Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKL/697

Suomen kristillinen liitto

Lapsipoliittinen ohjelma


  • Puolue: Suomen kristillinen liitto
  • Otsikko: Lapsipoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1997
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Lapsipoliittinen ohjelma 12.2.1997

Perheestä eväät ehjään elämään

Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Perheessä lapsi saa keskeiset elämän eväät ja mallit, joiden mukaan toimia. Perhe on yhteiskunnan keskeinen voimavara ja yhteisökasvatuksen luonnollinen lähtökohta.

Perheiden yhteiskunnallisen tukiverkoston ydin muodostuu terveydenhuollosta, päivähoidosta ja koulutuksesta sekä turvallisesta asumisesta ja elinympäristöstä. Yhteiskunnan tulee huolehtia tämän tukiverkoston toimivuudesta ja luotettavuudesta. Perheiden tueksi tarvitaan pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista perhepolitiikkaa, joka luo turvalliset e dellytykset niin elämän perustarpeille ja terveydelle kuin kasvatukselle ja oppimisellekin.

Kertakäyttökulutus ei ole hyväksi taloudessa eikä ihmissuhteissa. Naisen ja miehen kumppanuudelle perustuva avioliittoperhe on paras lähtökohta paitsi parisuhteelle niin myös lapsille. Kristillinen avioliitto antaa perheelle paitsi hyvän henkisen myös toimivan juridisen perustan.

Skl haluaa

  • perhepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä.
  • avioliiton merkityksen korostamista.

Vanhemmilla on kasvatusvastuu

Viime vuosikymmeninä on korostunut käsitys yhteiskunnallisesta kasvatus ja hoitovastuusta. Yhteiskunnan voimavaroja tarvitaan perheiden taloudellisista edellytysten luomiseen sekä peruspalvelujen ylläpitämiseen. Ensisijainen kasvatus- ja hoitovastuu kuuluu kuitenkin vanhemmille, eikä yhteiskunnan pidä suunnata vanhempien päätöksiä esimerkiksi hoitopaikkajärjestelyjen osalta.

Vanhemmat tuntevat ja tietävät lapsensa parhaiten. Siksi vanhempien vastuuta lapsistaan tulee kunnioittaa. Kuitenkin tarvittaessa on yhteiskunnan huolehdittava niistä lapsista, joiden vanhemmat eivät pysty kasvatus- ja hoitovastuutaan kantamaan. Vaikeissa perheolosuhteissa kasvavat lapset ovat kasvava ongelma, jonka ratkaisussa tarvitaan entistä laajempaa yhteisvastuuta.

Lapsen tarve turvallisuuden ja läheisyyden kokemiseksi on kaikkein suurin aivan ensimmäisinä elinvuosina. Silloin muodostuu ihmiselle käsitys ympäröivästä maailmasta ja toisista ihmisestä sekä etiikasta. Vanhemmat ja oma perhe on tärkein ja luonnollinen yhteisö lapselle. Yhteiskunnallisilla ratkaisuilla tulee edistää vanhempien mahdollisuutta viettää riittävästi aikaa lastensa kanssa. Osa-aikajärjestelmää tulee kehittää niin, että se helpottaa alle kouluikäisten ja ensimmäisellä luokalla olevien lasten vanhempien mahdollisuutta lyhennetyn työviikon tekemiseen.

Lasten kasvatus- ja hoivatehtävän hoitamiseen vanhempien tulee saada yhteiskunnalta tukea ja apua sekä riittävä valinnanvapaus järjestää lastensa hoito ja huoltaminen parhaaksi katsomallaan tavalla.

Skl haluaa pienten lasten vanhemmille

  • vapautta valita lastensa hoitomuoto.
  • mahdollisuuksia lyhennetyn työviikon tekemiseen.

