilman vaikutusoikeuksia uudistus voi kääntyä työnantajan hyväksi, mutta oikeuksien toteuttaminen luo edellytykset työntekijöiden aseman tuntuvaan parantamiseen.

II Työsuojelupolitiikan yleiset tavoitteet

TYÖSUOJELUN ON OLTAVA ENNALTAEHKÄISYÄ

Työpaikat ori suunniteltava oikein

Työn turvallisuus ja terveellisyys on varmistettava jo suunnittelussa. Haitat on poistettava ennen kuin ne pääsevät vaikuttamaan. Työolojen suunnittelun tulee lähteä työntekijöiden fyysisistä ja psyykkisistä ominaisuuksista sekä heidän tarpeistaan.

Tutkimusta ja koulutusta lisättävä

Valtiovallan on tuettava tämänkaltaista suunnittelua laatimalla työsuojelua koskeva demokraattinen tutkimusohjelma, jonka avulla työolot voidaan mukauttaa ihmiselle sopiviksi. Työoloihin vaikuttavien suunnittelijoiden koulutuksessa on tällaisen tiedon määrää lisättävä.

Ennakkovalvontaa laajennettava

Koneitten ja laitteiden valmistajat ja maahantuojat on asetettava vastuunalaisiksi tuotteittensa turvallisuus- ja terveysominaisuuksista. Valtakunnallisen työsuojeluhallinnon yhteyteen on luotava pysyvä demokraattinen suunnittelu-, sääntely- ja seurantajärjestelmä, jonka tavoitteena on ennaltaehkäisyä painottaen työolojen mahdollisimman nopea kehittäminen työläisiin kohdistuvien turvallisuus- ja terveyshaittojen poistamiseksi.

TYÖNANTAJA TÄYTEEN VASTUUSEEN TYÖOLOISTA

Vastuu kuuluu yksin työnantajalle

Koska työnantaja ostaa ja käyttää työntekijöiden työvoimaa omaksi edukseen, on työnantaja yksin vastuussa niistä oloista, joissa työsuoritus tapahtuu. On estettävä työnantajan mahdollisuus lisätä voittojaan työntekijöiden terveyden kustannuksella. Tämän toteuttamiseksi työsuojeluhenkilöstö ja erityisesti työntekijöiden edustajat on koulutettava niin, että he osaavat vaatia voimassaolevien määräysten toteuttamisen työpaikoilla. Työsuojelun aineellisia määräyksiä on jatkuvasti tiukennettava ja niiden noudattamisen valvontaa tehostettava.

On käytävä kiinni myös kukkaroon...

Työsuojelurikosten rangaistuksia on huomattavasti tiukennettava. Koska työnantajan toimintaa ohjaa taloudellisen voiton tavoittelu, on muiden keinojen puuttuessa työsuojelun laiminlyönti tehtävä työnantajalle kannattamattomaksi. Rangaistusten on oltava myös taloudellisesti niin raskaita, että työnantajan on pakko toteuttaa muutokset.

kustannusten sälyttäminen työläisille on estettävä

Työsuojelun kehittäminen merkitsee usein lisäkustannuksia työnantajalle. Siksi työväenluokalle on taattava, ettei se joudu näitä kustannuksia maksamaan nousevien hintojen, hidastuvan palkkakehityksen tai lisääntyvän verotuksen kautta, vaan että ne ulosmitataan työnantajan voitoista.

TYÖVÄENVALVONTAAN TYÖSUOJELUSSA

Työväenvalvonta on toteutettava

Työsuojelun työväenehtoinen kehittäminen kapitalismissa edellyttää työväenvalvonnan toteuttamista. Työväenluokalle on myönnettävä oikeus työolojensa kehittämiseen ja valvontaan lainsäädännön kautta. Koska tämä vaatimus kohtaa työnantajien jyrkän vastustuksen, työläisten on osoitettava, että he toteuttavat työväenvalvontaa omien järjestöjensä ja oman joukkotoimintansa kautta, ellei sitä heille muuten myönnetä.

Työväenvalvonnan sisältö

Työväenvalvonnan toteuttaminen merkitsee oikeutta vaikuttaa ratkaisevasti työolojen suunnitteluun, kehittämiseen, valvontaan ja seurantaan työpaikoilla, työsuojelu- ja valtionhallinnossa sekä tutkimustoiminnassa. Tavoitteeksi on asetettava mahdollisimman tiukka ja sitova työsuojelulainsäädäntö, jonka noudattamista työläiset ja heidän edustajansa työpaikoilla valvovat.

KAIKKI TYÖTÄTEKEVÄT TYÖSUOJELUN PIIRIIN

Pienyrittäjät ja maatalousväestö mukaan

On luonnollista, että teollisuustyöväestö kokee työsuojeluepäkohdat kaikkein kipeimmin. Se onkin työsuojelun kehittämisen perusvoima. Mutta myös pienyrittäjien, maatalousväestön ja pienviljelijöiden työssä tuntuvat työsuojelun puutteet yhä kipeämmin. Työsuojelun kehittäminen on näiden ryhmien perusetujen mukaista.

