Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKDL/636

Suomen kansan demokraattinen liitto

SKDL:n yleisradiopoliittinen ohjelma


  • Puolue: Suomen kansan demokraattinen liitto
  • Otsikko: SKDL:n yleisradiopoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1972
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

suomen kansan demokraattinen liitto

YLEISRADIOPOLIITTINEN-OHJELMA

SAATTEEKSI

SKDL:n ensimmäinen yleisradiopoliittinen ohjelma on syntynyt aikana, jolloin maamme työväestö ensi kerran maan itsenäisyyden aikana on ryhtynyt tietoisesti vaatimaan itselleen niitä oikeuksia tiedonvälitykseen, jotka sille kuuluvat. Taistelu tiedonvälityksestä on alkanut verraten myöhään; sosiaalisista ja taloudellisista perusoikeuksista käyty kamppailu ei ole jättänyt sille aiemmin sijaa. Vain vähän kärjistäen voidaan sanoa, että tietoisuuteen muunkin joukkotiedotuksen kuin oman puoluelehdistön merkityksestä herättiin oikeastaan liian myöhään: vasta sinänsä vähäistä epäporvarillista yleisradio-ohjelmistoa kohtaan suuntautunut mittava oikeistohyökkäys vuoden 1970 eduskuntavaalien aikoihin herätti poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen tietoisuuteen siitä, että niillä on merkittäviä etuja valvottavana joukkotiedotuksen alueella.

Joukkotiedotuksen merkitys yhteiskunnassamme kasvaa jatkuvasti. Jo nyt käyttää jokainen yli 15-vuotias suomalainen joka viikko keskimäärin 35 tunnin ajan joukkotiedotusvälineiden seuraamiseen - radion ja television osuus tästä on noin 30 tuntia. Tämän ajankäytön osuuden on syytä odottaa edelleen kasvavan - olemme lähestymässä tilannetta, jossa joukkotiedotusvälineillä, erityisesti radiolla ja televisiolla, on elämässämme ajallisesti yhtä suuri osuus kuin työnteolla. Joukkotiedotuksen sisältö ja sille asetettavat tavoitteet eivät siis voi olla työväenliikkeen kannalta yhdentekeviä.

Tiedonvälityksestä käytävää yhteiskunnallista taistelua ei menestyksekkäästi voida käydä ilman perusohjelmaa, tiedostettuja perustavoitteita. Yleisradiopoliittinen ohjelma on siksi nähtävä osana laajempaa, yleistä viestintäpoliittista tavoitteenasettelua. Käytännön tarve on johtanut siihen, että yleisradiopolitiikalle on jouduttu antamaan etusija viestintäpolitiikan suunnanmäärittelyssä: yleisradio tarjoaa periaatteessa laajimman tiedonvälitysväylän työväenliikkeelle. Työväenliikkeen oikeutettujen vaatimusten puolesta käytävä yleisradiopoliittinen kamppailu on tästä syystä merkittävä osa taistelua työväenliikkeen laajentamiseksi ja sen voiman lisäämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

SKDL:n yleisradiopoliittinen ohjelma on luonteeltaan osittain lyhyen tähtäyksen, osittain keskipitkän tähtäyksen ohjelma. Sen keskeisenä periaatteena on Yleisradion kautta tapahtuvan tiedonvälityksen demokratisointi kansamme suuren enemmistön tarpeiden ja etujen suuntaiseksi. Yleisradion ohjelmatoiminnan eri alojen ohella siinä asetetaan perustavoitteet Yleisradion julkisoikeudellisen aseman kehittämiselle, Yleisradion sisäisen organisaation demokratisoinnille sekä Yleisradion toiminnalle kansainvälisessä joukkotiedotuskentässä. Ohjelmassa otetaan myös huomioon lähimpien kymmenen vuoden aikana tapahtuva tiedonvälitystekniikan kehitys ja sen demokraattiselle viestintäpolitiikalle asettamat velvoitteet.

24.5.1972

SKDL:n YLEISRADIOPOLIITTINEN TOIMIKUNTA

JOHDANTO

Työväenliikkeen perustavoitteisiin kuuluu kansanvaltainen tiedonvälitys osana yhteiskunnallista demokratiaa. SKDL näkee taistelun demokraattisesta yleisradiopolitiikasta osana yhteiskunnallista valtataistelua demokraattisen, oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. Niin yhteiskunnallisten valtarakenteiden säilyttämiseen kuin niiden muuttamiseenkin tähtäävien pyrkimysten kannalta joukkotiedotustoiminnalla on keskeinen asema.

SKDL katsoo, että joukkotiedotustoiminnan keskeisenä päämääränä tulee olla kansalaisten yhteiskunnallisen tietoisuuden syventäminen. Joukkotiedotuksen on välitettävä tietoa yhteiskunnassa esiintyvistä ongelmista. Tähän liittyen sen on myös valvottava päätöksentekijöiden toimintaa ja jaettava kansalaisille kriittistä tietoa siitä. Näin joukkotiedotus toimisi yhteiskunnan kontrollikoneistona. Tämän tehtävän voi täyttää vain kaupallisista siteistä vapaa, kansalaisten itsensä valvonnassa oleva joukkotiedotustoiminta.

Joukkotiedotustoiminta kokonaisuutena ei maassamme täytä työväenliikkeen sille asettamia vaatimuksia. Valtaosa Suomen joukkotiedotuksesta on yksityisen pääoman ja harvalukuisten omistajien valvonnassa. Se on osa yksityistä liiketoimintaa eikä pyri palvelemaan kansan suuren enemmistön etua. Se palvelee oikeiston poliittisia ja porvariston taloudellisia tavoitteita. Kansalaisten itsensä valvonnassa oleva vasemmistolainen tiedonvälitys joutuu toimimaan tuntuvasti suppeammissa puitteissa. Työväenliikkeen historian aikana on taantumus aina pyrkinyt tukahduttamaan vasemmistolaisen tiedonvälityksen. Tästä syystä pääomia vailla toimivan työväenhenkisen joukkotiedotuksen osuus maamme koko joukkotiedotustoiminnasta on varsin vähäinen eikä vastaa työväenliikkeen yhteiskunnallista voimaa eikä työväestön osuutta yhteiskuntarakenteessa.

