Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKL/693

Suomen kristillinen liitto

SKL:n kunnallispoliittinen ohjelma


  • Puolue: Suomen kristillinen liitto
  • Otsikko: SKL:n kunnallispoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1980
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SUOMEN KRISTILLINEN LIITTO r.p.

KUNNALLISPOLIITTINEN OHJELMA

SISÄLLYS

KUNNALLISPOLITIIKAN PERIAATTEET
Yleistä
Kunta ja demokratia
Kunta ja valtio
Kunta ja suunnittelu

KULTTUURIPOLITIIKKA
Yleistä
Kunta ja kristilliset yhteisöt
Kunnallinen kulttuuritoiminta
Koululaitos
Aikuiskasvatus
Muut kulttuurilaitokset
Omaehtoinen kulttuuritoiminta

SOSIAALIPOLITIIKKA
Yleistä
Kunta ja kodit
Kunta ja lapset
Kunta ja nuoret
Kunta ja vammaiset
Kunta, vanhukset ja eläkeläiset
Kunta ja kodittomat
Kunta ja raittiustyö
Kunta ja terveydenhuolto
Terveydenhoito
Sairaanhoito
Terveydenhuollon hallinto ja rahoitus
Henkilöstön koulutus
Kunta ja asuntopolitiikka

TALOUSPOLITIIKKA
Yleistä
Kunta, työllisyys ja elinkeinoelämä
Kunta työnantajana
Kunta, verotus ja maksut
Kunta ja liikennepalvelut

Hyväksytty X puoluekokouksessa Helsingissä 7.6.1980

KUNNALLISPOLITIIKAN PERIAATTEET

Yleistä

Koko elämä pohjautuu Jumalan Sanaan ja sen ikuisesti kestäviin ohjeisiin. Tältä perustalta on tehtävä myös yhteiskunnallisen elämän ratkaisut valtiollisessa ja kunnallisessa toiminnassa.

Kunnallinen itsehallinto perustuu hallitusmuodon säännökseen ja sillä on siten perustuslain suoja. Tämän säännöksen perusteella kunnallislaki määrittelee kunnan toimialan väljästi ja harkinnanvaraisesti. Säännöksin tulee turvata se, ettei kunnille kuuluvaa itsehallintoa rajoiteta valtion toimenpiteillä ja ettei sitä myöskään poliittisten pyrkimysten toteuttamiseksi laajenneta sille kuulumattoman toiminnan alalle.

Kunnallinen itsehallinto tuntee kuntalaisten tarpeet ja se voi valtion hallintoa paremmin ottaa huomioon paikalliset olosuhteet.

[KUVA]

[kuvateksti] Tarvitsemme kestävät ohjeet yhteiskuntamme perustaksi

Kunnallispolitiikan keskeisenä päämääränä tulee olla kunnan asukkaiden asumisen, koulutuksen, toimeentulon, terveyden, viihtyvyyden ym. edistäminen. Tähän päämäärään pyrittäessä on otettava huomioon kuntalaisten sosiaaliset, taloudelliset, henkiset ja hengelliset tarpeet. Hoitaessaan heidän aineellista hyvinvointiaan ei päätöksentekijöiden pidä unohtaa sitä, että "ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee".

Pyrkimyksenä tulee olla ristiriitojen poistaminen ja kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Tällöin tulee ensisijaisesti huolehtia kunnan vähävaraisista ja todellisiin vaikeuksiin joutuneista kansalaisista. Kunnan keskustaajaman ja haja-asutusalueiden kaikinpuolisesta kehittämisestä on huolehdittava tasapuolisesti ja järkevästi. Sivukylien autioituminen tulee estää.

Valtion ja kuntien velvollisuutena on etsiä keinot, joilla kuntien kesken vallitsevia taloudellisia eroja voidaan vähentää. Valtion tehtävänä on tällöin tiedottaa tehokkaasti niistä vaihtoehdoista, joita kunnille on tarjolla asemansa korjaamiseksi. Yhtenä vaihtoehtona on pidettävä kuntaliitoksia ja kuntien välistä yhteistoimintaa. Kuntaliitoksia ei kuitenkaan, vaikka niiden toteuttaminen monesti olisikin hyvin suotavaa, saa toteuttaa pakollisina kuin poikkeuksellisesti. Pakkoliitokset ovat kansanvallan ja kuntien itsehallintoperiaatteen vastaisia. Kuntien välistä yhteistoimintaa on pyrittävä kehittämään naapurikunnille yhteisten tehtävien ja palvelujen toteuttamisessa. Kuntainliittojen muodostaminen on myönteinen yhteistyömuoto. Kuntien on saatava itsenäisesti päättää, mihin kuntainliittoon ne haluavat liittyä. Kuntainliittojen päättäviin elimiin tulee saada tasapuolinen edustus eri jäsenkunnista ja niiden alueella toimivista puolueista. Kuntainliittojen toimintaa on ohjattava niin, ettei päätöksillä kavenneta varsinkaan pienien jäsenkuntien päätäntävaltaa. Tämä koskee erityisesti kuntainliittojen taloudellisia ratkaisuja.

Kunta ja demokratia

Demokratian toteuttaminen on varsinkin suurissa kunnissa vaikeutunut. Kunnanvaltuustot ovat työmääränsä vähentämiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi siirtäneet tärkeidenkin asioiden ratkaisemisen kunnanhallituksille ja alemmille päätäntäelimille. Kunnanvaltuustojen tulisi kuitenkin säilyttää erityisesti taloudellinen päätäntävaltansa. Tärkeissä asioissa on kunnanhallituksen annettava päätöksentekijöille riittävästi tietoa asioiden valmisteluvaiheessa ja tällöin esitettävä useampia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Suhteellisuus eri puolueiden kesken on säilytettävä myös lautakuntien puheenjohtajia valittaessa. Luottamushenkilöiden on voitava tehokkaasti valvoa virkamieskunnan toimia. Erittäin tärkeissä kuntalaisia koskevissa asioissa on kuntalaisten näkemykset ja mielipiteet saatava sopivalla tavalla luottamushenkilöiden kannanottojen tueksi. Neuvoa-antavan kansanäänestyksen käytöstä tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa on viipymättä säädettävä laki.

[KUVA]

[kuvateksti] On säädettävä laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä

Suurten ja hajanaisten kuntien eri osa-alueiden hallintoa on pyritty tehostamaan ns. kunnanosahallinnon avulla. Tätä parempi ja joustavampi järjestelmä olisi esim. asukkaiden oma-aloitteisuuteen nojaavien alue- ja kylätoimikuntien perustaminen. Näiden aloitteita ja mielipiteitä, jotka koskevat osa-alueen kunnallisia laitoksia, koulujen luottamuselimiä, alueen kaavoitusta, rakentamista sekä tiedottamista ym. tulee kunnan virkamiesten ja päätöksentekijöiden tutkia ja ottaa huomioon asioita käsitellessään.

Väliportaan hallinnon uudistamisen yhteydessä tulee kunkin alueen kehittymismahdollisuudet turvata siirtämällä päätösvaltaa kunnille ja maakunnille.