Työvälineet turvallisiksi

Heidän kohdallaan se tapahtuu parhaiten tehostamalla koneitten ja laitteiden valmistajien ja maahantuojien velvoitteita ja vastuullisuutta valmisteidensa työturvallisuusominaisuuksista. Suuryhtiöiltä on kerättävä työsuojelumaksu, jota voitaisiin käyttää pienyritysten työsuojelutoimenpiteiden lainoittamiseen ja rahoittamiseen.

Työsuojelukoulutusta omaa työtään tekeville

Työsuojelukoulutusta on kehitettävä ja laajennettava niin, että omaa työtään tekevät saavat riittävän koulutuksen voidakseen ottaa työssään huomioon sen terveys- ja turvallisuusvaarat.

Lomat ja vapaa-aika järjestettävä

Pienyrittäjiin kohdistuva kilpailun kiristyminen ja pienviljelijöiden elinolojen vaikeutuminen johtavat myös näiden ryhmien työn voimaperäistymiseen. Sen mukanaan tuomien haittojen estämiseksi on omaa työtään tekevien vapaa-aika- ja lomajärjestelmät saatettava muiden tasolle.

Yhteiseen rintamaan

Suurpääoman kiristyvä ote tuntuu yhä voimakkaammin omaa työtään tekevien kaikinpuolisissa elinehdoissa. Heidän perusetujensa mukaista on toimia työväenluokan liittolaisina suurpääoman valtaa vastaan demokraattisten oikeuksien ja jokapäiväisten elinehtojen parantamiseksi. Tämän yleisen demokraattisen kamppailun edetessä työoloja voidaan paremmin kehittää myös pienyrittäjien ja maatalousväestön osalta.

TYÖVÄESTÖN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Työväenluokan kansainvälinen yhteistyö kapitalistista yhdentymistä vastaan

Ylikansallisten yhtiöiden kasvu sekä kapitalististen markkina-alueiden yhdentyminen edellyttävät työväenluokalta myös työsuojelun alalla yhä lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä. Työväenluokan on kaikissa kapitalistisissa maissa voimiensa mukaan pakotettava porvaristo työoloja, koneita, laitteita ja aineita koskevien määräysten tiukentamiseen. Vain näin voidaan työsuojelun kehitys ohjata parempaan suuntaan. Siksi tarvitaan laajaa kansainvälisen työväenluokan kokemusten vaihtoa ja yhtenäisen toiminnan suunnittelua.

On opittava sosialististen maiden kokemuksista

Sosialististen maiden korkeatasoisia työsuojelumääräyksiä ja työtätekevien laajoja oikeuksia työoloja koskevien säädösten valmistelussa ja niiden toteutumisen valvonnassa on tehtävä tunnetuksi. Työntekijöiden on vaadittava niiden mahdollisimman tehokasta soveltamista.

EEC-sopimus uhka työsuojelulle

Suomen sitominen EEC:hen vaarantaa työsuojelun kehitystä kahdelta suunnalta. Toisaalta EEC:n mukanaan tuoma kiristyvä kilpailu johtaa porvariston voimaperäistämään työtä entistä enemmän, toisaalta EEC-maiden monessa suhteessa heikko työsuojelulainsäädäntö ja -käytäntö heijastuu myös Suomen työoloihin niitä heikentävästi. Siksi työsuojelunkin kannalta EEC-sopimus on pikimmiten irtisanottava.

TYÖVÄESTÖN JA DEMOKRAATTISTEN VOIMIEN YHTEISTYÖ

Työväen yhteistyötä kaikilla tasoilla

Työsuojelua on kehitettävä samanaikaisesti yhteiskunnallisen toiminnan kaikilla aloilla. Lainsäädäntöä on kehitettävä eduskunnassa työväenpuolueitten yhteistyöllä mahdollisimman tiukaksi ja täsmälliseksi. Ammattiyhdistysliikkeen on työehdoista kamppaillessaan pyrittävä asettamaan työsuojelun tavoitteita sekä ohjaamaan ja kehittämään sitä kulloinkin voimassa olevia lakeja pitemmälle. Työläisten joukkotoiminta työpaikoilla on välttämätöntä työolojen korjaamiseksi. Heidän tulee esittää vaatimuksensa työsuojelun kehittämisestä niin voimakkaasti, että se osaltaan pakottaa porvariston uudistusten aikaansaamiseen ja nopeuttamiseen. Hyvänä esimerkkinä näin aikaansaaduista tuloksista on rakennustyöläisten läpiviemä myrkyllisiä maaleja koskeva nk. maaliboikotti.

Työväen yhteistyöohjelma

Työväenpuolueitten ja ammattiyhdistysliikkeen on pyrittävä laatimaan yhteinen työväenetujen mukainen työsuojelun kehittämiseen tähtäävä konkreettinen ohjelma, jota voidaan toteuttaa eduskunnassa ja ammattiyhdistysliikkeessä työväenliikkeen yhteistyönä.

Keskustavoimat mukaan

Erityisesti eduskunnassa tapahtuvassa lainsäädäntötyössä ja sen valmistelussa tarvitaan kaikkien demokraattisten voimien yhteistyötä, myös pienyrittäjien ja maatalousväestön tehokkaan työsuojelun toteuttamiseksi.