Yleisradiopolitiikkaa määriteltäessä on lähdettävä maamme yhteiskuntarakenteen ja joukkotiedotuksen epädemokraattisuudesta. Yleisradiolla on ainoana koko yhteiskunnan valvonnassa olevana joukkotiedotusvälineenä erikoisasema Suomen joukkotiedotuksessa. Sen on oltava vastapaino vallitsevalle tiedonvälityksen yksipuolisuudelle tarjoamalla kansanvaltainen vaihtoehto kaupalliselle tiedonvälitykselle.

Porvariston etujen mukaista on yhteiskunnallisen muutoksen estäminen, pysähtyneen, jähmetetyn maailmankuvan vaaliminen, todellisuudesta vieraantuneisuuden edistäminen. Siksi kaupalliset joukkotiedotusvälineet pyrkivät yhteiskunnallisten epäkohtien peittämiseen ja kiertämiseen. Yleisradion tavoitteiden tulisi olla päinvastaisia. Sen tehtäviin kuuluu nimenomaan yhteiskunnallisten epäkohtien paljastaminen ja yhteiskunnallisen vallankäytön valvominen. Jotta kansalaiset voisivat entistä paremmin ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin, yleisradion on tarjottava monipuolista tietoa yhteiskunnasta, sen valtasuhteista, vaikutuskanavista ja ajankohtaisista ongelmista. Yleisradion tehtävä on tarjota totuudenmukainen kuva alati kehittyvästä ja muuttuvasta yhteiskunnasta ja maailmasta. Sen päämäärä on aktivoida kansalaisia ja luoda yhteiskuntaan yleistä alttiutta muutokseen ja uudistumiseen.

YLEISRADION OHJELMAPOLITIIKKA

Yleisiä ohjelmapoliittisia tavoitteita

Yleisradion ohjelmatoiminnan tulee perustua demokratian, humaanisuuden ja rauhan periaatteiden vaalimiseen ja edistämiseen. Sen päätehtävänä on pidettävä Yleisradion vuonna 1967 hyväksytyn ohjelmatoiminnan säännöstön mukaista "oikeisiin tietoihin ja tosiasioihin perustuvan maailmankuvan tarjoamista, kuvan, joka muuttuu sitä mukaa kuin maailma muuttuu ja tietomme siitä lisääntyvät, muuttuvat tai täydellistyvät". Pyrkimys todellisuuden välittämiseen edellyttää sitä, että asiat ja ilmiöt esitetään yhteiskunnallisissa syy-yhteyksissään osana laajempia yhteiskunnallisia kokonaisuuksia ja sillä painokkuudella, joka niillä yhteiskunnassa on. Maamme eri kieliryhmien, yhteiskuntaryhmien ja ikäryhmien tarpeet on otettava huomioon ohjelmatoiminnan kaikilla alueilla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että yleisradiotoiminta täyttää maamme ruotsinkielisen väestön tiedonvälitys- ja kulttuuritarpeet. Totuudenmukaisesti yhteiskuntaa ja maailmaa heijastaessaan Yleisradio palvelee yhteiskunnan yleistä demokratisoitumista, sitä edistävänä ja lujittavana tekijänä.

Yhteiskunnallinen todellisuus ohjelmistotarjonnassa on välitettävä avaran monipuolisuuden kautta. Yhteiskunnallisten ristiriitojen olemassaolon on heijastuttava ohjelmistossa pitkällä aikavälillä: jyrkästikin kantaaottaviin ohjelmiin on oltava mahdollisuus, koska kaikkien erilaisten käsitysten esille tuominen jokaisen yksittäisen ohjelman puitteissa tosiasiallisesti rajoittaa totuudellisen kuvan antamista yhteiskunnasta ja maailmasta. Erityisesti tämä koskee ohjelmia, joissa joudutaan ottamaan kantaa inhimillisiä perusoikeuksia, sotaa ja rauhaa, yhteiskunnallista vääryyttä ja oikeutta koskevissa kysymyksissä. Ohjelmistokokonaisuuden yhteiskunnallisen totuudellisuuden punnitsemisen tulee perustua ohjelmien sisältöön kohdistuvaan järjestelmälliseen tutkimukseen.

Painopisteen Yleisradion ohjelmatoiminnassa on määräydyttävä Yleisradion yleisön enemmistön, kaupunkien ja maaseudun työväen, pienviljelijöiden sekä kaikkien sosiaalisesti turvattomien tarpeiden ja etujen suuntaisesti. Erityistä huomiota ohjelmatoiminnassa on kiinnitettävä siihen tiedonvälitykseen, jota kaupallinen joukkotiedotus ei hoida lainkaan tai riittävästi ja siitä vääristyneen kuvan antaen. Poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen toiminnan ja tavoitteiden todenmukainen esittäminen on eräs keskeinen alue, jolla Yleisradion on tasapainotettava maamme joukkotiedotustoiminnassa vallitsevaa vinoutumaa. Yleisradion velvollisuus on turvata tiedonvälitysväylä myös erilaisille demokraattisille vähemmistöille, pienryhmille.

