Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKL/704

Suomen kristillinen liitto

Kristillisen liiton periaateohjelma


  • Puolue: Suomen kristillinen liitto
  • Otsikko: Kristillisen liiton periaateohjelma
  • Vuosi: 1979
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Suomen Kristillinen Liitto - Finlands Kristliga Förbund r.p.

Periaateohjelma hyväksytty Savonlinnan puoluekokouksessa 9.6.1979

Miksi kristillinen puolue?

Yleisesti hyväksytään periaate, että kristittyjen tulee osallistua politiikkaan tuodakseen siihen kristillisiä näkemyksiä. Erimielisyyttä on siitä, olisiko toimittava eri puolueissa kristittyinä vai perustettava erityinen kristillinen puolue.

Yksityiset kristityt eri puolueissa ovat tehneet kansamme hyväksi arvokasta palvelutyötä, mutta heidän poliittinen vaikutuksensa on vähentynyt sen vuoksi, että he ovat joutuneet taipumaan puoluekurin alle. Yhteiskunnan kristilliseen uudistukseen eivät heidän voimansa ole riittäneet.

Tämän vuoksi monet kristityt ovat katsoneet tarpeelliseksi perustaa erityisen kristillisen puolueen. Kristillisessä puolueessa kristitty voi toimia omantuntonsa mukaisesti.

Kristilliselle puolueelle voidaan löytää historialliset, poliittiset ja käytännölliset perusteet. Siinä kulttuurihistorian vaiheessa, jolloin maassamme vallitsi kristillinen yhtenäiskulttuuri, ei kristillisen puolueen tarvetta ollut, koska koko yhteiskuntaa kannatteli kristillinen elämänkäsitys. Viime vuosisadan puolivälissä tilanne alkoi muuttua, kun liberalistinen maailmankatsomus teki tuloaan maahamme. Sen kannoilla saapui vuosisadan vaihteessa marxilainen ideologia, joka olemukseltaan oli ateistinen. Kristillinen yhtenäiskulttuuri särkyi ja tilalle tuli moniarvoinen kulttuuri. Kristillinen vaikutus moniarvoisessa yhteiskunnassamme on jatkuvasti ollut vähenemässä. Yksityisten kristittyjen panos yhteiskuntamme kehittämisessä ei ole kyennyt riittävästi muuttamaan kehityksen suuntaa. On nähty, että siihen tarvitaan paljon laajempi kristittyjen yhteenliittymä. Tämä historiallinen tausta on ollut tärkeä lähtökohta kristillisen puolueen perustamiselle.

Kristillisen puolueen perustamista puoltaa myös tosiasia, että yhteiskunnan maallistumista ei voida vastustaa pelkästään uskonnollisin keinoin. Maallistumisen juuret ovat suuressa määrin politiikan alueella. Sen piirissä tehdään päätökset mm. uskonnonopetuksen vähentämiseksi, pornografian sallimiseksi, väkijuomien saannin helpottamiseksi. Jos haluamme vastustaa tätä kehitystä, on kristittyjen oltava politiikassa mukana muuttamassa näitä päätöksiä. Tähän kristillinen puolue pyrkii.

Kristillisen puolueen puolesta puhuvat myös käytännön näkökohdat. Yksityisen ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa poliittisiin päätöksiin vaikeuttaa se tosiasia, että poliittinen toiminta on järjestäytynyttä joukkotoimintaa. Politiikka ei rakennu yksinomaan yksityisen toimeliaisuuden varaan. Yksilö joutuu noudattamaan puolueensa ohjelmia ja menettelytapoja.

Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon voidaan tehokkaasti vaikuttaa ainoastaan organisoidulla joukkotoiminnalla.

Kristillisessä puolueessa on kristillisesti ajattelevilla kansalaisilla parhaat mahdollisuudet toimia omantuntonsa mukaan, koska puolueen koko ohjelma perustuu kristilliseen näkemykseen.

Kristillisen puolueen vaikutus ei rajoitu vain oman puolueen piiriin, vaan se heijastuu koko poliittiseen kenttään, koska myös muiden puolueiden täytyy ottaa entistä tarkemmin huomioon kristittyjen mielipiteet. Näin Jumalan tahdon varteen ottaminen yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä koituu kansakunnan todelliseksi parhaaksi ja mahdollisuudet uskonnonopetuksen ylläpitämiselle sekä evankeliumin levittämiselle säilyvät.