III Työväenvalvontaan työsuojelussa

DEMOKRATIA TYÖPAIKALLA: OSALLISTUMISTA VAI RATKAISEMISTA

Osallistumisoikeus ei riitä

Työntekijöiden tehokkaan suojelun toteuttaminen työpaikoilla ei ole mahdollista vain osallistumalla erilaisten yhteistyöelinten kokouksiin ja niissä tehtyihin päätöksiin. Osallistuminen niihin ei muuta työoloja turvallisemmiksi tai terveellisemmiksi elleivät työntekijät voi vaikuttaa ratkaisevasti päätösten sisältöön, osallistua päätösten toteuttamiseen ja toteuttamisen välittömään valvontaan.

On kysymys taloudellisen vallan käytöstä

Kapitalistien suosima "yritysdemokratia" merkitsee vain tiedotus-, mielipiteenvaihto- ja keskusteluoikeutta. Työtätekevät vaativat oikeutta päättää työtään koskevista asioista ja toteuttaa ne. Tähän sisältyvä oikeus taloudellisen vallan käyttöön erottaa toisistaan kapitalistien "yritysdemokratian" ja työtätekevien demokratian laajentamiseen tähtäävät vaatimukset.

TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUDET TYÖSUOJELUSSA

Oikeus kieltäytyä työstä

Työntekijällä on itsellään oltava oikeus ratkaisevasti vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöön. Siksi työntekijällä tulee olla oikeus kieltäytyä työstä, mikäli hän olettaa sen olevan työsuojelulainsäädännön vastaista tai aiheuttavan haittaa hänen terveydelleen tai turvallisuudelleen. Tämä kieltäytyminen ei saa aiheuttaa ansionmenetystä tai vastuuta mahdollisesti aiheutuvasta taloudellisesta tappiosta.

Työsuojeluvaltuutetun aseina: vapautuksen määrä

Työsuojeluvaltuutetulle on myönnettävä riittävästi aikaa tehtävänsä hoitamista varten. Aikaa määriteltäessä tulee ottaa huomioon työntekijöiden lukumäärä sekä työalan ja työpaikan erityiset riskitekijät. Ajan määrittelyssä on painokkaasti otettava huomioon työpaikan työntekijöiden sekä ammattiliiton kanta.

Oikeus keskeyttää työ

Työsuojeluvaltuutetulle on annettava oikeus keskeyttää työ, jonka hän toteaa työsuojelulainsäädännön vastaiseksi tai aiheuttavan haittaa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Myöskään tällainen työn keskeytys ei saa aiheuttaa taloudellista vastuuta työsuojeluvaltuutetulle tai ansionmenetystä työntekijöille.

Tulkintaetuoikeus työntekijöille

Mikäli työsuojeluvaltuutetun ja työnantajan edustajan välillä syntyy erimielisyyttä työsuojelulainsäädännön tulkinnasta työpaikalla, on työsuojeluvaltuutetun tulkintaa pidettävä oikeana. Vain työsuojeluviranomainen voi suoritetun tarkastuksen perusteella muuttaa tulkintaa.

Työsuojelutoimikunnan oikeudet

Kaikissa sellaisissa laajakantoisissa toimenpiteissä, jotka mahdollisesti voivat vaikuttaa työpaikan työsuojeluun, on käytettävä työsuojelutoimikunnan asiantuntemusta. Työsuojelutoimikunnalla tulee olla oikeus tarvittaessa kieltää esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen. Mm. työntutkimustoiminnan soveltamisen sekä työpaikkaterveydenhuollon järjestämisen tulee kuulua työsuojelutoimikunnalle.

TYÖNTEKIJÄT JA TYÖSUOJELUVIRANOMAISET

Työsuojeluviranomaisten oikeuksia lisättävä

Työsuojeluorganisaation uudistus ja viranomaisten toimintamahdollisuuksien kohentuminen eivät vielä takaa työolojen paranemista, eivät edes viranomaisten oikeutta tehokkaasti puuttua tieteellisteknisen kehityksen mukanaan tuomiin uusiin työsuojelukysymyksiin. Sen vuoksi työturvallisuuslainsäädäntö on uudistettava koskemaan toimenpiteitä työn voimaperäistymisen estämiseksi sekä työn ruumiillisen ja henkisen rasittavuuden vähentämiseksi.

Työläisten on valvottava viranomaisia...

Viranomaisten oikeus vaatia ja jossakin määrin myös toteuttaa työsuojelutoimenpiteitä ei vielä takaa näiden oikeuksien todellista käyttöä. Vasta työntekijöiden taholta tuleva aloitteisuus, painostus ja ylempiin viranomaisiin ulottuva tiedotustoiminta sekä tarvittaessa ammatillisten ja poliittisten järjestöjen harjoittama painostustoiminta ja epäkohtien julkistaminen eduskuntaa käyttäen voi saada aikaan viranomaiskoneiston käynnistymisen ja kehittymisen. Näitä keinoja on käytettävä säännöllisesti ja erityisesti vakavien tapaturmien, onnettomuuksien ja terveyshaittojen tutkimiseksi ja niiden uusiutumisen torjumiseksi.

ja omia edustajiaan

Myös ammatillisen liikkeen edustajilta työsuojeluhallinnon eri tehtävissä on vaadittava työväen etujen mukaista toimintaa työpaikkojen turvallisuuden, terveellisyyden ja viihtyisyyden kehittämisessä. Työntekijöiden oikeudet valvoa edustajiensa sekä työsuojeluviranomaisten toimintaa on taattava.