Ohjelmasuunnittelun tulee lähteä yhteiskunnan objektiivisen tilan erittelystä. Tämä edellyttää myös Yleisradion toimesta harjoitettavaa järjestelmällistä tutkimus- ja arkistointitoimintaa, jonka perusteella punnitaan, minkä esittäminen ohjelmistossa on tärkeää ja keskeistä yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Yleisön mielipiteiden ja ajattelutapojen tutkiminen tähtää siihen, että ohjelmatoiminta jatkuvasti kyettäisiin liittämään yhteiskunnalliseen todellisuuteen ja näin turvaamaan sanoman perillemeno. Kansalaisten itsensä mahdollisuuksia osallistua ohjelmatoimintaan on kaikin tavoin tuettava. Eräänä keskeisenä tätä palvelevana toimintamuotona on yleisön ja Yleisradion välittömään vuorovaikutukseen perustuvia ohjelmia voimakkaasti kehitettävä. Jatkuvasti on pyrittävä kehittämään ja uudistamaan ohjelmailmaisua.

Ohjelmatoiminta on nähtävä kokonaisuutena. Päämääränä on pidettävä sitä, että koko ohjelmistossa on tarjolla vasemmistolainen vaihtoehto porvarillisesti virittyneelle ohjelmatoiminnalle. Tästä syystä edistyksellisen ja työväenhenkisen ohjelmiston voimakkaaseen lisäämiseen on kiinnitettävä huomiota kaikilla niin omatuotantoisilla kuin vierastuotantoisilla ohjelmatoiminnan alueilla.

Uutistoiminta ja siihen liittyvä ajankohtaisohjelmisto

Uutistoiminta on nähtävä aktiivisena toimintana kansalaisille yhteiskunnasta ja maailmasta tarjottavan tiedon syventämiseksi ja laajentamiseksi. Uutisen arvoa punnitessaan Yleisradion on pidettävä lähtökohtana sen tosiasiallista merkitystä - ei sen kaupallista myyntiarvoa eikä siihen mahdollisesti liittyvää virallista luonnetta. Tämä edellyttää pyrkimystä mahdollisimman suureen riippumattomuuteen uutistoiminnassa. Sen tähden Yleisradion on parannettava uutistoimitusten toimintaedellytyksiä siten, että suurten kaupallisten uutistoimistojen välittämä uutisaineisto kyetään muokkaamaan vapaaksi kaupallisista vaikuttimista sekä varustamaan se riittävin, selkein taustaselvityksin. Yleisradion on laajennettava omaa ammattitaitoista kirjeenvaihtajaverkostoaan: näin voidaan lisätä totuudenmukaisten taustaselvitysten ja perustietojen osuutta. Ainoastaan näin voidaan uutistoiminnassa toteuttaa ne vaatimukset, jotka Yleisradiolle parlamentaarisessa valvonnassa olevana joukkotiedotusvälineenä on asetettava. Tämä edellyttää kaikkien Yleisradion kautta tapahtuvien uutislähetysten siirtämistä Yleisradion toimitettaviksi.

Kirjeenvaihtajatoimintaa kehitettäessä on pyrittävä suureen joustavuuteen. Niin kansallisen kuin kansainvälisenkin uutispalvelun tehostamiseksi on pyrittävä käyttämään myös ilman vakinaista asemapaikkaa olevia kiertäviä toimittajia, jotka eivät ole paikallisesta viiteympäristöstä siten riippuvaisia kuin tietyssä asemapaikassa jatkuvasti työskentelevä toimittaja.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä koko uutisvälityksen tehostamiseen ja monipuolistamiseen. Yhteiskunnallisia ristiriitoja käsittelevässä uutisaineistossa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että myös työväestön ja pienituloisten tavoitteet esitetään totuudenmukaisesti. Kotimaan uutisvälityksessä on pyrittävä lisäämään alueellisen ohjelmatoiminnan osuutta. Kansainvälisessä uutistoiminnassa on tehostettava uutisten hankintaa sosialistisista maista sekä niiden omien kannanottojen välittämistä ja tarvittaessa perustettava sosialistisiin maihin erikoistuneita työryhmiä, jotka tasapainottavat läntisten uutistoimistojen tiedonvälitysimperialismia. Kehitysmaita koskevan tiedonvälityksen käydessä yhä tärkeämmäksi on Yleisradion pyrittävä korjaamaan niitä laimintyöntejä ja oikaisemaan niitä vääristymiä, joita kaupallisten uutistoimistojen toiminnassa tällä alueella ilmenee. Tässä mielessä yhteyksien luominen kehitysmaiden kansallisiin tiedonvälitysorganisaatioihin on tärkeätä.

Oman erityisryhmänsä uutistoiminnassa muodostavat urheilutapahtumat sekä urheilu- ja liikuntapolitiikka niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Myös urheilutapahtumien selostamisessa ja urheilupolitiikan seuraamisessa on pyrittävä yhteiskunnan demokratisoitumista palvelevaan tiedonvälitykseen: painopistettä on siirrettävä kilpa- ja huippu-urheilusta kansanterveydellisten liikuntapoliittisten tavoitteiden suuntaan ja torjuttava urheiluohjelmien käyttö kansallisten intohimojen ja taantumuksen välineenä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työväenliikkeen urheilutoimintaan.

Asia -ja dokumenttiohjelmisto

Asia- ja dokumenttiohjelmistolle asetettavat tavoitteet edellyttävät toisaalta ajankohtaisuutta, toisaalta perustietouden välittämistä. Päivänkohtaisten tapahtumien ja ajankohtaisen keskustelun kiinteän seuraamisen, uuden tiedon ennakkoluulottoman välittämisen ohella asia- ja dokumenttiohjelmistossa on jatkuvasti tarjottava tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja sen eri osien toiminnasta tavalla, joka auttaa vastaanottajia käyttämään näitä tietoja hyväkseen omassa yhteiskunnallisessa toiminnassaan. Kyetäkseen tehokkaasti palvelemaan yleisönsä enemmistöä Yleisradion on asia- ja dokumenttiohjelmistossaan tarjottava runsaasti aineistoa, joka heijastaa työväenluokan ajattelua, arvomaailmaa ja todellisuutta, kansainvälisen työväenluokan taistelun historiaa sekä edustaa ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen näkemyksiä. Erityisesti kulttuurin ja kulttuuripolitiikan ongelmia käsiteltäessä on johdonmukaisesti otettava huomioon kulttuuri-ilmiöiden suhde yhteiskunnallisiin lainalaisuuksiin. Kansainvälisessä asia- ja dokumenttiohjelmistossa puolestaan on pyrittävä maailmasta tarjottavan kuvan laajentamiseen. Tämä merkitsee muun ohella sitä, että ohjelmistossa tulee ilmetä toisaalta sosialististen maiden, toisaalta kehitysmaiden yhä lisääntyvä merkitys.

