Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKL/699

Suomen kristillinen liitto

Maa- ja metsätalouspoliittinen ohjelma


  • Puolue: Suomen kristillinen liitto
  • Otsikko: Maa- ja metsätalouspoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1998
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Suomen Kristillinen Liitto r.p.

Maa- ja metsätalouspoliittinen ohjelma

MUUTTUVA MAASEUTU- tilanne EU-Suomessa 1998

Suomi on OECD:n mukaan 98%:sti maaseutua ja noin puolet suomalaisista asuu maalla.

1960-luvulla Suomessa oli 300 000 maatilaa, joiden peltoalan keskikoko oli 5 ha. Nyt maatilojen lukumäärä on laskenut alle 70 000. Tilojen määrä vähenee edelleen ja tilakoko kasvaa.

Maatalousväestön osuus työvoimasta on alle 4% eli n. 100 000 henkeä. Yksi maatalousyrittäjä työllistää elintarvikeketjun eri toimialoilla kolme henkeä.

Peruspalvelut, liikenneyhteydet ja yrityspalvelut vaikuttavat maaseudun elinvoimaisuuteen. Palvelujen säilyminen maaseudulla takaa sekä maatalousväestön että taajamissa työssäkäyvien viihtymiseen kotiseudullaan. Kyse on sadoista tuhansista työpaikoista.

Kulttuurimme omaleimaisuuteen kuulunut perinteinen perheviljelmä on taannut laajan maamme pysymisen asuttuna. Alkutuotannon säilyttäminen ja elintarvikehuollon omavaraisuus ovat olleet turvanamme vaikeina kriisiaikoinakin.

Meneillään oleva siirtymäkausi on aiheuttanut paljon epävarmuutta viljelijäväestön keskuudessa. Ylhäältä tullut ohjaus ja tukilomakkeiden täyttö ei ole avain maatalouden menestykseen. Suomalainen maanviljelijä haluaa saada kohtuullisen korvauksen työstään eikä lomakkeiden täytöstä ja näennäisviljelystä.

Sukupolvenvaihdosten määrän romahtaminen vuosittaisesta 3000:sta kolmannekseen on seurausta politiikasta, jossa toisaalta rohkaistaan tuottajia investoimaan ja toisaalta viedään kaikki mahdollisuudet tuottavaan yritystoimintaan laskemalla tuotantohintoja. Sukupolvenvaihdokset voidaan tehdä kannattaviksi esim. verotuksellisin keinoin.

Tuotantokustannukset Suomessa tulevat aina olemaan korkeammat kuin Keski-Euroopassa luonnon olosuhteittemme takia (lyhyt kasvukausi, salaojituksen ja viljankuivatuksen tarve). Kylmästä talvesta on toisaalta hyötyä meille niin, ettemme tarvitse suuria torjunta-aine määriä, koska pakkanen puhdistaa merkittävän osan peltomme tuholaisista ja kasvitaudeista. Kesiemme valoisuuden ansiosta tuotteemme ovat erittäin aromikkaita.

MAATALOUSPOLITIIKKA

Suomalaisten itse tulee varmistaa kansallisen elintarvikehuollon toimivuus nyt ja jatkossa, sillä Eu:n maatalouspolitiikka kyseenalaistaa Suomen peltoviljelyn kannattavuuden. Ilman peltokasvien viljelyä Suomessa ei voisi myöskään olla kannattavaa kotieläintuotantoa.

On huolehdittava siitä, että kansalliset etumme otetaan huomioon EU:ssa oikeudenmukaisella tavalla. Esimerkiksi tilastolliset virheet viitesadon ja maitokiintiöiden kohdalla on korjattava. Erityisongelmiimme tulee löytyä ratkaisut Agenda 2000- esityksessä, muutoin Suomen on käytettävä veto-oikeuttaan.

Tavoitteeksi EU-politiikassa tulee asettaa alueiden tasapuolinen kehittäminen ja omaleimaisuuden säilyttäminen. Suomessa on päästävä koko maata koskeviin yhtenäisiin tuotanto- ja investointitukijärjestelmiin. Kansalliset tuet on toteutettava vähintään EU:n liittymisasiakirjoissa sovitulla tavalla ja etsittävä keinot kansallisen päätöksenteon lisäämiseen.

EU:n mahdollinen laajentuminen ei saa johtaa elintarvikehuoltomme kannalta kestämättömään tilanteeseen. Maatalous ja koko maaseutu tulee nähdä voimavarana, taloudellista turvallisuutta ja tervettä omavaraisuutta luovana tekijänä. Yhdistyneessä Euroopassa puhdas ja eettisesti osaava maatalouselinkeino on vahvuutemme.

Byrokratiaa vähennettävä

Maatalous on erittäin tiukasti säädelty elinkeino johtuen ympäristönsuojelutekijöistä ja tukijärjestelyistä.

Sekä kansallisia että EU:n tukijärjestelmiä tulee yksinkertaistaa. Nyt järjestelmät ovat liian vaikeaselkoisia ja tahattomista virheistä tulevat kohtuuttomat sanktiot uhkaavat viljelijän oikeusturvaa ja aiheuttavat tavatonta henkistä stressiä. Tukien maksatukset tulee jaksottaa entistä tarkoituksenmukaisemmin muun rahaliikenteen mukaisesti.

Maaseutupolitiikassa yrittäjyyden tukemiseen

Maaseutupolitiikan tavoitteena tulee olla koko maan hyvinvointi - ei ainoastaan maatalousväestön. Yhteiskunnan tulee vahvistaa elinvoimaista elinkeinotoimintaa ja tervettä yrittäjyyttä ja luoda tyydyttävät elinolot myös maaseudun asukkaille. Tavoitteena on asuttaa ihmiset siellä missä he nyt ovat. Valmiiksi rakennettuja palveluverkostoja ei kannata purkaa, vaan on edullisempaa tukea ihmisiä jäämään suurten keskusten ulkopuolelle.