Työväestön on voitava luottaa viranomaisiin

Työsuojeluhallinnon eri elinten kokoonpanossa on otettava huomioon, että suojeltava osapuoli - työväestö - voi tuntea luottamusta tarkastusten ja tutkimusten toimittajien asiantuntemukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Ammattiyhdistysliikkeelle on annettava oikeus vaikuttaa virkanimityksiin ja erityisesti työläistarkastajien määrää on lisättävä sekä turvattava tarkastajakunnan ja ammatillisen liikkeen yhteistoiminnan edellytykset.

Tavoitteena työväenvalvonta

Työväestö tukee myös työsuojelun alalla kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka rajoittavat monopolien valtaa ja lisäävät demokratiaa myös taloudellisen vallan alueella. Siksi työväestö on voimakkaasti vaatinut viranomaisten toimintamahdollisuuksien ja oikeuksien lisäämistä. Viranomaisten oikeuksien lisääminen ei ole työväenvalvonnan vaihtoehto, vaan tavoitteena on valvonta- ja toteuttamisoikeuksien saaminen työväestölle itselleen.

TYÖSUOJELU JA OIKEUSTURVA

Valitusoikeus myös työntekijöille

Työsuojelulainsäädäntö antaa työnantajille sekä koneitten ja laitteiden valmistajille ja maahantuojille oikeuden valittaa työsuojeluviranomaisen päätöksestä. On päästävä siihen, että työntekijä tai hänen edustajansa, työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies saavat oikeuden valittaa päätöksestä, jos sen toteutus vaarantaa työturvallisuuden tai aiheuttaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa työntekijälle. Työntekijöiden oikeudellista kantelumahdollisuutta on lisättävä niissä tapauksissa, joissa viranomainen jättää tekemättä työolojen vaatiman työnantajaa velvoittavan päätöksen.

Työntekijöitä on kuultava

Työsuojelusäännösten rikkomista koskevissa oikeudenkäynneissä on kuultava tarkastuksen suorittajaa ja erityisesti työntekijöiden edustajia. Heillä tai heidän ammatillisilla järjestöillään on oltava oikeus valittaa työntekijöiden oikeuksia ja heidän turvallisuuttaan ja terveyttään vaarantavista oikeuden päätöksistä.

TYÖSUOJELUSÄÄDÖSTEN KEHITTÄMINEN

Työväen asiantuntijat kaikkeen valmistelutyöhön

Ammatillisella liikkeellä on säännöllisesti asiantuntijansa valmisteltaessa lakeja, asetuksia ja niihin verrattavia muita säädöksiä. Tätä menettelyä on johdonmukaisesti laajennettava koskemaan työsuojeluhallituksen valmistelemia ja vahvistamia teknisiä, terveydellisiä ja muita ohjeita ja normeja tai standardeja.

Oikeus ennakkokäsittelyyn

Nämä on ennen niiden vahvistamista saatettava työntekijöiden käsiteltäviksi. Vain näin on mahdollista saada ne vastaamaan työväestön etuja sekä riittävästi tunnetuiksi ja vahvistamisensa jälkeen toteutetuksi. Ohjeissa ja normeissa on otettava huomioon muiden, erityisesti sosialististen maiden kokemus ja tieto vastaavien työsuojelutoimenpiteiden toteuttamisen seurauksista. Työntekijöiden ehdoilla tapahtuva työsuojelun kehittäminen vaatii työntekijöiden oikeutta suunnitella, valvoa, vaikuttaa ja osallistua toteuttamiseen. Se edellyttää sekä ammatillisen että poliittisen työväenliikkeen, valtion edistyksellisten virkamiesten ja kaikkien demokraattisten voimien kiinteätä yhteistyötä.

IV Työn turvallisuuden ja terveellisyyden parantaminen

TYÖTAPATURMIEN ESTÄMINEN

Vaaraton tekniikka

Tekniikka tarjoaa mahdollisuudet työtapaturmien poistamiseen. Työympäristön turvallisuuden toteuttamisen esteenä eivät siis ole tekniset ongelmat, vaan työnantajan taloudellisen voiton tavoittelu.

On edistettävä sellaista kehitystä, että työtapaturmien lisääntymisen sijasta niiden lukumäärä alkaa laskea, kuten sosialistisissa maissa on asianlaita. Työolojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee soveltaa ns. vaarattoman tekniikan periaatetta, jota on menestyksellisesti sovellettu mm. Neuvostoliitossa ja DDR:ssä. Tämä edellyttää, että työolojen suunnitteluun liitetään saumattomasti uusin teknologinen sekä ihmisen toimintaa koskeva tieto.

