Kristillisen liiton kunnallisvaaliohjelma 2000

INHIMILLINEN JA ELINVOIMAINEN KOTIKUNTA

Ihmiskäsitys ja arvot
Tuemme asukkaiden osallistumista
Lisäämme käyttäjädemokratiaa ja avoimuutta
Kunnan tehtävä on huolehtia palveluista
Tärkeintä meille on perusturva
Otamme vastuuta ympäristöstä
Koulutus on panostamista tulevaisuuteen
Luotettavaa ja pitkäjänteistä elinkeinopolitiikkaa
Kulttuuripalvelut ovat osa hyvinvointia
Arvostamme maamme monimuotoisuutta

Maamme noin 12 000 kunnanvaltuutettua käyttää päätösvaltaa sinuun joka päivä vaikuttavissa asioissa. Vedet kulkevat ja sähköt toimivat, kadut aurataan ja jätteet kuljetetaan puhumattakaan sairaiden hoidosta, lasten kouluopetuksesta, päivähoidosta ja vanhustenhuollosta. Kaikki tämä edellyttää kunnallista päätöksentekoa. Valtuustot kantavat 2/3 julkisen talouden vastuusta. Kun valitset kunnanvaltuutettua edustamaan itseäsi, valitset siis arkielämäsi kannalta tärkeintä päättäjää.

IHMISKÄSITYS JA ARVOT

Kristillisen liiton toiminnan lähtökohta on kristillinen ihmiskäsitys. Se merkitsee ihmisten tasavertaisuutta ja loukkaamatonta ihmisarvoa kaikissa tilanteissa. Vallankäytön oikeutus perustuu siihen, että huolehditaan heikommista. Jotkut ajattelevat, että politiikan tulee keskittyä rakenteisiin ja järjestelmiin. Me keskitymme ihmiseen. Keskeiset arvomme ovat ihmisarvo, vapaus ja vastuu, lähimmäisyys ja huolenpito. Emme hyväksy materiaalisen hyvinvoinnin kasvattamista luontoa ja ympäristöä ylikuormittamalla. Ympäristön hyvinvointi on myös elämän laatua.

Olemme yhdessä muiden eduskuntaryhmien kanssa sitoutuneet rasismista vapaan yhteiskunnan kehittämiseen. Maahanmuuttajien kohtaamisessa on kysymys tasavertaisesta ihmisarvosta.

TUEMME ASUKKAIDEN OSALLISTUMISTA

Perusnäkemyksemme mukaan valta kuuluu pienimmälle yksikölle, perheelle ja yksilölle - ja kansalaisyhteiskunnalle. Kunnallispolitiikan on oltava kuntalaisen palveluksessa siten, että valtuusto sovittaa yhteen kuntalaisten toiveet ja kokonaisedun oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. Yhteiskunta on meille enemmän yhteisöllinen rakenne kuin poliittinen järjestelmä. Haluamme siksi edistää yksilöiden ja perheiden vaikutusmahdollisuuksia itseään koskevissa asioissa. Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia parantamalla kehitämme tulevaisuuden demokratiaa. Vireät asukasyhdistykset ja kyläyhteisöt ovat kunnan voimavara ja merkittävä identiteetin luoja asuinalueella. Ne edistävät kuntalaisten viihtyvyyttä ja kiinnostusta asuinpaikkansa asioihin Kunnanvaltuustojen tehtävä on kuntalain mukaan huolehtia asukkaidensa osallistumismahdollisuuksista kuntansa asioihin.

Korostamme:

• kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamista
• lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä

LISÄÄMME KÄYTTÄJÄDEMOKRATIAA JA AVOIMUUTTA

Kunnan tavoitteiden on oltava asukkaiden näkemysten suuntaisia. Haluamme edistää kunnallisten palvelujen käyttäjädemokratiaa seuraamalla kuntalaisten antamaa palautetta palveluista säännöllisesti. Kuntalaisten on saatava myös vastaus esittämiinsä kysymyksiin ja mahdollisuus kohdata viranhaltijoita ja päättäjiä varta vasten järjestetyissä asukasilloissa. Uusi julkisuuslaki edellyttääkin hallinnolta entistä suurempaa avoimuutta. Avoimuus ja rehellisyys ovat luottamuksen perusta ja niiden toteutumista me haluamme edistää.