Parisuhteen onnistuminen luo perustan perheen hyvinvoinnille

Perhe on yhteiskunnan perussolu, minkä vuoksi sen toiminta on keskeistä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Se, miten perheitä koskeva lainsäädäntö sekä sosiaaliset ja taloudelliset tuet määritellään, ei vaikuta vain yksittäisiin perheisiin, vaan heidän hyvinvointinsa tai pahoinvointinsa myötä koko yhteiskuntaan.

Perheiden selviytymistä kriisien yli tulee tukea nykyistä paremmin. On panostettava sekä valmiuksia luovaan että ennaltaehkäisevään opetukseen ja ohjaukseen kuin myös tukeen kriisien aikana.

Perhe- ja kasvatusneuvonnalla on tärkeä merkitys lapsimyönteisen kasvuympäristön luomiselle. Yhteiskunnallisen muutoksen myötä useita sukupolvia käsittäneestä suurperheestä on tullut pieni ydinperhe. Myös ydinperhemalli on muutoksessa yksihuoltaja- ja uusperheiden lisääntyessä.

Monet nuoret vanhemmat ovat vailla lastenhoitokokemusta sekä valmennusta vanhemmuuteen. He kokevat itsenäsä epävarmoiksi kasvatus- ja hoitotehtävissä. Myös perheiden kriisit, kuten avioerot, yksinhuoltajuus ja työttömyys sekä huonot viihdemaailman mallit, ovat aiheuttaneet vääristyneitä ihmissuhdemalleja tai vanhemmuusmallien puuttumista, jolloin myös perhe-elämän taidot ovat puutteellisia.

Lastenhoidon ja perhekasvatuksen opetusta on kokeiltu varsin myönteisin tuloksin. Näiden kokemusten perusteella tulisikin luoda perhekasvatuksen, ihmissuhdetaitojen ja lastenhoidon opetus peruskouluun yhtenäisenä oppiaineena tai kiinteäksi osaksi jotain toista oppiainetta. Myös asevelvollisten koulutuksessa tulisi huomioida perhekasvatus. Äitiysneuvoloiden antamaa raskausajan vanhemmuusvalmennusta tulee kehittää nykyisestään.

Paras lähtökohta ihmissuhdetaitojen oppimiselle on hyvä motivaatio ja koulutuksesta vastaavien ohjaajien ammattitaito. Vapaaehtoisuuteen perustuvia ihmissuhdekursseja tulisi järjetää erityyppisille ryhmille, kuten naimisiin aikoville tai juuri avioituneille. Seurakunnille ja kristillisille järjestöille sopii luontevasti keskeinen rooli parisuhdeohjauksessa.

Lasten asema tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon uhkaavissa avioerotilanteissa. Lapsiperheiden osalta avioliittolakia on muutettava niin, että sovitteluprosessi on välttämätön. Sovittelun tavoitteena on auttaa perheen kaikkia jäseniä löytämään rakentav a vaihtoehto ristiriitatilanteissa. Sovitteluprosessi antaa tarvittaessa myös lapselle mahdollisuuden ja oikeuden apuun ja perheen ulkopuoliseen tukeen. Sovittelumallia tulisi kehittää kunnan, seurakunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyönä.

Avioerotilanteissa tulee painottaa lapsen oikeutta säilyttää mahdollisimman pysyvät ihmissuhteet, hoitopaikka, koulu ja muu sosiaalinen verkosto. Toisen puolison ja välillisesti myös lasten tulevaa taloudellista asemaa on vahvistettava siten, että puolisoiden avioliiton aikana saavuttamat eläke-etuudet tasataan avioerossa puolisoiden kesken.

Skl haluaa

  • ihmissuhdetaitojen opetuksen ja ohjauksen lisäämistä.
  • avioerotilanteisiin sovitteluprosessia.