Aatteellinen perusta

Kristillisen puolueen politiikan lähtökohtana on usko Jumalaan maailman Luojana ja Herrana sekä Kristukseen pelastajana. Puolueen aatteellisen perustan muodostavat ne yleispätevät ohjeet inhimillistä yhteiselämää varten, jotka Jumala on Sanassaan, Raamatussa antanut. Tämä ei merkitse irrallisten raamatunkohtien etsimistä ja mekaanista soveltamista esiintulevissa kysymyksissä, vaan kristinuskon eettisten yleislinjojen pohjalta tapahtuvaa asiallista ja johdonmukaista työskentelyä.

Perusarvot kunniaan

Kristillisen puolueen aatteellinen perusta voidaan myös kiteyttää sanaan »perusarvot». Kristillisen Liiton mielestä ne ovat luonteeltaan kolmenlaisia. Ensimmäisen ryhmän muodostavat kristilliset arvot, jotka ovat ilmoitetut Raamatussa. Ne ovat yksilön ja kansakunnan olemassaolon kulmakiviä. Lyhyesti ne ovat määritellyt kymmenessä käskyssä ja Uuden Testamentin sisältämissä periaatteissa, joissa kuvataan ihmisen suhde Jumalaan ja lähimmäisiin.

Toiseen ryhmään kuuluvat kansalliset arvot, jotka ovat syntyneet vuosisatojen kuluessa kansallisen kulttuurimme pohjalta. Me koemme nämä arvot terveenä suomalaisena kansallistunteena. Esivanhempien työn kunnioitus, rakkaus isänmaahan ja sen luontoon, halu tehdä työtä isänmaamme rakentamiseksi ja puolustamiseksi ovat kansallisten perusarvojen ilmentämistä.

Kolmannen ryhmän muodostavat kansainvälisesti tunnustetut ihmisoikeudet. Niitä ovat mm. hengen ja ruumiin koskemattomuus, sanan- ja mielipiteen vapaus, omaisuuden turva, yhdenvertaisuus lain edessä, kunnian ja henkilökohtaisen vapauden turva, oikeus vapaasti oleskella ja liikkua maassa, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus, kotirauha, oikeus ihmisarvoiseen elämään, työpaikkaan, toimeentulon turvaan, asuntoon, terveyden suojaan ja sairaanhoitoon, sivistykseen ja kykyjen mukaiseen koulutukseen, lepoon ja virkistykseen sekä mahdollisuus viihtyisään ja turmeltumattomaan elinympäristöön sekä oikeus vapaaseen uskonnonharjoitukseen. Näiden perusarvojen puolesta työskentelemisen Kristillinen Liitto näkee erityiseksi tehtäväkseen.

Kristillinen yhteiskuntanäkemys

Tärkeä syy kristittyjen vähäiseen vaikutukseen poliittisessa elämässä on tarkasti perustellun kristillisen yhteiskuntanäkemyksen puuttuminen.

Yleisesti on hyväksytty käsitys, että kristillisyys kuuluu ihmisen yksityiselämään, vaikka tältä käsitykseltä puuttuvat raamatulliset perusteet. Perustelut kristityn poliittiselle vastuulle ja toiminnalle yhteiskunnassa löytyvät siitä kokonaiskuvasta, jonka Raamattu antaa ihmisestä, hänen pelastuksestaan ja inhimillisestä yhteiselämästä maan päällä.

Kristillinen ihmiskäsitys

Kristillisen yhteiskuntanäkemyksen pohjana on kristillinen ihmiskäsitys. Sen mukaan Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja elämään yhteydessään. Mutta ihminen on Jumalansa edessä myös langennut ja epätäydellinen. Tästä johtuu ihmiskunnassa vallitseva kaikenlainen kurjuus ja hätä.

Ihminen on kuitenkin myös lunastettu Jumalan Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesuksessa ihmiskunnalla on mahdollisuus elää siinä yhteydessä, johon hänet on alunperin tarkoitettu.

Ihmisen tehtävänä on hoitaa ja varjella tätä maailmaa ja sen luonnonvaroja. Hän on työstään tilivelvollinen Jumalalle sekä perhe-elämässä että yhteiskunnassa. Ihminen on myös vastuussa jokaisen lähimmäisen henkisestä, hengellisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista ja tämän mahdollisuuksista toteuttaa Jumalan tahtoa maailmassa.