Haluamme kehittää:

• avoimuutta ja rehellisyyttä hallinnossa ja päätöksenteossa
• käyttäjädemokratiaa kunnan palveluissa
• kuntalaisten antaman palautteen seurantaa

KUNNAN TEHTÄVÄ ON HUOLEHTIA PALVELUISTA

Kunta ei ole liikeyritys, vaan se on ennen kaikkea asukkaidensa yhteisö, jossa keskeistä on toinen toisestaan välittäminen. Kunnan toiminnassa tärkeää on taloudellisuus, mutta yhtä tärkeää on oivaltaa kokonaisuus ja siihen liittyvä inhimillinen hyvinvointi. Kunnan tehtävä on huolehtia asukkaidensa perusturvasta ja palveluista. Palvelut on tuotettava tarkoituksenmukaisimmalla tavalla niin, että kuntalaisten turvallisuus, hyvinvointi ja palvelun laatu voidaan turvata. Palvelujen tuottaminen on mahdollista yhdessä kolmannen sektorin tai toisten kuntien kanssa. Kunta voi myös ostaa palveluja yrityksiltä, jolloin on muistettava, että kunta vastaa asukkailleen kuitenkin palvelujen laadusta ja turvallisuudesta. Haluamme edistää järjestöjen, seurakuntien ja kuntien välistä kumppanuutta kuntalaisen parhaaksi. Heikompiosaisista huolehtiminen ja kuntalaisten perusturva ovat meille tärkeimmät asiat kunnallisessa vaikuttamisessa

Korostamme:

• kunnan tehtävää huolehtia perusturvapalveluista
• kumppanuutta palvelujen tuottamisessa
• heikompiosaisista huolehtimista

TÄRKEINTÄ MEILLE ON PERUSTURVA

Perusturvapalvelut huolehtivat kuntalaisen terveyteen, turvallisuuteen, sairaanhoitoon, sivistykseen, teknisiin palveluihin ja asumiseen liittyvistä tarpeista. Nämä tarpeet kunnan on täytettävä ensisijaisesti. Muita palveluja tuotetaan sen mukaan, mihin kunnalla on varaa. Haluamme edistää kunnan eri toimialojen välistä yhteistyötä palvelujen tuottamisessa, samoin kuin kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Järjestöt ja seurakunta ovat hyviä kumppaneita palvelujen tuottamisessa, vastuu kuuluu kuitenkin aina kunnalle.

Maamme väestön ikääntyminen on huomioitava kaikessa yhdyskuntasuunnittelussa ja perusturvapalveluissa. Ikääntyvien ihmisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin niin kotona asuessaan kuin laitoksessakin on panostettava. Ikääntyviä kuntalaisia ei saa jättää yksin teknistyvässä palveluympäristössä, vaan yhteiskunnan on huolehdittava arkipalvelujen kuten pankin, postin, kaupan ja virastojen palvelujen saatavuudesta myös ilman monimutkaista teknologiaa.

Haluamme turvata laadukkaat ja henkilöiden hoidontarvetta vastaavat hoitopaikat sairaille ja ikääntyville kuntalaisille. Yksin kotona asuvien vanhusten tilaa on seurattava säännöllisesti esim. vierailuja koteihin tekemällä. Kotona omaistaan hoitaville on maksettava kohtuullinen tuki ja huolehdittava omaishoitajien jaksamisesta.