Jotta asia- tai dokumenttiohjelman sisältämä tieto välittyisi katsojille ja kuuntelijoille, on tärkeätä, että se ilmaistaan muodossa, joka auttaa tiedon välittymistä. Tämän vuoksi on toimittajien ilmaisulliseen ammattitaitoon kiinnitettävä erityistä huomiota ja mitoitettava toimittajakunnan ja ohjelma-määrän suhde sekä tekniset edellytykset sellaisiksi, että toimittajien on mahdollista riittävän perusteellisesti perehtyä niin ohjelman vaatimiin tietoihin kuin ilmaisukysymyksiin.

Viihde- ja taideohjelmisto

Viihdeohjelmiston ja muun ohjelmiston välistä rajaa on pyrittävä määrätietoisesti hälventämään: viihteen tulee rentouttaa, mutta se ei ole muun yhteiskunnallisen tapahtumisen ulkopuolella. Viihde onkin ensisijaisesti nähtävä eräänä esitystapana, ei tiettynä ohjelmiston lajina. Tästä syystä on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvua palvelevan, älyllisesti aktivoivan viihteellisen ohjelmiston kehittämiseen. Tämä edellyttää kotimaiseen viihteeseen erikoistuneen tuotannon lisäämistä ja sen alueen laajentamista, mm. suomalaista yhteiskuntaa rehellisesti kuvaavaa sarjanäytelmäohjelmistoa sekä yhteiskunnallista satiiria lisäämällä.

Yleisradion omassa teatteritoiminnassa tulee keskeisellä sijalla olla televisiolle tai radiolle kirjoitettu, omatuotantoinen kotimainen ohjelmisto. Toisaalta Yleisradion teatteritoiminnan tehtäviin kuuluu myös kotimaisen näytelmäkirjallisuuden ja maailmandramatiikan saavutusten välittäminen. Radion ja television teatteritoiminta on kuitenkin nähtävä ensisijaisesti kulttuurituotantona, toissijaisesti kulttuurinjakeluna. Television osalta on maailmandramatiikan välittämisessä käytettävä suunnitelmallisesti hyväksi myös ulkomaista televisioteatteri- sekä elokuvaohjelmistoa. Radio- ja televisioteatteireiden on osallistuttava yhteiskunnassa käytävään keskusteluun nopein, ajankohtaisin puheenvuoroin.

Yleisradion musiikkipolitiikkaan on sovellettava yleisiä ohjelmapoliittisia tavoitteita. Musiikkipolitiikan eri osa-alueilla on lähdettävä siitä tosiasiasta, että Yleisradio on tärkein musiikkitietouden välittäjä yhteiskunnassamme. Tästä syystä Yleisradion on palveltava kaikkia musiikillisia eturyhmiä tarjoamalla asenteista vapaata tietoa kaikilta musiikin alueilta. Samalla Yleisradion on palveltava tasoittavana tekijänä musiikkitarjonnan suhteen alueellisesti eriarvoisessa asemassa olevien väestöryhmien välillä. Musiikin tarjonnassa on kiinnitettävä huomiota myös siihen musiikkikulttuuriin, joka on kehittynyt muualla kuin ns. länsimaisen sivistyksen piirissä.

Erittäin tärkeänä on nähtävä Yleisradion tehtävä vaihtoehtojen tarjoajana kaupalliselle musiikkiteollisuudelle. Tämä edellyttää musiikin eri osa-alueisiin erikoistuneiden Yleisradion omien esittäjistöjen toimintakentän laajentamista. Tämän ohella Yleisradion on tuettava kotimaista musiikkituotantoa sekä edistettävä sen tallentamista.

Musiikkipolitiikka on radion ohjelmapolitiikassa keskeisellä sijalla. Radion koko ohjelma-ajasta yli puolet koostuu musiikista. Sen tähden on pyrittävä sellaiseen radio-ohjelmiston kokonaisuunnitteluun, joka takaa kullekin musiikin lajille mahdollisimman tehokkaat tarjontamuodot. Koko kansan on päästävä osalliseksi kaikesta musiikkikulttuurista. Toisaalta on etsittävä sellaisia toimintamuotoja, joilla voidaan edistää yleisön keskuudessa esiintyvää musiikin harrastusta ja luovaa musiikillista toimintaa.

Osa Yleisradion toiminnan alasta liittyy läheisesti kotimaiseen elokuvatuotantoon. Yleisradion on tästä syystä mahdollisuuksiensa mukaan tuettava kotimaisen, yhteiskunnallisesti merkittävän elokuvan tuotantoa.

Omatuotantoisen taide- ja viihdeohjelmiston ohjelmapoliittisiin ongelmiin liittyy läheisesti myös ulkomainen euokuvaohjelmisto. Omatuotantoiselle ohjelmistolle asetetut vaatimukset on ulotettava myös ulkomaisen ohjelmiston hankintaan. Ulkomaiseen taide- ja viihdeohjelmistoon usein liittyvän maailmankatsomuksellisen piilovaikutuksen vähentämiseksi on pyrittävä siihen, että ulkomainen ohjelmisto mahdollisimman totuudellisesti heijastaisi koko maailman yhteiskunnallista todellisuutta. Erityistä huomiota on suunnattava suurten kaupallisten elokuvatuotantokoneistojen ulkopuolella tapahtuvaan edistykselliseen elokuvatuotantoon.