Koneitten ja laitteiden tulee olla työsuojeluviranomaisten ennakkoon hyväksymiä, niihin tulee liittyä työturvallisuusominaisuuksia koskeva selvitys ja työpaikan työsuojeluhenkilöstöllä tulee olla oikeus kieltää niiden käyttöönotto.

Henkilökohtaiset suojaimet ovat vain tilapäisratkaisu

Mikäli koneen tekniikka ei takaa turvallista työskentelyä, on se varustettava pakkotoimisin suojalaittein, jotka estävät vaaratilanteen synnyn. Henkilökohtaisia suojaimia on pidettävä viimeisenä tapaturmien estämisen keinona. Ne eivät ole pelkästään työn turvallisuutta lisääviä ratkaisuja vaan ennen kaikkea merkkejä työolojen korjaamisen välttämättömyydestä.

Suojaimien käyttö luvanvaraiseksi

Suojaimien käyttöä teknisten parannusten sijasta on rajoitettava siten, että niiden käyttöön vaaditaan työsuojeluviranomaisten määräajaksi työnantajalle myöntämä tuntuvasti maksava lupa. Määräajan kuluessa on suoritettava tarpeelliset tekniset muutokset turvallisuusvaaran poistamiseksi.

TYÖYMPÄRISTÖN SÄÄTELY

Työolojen haitat normitettava

Työympäristön aineelliset ja psyykkiset haittatekijät on normitettava siten, että työläisten turvallisuus, terveys ja viihtyvyys tulevat mahdollisimman hyvin taatuksi. Uudet tuotantolaitokset ja työpaikat tulee suunnitella ja rakentaa näiden ohjeiden mukaisesti. Vanhoissa tuotantolaitoksissa ja työtiloissa asetettu taso tulee saavuttaa annetun määräajan kuluessa.

Myös koneet ja laitteet on normitettava

Koneiden ja laitteiden normittaminen ja vaarattoman tekniikan soveltaminen tekevät työskentelyn turvallisuuden mahdolliseksi myös sellaisilla työpaikoilla, joilla työntekijöiden joukkovoimaa ei ole mahdollista käyttää. On varmistettava, että jokainen myynnissä oleva kone, laite ja työväline täyttää asetetut normit.

Tutkimusta on tehostettava

Työoloja koskevien normien määrittämiseksi ja ajan tasalla pysyttämiseksi on tutkimustoimintaa kehitettävä ja sovellettava erityisesti sosialististen maiden vastaavaa käytäntöä. Asian merkittävyyden vuoksi tarvitaan erityinen sosiaali- ja terveysministeriön alainen val tion tutkimuslaitos, jolla voi olla alueellisia palvelukeskuksia.

Työolojen kehittämisen suunnittelu

Työolojen kehittämiseksi on työsuojeluhallituksen laadittava pitkän tähtäyksen suunnitelmia, esimerkiksi vuosittain uudistettava viisivuotissuunnitelma. Myös eri työaloille ja suurimpiin ja vaarallisimpiin työpaikkoihin on laadittava pitkän tähtäyksen työsuojelusuunnitelmat. Näissä on pyrittävä täysimääräisesti käyttämään hyväksi teknologisen kehityksen mukanaan tuomat mahdollisuudet työolojen turvallisuuden ja terveellisyyden kehittämiseksi. Suunnitelmien valmistelussa on käytettävä ammatillisen liikkeen asiantuntemusta ja ne on alistettava asianomaisten työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käsittelyyn ennen niiden hyväksymistä.

TYÖSUORITUKSEN SÄÄTELY

Työn voimaperäistämisen muodot

Kapitalismissa työn voimaperäistyminen johtaa yhä lisääntyvään työn ruumiilliseen ja henkiseen rasittavuuteen, pakkotahtiseen ja yksitoikkoiseen työhön, työn osiutumiseen, ylityöhön ja vuoro- ja yötyöhön. Samaan aikaan kun osa ihmisistä suorittaa liian raskasta ja epäterveellistä työtä, osa ihmisistä on kokonaan työttöminä. Näiden ilmiöiden estämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin:

Rationalisointia on kontrolloitava

Rationalisointitoiminnan ja työsuojelun yhteyttä on lisättävä ja erityisesti yrityskohtainen työntutkimus ja sen menetelmien kehittely on saatettava työsuojeluhenkilöstön valvontaan.

Työsuojelua työnopastukseen

Työnopastuksessa on huomiota kiinnitettävä turvallisten ja terveellisten työtapojen ja menetelmien opettamiseen. Ennen kaikkea on työnopastuksessa työntekijälle selvitettävä, mitä koneiden, laitteiden ja työympäristön turvallisuudelta on vaadittava, jotta hän pystyy valvomaan määräysten toteuttamisen työpaikallaan. Työnopastuksessa on kiinnitettävä huomiota myöskin tilapäiseen työsuhteeseen tuleviin työntekijöihin (esimerkiksi kesälomittajat), sekä uusiin, nuoriin, ja tilapäisesti uutta työtä tekeviin henkilöihin. On saatava käytännöksi se, että uusi työntekijä tutustutetaan työympäristöön kokonaisuudessan ja oma työ opetetaan kunnollisesti ennen varsinaisen työnteon alkamista. Työntekijöiden on voitava vaikuttaa työnopastajien valintaan.