Raamatun näkemys yhteiskunnasta

Turvalliseen yhteiskuntaan

Kristillinen yhteiskuntanäkemys edellyttää, että yhteiskuntaa rakennettaessa noudatetaan Raamatun ohjeita. Vaikka Raamattua ei voida pitää käytännön politiikan käsikirjana, tulee sen olla kristillisen politiikan ideologisena perustana ja päälähteenä. Raamatun ilmoitus Jumalasta koko maailmankaikkeuden Luojana merkitsee sitä, että Jumalan edessä ei ole kaksijakoisuutta elämän hengelliseen ja maalliseen osaan. Jumala on koko maailman ja elämän luoja ja Herra. Siksi emme voi sulkea Jumalaa minkään elämänalueen ulkopuolelle. Tämän perusteella tulee Jumalan tahdon olla sekä yksilöllisen että yhteiskunnallisen elämän perustana. Kristuksen yhteydessä elävällä ihmisellä on sekä velvoitus että mahdollisuus yhteisvastuun kehittämiseen ja tuhovoimien voittamiseen sekä itsessään että yhteiskunnassa sekä kansojen välisissä suhteissa.

Kristilliseen yhteiskuntanäkemykseen kuuluu myös palvelun periaate. Sitä korosti Jeesus opetuslapsilleen sanoessaan, että suurin heidän joukostaan oli se, joka on kaikkien palvelija.

Palvelemisen periaatteen korostaminen merkitsee voimakasta vastalausetta itsekkyydelle ja valtapolitiikalle sekä kansojen että yhteiskuntaryhmien välisissä suhteissa. Sen perusteella ei voida hyväksyä taloudellista riistoa eikä häikäilemätöntä oman edun tavoittelua. Erityisesti tulee yhteiskunnan palveluista päästä osallisiksi sairaat, vammaiset, vanhukset, vaikeuksissa olevat lapset ja nuoret, kodittomat ja muut puutteessa olevat. Voidaankin todeta, että kristillisen yhteiskuntanäkemyksen toteuttaminen merkitsee aktiivista sosiaalipolitiikkaa ihmisarvoisten olosuhteitten takaamiseksi kaikille ihmisille.

Hyvinvointivaltion ideologia

Kristillinen yhteiskuntanäkemys antaa tukensa nykyaikaisen hyvinvointivaltion rakentamiselle. Samalla se kuitenkin korostaa, että pelkällä hyvinvoinnin rakentamisella ei ihmisen ongelmia ratkaista. Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa helposti unohdetaan elämän aatteellisen ja uskonnollisen puolen hoitaminen ja siksi ajaudutaan henkiseen tyhjyyteen. Jeesuksen sanat »ei ihminen elä ainoastaan leivästä» pitävät vieläkin paikkansa. Kristillinen yhteiskuntanäkemys edellyttää, että hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa noudatetaan Raamatun antamaa arvojen järjestystä.

Kotihoito on paras vaihtoehto

KOTIEN JA LASTEN PUOLESTA

Kristityn suhde esivaltaan

Kristinusko lähtee periaatteessa olemassaolevan esivallan tunnustamisesta. Tämä käy ilmi mm. Jeesuksen vastauksesta juutalaisille vaikeassa verokysymyksessä: »Antakaa keisarille, mikä keisarin on ja Jumalalle, mikä Jumalan on». Myös Paavali kehottaa kristittyjä olemaan kuuliaisia esivallalle. Kristityillä on myös velvollisuus tukea esivaltaa sen ylläpitäessä järjestystä ja turvallisuutta.

Esivallan määräysten ja Jumalan sanan ollessa ristiriidassa keskenään on kristityn muistettava, että ihmisen tulee totella enemmän Jumalaa kuin ihmistä. Silloin kristityillä on oikeus kaikin laillisin keinoin asettua puolustamaan kristillistä elämänkatsomusta.

Kristityn suhde vallankumoukseen ja väkivaltaan

Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala. Kristityn tehtävänä yhteiskunnassa on olla rauhan välikappaleena. Aseellisen vallankumouksen ajatus on sen vuoksi ristiriidassa kristillisen yhteiskuntanäkemyksen kanssa. Raamatun suhde väkivaltaan on periaatteessa kielteinen, mikä käy ilmi jo viidennestä käskystä: »Älä tapa». Esivallalle on kuitenkin annettu velvollisuus ylläpitää järjestystä ja turvata kansakunnan olemassaolo.

Kristitty ja demokratia

Demokraattista järjestelmää voidaan arvostella niin kuin muitakin poliittisia järjestelmiä. Se on kuitenkin ainoa järjestelmä, jonka puitteissa voidaan kytkeä valta ja vapaus sillä tavoin, että ne kontrolloivat ja rajoittavat toisiaan. Demokratiaa on pidettävä kristillisenä tavoitteena, koska se tarjoaa parhaat edellytykset ihmisarvoiselle elämälle, kristilliselle julistukselle sekä kulttuuri- ja kasvatustyölle. Kristityn tehtävänä on siksi kehittää demokratiaa ja herättää kristittyjä poliittiseen vastuuseen demokratian säilymiseksi.