Kunnan tulee aktiivisesti ja oikeaan aikaan tiedottaa kuntalaisille verovarojen käytöstä, maankäyttösuunnitelmista, sosiaalisista ym. palveluista.

Erimuotoisen kunnallisen puoluetuen käyttöönottoa ei voida pitää hyväksyttävänä.

Kunta ja valtio

Kunnallista itsehallintoa on kunnioitettava ja kuntien vaikutusmahdollisuuksia lisättävä. Valtion yhä pitemmälle menevää kunnan asioihin puuttumista on jyrkästi vastustettava.

Valtiovalta ei saa lisätä kuntien taloudellisia rasituksia ilman että se samalla osoittaa kunnille niihin tarvittavat varat. Kunnallisveron jatkuvaa kasvua on pyrittävä kaikin keinoin hillitsemään.

Kuntien kantokykyluokitussäännöksiä on selvennettävä ja luokituksen vahvistaminen on saatettava kuntien tietoon riittävän ajoissa. Valtionavun jakamisperusteita on kehitettävä siten, että ne turvaavat kunnille nykyistä suuremman itsemääräämisoikeuden. Valtion tulee vapauttaa kunnat sellaisista kustannuksista, jotka pohjautuvat valtion velvollisuuksiin. Paikallisteiden kustannukset on yleisluontoisina siirrettävä valtion maksettaviksi.

Kunta ja suunnittelu

Kunnallista tutkimustyötä ja suunnittelua toteutettaessa on erityisesti huomioitava kaikkien toimintojen joustava yhdisteleminen ja otettava huomioon ratkaisujen taloudellisuus ja niiden oikeudenmukaisuus. Tällöin on muistettava myös kuntalaisten sivistykselliset ja sosiaaliset tarpeet sekä luonnon- ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat.

Kunnallisen tutkimuksen ja suunnittelun tulee mahdollisuuksien mukaan niveltyä yleiseen valtakunnalliseen tutkimukseen ja suunnitteluun. Tulevaisuuden kannalta on maankäytön suunnittelu avainasemassa. Jo seutukaavaa laadittaessa tulee jokaisen kunnan pyrkiä vaikuttamaan sen sisältöön siten, että kunnan tarkoituksenmukaisiksi havaitsemat suunnitelmat tulevat toteutetuiksi ja kuntalaisten edut ja oikeudet samalla valvotuiksi. Kunnan yleis-, asema- ja rakennuskaavat on laadittava saumattomasti toisiinsa nivoutuviksi. Maankäytön suunnittelussa tulee aina ottaa huomioon jo olemassa oleva rakennettu ympäristö sekä luonnonsuojelun näkökohdat. Kuntiin, joissa ei ole ympäristönsuojelulautakuntaa, se tulee mahdollisuuksien mukaan perustaa.

Erityisen tärkeänä kunnan tulevan kehityksen kannalta on pidettävä yleiskaavoja, koska ne ohjeellisinakin luovat yleiset puitteet kuntasuunnitelmassa asetetuille tavoitteille. Näissä tavoitteissa tulee osoittaa mm. miten sijoittuvat asumisen ja elinkeinoelämän tarpeet monine palvelurakenteineen sekä virkistysmahdollisuuksineen.

[KUVA]

[kuvateksti] Kehittämisohjelmat ja rakennussuunnittelu on tehtävä joustaviksi

Vahvistetut asema- ja rakennuskaavat osoittavat puolestaan yksityiskohtaisemmin sen, mitä kunnan johto- ja luottamuselimet pitävät tärkeänä tai vähemmän tärkeänä. Rakennettavia alueita kaavoitettaessa on yleinen etu otettava huomioon. Kuitenkin on pidettävä huolta, etteivät yksityiset maanomistajat joudu kohtuuttomasti suunnitelmista kärsimään. Valtuuston on ennen yksityiskohtaisen kaavoituksen alkamista tehtävä kaavoittajia sitovat päätökset rakentamistavasta ja alueen tehokkuusluvuista.

Yhteiskunnan lunastaessa maata yksityisiltä on korvaus maksettava viipymättä täyden korvauksen periaatteella. Maan hintaa määriteltäessä tulee tasapuolisesti ottaa huomioon maan myyjän, kunnan, maan ostajan ja vuokraajan sekä asukkaiden edut.

KULTTUURIPOLITIIKKA

Yleistä

Kunnan kulttuuripolitiikassa on noudatettava vastuullisen vapauden periaatetta. Yleistavoitteena tulee olla kristillisen ja kansallisen perinteen elvyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville, elämän laadun kohottaminen, omaehtoisen harrastustoiminnan tukeminen, rakentavien taidepalvelujen tarjonta sekä muiden kansojen kulttuurin ymmärtäminen.

Kunta ja kristilliset yhteisöt

Kunnan ja kristillisten yhteisöjen yhteistoiminnan tulee olla myönteistä ja joustavaa. Kunnilla ja seurakunnilla on lähellä toisiaan olevia toimintoja, minkä vuoksi yhteistyö on tärkeätä. Kristillinen nuoriso-, sosiaali- ja raittiustyö on asetettava tasavertaiseen asemaan muiden yhteisöjen vastaavan työn kanssa. Kunnan tulee suhtautua myönteisesti kristillisten yhteisöjen suorittamaan hengelliseen työhön kouluissa, sairaaloissa, hoitolaitoksissa ym. Kristinuskon sanoman tulee saada vaikuttaa myös kunnan nuorisotyössä.

Kunnallinen kulttuuritoiminta

Koululaitos

Kunnassa tapahtuvan kulttuuritoiminnan kannalta koululaitoksella on suuri merkitys. Kunnalle on valtion varoin taattava mahdollisuus nykyistä omaleimaisemman koululaitoksen toteuttamiseen siten että kuntalaisten koulutukselliset erityistarpeet tulevat huomioon otetuiksi.

Kasvatuksen ja opetuksen koululaitoksessa tulee olla sopusoinnussa kristillisen elämänkatsomuksen kanssa ja pyrkiä johdattamaan oppilaita sen omaksumiseen. Päivänavaukset tulee palauttaa kristilliselle pohjalle. Tunnustuksellista uskonnonopetusta on annettava vähintään kaksi viikkotuntia kaikilla asteilla.

Kunnallisessa kasvatustyössä tulee muistaa menneitten sukupolvien isänmaallisen työn arvostus ja pyrkiä samalla tähdentämään voimassa olevan laillisen yhteiskuntajärjestelmän merkitystä kansallisen itsenäisyyden ja vapauden säilyttäjänä. Nuorisoa on ohjattava näkemään kansamme historiassa kristillisen elämänkatsomuksen merkitys koko kansan ja yksityisen ihmisen toiminnan ja omantunnonvapauden perustana.

Koulun tulee edistää ehjän persoonallisuuden muodostamista ja kehittää oppilaiden erityistaipumuksia. Oppilaiden ja opettajien työrauha on taattava ja säilytettävä. Kodin ja koulun välille on rakennettava mahdollisimman monipuolinen ja elävä yhteys. Näin voidaan kehittää oppilaiden persoonallisuutta, vastuuntunnetta ja mielenterveyttä. Kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta kaikki lapset saisivat mahdollisimman tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen aseman. Erityistä huomiota vaativat kotimaahan palaavien siirtolaisten ongelmat.