Lasten ja nuorten ohjelmat

Lasten ja nuorten ohjelmiin on sovellettava yleisiä ohjelmapoliittisia tavoitteita. Niiden tulee olla todellisuushakuisia ja lapsille ja nuorille on tuotettava myös asia- ja ajankohtaisohjelmia, jotka auttavat maailmankuvan hahmottamisessa. Ohjelmiston tulee täydentää kouluopetusta tarjoamalla kokonaisvaltaista kuvaa maailmasta ja sen ilmiöistä vastapainona kouluopetuksen pirstoutuneisuudelle. Tarjottavan perustiedon tulee olla pätevää ja myös aikuisyleisöä kiinnostavaa.

Yhteiskunnallisia tosiasioita ei tule salailla myöskään lasten ja nuorten ohjelmissa. Lapsille ja nuorille yhteiskunnasta annettavan kuvan on osoitettava, että ihmiset voivat muuttaa maailmaa todellisia tarpeitaan vastaavaksi ja että myös lasten ja nuorten panosta tarvitaan tässä tehtävässä.

Yleisradiolla on tärkeä tehtävä kaventaa erilaisessa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa olevien lasten välisiä eroja virikeympäristön runsauden suhteen. Yleisradion tulisi ottaa nimenomaan virike- ja kontaktiympäristöltään heikommassa asemassa olevien lasten tarpeet ja edellytykset huomioon lastenohjelmien tuotannossa ja viihde- ja harrastusohjelmien ohella tarjota runsaasti älyllisiä, tiedollisia ja yhteiskunnallisia virikkeitä.

Lapset ja nuoret vastaanottajaryhmänä on otettava huomioon myös koko ohjelmiston suunnittelussa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yhteiskunnallista todellisuutta vääristävän, itsestään selvänä ja turruttavana toimintana esitetyn väkivallan välttämiseen ohjelmistossa. Yhdysvaltalaisen väkivalta-ideologian siirtäminen suomalaisten lasten mielikuvamaailmaan on torjuttava.

Palveluohjelmat

Palveluohjelmistoon kuuluvat opetusohjelmat ja aikuisopetusohjelmat, koulutuspoliittinen ja sosiaalipoliittinen tietopalvelu sekä kuluttajavalistus.

Yleisradion opetusohjelmiston suunnittelussa on lähdettävä tarjolla olevista kouluopiskelumahdollisuuksista ja pyrittävä ensisijaisesti näiden täydentämiseen. Opetusohjelmiston pääpaino on monipuolisen yhteiskunnallisen perustiedon tarjoamisessa ja uuden ja nopeasti uusiutuvan tiedon välittämisessä; kaikessa opetusohjelmistossa on työväenluokan arvomaailman mukaisen tiedon saatava sille kuuluva sija.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten uusien tiedonalojen välittämiseen, joita oppilaitosten opetussuunnitelmiin ei vielä ole sisällytetty. Opetusohjelmistossa on myös käytettävä mahdollisimman tehokkaasti hyväksi yhteiskunnan ja maailman ajankohtaisia taaphtumia: niiden on toimittava siltana oppiaineksesta ympäröivään todellisuuteen ja pyrittävä tarjoamaan yhteiskunnalliset kehykset eri erikoisalojen tiedolle. Tähän liittyy määrätietoinen toiminta poikkitieteellisen ajattelun kehittämiseksi.

Aikuisopetusohjelmiston on nivellyttävä joustavasti eri alojen jatkokoulutukseen ja vapaan sivistystyön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja keskityttävä ensisijaisesti yhteiskunnallisen yleistiedon välittämiseen. Pääpaino Yleisradion aikuisopetusohjelmistossa on oltava yleistietoja jakavalla ohjelmistolla. Toistaiseksi on kuitenkin kiinnitettävä myös runsaasti huomiota sellaiseen täydennyskoulutukseen, jolla korjataan epädemokraattisen koulutusjärjestelmän laiminlyöntejä ja haittoja.

Varsinaisen opetusohjelmiston ohella Yleisradion on tarjottava myös koulutuspoliittista tietopalvelua. Kasvavien väestöryhmien joutuessa sekä laajenevan peruskoulutuksen, erilaisen jatkokoulutuksen että uudelleenkoulutuksen piiriin Yleisradion on kyettävä tyydyttämään yleisönsä tarpeita välittämällä tietoa kulloinkin tarjolla olevista eri alojen koulutusmahdollisuuksista valtakunnan eri osissa.

Pitkällä aikavälillä opetusohjelmistoa suunniteltaessa on pyrittävä kehittämään myös tavoitteellisen opiskelun tarpeisiin soveltuvaa ohjelmistoa.

Yleisradion on ohjelmistossaan välitettävä tietoa niistä sosiaalipolitiikan alaan kuuluvista mahdollisuuksista, joita yhteiskunta jäsenilleen tarjoaa, erilaisia pienryhmiä unohtamatta. Tämä tieto on tarjottava siten, että vastaanottajat kykenevät käyttämään sen hyväkseen.

Yleisradion sosiaalipoliittinen palvelutehtävä on nähtävä kahdensuuntaisena: sosiaalipolitiikan tarjoamista mahdollisuuksista tiedottamisen ohella myös sosiaalipoliittisten tarpeiden kartoittamisena ja niistä tiedottamisena. Yleisradion tehtävä ei ole ainoastaan välittää sosiaalipolitiikan alaan liittyvää tietoa, vaan sen on myös toimittava aktiivisesti sosiaalipolitiikkaan vaikuttavana tekijänä. Tämä tapahtuu etupäässä muiden ohjelmatoiminnan alojen kuin palveluohjelmiston puitteissa.