Aate- vai eturyhmäpuolue

Verotus yrittämistä tukevaksi
Työtä ja terveitä tapoja nuorille
Talonpojan työlle tunnustus

Maamme poliittisista puolueista useimmat tukeutuvat kannatuksessaan määrättyyn tai määrättyihin tulonsaajaryhmiin. Kristillisen puolueen kohdalla tilanne on toinen. Puolue on ensisijaisesti aatepuolue. Se ei voi eikä saa lähteä ajamaan oman äänestäjäkuntansa taloudellisia etuja muiden väestönosien kustannuksella. Tällainen laskelmointi ei ole mahdollistakaan, koska ei ole olemassa erityistä kristillistä tulonsaajaryhmää. Kristillisen puolueen tulee tukea tasapuolisesti niitäkin, joilla ei ole etujärjestöä takanaan.

Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kristillinen puolue ei lainkaan ottaisi kantaa taloudellisten eturyhmien välisiin ristiriitoihin. Näihin ongelmiin se ottaa kantaa omista periaatteistaan käsin. Kristillinen puolue etsii ennen kaikkea ratkaisuja, jotka tähtäävät erilaisten vaikeuksissa olevien syrjäryhmien aseman parantamiseen. Kristillinen puolue kiinnittää huomiota jokaiseen ryhmään, jota kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, olipa tämä ryhmä lukumäärältään kuinka vähäinen tahansa. Puolueen on ajateltava kansakunnan yhteistä parasta.

Suhde eri talousjärjestelmiin

Yhteiskunta on Raamatun mukaan alunperin ollut maatalousyhteiskunta. Tämän vuoksi Raamatusta ei voida löytää suoraa talousjärjestelmän mallia. Kristinuskon yleisiä periaatteita soveltamalla voidaan kuitenkin arvioida eri talousjärjestelmien myönteisiä ja kielteisiä puolia.

Kymmenen käskyn perusteella voidaan todeta kristinuskon hyväksyvän yksityisen omistusoikeuden periaatteen. Lähimmäisen omaisuutta ei saa varastaa eikä himoita. Toisaalta kristinuskon hengen mukaista ei ole rikkauksien kokoaminen köyhiä ja avuttomia sortamalla. Puhdas markkinatalousjärjestelmä, joka perustuu sääntelemättömään yksityiseen yritteliäisyyteen, johtaa käytännössä helposti siihen, että vahvempi sortaa heikompaa, tuloerot kasvavat ja sosiaaliset epäkohdat kärjistyvät. Sosialistisessa suunnitelmataloudessa puolestaan joudutaan rajoittamaan yksityisten omistusoikeutta ja muita kansalaisvapauksia ja samalla luovuus ja aloitteellisuus tukahtuu.

Kristillinen näkemys talousjärjestelmistä pyrkii välittämään näiden kahden ääritapauksen välillä. Vapaan markkinatalouden tulee muodostaa talousjärjestelmämme perusta. Se takaa yksityiselle yritteliäisyydelle vapaan toimintamahdollisuuden tehden tilaa yksilöiden luovuudelle ja ahkeruudelle. Toisaalta yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, ettei yritystoiminnan vapautta käytetä väärin muiden kansalaisten kustannuksella.

Talouselämässä tulee olla sijaa myös valtiolliselle ja osuustoiminnalliselle yritystoiminnalle. Lainsäädännöllä on luotava selkeät säännökset talouselämälle ja määriteltävä niiden toiminnan rajat yritystoiminnan vapautta ajatellen.

SKL:n suhde kristillisiin yhteisöihin

Kristillinen puolue ei edusta politiikassa kirkkoja eikä hengellisiä yhteisöjä, vaan ainoastaan yksityisiä kristittyjä. Kristillisen puolueen toiminta ei koske hengellistä elämänpiiriä, vaan se tapahtuu puhtaasti maallisen elämänpiirin puitteissa. Kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen toiminta taas tapahtuu hengellisen elämän piirissä. Näin ollen kristillisten yhteisöjen ja kristillisten puolueiden välillä vallitsee selvä työnjako.