Lapsilla pitää olla mahdollisuus käydä elämänsä ensimmäiset kouluvuodet tutussa ympäristössä. Kylä- ja korttelikoulujen lakkauttamista on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Tätä varten tulee koulujen vähimmäisoppilasmäärät säätää nykyistä pienemmiksi, jotta pienetkin koulut säilyvät toimintakykyisinä.

[KUVA]

[kuvateksti] Kunnan nuorisotyön sekä koulun kasvatusperiaatteiden tulee pohjautua kristillisiin perusarvoihin

YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaan vanhemmilla on oikeus valita se koulutuksen muoto, jonka he haluavat antaa lapsilleen. Tästä syystä tulee peruskoulun rinnalla mahdollistaa korvaavien ja yksityisten erityisalojen koulujen toiminta riittävän valtionavun turvin. Nämä koulut pitävät yllä myös tervettä kilpailua. Korvaavien koulujen opettajille on turvattava samat oikeudet kuin kunnan koulujen opettajille.

Kokeilutoimintaa tulee harjoittaa monipuolisesti opetussuunnitelmien rajoissa. Näin saadaan koulun työskentely tarkoituksenmukaiseksi kunkin kunnan erityisolosuhteiden mukaisesti.

Koulujen kerho- ja nuorisotyössä tulee tukea niitä pyrkimyksiä, jotka palvelevat kristillisten arvojen säilyttämistä sekä kristillisen elämänkatsomuksen vahvistamista.

Kuntien on esim. yhteistoimin huolehdittava siitä, että vammaiset saavat riittävän peruskoulutuksen mieluimmin kotipaikkakunnallaan sekä vammansa edellyttämän tuen opiskelussaan.

Kunnan tulee tukea opettajien täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutusta.

Kunnan on tarjottava mahdollisuudet peruskoulun käyneelle jatkaa opintojaan joko lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa niin, että jokainen nuori saa taipumuksiaan vastaavan keskiasteen koulutuksen. Tämä voi tapahtua kunnan koosta riippuen joko omissa tai yhteistoiminnassa naapurikuntien kanssa perustetuissa oppilaitoksissa. Ammatillisen opetuksen tarjonnan tulee olla riittävän monipuolista. Keskiasteen koulutuksessa oleville oppilaille on annettava samanarvoiset sosiaaliset edut riippumatta siitä, opiskelevatko he lukiossa vai ammatillisessa oppilaitoksessa. Uskonnon opetus on saatava ammatillisissa oppilaitoksissa yhdenvertaiseksi lukioiden kanssa.

On käytettävä hyväksi valtioneuvoston tekemää normaalihintapäätöstä, joka sallii eri hallintohaarojen alaisten tilojen rakentamisen koulun tontille. Hallinnonalojen yhteistyöllä on mahdollista suunnitella kunnan kirjastot sekä voimistelu- ja urheilutilat siten, että ne ovat tarkoituksenmukaiset myös koulujen opetussuunnitelmien tavoitteiden kannalta.

Aikuiskasvatus

Vapaa-aika ja tiedon tarve ovat lisääntyneet. Siksi aikuiskasvatukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ihmisten on nykyisin opittava uusia tietoja ja taitoja, jopa vaihdettava ammattiakin. Siksi kuntien tulee lisätä ammattikurssitoimintaa. Kansalais- ja työväenopistojen opinto- ja harrastustoimintaa on pyrittävä ulottamaan kaikkiin kuntiin ja niiden eri osiin. Yhteistoiminnassa korkeakoulujen kanssa voidaan järjestää korkeakoulutasoista opetusta avoimen yliopiston periaatteella arvosanojen suorittamiseksi. Kansanopistojen tarjoamat tilat ja opettajavoimat tulisi käyttää hyväksi aikuisten jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

Muut kulttuurilaitokset

Kirjastolaitoksella on keskeinen asema kulttuuritoiminnassa. Kirjastopalvelujen tarjonnassa on otettava huomioon kunnan eri osien asukkaat. Materiaalin hankinta ei saa tapahtua poliittisin perustein ja siinä tulee noudattaa tasapuolisuutta. Kunnan ei tule ohjata varoja eettisesti ala-arvoiseen kirjallisuuteen eikä musiikkiin. Uskonnollisen aineiston hankintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kirjastoissa tulee olla mahdollisuus myös musiikin kuunteluun ja kielten opiskeluun.

Museotoimintaa tulee kehittää siten, että museot toimivat alueen paikallisten erityispiirteiden ja kotiseudun kulttuuriperinnön vaalijoina ja tallentajina. Kuntien tulee myös taloudellisesti tukea museoiden rinnalle perustettavien ns. kotiseutukeskusten (kotiseututalojen) rakentamista. Kunnan tulee tukea paikkakunnan historian tutkimusta ja siitä tiedottamista.

[KUVA]

[kuvateksti] Aikuiskoulutuksella on pyrittävä poistamaan työttömyyttä ja auttamaan työvoimaa tarvitsevia aloja

Kunnan teatteri- ja elokuvatoiminnan tulee olla sopusoinnussa eettisten, kansallisten ja kristillisten arvojen kanssa.

Omaehtoinen kulttuuritoiminta

Kuntalaisten omaehtoista kulttuuritoimintaa on edistettävä pelkästään kaupallisin tavoittein tuotettavan kulttuurin vastapainoksi. Kulttuurilautakunnan tehtävänä on tukea kuntalaisten oma-aloitteisuutta eri kulttuuritoiminnoissa. Kunnan on edistettävä rakentavaa kulttuurityötä ja pyrittävä estämään kristillisten arvojen kanssa ristiriidassa olevaa toimintaa.

Kunnan tulee antaa kotiseutuyhdistyksille, kansalaisopistoille ja järjestöille, liikunta- ja urheiluseuroille sekä nuoriso- ja eläkeläisjärjestöille toimitiloja ja taloudellista tukea. Myös kristilliset järjestöt tulee tällöin ottaa huomioon tasavertaisina muiden järjestöjen kanssa. Poliittisia järjestöjä ei saa asettaa etuoikeutettuun asemaan. Kunnan tulee tarvittaessa tukea puolueettomien paikallislehtien toimintaa.

Taiteella on keskeinen asema kansalaisten henkisen elämän kehittämisessä, joten sille on asetettava korkeat eettiset vaatimukset. Kunnat voivat tukea paikallisia taiteenharjoittajia mm. myöntämällä heille stipendejä ja lunastamalla kunnalle taideteoksia. Musiikkiharrastuksen kohentamiseksi kuntien tulee tukea musiikkiopistojen perustamista ja ylläpitämistä sekä vapaata kuoro- ja orkesteritoimintaa.

Suurilla paikkakunnilla kunnan tulee huolehtia taiteenharjoittamisen mahdollisuuksista esim. siten, että taiteenharjoittajia ja esittäjiä varten perustetaan tarvittaessa kulttuurikeskuksia.