Kuluttajavalistus on nähtävä osana yleisiä talouspoliittisia kysymyksiä selvittelevää ohjelmistoa. Siinä ei tule rajoittua ainoastaan yksittäisten tuotteiden ja tuoteryhmien arvostelevaan esittelyyn. Tuotteiden esittely ja arviointi on nivellettävä osaksi talouselämän laajoista kokonaisuuksista ja sen toiminnan lainalaisuuksista välitettävää tietoa. Koska kapitalistisessa yhteiskunnassa kansalainen on tuotannon kohteena, kuluttajavalistuksessa on kiinnitettävä huomiota myös tuotannollisiin vaihtoehtoihin. Kuluttajavalistuksen lähtökohdan on aina sijaittava kuluttajien tarpeiden suunnalla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuluttajien tarpeiden arvostelevaan erittelyyn. Varsinaiseen tuotantoon keskittyvän tiedonvälityksen lisäksi on kuluttajavalistusta laajennettava siten, että se käsittää myös yksityiset ja julkiset palvelukset. Kansanterveyteen ja työturvallisuuteen liittyville näkökohdille on annettava välttämätön sijansa myös kuluttajavalistus-ohjelmistossa. Kuluttajavalistukseen liittyy olennaisesti yleensäkin tuotantoelämään yhteiskunnallisin ja tuotannollisin perustein kohdistettava arvostelu. Aineelliseen tuotantoon kohdistuvan kuluttajavalistuksen lisäksi on harjoitettava myös henkiseen tuotantoon kohdistuvaa kuluttajavalistuksen luontoista toimintaa mm. lehdistön, kirjallisuuden ja kuvallisen ilmaisun arvostelun muodossa.

Kuluttajavalistustoiminnan tehostamiseksi on käynnistettävä Yleisradion tai valtion oma tutkimustoiminta, koska yksityiset kaupalliset tutkimuslaitokset eivät kykene luotettavasti hoitamaan alan tutkimusta.

Palvelutehtävien kahdensuuntaisuus - tiedon välittämisen ohella tarpeiden kartoitus ja niiden viritys - pätee Yleisradion kaikkeen palveluohjelmistoon.

Alueellinen ohjelmatoiminta

Yleisradion alueellisen ohjelmatoiminnan tärkein tehtävä on alueellisesti tapahtuvan joukkotiedotuksen demokratisointi.

Sanomalehdistön keskittyminen ja yksipuolistuminen on johtanut alueellisessa tiedonvälityksessä vielä voimakkaampaan oikeistovinoutumaan kuin valtakunnallisessa tiedonvälityksessä. Alueellisen tiedonvälityksen keskittyminen kaupallisen lehdistön käsiin on johtanut siihen, että maassamme on laajoja alueita, joilla ilmestyy vain yksi alueellinen sanomalehti. Niilläkin alueilla, joilla ilmestyy useampia lehtiä, alueen valtalehti on aina porvarillinen. Tämä merkitsee väestön alueellisten tiedotusmahdollisuuksien vakavaa supistumista.

Alueellisella ohjelmatoiminnalla on kaksi perustehtävää: toisaalta sen on tuotettava ohjelmistoa tietylle rajatulle alueelle, toisaalta sen on toimitettava tältä alueelta ohjelmistoa valtakunnan verkkoihin. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota valtakunnalliselta kannalta merkittävien tapahtumien alueellisiin syihin ja vaikutuksiin. Rajatulle alueelle kohdistuvassa ohjelmatoiminnassa on erityistä huomiota kiinnitettävä uutis- ja ajankohtaisohjelmiston kehittämiseen.

Alueellisen ohjelmatoiminnan muotoja on pyrittävä lisäämään siten, että se kykenisi palvelemaan kunkin alueen tarjoamien edellytysten puitteissa ohjelmatoiminnan koko kenttää. Tätä vaatii myös pyrkimys ohjelmiston laadun yleiseen parantamiseen ja maan henkisten voimavarojen järkevään hyväksikäyttöön. Samalla kun ohjelmatoiminta näin laajenee, Yleisradio toimii maan väestön henkisen toiminnan vireyttäjänä, aktivoijana ja kehittäjänä.

YLEISRADION JULKISOIKEUDELLINEN ASEMA

Yleisradion julkisoikeudellisen aseman järjestämiseksi tarvitaan valtioneuvoston määräajoin myöntämän toimiluvan korvaava pysyvä yleisradiolaki, jossa määritellään Yleisradion yhteiskunnallinen tehtävä ja sen hallinnon perusperiaatteet. Yleisradiolle on säädettävä yksinoikeus yleisradio-ohjelmien lähettämiseen.

Yleisradiotoiminta edellyttää toisaalta kansanvaltaista valvontaa, toisaalta mahdollisimman suurta riippumattomuutta erilaisista painostusryhmistä. Kansanvaltainen valvonta toteutuu parhaiten niitä väyliä käyttäen, jotka on demokraattisina hyväksytty maan hallinnossa. Tämän mukaisesti yleisradiotoiminnan tulee olla eduskunnan valvonnan alaisena ja on poistettava valtioneuvoston ja ministeriöiden mahdollisuudet suoraan vaikutukseen.

Eduskunnan suorittama valvonta ei saa perustua mielivaltaan; sen tehtävänä on demokraattisen tiedonvälityksen turvaaminen siten, että erilaiset yhteiskunnalliset käsitykset pääsevät vaikuttamaan ohjelmistossa.

Siirtyminen yksinomaan eduskunnan suorittamaan valvontaan merkitsee, että osakeyhtiömuoto ei sovi yleisradiotoimintaa harjoittavan yhteiskunnallisen laitoksen muodoksi. Yleisradiolle on vahvistettava toimintamuoto, joka takaa sen aseman eduskunnan alaisena itsenäisenä laitoksena. Eduskunnan tehtäväksi on niinikään jätettävä Yleisradion ylimmän hallintoelimen valinta eduskunnan kulloistenkin voimasuhteiden mukaan. Valinnassa olisi pyrittävä siihen, että tämä elin edustaisi mahdollisimman suurta asiantuntemusta yhteiskunnan eri aloilta.