Tukivanhemmuudesta apua sukupuolimallien löytymiselle

Lapsi tarvitsee sekä isän että äidin. Aina ei eläminen molempien vanhempien kanssa ole mahdollista. Tällöin on erityisen tärkeää, että lapsen läheisyydessä on sekä naisia että miehiä, sellaisia aikuisia, jotka voivat olla sukupuolimalleina lapselle. Erityiseksi ongelmaksi on muodostunut yksinhuoltajuuden myötä isän ja miehen mallien puute. Tämä on monesti ongelmallisempaa juuri poikien kohdalla. Kun hoitohenkilöstö päivähoidossa ja ope ttajat kouluissa on useimmiten naisia, kärjistyy ongelma entisestään. Myös vuorovaikutuksen vähäisyys eri sukupolvien välillä tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin.

Miesten määrän lisääminen kyseisiin ammatteihin on tärkeää. Lisäksi olisi luotava ns. tukivanhempi- ja tuki-isovanhempiverkosto. Mikäli lapsen luonnollisesta ympäristöstä ei löydy lapselle läheistä miestä tai naista, voisi tällaisen vapaaehtoistyön kautta löytyä ihmisiä, jotka viettäisivät aikaa lapsen kanssa esimerkiksi viikonloppuna tai loma-aikoina.

Skl haluaa tukivanhemmuusjärjestelmän kehittämistä.

Päivähoitoa ja esiopetusta kehitettävä lapsen ehdoilla

Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus valita lapsen hoitomuoto elämäntilanteen ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus hoitaa pieniä lapsiaan kotona kaikissa elämätilanteissa. Hoitotukea tulee laajentaa niin, että myös 4-6 -vuotiaita lasta kotona hoitavalle myönnetään edes osittaista hoitotukea. Tärkeää on, että va nhemmat voisivat vanhempainrahakauden tai kotihoitojakson jälkeen siirtyä työelämään vaiheittain niin, että osa-aikatyön tekeminen olisi nykyistä helpompaa.

Lasten hoitoa koskevia ratkaisuja tehtäessä tulee päättäjien ymmärtää varhaiskasvatuksen merkitys lapsen näkökulmasta: mitä valmiuksia ja tukea lapsi saa suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta varhaiskasvatuksesta ja mikä sen rooli on perheen kasvatustehtävän tukena.

Päivähoidossa hoidon laatu on yleensä suoraan verrannollinen koulutuksen saaneen vakituisen henkilöstön määrään. Lapsiryhmät ovat nykyisellään liian suuria. Päiväkodeissa käytetään huomattavan paljon myös lyhytaikaisia työllistettyjä työntekijöitä. Ihmissuhteiden laatuun tuleekin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Lapsella on oikeus pysyviin ihmissuhteisiin myös päivähoidossa.

Päivähoidon tulee tarjota lapselle riittävät henkiset ja aineelliset puitteet kehittyä tunnetasolla, sosiaalisesti, älyllisesti ja eettisesti. Tämä edellyttää, että myös lasten uskonnollinen kasvatus turvataan. Esiopetusta on kehitettävä päivähoidon ja koulun yhteistyönä niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla toimii lapsen kokonaiskehityksen ja oppimisen edistämiseksi. Tämä edellyttää uudenlaisen opetuskulttuurin luomista päivähoidon ja koulun välimaastoon.

Valtion ja kuntien tulee tukea seurakuntien ja kristillisten yhdistysten tekemää kasvatustyötä. Varhaiskasvatusta kehitettäessä tulee lisätä yhteistyömuotoja kuntien ja seurakuntien välillä. Joustava koulunaloitus on toteutettava päivähoidon esiopetuksen ja koulun yhteistyönä siten, että lapsen kokonaispersoonallisuuden tasapainoinen kehitys turvataan ja oppimisympäristö on lapsen aloitteellisuutta ja aktiivisuutta kannustava.

Skl haluaa

  • pienentää päivähoidon ryhmäkokoja.
  • nykyisen päivähoidon ja kouluopetuksen välimaastoon on kehitettävä uudenlainen alkuopetusmuoto.
  • edistää kuntien ja seurakuntien yhteistyötä varhaiskasvatuksessa.