Sosiaalipolitiikka

Yleistä

Kunnallisen sosiaalipolitiikan päämääränä on saattaa kaikki kuntalaiset perustoimeentulon ja palvelujen suhteen mahdollisimman tasa-arvoiseen asemaan. Kristillinen rakkauden henki on tärkein toimintamotiivi tähän päämäärään pyrittäessä. Koti on yhteiskunnan sydän.

Sosiaalipolitiikan tavoitteena tulee olla sisällöltään rikas ja tasapainoinen elämä. Kunnan on kiinnitettävä erityistä huomiota perheeseen ja omalta osaltaan turvattava perhe-elämän aineelliset, henkiset ja hengelliset edellytykset.

Kunnan tulee kiinnittää huomiota työttömien, vammaisten, sairaiden, vanhusten ja lapsiperheiden asemaan. Kunnan ao. virkamiesten tehtävänä on ottaa yhteys vaikeuksissa oleviin kuntalaisiin. Yhteiskunnan on autettava kuntalaisia itse auttamaan itseään.

Kunnan on huolehdittava riittävästä sosiaalipalvelujen tiedottamisesta. Kunnan velvollisuus on myös valvoa, ettei sen antamia sosiaalipalveluja käytetä väärin.

[KUVA]

[kuvateksti] SKL haluaa oikeutta eläkeläisille, vanhuksille, vammaisille ja sotaveteraaneille

Kunta ja kodit

Koti on yhteiskunnan sydän. Avioliittoperhe on turvallisten ja läheisten ihmissuhteiden perusta. Onnellisen ja tasapainoisen perhe-elämän edistämiseksi tulee järjestää avioliittokursseja ja perheneuvontaa.

Kotien asemaa tulee vahvistaa. Siten esimerkiksi asuntoja jaettaessa avoliitossa eläviä ei tule rinnastaa avioliittoperheisiin.

Lastenhoidon järjestämisessä on vanhemmille turvattava mahdollisuus eri vaihtoehtoihin. Ensimmäisinä ikävuosina lapsen ensisijainen hoitopaikka on oma koti. Kunnan tulee tukea toimia, jotka antavat vanhemmalle taloudelliset mahdollisuudet jäädä kotiin hoitamaan lastaan. Kotihoito on taloudellinen ja lapsiystävällinen vaihtoehto.

[KUVA]

[kuvateksti] SKL ajaa valinnanvapautta lasten hoitomuodoissa, kotihoitoa on pyrittävä edistämään parhaana vaihtoehtona

Kuntien tulee laajentaa kotihoidon tukijärjestelmää omana toimintanaan, kunnes kotihoito saadaan nykyistä laajemmin valtionavun piiriin ja valtakunnallisesti siirrytään hoitopalkkajärjestelmään. Päivähoitopalvelujen monipuolistamiseksi kotihoitoa tulee kehittää perhepäivähoidon ja päiväkotihoidon rinnalla. Päiväkodit tulee suunnitella pieniksi ja kodinomaisiksi. Hoitoryhmien kokoa tulee myös pienentää.

Ilta-, yö- tai vuorotyössä olevien vanhempien lasten hoito tulee järjestää niin, että lapsen riittävä ja keskeytymätön yöuni turvataan.

Yhteiskunnan tukemassa päivähoidossa tulee lapsille antaa kristillinen kasvatus.

Alle kuusivuotiaan lapsen, avun tarpeessa olevan vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan hoitoon käytetyt kotivuodet tulee eläkettä laskettaessa rinnastaa ansio-työvuosiin.

Kunnan tulee järjestää ammattikursseja kotiapulaisten kouluttamiseksi lapsiperheisiin.

Kotiapulaisen palkka tulee saada vähennyskelpoiseksi verotuksessa.

Kodinhoitajien ja kotiavustajien virkoja tulee lisätä tarvetta vastaavasti. Maatalouslomittajia tulee kouluttaa ja toimia perustaa maatalousyrittäjien sijaisapu- ja loma-järjestelyjen turvaamiseksi.

Kunnan tulee auttaa vähävaraisia ja suuria perheitä ja yksinhuoltajia sekä turvata heille loma- ja virkistysmahdollisuus.

Kunnan on tuettava seurakuntien ja kristillisten järjestöjen harjoittamaa työtä mm. antamalla huonetiloja niiden käyttöön.

Kunta ja lapset

Kunnan on otettava huomioon lasten erityistarpeet. Yhdyskuntasuunnittelussa kunnan tulee sijoittaa mm. lastenkodit, päiväkodit ja leikkikentät siten, että lapsille taataan turvallinen, vilkkaalta moottoriajoneuvoliikenteeltä vapaa kulkutie. Lapsille varattujen tilojen tulee sijaita mahdollisimman lähellä omaa kotia, jottei kuljetus aiheuta hankaluuksia. Tällöin lapsi kokee myös turvallisuutta kodin läheisyydessä. Lastenhoitotiloja on järjestettävä mm. palvelutaloihin. Opiskelijaperheiden lasten hoitoon on opiskelijapaikkakunnilla kiinnitettävä erityistä huomiota. Eriytettyä lasten päivähoitoa tulee järjestää tarvittaessa.

Kunta ja nuoret

Kunnan nuorisotyön tulee tapahtua kasvatukselliset näkökohdat huomioonottaen. Nuoria on ohjattava isänmaallisuuteen ja kristillisten sekä muiden rakentavien perinteisten arvojen kunnioittamiseen.

Nuorisolle tulee varata mahdollisuus itsensä kehittämiseen myös vapaa-aikoina. Toimitiloja ja alueita on varattava mm. urheilulle ja retkeilylle, taiteen eri muotojen harjoittamiselle sekä yhteisille kokoontumisille.

Kouluja rakentaessaan kunnan tulee kiinnittää huomiota siihen, että koulut eivät joudu eristetyiksi muusta yhteiskunnasta. Koulujen opetustiloja tulee voida käyttää myös eri alojen harrastuksiin ja kerhotoimintoihin.

Kunnan nuorisotyön tehtävänä on johtaa nuoria terveeseen ja raittiiseen elämäntapaan. Kunnan nuoriso- ja raittiustyön tulee tukea toisiaan. Vaikka nuorten kasvatus on ennen kaikkea kodin tehtävä, kunnan velvollisuutena on huolehtia mm. siitä, ettei sen järjestämissä nuorisotilaisuuksissa sallita alkoholin, tupakan eikä huumausaineiden käyttöä. Nuorisotyöntekijöiden tehtävänä tulee olla mm. raittiiden elämäntapojen korostaminen. Kunnan tulee huolehtia alkoholi- ja huumeongelmista kärsivistä nuorista ja perustaa heitä varten nuorisopoliklinikoita, erityistyöntekijöiden virkoja, suojatyöpaikkoja ja tarvittaessa yhteistyössä muiden kuntien kanssa hoitokoteja. Kunnan tulee myös kehittää tukiperhetoimintaa.

Kunnan on autettava kehitys- ja sopeutumishäiriöistä kärsiviä sekä vaikeissa oloissa eläviä nuoria. Erityistä huomiota on kiinnitettävä koulunsa päättäneiden nuorten jatkokoulutukseen ja työllistämiseen. Näille nuorille olisi järjestettävä ammattikurssituksen jälkeen sopivaa työtä.