Erityispalveluista mm. sairaanhoidossa ja perusopetuksessa koituvia suuria menoja on tasattava kuntien kesken. Korostamme toimivaa ja turvallista avoterveydenhoitoa sekä perusterveydenhoitoa kansanterveyden ja hyvän elämän perustana. Sairaanhoidossa ihmisarvo on meille markkaa tärkeämpi konsultti. Yhteistyön lisääminen sairaaloiden, avoterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon välillä on paitsi potilaan kannalta tärkeää, myös taloudellisesti järkevää.

Päihdeongelmaisten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden asemaan on kiinnitettävä paremmin huomiota. Lamavuosina nämä syrjäytyvät ryhmät ovat tulleet entistä huono-osaisemmiksi. Yhteinen vastuumme on huolehtia näiden ihmisten elämän tukemisesta.

Lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia on edistettävä kaikkien hallintokuntien yhteistyöllä. Laatu on paras ongelmien ennaltaehkäisijä kasvatus- ja koulutuspalveluissa. Lasten vanhempia tulee tukea vanhemmuuteen ja rajoista huolehtimiseen lasten kasvatuksessa. Haluamme tarjota perheille erilaisia vaihtoehtoja lasten päivähoidon järjestämiseksi. . Päiväkotien kasvatuksen ja opetuksen laatu ei saa kärsiä paikkamäärien kasvaessa.

Kristillinen liitto haluaa panostaa erityisesti lasten ja nuorten huume- ja päihdeongelmien ehkäisyyn. Tämä vaatii kaikkien lasten parissa toimivien tahojen kumppanuutta, yhteisvastuuta ja pitkäjänteistä lapsipolitiikkaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointia tulee edistää eri toimialojen yhteistyöllä. Järjestöt, seurakunnat, poliisi ja kunnan eri toimialat yhdessä toimivat tehokkaimmin lasten ja nuorten parhaaksi. Tätä varten tavoitteemme on saada jokaiseen kuntaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, jota kaikki yhteistyössä toteuttavat.

Haluamme kehittää:

• laadukkaita hyvinvointipalveluita
• ikääntyvien arkiturvallisuutta ja omatoimisuuden tukemista asuinympäristössään
• mielenterveys- ja vammaispalveluita ja päihdehuoltoa
• lasten ja nuorten huume- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyä
• omaishoidontukea todelliseksi vaihtoehdoksi

Siksi tarvitaan:

• lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa joka kuntaan
• lisää vanhusten kuntoa vastaavia palvelu- ja hoitopaikkoja

OTAMME VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ

Kunnan tehtävä on huolehtia asuinympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Kunnan tekniset palvelut tekevät arjen toimivaksi, vedet tulevat ja menevät, jätehuolto ja puhtaanapito toimii ja valot syttyvät siellä, missä niitä tarvitaan. Kunnan on huolehdittava siitä, että nämäkin palvelut tuotetaan ympäristöä säästävällä tavalla. Kunnan tulee edistää energiatehokkuutta omassa organisaatiossa ja asukkaiden keskuudessa mm. jätteiden lajittelua kehittämällä.

Me haluamme, että jokaisessa kunnassa laaditaan ympäristösuunnitelma, jossa kartoitetaan alueelliset ympäristöriskit ja asetetaan tavoitteet niiden torjumiseksi.

Uusi rakennuslaki edellyttää entistä enemmän vuorovaikutusta maankäytön suunnittelun ja asukkaiden välillä. Puolustamme asukkaiden oikeutta viheralueisiin myös taajamissa ja kaupungeissa. Eri tahojen yhteistyötä haja- asutusalueiden palvelujen ylläpitämiseksi on kehitettävä. Suunnittelussa on myös yhä paremmin huomioitava ikäihmisten asumiseen ja omatoimisuuteen liittyvät tarpeet. Jokaisella kuntalaisella on oikeus hyvään ja terveelliseen asuinympäristöön.

