Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKL/706

Suomen kristillinen liitto

SKL:n Romaaniohjelma


  • Puolue: Suomen kristillinen liitto
  • Otsikko: SKL:n Romaaniohjelma
  • Vuosi: 1972
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SKL: Romaaniohjelma

Maamme 6 000 mustalaista elää jatkuvasti suurissa sosiaalisissa vaikeuksissa.

- 74 prosenttia ruokakunnista nauttii huoltoapua ja ja 49 prosenttia eläkettä.

- 27 prosenttia ruokakunnista hankkii ansiotuloja, 11 prosenttia saa tuloja kaupustelusta, 5 prosenttia viljelee maata ja 4 prosenttia tekee hevoskauppoja.

- Tärkein tulolähde on 49 prosentilla eläke, 32 prosentilla lapsilisät, 14 prosentilla ansiotyöt, 11 prosentilla kaupanteko ja 6 prosentilla kaupustelu.

- 37 prosentilla ruokakunnista pääasiallinen huoltaja on nainen.

- 26 prosenttia mustalaisista ei osaa lukea eikä kirjoittaa, 11 prosenttia ei osaa kirjoittaa, 27 prosenttia on käynyt osan kansakoulua, 21 prosenttia kokonaan. Ammattikoulun on käynyt 10,5 prosenttia ja osan oppikoulua 1 prosentti.

Huonojen olojen takia mustalaiset sairastavat huomattavasti enemmän kuin muu väestö, sanotaan Suomen Kristillisen Liiton romaaniohjelmassa.

Mustalaisten olosuhteiden korjaamisessa on lähdettävä ennen kaikkea asuntokysymyksen korjaamisesta. Asuntokysymys olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä ratkaisemaan erityistoimenpitein asuntotuotantolain puitteissa tiettynä ylimenokautena koko maassa. Asuntokysymyksen ratkaisuissa olisi samanaikaisesti voitava toteuttaa useampia eri vaihtoehtoja. Paikalliset olosuhteet huomioon ottaen voi ratkaisuna olla joko omistusasunto- tai vuokra-asuntolinja. Kun mustalaisten mahdollisuudet asunnon saantiin vapailta markkinoilta ovat köyhyydestä ja syrjinnästä johtuen vähäiset, on yhteiskunnan velvollisuutena huolehtia siitä, että myös mustalaiset pääsevät kunnallisten vuokra-asuntojen asukkaiksi. Vuokra-asuntojen rakentamisessa ja romaaniperheiden sijoittelussa olisi harjoitettava hajasijoitusta. Asumiskustannuksia ajatellen olisi samalla huolehdittava siitä, että mustalaiset pääsevät osallisiksi lapsiperheiden asumistuesta sekä vanhuksille ja työkyvyttömille myönnettävästä asumistuesta. Korjauskelpoisten mustalaisten omistamien asuntojen perusparannuksiin voidaan myös käyttää ehkäisevää huoltoapua, josta kunnan on mahdollista saada puolet korvatuksi valtion varoista. Omistusasuntojen hankkimiseen on myös eri keinoin kannustettava mustalaisia sekä tuettava heitä myöntämällä heille pitkäaikaisia ja halpakorkoisia lainoja.