Kunnan tulee mahdollisuuksiensa mukaan tukea vähävaraisia nuoria heidän jatko-opinnoissaan antamalla heille avustuksia ja stipendejä kunnan varoista. Suurissa koulukeskuksissa kunnan tulee huolehtia myös opiskelijoiden ja opiskelijaperheiden asuntomahdollisuuksista joko rakentamalla asuntoja tai tukemalla tällaisia asuntoja rakentavia yhdistyksiä, järjestöjä ja säätiöitä tai myöntämällä taloudellista avustusta asumistukena.

Koulusta vapautuville nuorille on varattava sopivia harjoitus- ja työpaikkoja.

Kunta ja vammaiset

Kunnan tulee poistaa yhteiskunnallisten palvelujen esteet vammaisilta. Yhdyskuntasuunnittelussa ja liikennepolitiikassa tulee ottaa huomioon liikuntaesteisten ongelmat ja järjestää vammaisille kuljetuspalveluja. Kuulo- ja näkövammaisten asemaa on parannettava asentamalla julkisiin tiloihin tarvittavia apuvälineitä ja järjestämällä kuulovammaisille tulkkipalveluja. Kunnan tulee huolehtia vammaisten opiskelumahdollisuuksista sekä auttaa heitä työelämään sijoittumisessa.

Vammaisten ongelmien poistamiseksi on ainakin suuriin kuntiin perustettava yhteydenpitoelimeksi vammaisneuvosto. Kunnan tulee rakentaa vammaisille riittävästi asuntoja sekä tukea heille tarkoitettujen palvelutalojen rakentamista ja ylläpitämistä. Vammaisten suojatyöpaikkoja tulee lisätä tarvetta vastaavaksi.

[KUVA]

[kuvateksti] SKL antaa tukensa vanhusten kotipalvelun sekä avohoidon kehittämiselle

Kunta, vanhukset ja eläkeläiset

Vanhusten määrän jatkuvasti lisääntyessä heidän toimeentulonsa, kuntoutuksensa ja viihtyvyytensä turvaamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Palveluja tulee kehittää avohoidon suuntaan. Hoitohenkilöstön määrää tulee lisätä niin, että avo- ja laitoshoidossa on myös viikonloppuisin riittävästi henkilöstöä. Laitospaikkoja on oltava tarvetta vastaava määrä.

Kunnan velvollisuutena on huolehtia vanhusten avohuollosta niin, että vanhuksilla on mahdollisuus asua ja elää muiden ihmisten parissa. Koti- ja laitoshoidon vuorottelua on syytä kehittää myös vanhusten huollossa. Asunto- ja yhdyskuntasuunnittelussa tulee lisätä mahdollisuuksia eri sukupolvien yhdessä asumiseen. Vanhuksille tulee varata asuntoja vuokra- ja palvelutaloihin. Yksityisten vanhainkotien toimintaa on kehitettävä erilaisten palveluvaihtoehtojen pohjalta sekä tuettava riittävästi ja tasapuolisesti. Kunnan velvollisuutena on taata terveen ja raittiin elämäntavan säilyminen sekä kristillisen työn mahdollisuudet vanhustentaloissa ja vanhainkodeissa.

Vanhusten avohuoltoa voidaan myös kehittää lisäämällä kunnan kotipalveluhenkilöstön määrää, jotta kotiapua tarvitsevat ja sairaat voivat asua omissa kodeissaan. Vanhusten asemaa voidaan helpottaa myös esimerkiksi hankkimalla vähävaraisille ja heikkokuntoisille puhelin ja järjestämällä erityispalveluja.

Vanhusten kuntouttamiseen ja kouluttamiseen sekä askartelumahdollisuuksien järjestämiseen kunnan on varattava riittävät määrärahat.

Eläkeläisten toiminnan järjestämiseksi ja heidän olosuhteidensa parantamiseksi tulee harkita eläkeläislautakunnan asettamista kuntaan.

Kunta ja kodittomat

Kunnan tulee kiinnittää erityistä huomiota niihin ihmisiin, jotka elävät ilman kotia ja toimeentuloa. Kunnan velvollisuutena on omalta osaltaan ottaa vastuu näistä lähimmäisistämme, jotka usein lisäksi ovat alkoholisteja ja huumausaineiden käyttäjiä. Vastaanotto-, hoito- ja huoltokotien sekä lämmittelysuojien perustaminen näille kodittomille on tärkeää. Jos kunta ei taloudellisista syistä voi itse perustaa tällaisia koteja, sen tulee kuitenkin riittävästi avustaa niitä järjestöjä ja kristillisiä yhteisöjä, jotka työskentelevät kovaosaisten parissa. Näiden ihmisten välttämättömät aineelliset tarpeet tulee täyttää ensisijaisesti muulla tavoin kuin antamalla rahallista apua.

Kunta ja raittiustyö

Kunnallisen raittiustyön päämääränä on kuntalaisten ohjaaminen raittiisiin ja terveisiin elämäntapoihin. Tämän päämäärän saavuttaminen edellyttää alkoholipoliittisten toimenpiteiden lisäksi ennaltaehkäisevää työtä ja asennekasvatusta sekä päihteiden käyttöön sortuneitten henkilöitten auttamista raittiiseen elämään. Ennaltaehkäisevässä asennekasvatuksessa on kodin rinnalla koulun merkitys ratkaiseva. Tärkeätä työtä suorittavat lisäksi raittiusvalistustyön alalla toimivat kansalaisjärjestöt ja kristilliset yhteisöt. Kristillinen usko antaa usein parhaan ja kestävimmän pohjan raittiustyölle.

Raittiuslautakunnan suorittamalle tärkeälle työlle, asiantuntemukselle ja sen antamille lausunnoille on päättävissä elimissä annettava niille kuuluva merkitys. Jokaiseen kuntaan tai pienten kuntien yhteistoiminta-alueelle on palkattava päätoiminen raittiussihteeri, jolta on vaadittava täysraittiutta samoin kuin lautakuntaan valittavilta jäseniltä.

Kunnallinen alkoholinkäytön tarkkailu on monissa kunnissa heikosti järjestettyä, nimellistä ja tuloksetonta. Alkoholintarkastajan valinta ja toiminnan valvonta on siirrettävä kaikissa kunnissa raittiuslautakunnan tehtäväksi, jolloin raittiusnäkökohdat ovat keskeisiä. Alkoholin myynnin ja anniskelun tarkkailua ja valvontaa on huomattavasti tiukennettava. Kunnan järjestämissä tilaisuuksissa ei tule tarjoilla alkoholia eikä kunnan edustajain kuluissa saa esiintyä alkoholilaskuja.

Kunnan tulee tehdä kaikkensa päihteiden käytön leviämisen ehkäisemiseksi. Sen tulee antaa asiallista informaatiota päihteiden vaarallisuudesta kaikille kunnan alueella asuville nuorille niin koulujen kuin nuorisojärjestöjenkin kautta. Erityisesti on estettävä alkoholijuomien joutuminen alaikäisten käyttöön. Myös tupakkalain toimeenpanoa on tiukennettava.