Haluamme kehittää:

• vastuuta kunnan ja alueen ympäristöstä ja luonnosta
• avoimuutta ja asukkaiden kuuntelemista kaavoituksessa ja maankäytössä
• ikäihmisten ja lasten erityistarpeet huomioon asuinympäristössä

KOULUTUS ON PANOSTAMISTA TULEVAISUUTEEN

Koulutus ehkäisee syrjäytymistä. Haluamme tukea koulujen opetus- ja kasvatustehtävää huolehtimalla opetuksen laadusta ja riittävästä tuesta sitä tarvitseville oppilaille ja edistämällä lasten ja nuorten hyvinvointia koulussa. Koulutuksen on tuettava myös lasten elämänhallinta- ja vuorovaikutustaitoja. Koulujen henkistä työympäristöä on myös kehitettävä kiusaamisen torjumiseksi ja työssä jaksamisen edistämiseksi. Esiopetuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota monipuoliseen ja vaihtoehtoja tarjoavaan oppimisympäristöön.

Opetuksessa on huolehdittava, että koko ikäluokka saa riittävät valmiudet myös informaatioteknologian hallintaan niin, ettei synny syrjäytyviä ryhmiä.

Opetuksen tuntikehyksen taso riippuu kunnan päättäjien siihen osoittamasta taloudellisesta resurssista. Säästöjä ei saa tehdä tulevaisuuden kustannuksella.

Tavoitteemme on, että lasten iltapäivätoiminta järjestetään kunnissa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Päävastuu laadusta ja toteuttamisesta tulee olla kunnalla. Kunta voi myös ostaa palvelun järjestöiltä, seurakunnalta tai yksityiseltä. Kunnan nuoriso- ja harrastustoiminta tulee suunnitella siten, että toimintaa tarjotaan ennen kaikkea vapaaseen iltapäiväaikaan, jolloin perheille jää enemmän yhteistä aikaa.

Elinikäisen oppimisen edellytyksiä on vahvistettava kaikilla koulutuksen aloilla. Lukioissa on turvattava riittävä resurssi oppilaanohjaukseen. Opintojen hajauttaminen pidemmälle aikavälille sopii useille oppilaille, mutta haastaa myös oman opiskelun suunnitteluun ja vastuuseen. Koska selviä luokkaryhmiä ei enää ole, tulee lukioissa kehittää yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista kehitystä tukevia toimintamuotoja. Ammattikoulujen opetuksen tulee edistää elinikäisen oppimisen tavoitetta ja tarjota hyvä pohjakoulutus ja riittävät valmiudet työelämää ja jatko-opintoja varten.

Yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä on vahvistettava tukemalla oppisopimuskoulutusta, työikäisten jatko-opintoja ja uudelleen kouluttautumista työelämän kehityksen vaatimalla tavalla. Alueiden menestystekijä on osaava ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava työvoima.

Alueilla, joissa ei ole yliopistoa, tulee panostaa verkostoyhteistyöhön yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Ammattikorkeakoulut toimivat tehokkaasti alueellisen kehityksen tukena. Niiden yhteyksiä alueen elinkeinoelämään ja kuntiin tulee edelleen kehittää alueellisia osaamistarpeita ja työllisyyttä edistäen.

Korostamme:

• tuntikehyksen tasoa ja opetuksen laatua kouluissa
• monipuolista oppimisympäristöä esiopetuksessa
• kouluja henkisenä työympäristönä ja kasvamisen paikkana
• riittävästi tukea ja ohjausta oppimiseen
• iltapäivätoimintaa koululaisille
• työelämän ja koulutuksen yhteistyötä
• jatkokoulutusmahdollisuuksia ja elinikäistä oppimista
• verkostoyhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa

PITKÄJÄNTEISTÄ JA LUOTETTAVAA ELINKEINOPOLITIIKKAA

Kuntien palvelutuotanto rahoitetaan lähinnä verotulojen ja yhteisöverotuoton avulla. Yhteisöverotulot ovat suhdanneherkkä tulomuoto. Siksi kuntien on panostettava pitkäjänteiseen elinkeinopolitiikkaan, joka turvaa alueen työllisyyden ja yritysten kehitysmahdollisuudet. Elinkeinopolitiikassa tärkeää on luotettavuus ja ennakoitavuus. Kuntapäättäjillä on paljon vastuuta alueensa kilpailukyvyn kehittämisestä. Pidämme tärkeänä sitä, että kunnissa on yritysystävällinen ilmapiiri. Jokaisessa kunnassa tulee myös olla ajantasainen suunnitelma alueen elinkeinoelämän edistämisestä.