Automaatiota on edistettävä

Tieteen ja tekniikan korkea taso antavat mahdollisuuden suojata työntekijät automatisoimalla vaaralliset ja ruumiillisesti tai henkisesti raskaat työvaiheet, vaihtelemalla ja laajentamalla työtehtäviä sopivissa rajoissa, jaksottamalla työaikaa jne.

Urakkapalkasta aikapalkkaan

Erityisesti on pyrittävä siirtymään urakka- ja suorituspalkkauksesta aikapalkkaukseen. Tämä tulee toteuttaa ansiotason siitä kärsimättä. Viimeaikaiset kokemukset osoittavat, että siirtyminen aikapalkkaukseen voi poistaa vakavat tapaturmat lähes kokonaan.

TYÖTERVEYSHUOLLON PERIAATTEET

Työterveyshuollon sisältö

Työterveyshuollon tehtävänä on työn aiheuttamien terveyshaittojen ennakolta estäminen sekä sairauksien mahdollisimman aikainen toteaminen. Ennaltaehkäisy edellyttää työympäristön korjaamista teknisin toimenpitein. Siksi työterveyshuolto ennaltaehkäisevänä toimintana on osa työsuojelua.

Sairaanhoidon järjestäminen

Todettujen sairauksien hoito ei kuulu työsuojeluun. Siksi sairaanhoito tulee pääosin suorittaa kunnallisissa terveyskeskuksissa tai sairaalalaitoksessa.

Työterveyskoulutus

Työterveyshenkilökunnan koulutuksessa tämä on otettava huomioon lisäämällä ihmisen ja työympäristön vuorovaikutusta koskevaa opetusta sekä tietoutta yhteiskunnallisesta käytännöstä ja sen kehityksen lainmukaisuuksista.

Sairauksien syyt poistettava

Ennaltaehkäisyn periaate edellyttää, että työterveyshenkilökunnan asiantuntemusta käytetään sairauksien syiden osoittamiseen sekä näiden syiden poistamiseen yhdessä työntekijöiden ja teknisten asiantuntijoiden kanssa.

Terveystarkastuksia tehostettava

Toisaalta on suoritettava kaikkia työntekijöitä ja erityisesti riskialttiita ryhmiä koskevia määräaikaisia terveystarkastuksia, joiden tarkoituksena on työn terveyshaittojen mahdollisimman aikainen toteaminen sekä niiden aiheuttajien poistaminen ympäristöön kohdistuvin teknisin ja henkilöön kohdistuvin lääketieteellisin keinoin.

Entiset edut turvattava

Todetut sairaudet ja haitat tulee ottaa huomioon henkilön työhönsijoituksessa, mutta ne eivät saa aiheuttaa entisten etujen heikkenemistä.

Palvelujen on oltava helposti saavutettavissa

Työterveyshuolto on nopeasti järjestettävä maamme kaikille työpaikoille tai niiden välittömään läheisyyteen. Riskialttiilla ja muuten vaikeasti järjestettävillä aloilla (mm. rakennus- ja liikeala) on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin riittävän tason saavuttamiseksi.

Työterveyshuolto työnantajan kustannettavaksi

Työterveyshuollon kaikki kustannukset kuuluvat luonnollisesti työnantajan maksettaviksi. Tämä tulee järjestää joko välittömän rahoituksen tai työnantajilta perittävän veroluontoisen maksun muodossa. On ehdottomasti päästävä eroon käytännöstä, jonka mukaan työnantajalle maksetaan siitä, että hän noudattaa työturvallisuuslain määräyksiä.

Työntekijöille päätösoikeus

Työpaikkakohtaisen työterveyshuollon suunnittelu, toteutus ja valvonta tulee antaa työntekijöille. Vain siten voidaan varmistaa työterveyshuollon periaatteiden oikea toteutuminen ja työntekijöiden luottamus työpaikan työterveyshuoltoon.

TYÖTERVEYSHUOLLON ORGANISAATIO

Työterveyshuolto lakisääteiseksi

Työterveyshuolto on pikaisesti tehtävä lakisääteiseksi. Työturvallisuuslakiin on sisällytettävä työpaikkojen terveydellisiä oloja ja tasoa koskevat määräykset ja työterveyshuollon tehokkaan toiminnan valvonta on taattava.

Työterveyshuolto on työsuojelutyön ja kansanterveystyön yhteistyötä

Koska työterveyden taso riippuu työolojen tasosta ja sekä työturvallisuuden että työterveyden edistäminen vaativat pääosin samanlaisia toimenpiteitä, on työterveyshuolto järjestettävä työsuojeluhallituksen yhteyteen. Samalla on taattava sen kiinteä yhteys kansanterveystyöhön. Työsuojeluhallituksen valvonnassa on valmisteltava työterveyshuollon kehittämisen vuosittain uudistettavat viisivuotissuunnitelmat, joiden yhteensopivuus kansanterveystyön viisivuotissuunnitelmien kanssa on taattava. Suunnitelmien demokraattinen valmistelu ja toteutus on varmistettava. Työsuojeluhallituksessa ja työsuojelupiireissä on lääketieteellisen asiantuntemuksen määrää lisättävä.