Keskiolutlain kumoamista silmälläpitäen ja valtakunnallisen alkoholipolitiikan pikaiseksi uudistamiseksi kunnan on ryhdyttävä toimiin keskioluen vähittäismyynnin lopettamiseksi elintarvikeliikkeistä ja sen anniskelun poistamiseksi baareista. Kunnan tulee suhtautua kielteisesti uusien Alkon myymälöiden perustamiseen ja anniskeluoikeuksien myöntämiseen. Kunnan saamat alkoholiliikkeen voittovarat on käytettävä täysimääräisesti kunnassa tehtävään raittiustyöhön. Näitä varoja on suunnattava myös raittiusravintoloiden tukemiseen.

Kunnan velvollisuutena on terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla huolehtia siitä, että päihteiden käyttöön sortuneet kuntalaiset voidaan auttaa uudelleen yhteiskuntakelpoisiksi sekä tarvittaessa tukea heidän perheitänsä näiden hädänalaisessa asemassa. Päihdevammaisten huollossa on kristillisellä pohjalla toimivilla hoitokodeilla tärkeä tehtävä. Tähän toimintaan on kunnankin osoitettava riittävästi varoja. Perheväkivaltatapauksien varalta tulee olla turvakoti tilapäisavun antamiseksi hätään joutuneille.

[KUVA]

[kuvateksti] Luomalla hyvät mahdollisuudet ulkoilulle, kuntourheilulle ja terveille harrastuksille saavutamme tuloksia raittiustyössä

Kunta ja terveydenhuolto

Terveydenhoito

Kunnan tulee järjestää asukkailleen tarvittavat terveydenhuoltopalvelut, joilla pyritään edistämään kuntalaisten terveyttä sekä ennaltaehkäisemään ja hoitamaan sairauksia.

Terveydenhuoltopalvelut kunnan tulee toteuttaa kehittämällä elinympäristöön kohdistuvaa terveydenhuoltoa, terveyskeskuksen palveluja, erikoissairaanhoitopalveluja muissa laitoksissa ja hyväksymällä toimintaedellytykset myös yksityisille terveyspalveluille.

Terveyskeskuksessa on kansanterveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi järjestettävä terveystarkastuksia työikäisille ja seulontatutkimuksia tautien varhaistoteamiseksi. Rintamaveteraaneille ja sotainvalideille tulee järjestää terveystarkastuksia sekä tarvittava hoito ja kuntoutus. Terveyskasvatus on sisällytettävä kaikkeen terveyskeskuksen toimintaan. Kuntalaisia on kannustettava liikkumaan riittävästi, kehittämään ruokailutottumuksia terveellisempään suuntaan ja noudattamaan muutenkin terveitä elämäntapoja. Alkoholi ja muut huumeet sekä tupakka aiheuttavat suuria sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Siksi niiden vastustamisen tulee painottua terveyskeskusten terveyskasvatusohjelmassa.

Terveyskeskuksen on huolehdittava perinteisesti hyvätasoisesta äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta kiinnittäen erityistä huomiota perhekasvatukseen ja perheiden tukemiseen. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on pääpainon oltava terveyskasvatuksessa.

[KUVA]

[kuvateksti] Ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon on kiinnitettävä kasvavaa huomiota

Elinympäristön terveyttä vaarantavien haittojen torjumisessa on pidettävä huolta ilman ja veden saastumisen estämisestä. Työympäristö ja työskentelyolot on järjestettävä mahdollisimman vähän terveyttä haittaaviksi. Työterveydenhuoltoa kehitettäessä on erityistä huomiota kinnitettävä erilaisten kemikaalien aiheuttamien terveyshaittojen poistamiseen. Ennaltaehkäiseville näkökohdille on pantava lisäpainoa elintarviketuotannossa, laaduntarkkailussa, jakelussa ja tuoteselostuksissa. Ympäristön suojelua on tehostettava myrkyllisten aineiden kuten vesakkomyrkyn käytön osalta.

Sairaanhoito

Sairaanhoidossa on siirryttävä sairaalahoitokeskeisyydestä avohoitokeskeisyyteen. Siksi avosairaanhoitoa on kehitettävä tasapuolisesti sairaalahoidon rinnalla. Terveyskeskuksen tulee hoitaa pääosa kunnan alueella tapahtuvasta avosairaanhoidosta. Lääkärinvastaanottotoiminta on toteutettava siten, että turvataan potilaalle mahdollisuus jatkuvasti saman lääkärin hoitoon. Tämä ns. perhelääkärijärjestelmä on toteutettava käyttäen apuna korkeatasoisesti koulutettua hoitohenkilökuntaa. Vastaanottotoiminnassa tämä tarkoittaa jatkuvan potilas-hoitaja -suhteen liittämistä perhelääkäritoimintaan. Yksityissairaanhoidon kehittäminen kunnallisen sairaanhoidon rinnalla on tarpeen erityisesti erikoissairaanhoidon ja vapaan lääkärivalinnan vuoksi. Jotta yksityissairaanhoito olisi kansalaisten saatavissa kohtuuhintaan, on sairausvakuutuksen korvaustaksat pidettävä ajan tasalla. Pitkäaikaissairaiden ja vanhusten omaisia olisi rohkaistava ottamaan suurempi vastuu omaistensa kotona tapahtuvasta hoidosta maksamalla heille hoitopaikkaa.

Kotisairaanhoitoa on voimakkaasti kehitettävä lisäämällä sen piiriin henkilökuntaa, erikoisesti apuhoitajia. Kotisairaanhoitoa on tuettava kotipalvelutoiminnalla, joka tarkoittaa kotiavustajien runsasta lisäämistä. Vain näillä keinoilla saadaan pitkäaikaissairaat ja vanhukset avohoidon piiriin.

Mielenterveyspalveluja on annettava terveyskeskuksissa lääkärien, terveydenhoitajien ja muiden perusterveydenhuollon työntekijöiden toimesta tukeutumalla psykiatrisen ja psykologisen työvoiman apuun. Näin toteutetussa avohoidossa voidaan käyttää hyväksi myös seurakuntien työntekijöiden asiantuntemusta.

Terveyskeskusten hammashuolto on ulotettava käsittämään myös aikuiset. Hammashuoltopalveluja kehitettäessä tulee ottaa huomioon paikkakunnan yksityishammaslääkärien palvelut.

Lääkinnällinen kuntoutus on toteutettava läheisessä yhteistyössä sosiaalisen kuntoutuksen kanssa eikä se saa olla vain sairauksien hoitamista vaan nimenomaan niiden ehkäisemistä. Työrajoitteisia varten tulee perustaa suojatyöpaikkoja.

Luontaisparantoloiden hoitomaksut on sisällytettävä sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin, mikäli hoidon on määrännyt lääkäri.

Sairaankuljetus on järjestettävä ensisijaisesti yhteistyössä yksityisten sairaankuljetusliikkeiden kanssa.

Terveyskeskuksen sairaansijojen määrän on oltava riittävä pitkäaikaispotilaiden hoidon tarvetta ajatellen.