Korkeana jatkuva työttömyys ja samanaikainen maaseudun autioituminen ja ihmisten keskittyminen harvoihin kasvukeskuksiin aiheuttavat sekä taloudellisia että inhimillisiä ongelmia niin maaseudulla kuin taajamissakin.

Tyypillisiä maaseutuyrityksiä maatilojen ohella ovat suoramyyntipisteet, kotileipomot, lihanjalostusyritykset, puunjalostukseen liittyvä yritystoiminta, maaseutumatkailuyritykset majoitus-, ruokailu-, luonto-retkeily- ja elämyspalveluineen, samoin etätyö on noussut tärkeäksi elinkeinoksi monelle.

LUONNONMUKAINEN VILJELY

Luomu-viljelyssä on Suomen peltopinta-alasta tällä hetkellä (-98) 6,5%. Tavoitteeksi tulee asettaa vuoteen 2005 mennessä 20 prosenttia.

Luonnonmukaisella tuotannolla säästetään energiaa. Kasvi- ja eläinperäiset jätteet hyödynnetään kompostoimalla luonnon kiertokulkuun. Ravinteiden saamiseksi käytetään lisäksi typensitojakasveja ja maaperän mineraaleja. Tuholais- ja tautitorjunnassa käytetään biologisia keinoja, joiden kehittelyyn onkin nyt paneuduttava. Luomutuotteet ovat siten täysin puhtaita kemiallisista torjunta- ja lannoiteaineista.

Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä on kasvanut. Ongelmana on ollut tuotannon ja kulutuksen tasapainon saavuttaminen. Tuotteiden saatavuus täytyy turvata markkinointia parantamalla ja valikoimaa monipuolistamalla. Sopimustuotanto jalostavan teollisuuden kanssa poistaa ylitarjonnan vaarat.

Kestävän kehityksen mukaisista luomutuotteista voidaan jatkojalostaa vientituotteita EU:n markkinoille.

Luomutuotantoon siirtyville tulee taata riittävä siirtymävaiheen tuki, jota ei saa ottaa pois ympäristötuen perustuesta, vaan se tulee rahoittaa eritystukena.

METSÄPOLITIIKKA

Metsä on Suomen kansalle ja kansantaloudelle elinehto. Huolehtimalla metsäteollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä ja lisäämällä puuvarojen monipuolista käyttöä voidaan kasvattaa puusta saatavaa tuloa.

Puualan osaamistasoa Suomessa tulee nostaa kaikilla tasoilla. Markkinointiin, tuotteistamiseen, teknologiaan ja korjuumenetelmien- ja laadunkehittelyyn on panostettava enemmän. Mekaanisen puuteollisuuden avulla puun tuotto kasvaa merkittävästi ja tämä tuotto on hyödynnettävä kansallisesti. Jatkojalostuksen lisääminen huonekalu ym. teollisuudessa mahdollistaisi jopa 60 000 uuden työpaikan saamisen pk-teollisuuteen.

Metsistä saatavat keräilytuotteet, kuten marjat, sienet, sammalet, ym. ja niiden jalostus tuo lisätuloja maan syrjäisempiin osiin. Jokamiehenoikeus antaa mahdollisuuden metsässä liikkumiseen ja metsän hyödyntämiseen myös matkailukäyttöön.

Metsänhoito

Yksityismetsistä yksi kolmasosa on viljelijäväestön, yksi kolmasosa eläkeläisten ja yksi kolmasosa kaupunkilaisten omistuksessa. Metsälön keskikoko on n. 40 ha.

Metsien käsittelymenetelmät ovat viime vuosina muuttuneet luonnonmukaisemmiksi. Metsänomistaja päättää metsälönsä puuston käsittelytavoista ja niiden voimakkuudesta huomioiden kestävän metsätalouden vaatimukset.

Metsän monimuotoisuus ja ympäristökysymykset tulee huomioida hoitosuunnitelmissa, puun korjuussa ja metsän uudistuksessa. Metsänhoitoyhdistysten tai vastaavien yritysten tulee varmentaa hoidon laatutaso.

Metsien kasvu Suomessa on n. 86 milj. m3 vuodessa. Suunnitelmallisella hoidolla saadaan vuotuinen metsänkasvu nousemaan sataan miljoonaan kuutioon.

Energiantuotanto

Puun, hakkeen, purun ja kuoren energiakäyttöä voidaan lisätä viiteen miljoonaan kuutioon vuodessa. Kotimaisen energian käyttö tulee saada kilpailukykyiseksi öljyn ja hiilen kanssa.

Puumarkkinat

Puun myyjiä on 300 000 ja suuria ostajia vain kolme. Markkinoiden toimivuuden kannalta on sovittava puukaupan säännöistä. Metsänhoitoyhdistysten asema avustajana puukaupoissa on turvattava.

Hyväksytty SKL:n työvaliokunnan kokouksessa 27.8.1998

SKL:n maa- ja metsätalouspoliittisessa työryhmässä työskentelivät:

  • kansanedustaja Tauno Pehkonen, Joroisista,
  • maanviljelijä, metsänomistaja Olavi Kietäväinen, Puumalasta,
  • maanviljelijä, lampuri Pertti Laaksonen, Orimattilasta,
  • maanviljelijä, yrittäjä Christer Boije af Gennäs, Porvoosta ja
  • maa- ja metsätalousyrittäjä Jouni Koskela, Mäntsälästä.
  • Rakennusarkkitehti Helena Metso Turusta toimi työryhmän vetäjänä ja kirjoitti ohjelman työryhmän kokoaman aineiston pohjalta.