Lapset totutettava koulunkäyntiin

Toisena tärkeänä toimenpiteenä mustalaisten aseman korjaamiseksi on pidettävä heidän koulutustasonsa nostamista. Koulunkäyntitottumuksen luomiseksi olisi mustalaisten päästävä jo esikouluiässä lastentarhoihin. Oppivelvollisuusiässä olevien lasten koulunkäyntiä on valvottava yhtä tehokkaasti kuin muidenkin vastaavassa iässä olevien lasten. Mustalaisten koulutuskysymyksen yhteydessä on korostettava opettajien ja vanhempien yhteistyön tärkeyttä. Sellaisille mustalaisoppilaille, joiden jälkeenjääneisyys koulusuorituksissa johtuu ympäristön aiheuttamasta heikosta oppimishalukkuudesta tai sosiaalisella tasolla olevista vaikeuksista, olisi apukouluihin sijoittamisen sijasta pyrittävä järjestämään erityisopetusta. Mustalaisten oman hahmonsa tuntemuksen edistämiseksi olisi tarpeellista, että heille opetettaisiin heidän oman heimonsa historiaa, kulttuuria ja kielensä erityispiirteitä. Sellaisilla paikkakunnilla, joilla on paljon mustalaisia, olisi syytä perustaa heidän huoltotyötään varten erityinen mustalaisten maakunnallinen koulukuraattorin virka. Mustalaisten nuorisoasteen koulutuksen tehostamiseksi olisi heidän koulutustaan tuettava taloudellisesti riittävästi. Kun mustalaisten taloudellinen asema on niin heikko, että opintojen rahoittaminen lainoilla on tuskin mahdollista, olisi mustalaisnuorten koulutuksen tukemiseksi tietyksi ylimenokaudeksi varattava valtion tulo- ja menoarvioon määräraha, josta voitaisiin myöntää heille niin suuria määrärahoja, että ne kokonaisuudessaan peittäisivät koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Opintoavustuksia olisi myönnettävä keskikoulun kaikkien luokkien oppilaille. Myös lastenkoteihin sijoitettujen mustalaislasten jatkokoulutuksesta olisi huolehdittava nykyistä paremmin. Noin 1 500 henkeä käsittävä aikuisten mustalaisten ryhmä tarvitsee aikuiskoulutusta. Heille on järjestettävä luku- ja kirjoitustaidon kursseja. Mustalaisten kulttuuria ja kielen opiskelua ynnä muita erityisaloja käsittelevät kurssit voitaisiin sijoittaa johonkin kansanopistoon. Aikuisille on järjestettävä erityiskursseja, joissa koetettaisiin herättää omatoimisuutta heille soveltuviin käsityöammatteihin, joita mahdollisesti voisi harjoittaa kotityönä. Jotta näille kursseille voitaisiin saada opiskelijoita, olisi niille osallistuvien perheiden huoltomenot korvattava kurssiajalta kokonaisuudessaan.

Ammattikurssitoimintaa varten kokonaissuunnitelma

Puutteellisesta perus- ja ammattikoulutuksesta johtuen mustalaisten mahdollisuudet sijoittua työmarkkinoille ovat erittäin vähäiset. Siksi vain 25 % työkykyisistä mustalaisista on säännöllisessä ansiotyössä. Mustalaisten ammattitaidon kehittämiseksi olisi yhteiskunnan varattava myös mustalaisille mahdollisuus päästä yhteiskunnan harjoittamaan työllisyyttä edistävän ammatti-kurssitoiminnan piiriin. Mustalaisille tarkoitettua työelämään yleensä valmentavaa ammattikurssitoimintaa varten olisi laadittava kokonaisohjelma, joka olisi toteutettava muutamassa vuodessa koko maassa. Tätä kurssitoimintaa suunnittelemaan olisi työvoimaministeriön yhteyteen perustettava toimikunta laatimaan asiasta kokonaisvaltainen ohjelma. Mustalaisia kohtaan erityisesti työmarkkinoilla tunnettujen ennakkoluulojen lieventämiseksi ja mustalaisten työllisyystilanteen parantamiseksi olisi kuntien ja valtion varattava mustalaisille työtä omissa työkohteissaan.

Virkamiehiä mustalaiskysymyksiin

Mustalaiskysymyksen tehokasta hoitamista varten on välttämätöntä, että eri hallintoaloilla selvästi nimetään ne virkamiehet, joille vähemmistöjen erityisasioiden, siis myös Mustalaiskysymyksen, hoito kuuluu. On katsottava, että päävastuu mustalaisten aseman parantamisesta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja sosiaalihallitukselle. Siksi on välttämätöntä, että ainakin sosiaalihallituksessa on vähintään yksi päätoiminen virka mustalaisasioiden hoitamista varten. Mustalaiskysymyksen koskiessa useampia hallinnonhaaroja on paikallaan, että yhdyssiteenä eri viranomaisten välillä on edelleenkin olemassa mustalaisasiain neuvottelukunnan tapainen elin YK:n rotusyrjintää koskeva yleissopimus velvoittaa sopimusvaltiot entistä enemmän ottamaan vähemmistöjen toivomukset huomioon edellytysten luomiseksi heille omaperäisen kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen. Tämän vuoksi tulisi mustalaispoliittisten toimenpiteiden tavoitteena sosiaalisen aseman parantamisen ohella olla myös mustalaiskulttuurin pohjan laventaminen. Siksi yhteiskunnan tulee tukea mustalaisväestön omia kulttuuripyrkimyksiä ja sen kansanperinteen vaalimista. Romaani-kielen opetus olisi saatava myös peruskoulussa vapaaehtoiseksi aineeksi. Myös kielen opetusta olisi pyrittävä antamaan jossain korkeakoulussa. Yhteiskunnan tulee tukea myös romaanikielellä julkaistavan kirjallisuuden kustantamista.

Hyväksytty Tampereen puoluekokouksessa 18.6.1972.