Puhtaan ja turvatun elämän puolesta
Kristilliseen yhteiskuntaan
Kristillinen koulukasvatus turvattava

Kristillisten yhteisöjen ja kristillisen puolueen toimintaa voidaan kuvata myös siten, että kristillinen puolue toimii Raamatun ajatusta soveltaen viljellen ja varjellen Jumalan luomaa maailmaa. Kristillinen seurakunta taas toimii pääasiassa julistaen sovitusta ja pyhitystä. Joutuessaan poliittisella tasolla ottamaan kantaa niihin puitteisiin, joissa seurakuntatyötä tehdään, kristillinen puolue suhtautuu tasapuolisesti eri kirkkokuntiin ja hengellisiin liikkeisiin.

Kristillisen Liiton tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa

Kristillinen Liitto kristillisenä puolueena näkee tehtäväkseen toteuttaa käytännössä kristillistä ihmis- ja yhteiskuntakäsitystä. Sen mukaisesti SKL haluaa rakentaa maahamme yhteiskuntaa, jonka perustana ovat kristilliset arvot. Kristillisten arvojen korostamista tarvitaan erityisesti kulttuuripolitiikan alalla.

Kulttuuripolitiikka

Kulttuuripolitiikassa kristillinen yhteiskuntanäkemys merkitsee hyvien toimintaedellytysten luomista kristilliselle kuten muullekin rakentavalle toiminnalle. Koululaitoksen ja muun kasvatustyön tulee rakentaa toimintansa kristillisen ihmiskäsityksen pohjalle. Tieteelle ja taiteelle on annettava luomisen vapaus. Yhteiskunnan ei kuitenkaan tule hyväksyä sitä, että taidetta ja joukkotiedotusvälineitä käytetään turmelemaan kansan moraalisia arvoja ja alentamaan omanarvontuntoa itsenäisenä kansakuntana.

Sosiaalipolitiikka

Sosiaalipolitiikan alalla SKL korostaa yhteiskunnan tehtävää taata ihmisarvoisen elämän mahdollisuudet kaikille kansalaisille. Sairaiden, vammaisten, vanhusten, kodittomien ja muiden puutteessa elävien tulee erityisesti päästä osallisiksi yhteiskunnan palveluista.

Oikeutta eläkeläisille, vanhuksille, vammaisille ja sotaveteraaneille

Talouspolitiikka

Talouspolitiikan tehtävänä on kehittää talouselämää sellaiseksi, että se voi taata jokaiselle kansalaiselle työtä ja turvatun toimeentulon. Kansakunnan hyvinvointi voi lisääntyä vain yritteliäisyyden ja työnteon tuloksena. Tämän vuoksi yhteiskunnan tulee kaikin tavoin rohkaista kansalaisten halua yrittämiseen ja työntekoon. Lisäksi tulee estää pääomien ja taloudellisen vallan keskittyminen harvojen yksityisten tai valtiovallan käsiin. Peruselintarvikkeiden tuottamisessa on pyrittävä omavaraisuuteen. Luonnonvaroja on hyödynnettävä järkevällä tavalla ja ottaen huomioon luonnonsuojelun näkökohdat.

Ulkopolitiikka

Ulkopolitiikassaan SKL näkee tehtäväkseen puolustaa rauhaa maailmassa ja edistää kansojen välistä positiivista yhteistyötä Paasikiven-Kekkosen rauhantahtoisen puolueettomuuspolitiikan linjan mukaisesti. Sen vuoksi SKL näkee maamme tärkeänä tehtävänä olevan työskennellä rauhan, jännityksen lieventämisen ja aseistariisunnan edistämiseksi. Puolue korostaa myös voimakkaasti kansamme vastuuta kolmannen maailman hädästä. SKL haluaa tukea Israelin valtion olemassaoloa.

[kuva poistettu, kts. alkuperäinen dokumentti]

Israel mittakaavassa Suomen pinta-alaan verraten

Valtiokäsite

Valtiokäsite on SKL:n mielestä ankkuroitava kristilliseen maailmankatsomukseen, Se merkitsee sekä oikeusvaltioperiaatteen tunnustamista että valtion sosiaalisten tehtävien korostamista. Kristillinen käsitys valtiosta merkitsee myös sitä, että suhteessaan perusarvoihin valtio ei ole puolueeton vaan sitoutuu niihin. SKL:n mielestä on korostettava sitä, että kansalaisilla on perusoikeuksiensa rinnalla myös velvollisuuksia lähimmäisiään kohtaan. Lainsäädännön, erityisesti perustuslain tehtävänä on luoda edellytykset sille, että vapaus, oikeudenmukaisuus, rauha ja turvallisuus vallitsevat ja kansalaiset saavat nauttia heille kuuluvista oikeuksista. Perustuslain on myös turvattava länsimaisen demokratian ja vapaan markkinatalouden toimintaedellytykset maassamme.