Kunnan tulee koordinoida ja seurata aktiivisesti alueen elinkeinoelämää. Työnjako täytyy olla selvillä; kunta luo edellytyksiä ja vakautta, yritykset toimivat ja tuottavat. Alueellista elinkeinoneuvontaa kansainvälisissä kysymyksissä, mm. sopimusasioissa on lisättävä.

Kristillinen liitto haluaa edistää seudullista ja kuntien välistä yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin, palvelujen tehokkuuden, työllisyyden ja yrittämisen edellytysten parantamiseksi. Elinvoimainen kunta suuntautuu yhteistyöhön muiden kanssa niin kunnan sisällä kuin kuntien välilläkin.

Korostamme:

• päättäjien vastuuta alueen elinvoimaisuudesta
• luotettavaa, pitkäjänteistä ja uudistuvaa elinkeinopolitiikkaa
• yhteistyötä kunnassa ja kuntien välillä

KULTTUURIPALVELUT OVAT OSA HYVINVOINTIA

Kulttuuripalveluilla on tärkeä tehtävä paikallisen identiteetin ja hyvän elämän tukemisessa. Kulttuuripalvelut vahvistavat henkistä hyvinvointia ja laajentavat kuvaamme maailmasta ja ympäristömme tapahtumista. Kulttuuripalvelujen tavoitteena Kristillinen Liitto pitää terveen, kanssaihmisistä ja ympäristöstä huolenpitoa tuntevan kansalaisen kasvamista. Nuorisokulttuurin tulee myös välittää tervettä elämää ja tasapainoista henkistä kehitystä tukevia arvoja.

Kuntalaisten monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tulee vahvistaa. Koululiikunta ei yksin riitä lasten ja nuorten fyysisen kunnon turvaamiseksi. Kuntien on sitouduttava myös liikuntapaikkojensa kunnossapitoon asuinalueilla. Myös ikääntyvien ihmisten liikkumistarpeisiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ja edistettävä heidän liikuntamahdollisuuksiaan.

Korostamme:

• kulttuuripalvelujen merkitystä henkisen hyvinvoinnin tukena
• monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kuntalaisille
• huomiota ikääntyvien ihmisten liikuntamahdollisuuksiin

ARVOSTAMME MAAMME MONIMUOTOISUUTTA

Maakuntaliittojen on panostettava kuntien opastamiseen ja tukemiseen EU- hankkeissa. Maakunnat toimivat seudullisina edunvalvojina ja vaikuttajina. Alueellisia vahvuuksia tulee tukea myös valtion toimesta niin, että koko maan tasapuolinen kehitys turvataan. Kristillinen liitto korostaa monimuotoisuutta kuntien ja maakuntien kokonaisuudessa. Tarvitsemme elävää maaseutua ja erilaisia elämänmuotoja. Valtion tasolla on etsittävä tehokkaita keinoja alueiden vetovoimaisuuden parantamiseksi.

Kaupunkipolitiikassa tulee panostaa lähiöiden ja asuinalueiden kehittämiseen. Osallisuutta ja asukkaiden kuulemista korostavassa kaupungissa vastuu ja välittäminen kasvavat ja elämän laatu paranee. Tavoitteemme on elämänmyönteinen kotikunta ja kotikaupunki, jossa asukkaat tuntevat yhteenkuuluvuutta ja huolenpitoa toisistaan.

Korostamme:

• maamme monimuotoisuuden tukemista
• tasapuolista aluekehitystä
• vireää kaupunkipolitiikkaa ja osallistumista
• suunnitelmallista maakunnallista yhteistyötä