Liiallista laitostamista on kunnissa vältettävä. Potilaan on voitava olla kotihoidossa mahdollisimman pitkään. Tätä autetaan ottamalla kotihoidossa oleva potilas laitoshoitoon lyhyeksi ajaksi kuntoutusta varten. Myös päivä-sairaalatoimintaa olisi kehitettävä vanhusten kotihoidon tueksi.

Sairaalapiirien rajojen muutoksia ei saa toteuttaa ilman kunnan suostumusta eivätkä uudet keskussairaalapiirit saa johtaa vajaakäyttöisiin sairaaloihin toisaalla ja uusien sairaansijojen rakentamisen tarpeeseen toisaalla.

Terveydenhuollon hallinto ja rahoitus

Kunnallista päätösvaltaa terveydenhuollon hallinnossa on lisättävä.

Valtion on suurimmaksi osaksi kustannettava terveydenhuollon investoinnit rasittamatta kohtuuttomasti kuntia.

Henkilöstön koulutus

Terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksessa on turvattava korkea ammattitaito ja sitä edelleen kehitettävä. Jatko-, täydennys- ja toimipaikkakoulutukseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyötä tulee kunnan edistää mm. järjestämällä näiden alojen henkilöstöille yhteisiä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia.

Kunta ja asuntopolitiikka

Asuminen kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Yhteiskunnan tehtävänä on ohjata asuntopolitiikkaa siten, että paikkakunnalla on riittävästi niin tyypiltään kuin hallintamuodoltaankin erilaisia asuntoja, jotta kuntalaisilla olisi mahdollisuuksia valita sopiva ja kohtuulliset vaatimukset täyttävä asumisen muoto. Tämä edellyttää kunnan aktiivisuutta maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa, kunnallistekniikassa ja rahoituksessa.

Kunnan tehtävänä on tarkoin seurata alueensa asuntorakentamista ja olemassaolevan asuntokannan käytön ohjausta siten, että käytössä olevat voimavarat saataisiin ohjatuksi mahdollisimman tasaisesti palvelemaan kunnan kaikkia asukkaita. Liian ahtaasti asumista ei tule enää jatkaa. Ihminen tarvitsee luontoa ja kotialueen rauhaa. Kunnan tulee pyrkiä säilyttämään ja tukemaan rakentamista haja-asutusalueilla.

Tarvitaan enemmän omakoti- ja rivitaloja usein liian kerrostalovaltaisille asuntoalueille. Vuokra- ja omistusasuntoja on oltava saatavilla sopivassa suhteessa asumisviihtyvyyden lisäämiseksi.

Järkevän asunto-ohjelman toteuttamiseksi kunnan on harjoitettava aktiivista maapolitiikkaa riittävän rakennusmaareservin ylläpitämiseksi. Hankkimalla kunnan omistukseen ajoissa riittävästi rakennusmaata estetään keinottelu maan kohtuuttomalla arvonnousulla. Tämä vaatii sekä yksityisen että yhteiskunnan edun riittävää huomioonottamista. Kunnan tulee myydä tai vuokrata kaavoitettuja tontteja kohtuullisella hinnalla. Kunnan tulee pyrkiä yhteistoiminnassa kaikkien rakentamisessa mukana olevien kanssa löytämään taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaiset ratkaisut. Varsinkin suurissa asutuskeskuksissa tulee harkita hinta- ja laatutason sääntelyä kunnan omistaman vuokramaan osalta.

Kunnan tulee huolehtia nimenomaan vähävaraisten ja asunnottomien kuntalaisten asunnontarpeesta. Heidän asuntojensa rahoitukseen tulee kunnan osoittaa talousarviossa varoja. Jotta asunnontarvitsijalle olisi tarjolla vaihtoehtoja, on tuotettava sopivassa suhteessa vuokra-asuntoja ja myös ns. puolikunnallisia omistusasuntoja, joihin on mahdollisuus päästä pienellä omalla pääomalla. Täten voidaan auttaa varsinkin nuorten avioparien asunnonhankintaa, millä on laajat perhe- ja väestöpoliittiset seurausvaikutukset. Nuorille aviopareille on myönnettävä lisäksi kodinperustamislainoja.

Kunnan asunto-ohjelmassa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vammaisten ja vanhusten erityistarpeet. Vanhusten asunnot ja palvelutalot tulee sijoittaa lähelle kunnan palvelu- ja asutuskeskuksia. Näin edistetään myös sukupolvien välistä vuorovaikutusta.

Kunnan tulee turvata myös opiskelijoiden asumismahdollisuudet. Laitoksista vapautuneille ja muillekin erityisryhmille on asunnon järjestäminen välttämätöntä.

Tiheästi asutuilla alueilla naapurikuntien yhteiset pyrkimykset on tarpeen sovittaa yhteen, jotta saadaan hoidetuiksi alueelliset työllisyys-, teollistamis- ja väestöpoliittisiin tavoitteisiin liittyvät asuntorakentamissuunnitelmat.

Omakotitalo tai pientalo on useimpien suomalaisten asumistavoitteena. Omatoimista rakentamista on kunnan kannustettava kaavoittamalla ja luovuttamalla kohtuullista hintaa tai vuokraa vastaan tontteja ja välittämällä halpakorkoisia lainoja pientalorakentamiseen. Tätä tulee toteuttaa kaavoitettujen kunnan osien lisäksi haja-asutusalueilla.

[KUVA]

[kuvateksti] Vaihtoehtoiset asumismuodot on sovellettava ympäristöön mukautuviksi ja lapsiystävällisiksi

Useilla paikkakunnilla on luotu monien sukupolvien aikana asuin- ja elinympäristö, jossa kansallinen rakennustaito on yltänyt sopusuhtaiseen kokonaisuuteen. Kunnostavan saneerauksen avulla tulisi mahdollisimman paljon säilyttää entistä asuntokantaa ja samalla nykyaikaistaa palveluvarustusta. Näin pelastetaan usein kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokonaisuuksia asuntorakenteessa ja elinympäristössä. On harkittava sitä, että asuntojen käyttötarkoituksen muutokset ja asuntojen purkaminen tehdään luvanvaraiseksi.

Asuntorakentamisessa on kiinnitettävä vakavaa huomiota riittävien väestösuojien saamiseksi kaikkiin asutuskeskuksiin. Niiden rakentamisessa tulee ottaa huomioon ydinräjähdystuhojen edellyttämät suojautumisvaatimukset.

TALOUSPOLITIIKKA

Yleistä

Kunnan tulee talouttaan hoitaessaan pyrkiä säästäväisyyteen ja välttää sille kuulumattomia menoja. Hyviä ja taloudellisia hankkeita on toteutettava tärkeysjärjestyksessä ja sitä mukaa kuin varat sallivat ja siten, ettei kuntalaisia taloudellisesti liikaa rasiteta. Kunnan on pyrittävä kehityksessään ja palveluksia tuottaessaan pysymään ajan tasalla. Kunnan taloudenhoidossakin tulee noudattaa rehellisyyttä, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Kunta, työllisyys ja elinkeinoelämä

Jokaisella työkykyisellä kuntalaisella on oikeus ja velvollisuus työhön. Siksi kunnan tärkeänä tehtävänä on huolehtia työllisyydestä. Täystyöllisyyteen on pyrittävä erityisesti luomalla pysyviä työpaikkoja sekä tehostamalla ammattikoulutusta. Työttömyysavustusten käyttöön on turvauduttava vain välttämättömissä tapauksissa, koska niiden jakaminen on kotien ja kansantalouden kannalta huonoin vaihtoehto. Työllisyysasioiden hoitaminen ei saa edistää työn vieroksuntaa. Kunnan tulee hyvissä ajoin kaavoittaa teollisuus- ja pienyritystontteja.