Yleisradion ylimmän hallintoelimen yhtenä tärkeänä tehtävänä on ohjelmapolitiikan periaatteiden ja yleisten menettelytapojen hyväksyminen. Ohjelmapolitiikan toteuttamisen yksityiskohtaisempi käsittely kuuluu ylimmän hallinnon valitsemalle hallitukselle sekä luottamushenkilöistä kokoonpannulle ohjelmaneuvostolle tai -neuvostoille. Näiden elinten toimivalta on tarkoin eriteltävä.

Eduskunnan valitseman Yleisradion ylimmän hallintoelimen tehtävänä on niinikään yleisradiotoiminnan yleinen kehittäminen. Sen mukaisesti se päättää laitoksen vuosittaisista tuloista ja menoista.

Suomen kaltaisen alueellisesti suuren ja asuma-tiheydeltään vaihtelevan maan oloissa yleisradiopalvelun tyydyttävä järjestely vaatii huomattavia kustannuksia. Sen vuoksi SKDL ei hyväksy käytäntöä, jonka mukaan yleisradiotoiminta maksetaan katselijoilta ja kuuntelijoilta perittävien samansuuruisten maksujen muodossa. Yleisradiotoiminnan kaltainen julkinen palvelutehtävä kuuluu valtiovallan maksettaviin ja siten verotuksella kootuin varoin rahoitettaviin. Yleisradiotoiminnan kustannukset jakaantuvat silloin oikeudenmukaisemmin kansalaisten tulojen ja maksukyvyn mukaan. SKDL edellyttää tähän järjestelmään siirtymistä.

Yleisradiotoiminnan yhtenä rahoitusmuotona on käytetty mainontaa, jonka harjoittamista varten Yleisradio luovuttaa yksityiselle Oy Mainos-TV-Reklam Ab:lle huomattavan osan kokonaisohjelma-ajasta. Tällä käytännöllä on kaksinainen haitallinen seuraamus. Suuri osa ohjelmistoa valitaan kaupallisten näkökohtien mukaan ja syrjäytetään ohjelmatoiminnalle hyväksytyt periaatteet: oikeitten tietojen ja muiden ainesten antaminen kansalaisille maailmankuvan muodostamista varten. Lisäksi pakotetaan kansalaiset asunnoissaan vastaanottamaan ostokehoituksia tavaroista, jotka esitellään vain ostopäätöksen syntymistä varten. Tutkimusten mukaan mainonta antaa todellisuudesta vääristävän kuvan ja synnyttää yhdenmukaisia tarpeita, jotka nojaavat valheelliseen arvomaailmaan. Yleisradiossa tapahtuva mainonta ja sen yhteyteen valittavat ohjelmat määräytyvät koti- ja ulkomaisen pääoman etujen mukaisesti. Sellainen ei kuulu yleisradiotoiminnan tehtäviin eikä ole sopusoinnussa kansan enemmistön etujen kanssa. SKDL ei siten pidä mainontaa yleisradiotoimintana.

YLEISRADION ORGANISAATIO

Yleisradion hallintomuodon vuoksi on yhtiön sisäinen organisaatio ollut aina varsin esimiesvaltainen ja sitä on jatkuvasti kehitetty tähän suuntaan. Kollektiivisuutta on vähennetty siirtämällä johtokunnan päätäntävaltaa yksityisille johtajille ja erilaisia kollektiivisia elimiä on kokonaan poistettu. Tämä kehityksen suunta on merkinnyt hallinnon tehokkuuden ja vastuun määrittelyn lisääntymistä, mutta ei ole turvannut työntekijäin käsitysten huomioon ottamista. Tämä on erityisen vahingollista tilanteissa, joissa päätöksentekijöihin kohdistetaan voimakas painostus Yleisradion ulkopuolelta. Lisäksi se ei anna mahdollisuuksia käyttää täysitehoisesti sitä tiedon, taidon ja ajattelunmäärää ja tasoa, jonka työntekijät voisivat tuoda Yleisradion kehittämistoimintaan. Demokratiaa on kehitettävä myös Yleisradion sisäisessä toiminnassa ja päätöksenteossa. Yleisradion jäykän osasto- ja toimituskohtaisen ohjelmatuotantorakenteen korvaaminen joustavammalla järjestelmällä tarjoaa mahdollisuuden ohjelmatoiminnan eri aloilla esiintyvän erikoisasiantuntemuksen käyttämiseen ohjelmatoiminnan kaikkien alojen hyväksi.

Työpaikkademokratiaa on kehitettävä niin, että luodaan koko henkilökunnalle tasaveroiset edellytykset vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Yleisradion henkilökuntapoliitikalle luonteenomaista on runsas tilapäisten toimittajien ja ohjelma-avustajien käyttö; heidän työoikeudellinen asemansa on rinnastettava yhtiön varsinaisessa palveluksessa oleviin.

Toimittajille on ohjelmatoiminnan säännöissä turvattava laaja itsenäisyys ja liikkumavapaus työssään. Yleisradiolla ei tule olla oikeutta rajoittaa henkilökuntansa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Yleisradio on yhteiskunnan hallinnassa ja valvonnassa oleva yhteiskunnallinen palvelulaitos. Yhteiskunta toteuttaa kontrolliaan eduskunnan nimittämän korkeimman hallintoelimen kautta. Henkilökunnan valitsemille edustajille on kuitenkin turvattava mahdollisuus osallistua puhe- ja esitysoikeudella tämän elimen kokouksiin.

Yritysdemokratian periaatteiden mukaisesti johtokunnan täysivaltaisiksi jäseniksi on valittava sekä toimittajakunnan että teknillisen ja hallinnollisen henkilökunnan edustajat, jotka henkilökunta on keskuudestaan valinnut. Henkilökunnalla on oltava myös mahdollisuudet osallistua yleisradion johtajien valintaan, erityisesti hallintojohtajan ja henkilöasiain johtajan valinnan tulisi kuulua yhtiön henkilökunnalle.