Koulun ja vanhempien yhteistyötä tiivistettävä

Koulutus on perusoikeus, joka luo perustan paitsi yksilön niin myös koko yhteiskunnan tulevaisuudelle. Koulutuksen sisältöön tulee kuulua keskeisesti kristillisten arvojen pohjalta lähtevä eettinen kasvatus sekä kansallisuus- ja kansainvälisyyskasvatus. Tunnustuksellinen uskonnonopetus tulee säilyttää peruskouluissa ja lukiossa sekä sisällyttää se myös keskisasteen oppilaitosten opetussuunnitelmiin.

Koulun ja vanhempien yhteistyön lisäämiseen tulee panostaa mm. jotta voidaan varhaisessa vaiheessa havaita oppilaan mahdolliset oppimisvaikeudet, häiriökäyttäytyminen ja päihteidenkäyttö, jolloin niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulujen vanhempainyhteistyöhön tulee kehittää uusia muotoja. Vanhempien keskinäisen yh teistyön lisääminen vahvistaa vanhempien näkemyksiä heidän lapsille asettamistaan rajoista. Näin voidaan tehokkaammin toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseksi.

Koulukiusaamiseen puuttuminen on välttämätöntä. Toimenpiteiden painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevässä työssä. Lukuvuosittain on koulukohtaisesti kartoitettava koulukiusaamisen laajuus. Koulujen on laadittava selkeä toimenpideohjelma, jonka mukaan koulukiusaamiseen puututaan, mikäli sellaista esiintyy. Ohjelma tulee laatia opettajien ja oppilaiden yhteistyönä.

Skl haluaa

  • panostusta koulujen eettiseen opetukseen.
  • koulun ja vanhempien yhteistyön lisäämistä.
  • koulukohtaisia toimenpiteitä koulukiusaamisen ehkäisemiksi.

Syrjäytymisen ja päihteiden käytön ehkäiseminen kannattaa

Suomalaiset varhaisnuoret tupakoivat ja käyttävät päihteitä enemmän kuin muut eurooppalaiset ikätorinsa. Tämän syyksi tutkijat ovat nimenneet vanhempien muita Euroopan maita heikomman vastuunoton lasten käyttäytymisestä ja vapaa-ajan käytöstä, mikä on seurausta mm. molempien vanhempien työssäkäymisestä. Yhteiskunta on kyllä huolehtinut päivähoidon järjestämisestä, mutta ei koulupäivien ulkopuolisesta ajankäytöstä.

Monet kunnat ovat mm. luopuneet säästöjen vuoksi koululaisille suunnatuista iltapäiväkerhoista. Tämä on ollut virhe, sillä lasten vapaa-ajan vietto ilman aikuisten huolenpitoa on johtanut lasten ja nuorten turvattomuuden, häiriökäyttäytymisen ja päihteidenkäytön lisääntymiseen. Koska työssä käyvien vanhempien on vaikea löytää ratkaisua kouluikäisten iltapäiviin, pitäisi asiaan tarttua koulun, nuorisotoimen yms. tahojen kanssa niin, että harrastustoimintaa olisi erityisesti iltapäivisin.

Lasten ja nuorten lisääntynyt syrjäytyminen näkyy koulukiusaamisena, koulunkäyntivaikeuksina ja päihdeongelmina sekä varhain alkavana rikollisena käyttäytymisenä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee ylläpitää riittävät tukipalvelut koulussa sekä psykiatriset palvelut ja kasvatusneuvolatoiminta.

Hyvä ja turvallinen lapsuus, jonka peruslähtökohtana on vanhempien rakkaus mutta myös rajoitukset, ehkäisee parhaiten nuoren sortumista päihteisiin ja rikollisuuteen. Perhe ja yhteydet läheisiin ihmisiin ovat keskeisiä myös aikuisten päihdeongelmien ja rikollisuuden torjumisessa ja vaikeutuneen elämäntilanteen korjaamisessa. Huonot ihmissuhteet ja itsetunto luovat maaperää häiriökäyttäytymiselle.