Työterveyshuolto työpaikoille

On mahdollisuuksien mukaan pyrittävä perustamaan työpaikoille terveysasemia. Mikäli se yrityksen koon tai sijainnin johdosta on mahdotonta, on työterveyspalvelujen saanti turvattava kunnallisten terveyskeskusten yhteydessä. Yksityisten lääkäriasemien toiminta työterveyshuollon alueella on estettävä. Työpaikkakohtaisten terveysasemien toiminnasta, toimenpiteistä ja henkilöstön työsuhteeseen liittyvistä asioista päättää viisivuotisuunnitelmien ja työsuojeluhallinnon antamien ohjeiden puitteissa yrityksen työsuojelutoimikunta. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuudet seurata ja valvoa terveysaseman toimintaa on erityisesti turvattava.

V Työsuojelun laiminlyönnin seuraamukset

TAPATURMAVAKUUTUS- JA AMMATTITAUTILAKI

Kustannukset työnantajalle lakeja kehittämällä

SKDL:n tavoitteena on luonnollisesti työn aiheuttamien turvallisuus- ja terveyshaittojen mahdollisimman täydellinen poistaminen. Vammautumisten ja sairauksien kuitenkin sattuessa on työnantaja saatettava niistä ja niiden seurauksista täydellisesti vastuuseen. Tämä merkitsee, että tapaturmavakuutuslakia on muutettava siten, että sen perusteella korvataan tapaturman tai sairauden aiheuttamat menetykset täysimääräisesti kuntoutus, työhönsijoitus ja ansionmenetyksen korvaukset mukaan lukien. Ammattitautilaki on pikimmiten uusittava kattamaan kaikki todetut tai perustellusti epäillyt ammattitautitapaukset.

Tapaturmavakuutus yhteiskunnalle

Pakollinen tapaturmavakuutus on siirrettävä yhteiskunnalle. Vakuutusoikeudessa on työntekijöiden edustajien päätäntävaltaa lisättävä.

KUNTOUTUS

Ennaltaehkäisevä kuntoutus

Valtion ohjaama valtakunnallinen ja tehokas kuntoutustutkimus ja -toiminta on järjestettävä pikaisesti. Kuntoutuksen kokonaisjärjestelystä on säädettävä lailla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, jota sovelletaan mm. Neuvostoliitossa laajasti. Siinä pyritään ylläpitämään työntekijän työkuntoa ja terveyttä jo ennen mahdollisten sairauksien syntyä ja näin ehkäisemään ne.

Entinen elintaso turvattava

Työkyvyn palauttamiseen pyrkivä kuntoutus on järjestettävä niin, että kuntoutettavalle taataan varma työpaikka ja ainakin entisen ammatin edut. Vajaatyökykyisille on järjestettävä heille sopivaa työtä entisin eduin. Työkyvyttömyyseläkettä on korotettava niin, että työntekijä voi elintasonsa alentumista pelkäämättä vapaasti valita uuden työn ja eläkkeen välillä.

ELÄKEIKÄ

Eläkeikärajaa alennettava

Työvoiman kulutuksen lisääntymisen ja sen mukanaan tuomien terveyshaittojen kasvun johdosta on normaalia vanhuuseläkeikää alennettava. Vaarallisilla ja epäterveellisillä aloilla on eläkeikä määrättävä tätäkin alemmas alan vaarallisuudesta riippuen. Eläkejärjestelmän lisääntyvät kustannukset on perittävä työnantajilta. Tavoitteeksi on asetettava, että työntekijät pääsevät riittävän aikaisin eläkkeelle voidakseen nauttia työnsä tuloksista hyvinvoivina, terveinä ja aktiivisina.

Eläkevakuutusjärjestelmä valtiolle

Työntekijäin täysimääräisen eläkeoikeuden turvaamiseksi on eläkevakuutusjärjestelmä siirrettävä valtion haltuun.

VI Työsuojelukoulutus

SUUNNITELMALLISUUTEEN KOULUTUKSESSA

Tehokas koulutus on työntekijöiden edun mukaista

Työn turvallisuus- ja terveyshaittojen lisääntyminen, työsuojeluorganisaation laajentuminen, uudistuva lainsäädäntö ja uusien tavoitteiden asettaminen lisäävät työsuojelua koskevan tiedon tarvetta. Työntekijöihin ja työoloihin vaikuttavien asiantuntijoiden mahdollisimman laaja ja tehokas työsuojelukoulutus on työntekijöiden edun mukaista. Suunnitelmallinen ja kokonaisvaltainen työsuojelukoulutus on kuitenkin vielä järjestämättä. Tällainen suunnitelma on työsuojelu-hallituksen laadittava nopeasti yhteistyössä ammattiyhdistysliikkeen kanssa.