Yleisradion henkilökuntapolitiikka on merkittävä tekijä tiedonvälityksen demokratisoimisen kannalta.

Henkilökuntapolitiikassa on turvattava, että työväenliike on toimittajakunnassa edustettuna merkityksensä mukaisessa suhteessa. Tästä seuraa se, että varsinkin kansandemokraattisesti ajattelevien toimittajien määrää on lisättävä.

Yleisradion toimittajilta on edellytettävä yhteiskunnallista tietoisuutta ja aktiivisuutta. Tämä on otettava huomioon myös Yleisradion toimittajakoulutuksessa, jota on voimakkaasti tehostettava, monipuolistettava ja kehitettävä määrätietoisesti aktiivisen yhteiskunnallisuuden suuntaan.

YLEISRADIO JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTOIMINTA

Kansainvälisyys on yleisradiotoiminnan luonteenomaisia piirteitä. Tämän tähden kansainvälisten yhteyksien jatkuva kehittäminen on tärkeä osa Yleisradion toimintapolitiikkaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä jatkuvaan yhteistyöhön ja ohjelmavaihdon kehittämiseen Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden kanssa.

Ulkopoliittisen asemansa ansiosta Suomella ja sen Yleisradiolla on erinomaiset mahdollisuudet edistää kansainvälisten yleisradiojärjestöjen välistä yhteistyötä ja näitä mahdollisuuksia on käytettävä hyväksi. Suomen etuna tässä toiminnassa on, että se kuuluu jäsenenä sekä Kansainväliseen radio- ja televisiojärjestöön (OIRT) että Euroopan yleisradioliittoon (EBU).

Yleisradion tulee myös kiinnittää huomiota yhteistyöhön kehitysmaissa toimivien yleisradioyritysten ja yleisradioliittojen kanssa ja mahdollisuuksien mukaan tukea niiden toimintaa sähkömagneettisen tiedonvälityksen kehittämisessä tarjoamalla näiden maiden edustajille opiskelumahdollisuuksia Suomessa ja lähettämällä kokeneita yleisradiotietouden edustajia avustamaan kehitysmaiden radioyrityksiä.

Yleisradion on kansainvälisessä toiminnassa otettava huomioon myös ulkosuomalaisten tarpeet.

YLEISRADIOTOIMINNAN KEHITYSNÄKYMIÄ

Tiedonvälityksen tekniikassa tapahtuu lähitulevaisuudessa muutoksia, jotka merkitykseltään ovat verrattavissa radion ja television tuloon painetun sanan rinnalle. Nämä muutokset johtavat nykyisen tiedotusvälinejaon muuttumiseen, välineiden nykyisten rajojen hämärtymiseen. Lähinnä toteutumassa olevia uudistuksia ovat faksimiletekniikka, ns. kasettitelevisio ja kaapelitelevisio. Faksimiletekniikan avulla kyetään sanomalehti välittämään radioaaltoja käyttäen vastaanottajan kotiin. Ns. kasettitelevisio mahdollistaa kuvatallenteen, ts. nauhoitetun tai levytetyn televisio-ohjelman katselun lähetys-ajoista riippumatta ja kaapelitelevisio moninkertaistaa yhtäaikaa, rinnakkain lähetettävien ohjelmien lumäärän.

Viestintätekniikan kentän laajeneminen on saatettava palvelemaan kansanvallan laajentamista joukkotiedotustoiminnassa. Päinvastaiset pyrkimykset, jotka tähtäävät kansanvallan vähentämiseen sähkömagneettisessa viestinnässä on jyrkästi torjuttava. Tästä syystä on turvattava Yleisradiolle julkishallinnollinen yksinoikeus radio- ja televisio-ohjelmien tuotantoon ja jakeluun. Uuden teknologian mukanaan tuomia muutoksia on määrätietoisesti ohjattava siten, että niiden avulla kyetään korjaamaan sitä vinoutumaa, joka maamme koko joukkotiedotus-kentässä on tapahtunut lehdistön keskittymisen, kaupallistumisen ja alueellis-poliittisen yksipuolistumisen muodossa. Tiedonvälitysdemokratian turvaaminen ja laajentaminen edellyttää joukkotiedotus-toiminnan peruskartoitusta sekä systemaattista alan perustutkimusta.

Parhaiten tiedonvälitysdemokratian turvaaminen ja laajentaminen on toteutettavissa siten, että kaikki uudet viestintämuodot, sikäli kuin ne on tarkoitettu joukkotiedotuksessa käytettäviksi, keskitetään kansanvaltaisesti valvotun joukkotiedotustoiminnan piiriin. Kiireellistä huomiota on kiinnitettävä toisaalta Yleisradion kuva- ja äänitallennetuotannon käynnistämiseen niin opetuksellisen kuin muunkin aineiston osalta, toisaalta yhteiskunnan valvomien tallennelainaamojen toiminnan kehittämiseen.

Pitkällä tähtäyksellä on viestintäteknologian uusia mahdollisuuksia pyrittävä suuntaamaan siten, että Yleisradio vähitellen voidaan kehittää kansanvaltaisessa valvonnassa olevaksi joukkotiedotuslaitoksekseksi, jonka toiminta ei rajoitu yksin langattoman sähkömagneettisen tiedonvälityksen piiriin, vaan laajenee sanomia lukuisin eri menetelmin välittäväksi.

Satelliittitoiminnan kehitystä on tarkoin seurattava ja pyrittävä siihen, että siinä vaiheessa, kun suorat lähetykset satelliitista vastaanottimiin ovat mahdollisia, koko tiedonvälityksen satelliittitoiminta on yleisesti hyväksytyn kansainvälisen elimen valvonnassa.