Työllisyyden ylläpitämiseksi kunnan tulee ajoittaa rakennustoimintansa sekä muut investointinsa ottamalla huomioon suhdannepoliittiset näkökohdat. Lisäksi kunnan tulee edistää työtilaisuuksien avautumista paikkakunnalla luomalla edellytykset teollisuuden ja monipuolisen yritystoiminnan syntymiselle. Tällöin on otettava huomioon kunnan luontaiset edellytykset ja kunnassa jo olevan teollisuuden toimintamahdollisuudet ja laajentumisedellytykset.

Kunnan tulee ajoissa varata yritystoiminnan käyttöön riittävästi maa-alueita ja huolehtia myös pienyritysten osalta kunnallisteknisten töiden suorittamisesta.

Riittävä asuntotuotanto on kunnan elinkeinorakenteen monipuolistamisen eräs perusedellytys. Myös maaseutukuntien velvollisuutena on edistää paikkakuntansa teollistamista vapautuvan työvoiman työllistämiseksi ja samalla haja-asutusalueelta taajamiin suuntautuvan epäterveen muuttoliikkeen estämiseksi.

[KUVA]

[kuvateksti] SKL tukee työntekoa ja yritteliäisyyttä

Kunnan ei yleensä ole itse pyrittävä teollisuusalueiden rakentamiseen, vaan työt on syytä antaa asiantunteville alan yrittäjille, jolloin kunta samalla tukee yritteliäisyyttä. Tällöin on noudatettava rehellisen kilpailun periaatetta. Poliittinen syrjintä, lahjusten käyttö ja muu korruptio on estettävä. Hankinnoissa on suosittava kotimaista tuotantoa.

Kunnan on hoidettava omia liikelaitoksiaan, kuten vesilaitosta, sähkölaitosta, jätehuoltoa yms. pääsääntöisesti omakustannusperiaatteella ja pidettävä palvelutaso laadullisesti hyvänä.

Maa- ja metsätaloudelle ja sen sivuelinkeinoille on kunnissa annettava sama arvo kuin muillekin elinkeinoille. Maatalousväelle on taattava lomittajien ja muiden sosiaalisten etujen saatavuus. Pientilojen tuotantorakenteen uudistamista kannattavuuden lisäämiseksi on kunnan tuettava. Kunnan toimenpitein on edistettävä tilakoon suurentamista.

Kunnallista jätehuoltoa järjestettäessä on pyrittävä mahdollisimman taloudellisiin ratkaisuihin yhteistyössä kuljetusalan yrittäjien kanssa. Jätteiden hyväksikäytössä on myös toteutettava luonnon normaalia kiertokulkua.

Kunta työnantajana

Valintaperusteina kunnallisissa virkanimityksissä tulee olla taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto, eivät puoluepoliittiset tai muut etunäkökohdat. Avoimet kunnalliset virat ja toimet on viivyttelemättä julistettava yleisesti haettaviksi. Kunnan palveluksessa oleville naisille on luotava samat ylenemismahdollisuudet kuin miehillekin. Periaatetta "sama palkka samasta työstä" on noudatettava. Kunnan on huolehdittava omien laitostensa työoloista ja työntekijöittensä viihtyvyydestä. Mm. liukuvan työajan käytöllä voidaan samalla parantaa myös palveluita. On suhtauduttava myönteisesti vapailla vaaleilla toteutettuun virastodemokratiaan.

[KUVA]

[kuvateksti] Virkanimitysten ensisijaisena lähtökohtana tulee olla taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto, ei puolueen jäsenkirje

Kunta, verotus ja maksut

Kunnallisen veroäyrin hinta on pidettävä kohtuullisena. Tähän voidaan päästä mm. edistämällä yritteliäisyyttä kunnassa, jolloin äyrien kertymä lisääntyy työmahdollisuuksien mukana. Todelliset sairauskulut on huomioitava kunnallisverotuksessa ilman ylärajaa.

Valtion tulee suorittaa omat velvoitteensa kunnille riittävän ajoissa, jotta kuntien ei tarvitse käyttää kallista tilapäisrahoitusta maksujensa hoitamiseen.

On pyrittävä harkintaverotuksen poistamiseen. Välitavoitteena on pidettävä kunnallisen harkintaverotuksen säännösten saattamista sellaisiksi, että ne ovat yritysten kannalta tasapuoliset ja oikeudenmukaiset.

Oman vakituisen asunnon verotusarvoa määrättäessä on otettava huomioon suurperheisten suurempi tilan tarve.

Kunnallisten laitosten maksut on pidettävä kohtuullisina. Kuntaa ei saa hoitaa puhtaasti liiketaloudellisena laitoksena, koska se on merkittävä kuntalaisia palveleva yhteisö.

Kunta ja liikennepalvelut

Asuntojen ja työpaikkojen sopivalla suunnittelulla on tuotava palvelut lähelle niiden käyttäjiä. Täten voidaan vähentää kunnan sisäisten liikennepalvelujen tarvetta.

Kaupungeissa ja kaupunkimaisissa yhdyskunnissa on joukkoliikennettä kehitettävä nopeaksi, taloudelliseksi ja ympäristöystävälliseksi liikennemuodoksi. Kunnan on osallistuttava joukkoliikenteen kehittämiseen ensisijaisesti tukemalla yksityisiä liikennöitsijöitä. Kaupunkien liitos-alueiden liikenneyhteydet on pyrittävä turvaamaan niiden käyttäjille kohtuuhintaisina. Kunnan tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että lapset, vanhukset ja liikuntaesteiset voivat käyttää liikennepalveluja. Kaupunkien keskustoissa on julkisen liikenteen sujuvuutta parannettava varaamalla sille mahdollisuuksien mukaan omia kaistoja ja asettamalla julkinen liikenne muutoinkin etuoikeutettuun asemaan keskustaliikenteessä. Myös liikenteen yleisöpalveluja on parannettava. Kevyen liikenteen väyliä ja jalankulkuraitteja tulee rakentaa.

[KUVA]

[kuvateksti] Kunnan liikennepalveluiden on joustettava ottaen vanhukset, lapsiperheet sekä vammaiset huomioon

Maaseutukunnissa on keskeisenä ongelmana kuljettavien matkojen pituus, joten liikennepalvelut tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei niiden puute estä kunnassa tarjottavien muiden palvelujen käyttöä. Kuntiin olisi kehitettävä joustava liikennepalvelumuoto, joka turvaisi kuntalaisille mahdollisuuden tarpeen mukaan käydä kunnan keskustassa hoitamassa asioitaan ja käyttämässä palveluja. Kuntien olisi osaltaan pyrittävä kehittämään rautatieverkostomme paikallisjunaliikennettä.