Huumeongelmaisten nuorten vanhemmat, poliisi ja terveydenhuoltohenkilökunta kokevat monesti olevansa voimattomia puutteellisen lainsäädännön vuoksi auttamaan nuoria irti huumeista. Tämän luoksi pitää kehittää lainsäädäntöä niin, että vapaaehtoisen hoidon lisäksi myös tahdosta riippumaton vieroitus- ja kuntoutushoito tulee toimivaksi vaihtoehdoksi alaikäisten päihderiippuvuuden katkaisemisessa.

Skl haluaa

  • riittäviä tukipalveluja nuorten syrjäytymisen ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi.
  • vapaaehtoisen hoidon lisäksi myös tahdonvastaista hoitoa nuorille huumeiden käyttäjille.
  • koululaisten iltapäiväkerhojen ja -harrastusten lisäämistä.

Lasten koskemattomuuden suojaa parannettava

Lasten fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus tulee ottaa huomioon lainsäädännössä nykyistä laajemmin käsitettynä. Niin kuvallisen, nauhoitetun kuin tekstimuotoisenkin lapsipornon hallussapito tulee kriminalisoida.

Seksuaalisen hyväksikäytön suojaikärajoja ei pidä väljentää nykyisestä. Sukupuoliyhteiden ostaminen tulee kriminalisoida, jotta myös nuoriso- ja lapsiprostituutioon voidaan paremmin puuttua. Eroottiset mainokset yleisesti saatavilla olevissa lehdissä tulee kieltää.

Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu voimakas samaistuminen annettuihin malleihin ja idoleihin. Viihteen (musiikin, tv-ohjelmien, videoiden, tietoverkkojen) merkitys on jatkuvasti kasvanut. Siksi on hyvin keskeistä, millaisia malleja viihde ja ohjelmatarjonta sekä muu tiedonvälitys antaa. Yhteiskunnalla on velvollisuus suojella lapsia ja nuoria väkivaltaiselta ja sukupuolista kehitystä vääristävältä viihteeltä. Nykymuotoinen elokuvien ennakkotarkastus tulee säilyttää ja seksipuhelinlinjat sopimuksenvaraistaa.

Skl haluaa

  • lainsäädäntöä, joka suojelee lapsia ja nuoria seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja pornografialta.
  • tiedonvälitystä ja ohjelmatarjontaa, joka tarjoaa lapsille ja nuorille myönteisiä käyttäytymismalleja.

Myös syntymätön lapsi tarvisee suojelua

Lainsäädäntöä on kehitettävä elämää kunnioittavaksi ja suojelevaksi. Aborttia ei tule suositella kenellekään. Se tulee sallia pääsääntöisesti vain äitiä koskevasta vakavasta lääketieteellisestä syystä.

Yhteiskuntaa on kehitettävä niin, että raskaana oleva saa itselleen kaikissa elämäntilanteissa riittävän henkisen ja taloudellisen tuen. Aborttia harkitsevien ja abortin tehneiden tulee saada ammattitaitoista tukea ja neuvontaa.

Sikiödiagnostiikkaa on käytettävä sikiön elämän ja terveyden kannalta tarpeellisiin toimenpiteisiin, ei syntyvän elämän valikoimiseen. Perintötekijöiden muuttamista ei tule sallia.

Päihdeongelmista kärsivien raskaana olevien naisten vapaaehtoisuuteen perustuvia hoitomuotoja tulee kehittää, mutta samalla luoda myös mahdollisuus tahdon vastaisiin hoitotoimiin lapsen terveyden turvaamiseksi.

Skl haluaa kattavaa ja yhtenäistä elämänsuojelulainsäädäntöä.