Työn ja pääoman ristiriitaa ei saa kätkeä

Samalla on muistettava, että työntekijät näkevät työn ja pääoman ristiriitaisuuden vallitsevan kärkevänä myös työsuojelun alalla. Siksi koulutus ei saa muodostua pelkästään tekniseksi tai työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä tarpeettomasti korostavaksi, vaan työntekijöiden periaatteiden on siinä tultava näkyviin.

TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUS

Työsuojelua ammatilliseen koulutukseen

Työntekijöiden asianmukainen koulutus edellyttää, että ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa ja kursseilla järjestetään työsuojelu-opetusta ja toteutetaan sitä myös työharjoittelussa. Jo työssä olevia varten on luotava tehokas perus-, jatko- ja täydennys- sekä erikoiskoulutusjärjestelmä.

Kaikki työntekijät koulutettava

Kaikkia työntekijöitä koskeva työsuojeluopetus on järjestettävä työhönoton, työhön perehdyttämisen ja järjestelmällisen työnopastuksen yhteydessä. Samoin heille on annettava koulutusta tarpeen mukaan työolojen muuttuessa. Vanhojen työntekijöiden siirtyessä uusiin työtehtäviin on myös heille annettava uuden työn vaatima työsuojelutietous. Tämän koulutuksen asianmukaisuutta on työntekijöiden voitava valvoa.

Myös työnjohtajat koulutettava

Työnjohtotehtäviin johtavaan koulutukseen on saatava mukaan perusteellinen työsuojelukoulutus ja perehdyttäminen ammattiyhdistysliikkeen työsuojelutavoitteisiin.

Valtuutettujen peruskoulutus työpaikoilla

Työntekijöiden edustajat työsuojelussa tarvitsevat tämän lisäksi asiantuntemusta lisäävää perusteellista koulutusta. Heidän peruskoulutuksensa on toteutettava mahdollisuuksien mukaan työpaikkakohtaisina vähintään viikon pituisina kursseina, joiden suuntaviivat ovat ammattiyhdistysliikkeen hyväksymät ja suunnittelun ja toteutuksen hoitaa työpaikan työsuojelutoimikunta.

Jatkokoulutusta työväen politiikassa ja teknisessä asiantuntemuksessa

Peruskoulutuksen jälkeisen jatkokoulutuksen tulee muodostua ensinnäkin työsuojelun työväenpolitiikkaan perehdyttävästä ja sitä kehittävästä osasta, jonka toteutus kuuluu ammattiyhdistysliikkeelle ja toiseksi työsuojelun teknistä asiantuntemusta lisäävistä erikoiskursseista, jotka on toteutettava ammattiyhdistysliikkeen hyväksymällä tavalla työsuojeluhallituksen valvonnassa alan tutkimus- ja koulutuslaitoksissa.

ERITYISHENKILÖSTÖN KOULUTUS

Korkeakouluissa ja teknisissä oppilaitoksissa lisättävä työsuojelukoulutusta

Erityishenkilöstöön kuuluvat mm. työolojen suunnittelijat, lääkärit, työterveyshoitajat, työpsykologit, työhygienikot, työntutkijat, työsuojeluhallinnon virkamiehet sekä osittain työsuojelupäälliköt. Heidän työsuojelun peruskoulutuksensa on järjestettävä ammattiin valmistavien oppilaitosten sekä korkeakouluopintojen yhteyteen. Tämä merkitsee työsuojeluopetuksen tuntuvaa tehostamista alan korkeakouluissa sekä teknisissä opistoissa ja kouluissa.

Tietojen pätevyys ja ajanmukaisuus taattava

Tämän lisäksi heille on järjestettävä erityiskoulutusta ja kehityksen tasolla pitämiseen tähtääviä kursseja työsuojeluhallituksen määräämällä tavalla. Alalla toimiville henkilöille on asetettava erityisesti työsuojelutietouteen perustuvat pätevyysvaatimukset ja heidät on velvoitettava osallistumaan jatko- ja täydennyskoulutukseen.

KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET

Kustannukset työnantajille

Koulutuksen kustannukset kuuluvat pääosiltaan työnantajalle. Työnantajan on korvattava kustannukset kokonaan aina kun on kyse työpaikkakohtaisista kursseista tai työsuhteessa olevien henkilöiden tehtävien hoitamiseen liittyvästä työsuojelukoulutuksesta.

Yhteiskunnan osuus

Yhteiskunnan rahoitusta voidaan käyttää ammatillisen perus- ja korkeakoulutuksen järjestämiseen sekä koulutuksen suunnittelun ja koulutusmahdollisuuksien lisäämisen toteutukseen.

SKDL:n päämääränä työsuojelussa on kaikkien työn aiheuttamien turvallisuus- ja terveysvaarojen poistaminen, työn muuttaminen työväenluokan tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti turvalliseksi, haitattomaksi ja viihtyisäksi. Kohottaessaan työnsä kautta koko yhteiskunnan aineellisen toimeentulon ja hyvinvoinnin tasoa työväenluokalle on taattava mahdollisuus suorittaa työtään ja nauttia työnsä tuloksista terveenä ja hyvinvoivana.