Lapsen hyvinvointi ei saa riippua kunnan taloudellisesta asemasta

Lastensuojelutoimenpiteitä tarvitsevan lapsen asema on valitettavan sidoksissa siihen, onko hänen asuinkunnallaan varoja tai halua kuntoutuksen, koulukotien tai sijaishuollon järjestämiseen. Näin ei saa olla. Lasten ja nuorten tarpeiden turvaamiseksi hänen kotikunnastaan riippumatta tulisi luoda tasausrahasto tai valtion olisi maksettava osa kus tannuksista. Ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön on panostettava nykyistä enemmän.

Skl haluaa, että lastensuojelutoimenpiteiden toteuttaminen ei ole riippuvainen kunnan taloudellisesta asemasta.

Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto viisasta

Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna erinomainen terveydenhuoltojärjestelmä. Suomalaiset lapset ovatkin maailman terveimpiä. Kuntien lisääntynyt päätösvalta palvelujensa järjestämisessä ja väestövastuujärjestelmä ovat kuitenkin antaneet kunnille mahdollisuuden säästää myös lasten terveydenhoitomenoissa. Lasten terveydenhuollosta tinkiminen ei ole kannattavaa: ennaltaehkäisevä terveydenhoito on aina edullisempaa kuin sairauksien hoitaminen.

Lapsille ja nuorille suunnattu mielenterveystyö ja terapiapalvelut ovat täysin riittämättömiä vastaamaan nykyistä tarvetta. Lasten ja nuorten mielenterveyshuoltojärjestelmää tulee laajentaa ja yhtenäistää sekä psykiatrisia hoitopaikkoja lisätä.

Skl haluaa

  • että ennaltaehkäisevä terveydenhuolto säilytetään riittävänä.
  • lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja lisätään olemassaolevan tarpeen mukaisesti.

Perhepolitiikasta pitkäjänteistä

Yhteiskunnan suhtautuminen lapsiperheisiin ei ole merkittävää vain tällä hetkellä, vaan tehdyt ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen mm. väestörakenteen kehittymisen vuoksi.

Perhepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä. Perheiden elämänhallintakykyä tuetaan parhaiten sellaisella talouspolitiikalla perhepoliittisilla ratkaisuilla, jotka luovat pohjan perheiden taloudellisen tilan ennustettavuudelle. Perheitä koskevan lainsäädännön tulisi olla selkeä ja hallittavissa oleva kokonaisuus. Pyrkimykset lainsäädännön selviyttämiseen ja yksinkertaistamiseen ovat tarpeellisia.

SKL:n eduskuntaryhmä haluaa, että verotuksessa otetaan selkeästi huomioon ne perheet, joissa vain toisella vanhemmista on ansiotuloja. Puolisovähennyksellä tai perustulomallia kehittämällä tulee korjata niiden perheiden asemaa, joissa vain toisella puolisolla on tuloja.

Yhteiskunnan tulee avustaa vanhempia kansainvälissä adoptioissa, kuten muissa pohjoismaissa tapahtuu. Erityisperheiden, kuten suurperheiden, kaksos- tai kolmoslapsiperheiden ja adoptiolapsiperheiden, tarpeet tulee riittävästi huomioida perhetukeen liittyv issä kysymyksissä. Ne eivät ole valtiontalouden kannalta merkittäviä, mutta mitä suuremmassa määrin kyseisten perheiden kannalta keskeisiä.

Skl haluaa

  • verotukseen muutoksia, joilla yhden palkanansaitsijan perheiden asemaa parannetaan.
  • erityisperheiden suurempaa huomioimista perhetukea määriteltäessä.

Lapset ovat yhteiskunnan keskeinen voimavara. Lasten tarpeet tulee nostaa etusijalle kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kuten YK:n lasten oikeuksia koskevassa sopimuksessa todetaan, "perheellä, joka on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittaessa suojelua ja apua niin että se pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa".