Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKL/707

Suomen kristillinen liitto

Kristillisen Liiton tavoiteohjelma


  • Puolue: Suomen kristillinen liitto
  • Otsikko: Kristillisen Liiton tavoiteohjelma
  • Vuosi: 1998
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

KRISTILLISEN LIITON TAVOITEOHJELMA

  • Ihmisarvoiseen elämään
  • Työllistävään Suomeen
  • Turvalliseen yhteiskuntaan

Sisällysluettelo:

  1. Keskeiset tavoitteet
  2. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
  3. Eurooppa-politiikka
  4. Talous-, työllisyys- ja veropolitiikka
  5. Sosiaali- ja terveyspolitiikka
  6. Asuntopolitiikka
  7. VII Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka
  8. Ympäristöpolitiikka
  9. Elinkeino-, alue- ja maaseutupolitiikka sekä hallinto
  10. Liikenne- ja viestintäpolitiikka

Kristillisen liiton eduskuntaryhmän kesäkokous 13.8.1998

I Keskeiset tavoitteet

Kristillinen liitto on elämänmyönteinen arvopuolue, joka luottaa eettiseen vastuuseen, kristillisiin arvoihin, yksilöiden intoon ja velvollisuuksiin sekä yhteiseen vastuuseen vaikeuksissa olevista. Keskeiset arvomme ovat ihmisarvon kunnioitus, oikeudenmukaisuus, turvallisuus, perhemyönteisyys ja terve elämä. Näiden varaan rakennamme turvallista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa ihmisestä pidetään huolta ja työllistämistä helpotetaan eri toimenpitein.

Haluamme nostaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja elämän kunnioittamisen keskeiseksi periaatteeksi yhteiskunnan kaikilla alueilla. Yhtä tärkeää kuin työllisyyden hoitaminen on perheiden hajoamisten, väkivallan ja päihdeongelmien vähentäminen sekä hoitopalvelujen laadun parantaminen. Yhteiskunnan tulee luoda tiivis turvaverkko kaikille väliinputoajille. Kaikille tulee taata tasa-arvoiset mahdollisuudet julkisiin palveluihin. Perheitä ja yhteisöjä tuetaan ottamaan vastuuta lähimmäisistään. Koulukiusaamisen ja työpaikoilla tapahtuvan henkisen väkivallan estämiseksi tarvitaan valtakunnallisia kampanjoita ja toimenpideohjelmia. Jokaiselle tulee taata ihmisarvoinen elämä.

Työelämää uudistetaan järkevöittämällä työntekijöiden ja työnantajien välisiä suhteita mm. palkkaus-, työaika- ja muuta paikallista sopimusvapautta lisäämällä ja purkamalla byrokratiaa. Verotuksen, sosiaaliturvamaksujen ja tulonsiirtojen kokonaisuutta uudistetaan siten, että niillä ei tuhota eikä estetä työn tekemisen ja teettämisen edellytyksiä. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten ostovoiman leikkaukset lopetetaan ja vahvistetaan kulutuskysyntää kohdistamalla mahdolliset veroalennukset pieni- ja keskituloisille. Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksia parannetaan ja helpotetaan mahdollisuuksia hoitaa lapsia, vammaisia ja vanhuksia kotona. Perheverotukseen siirtymisellä parannetaan kotityön asemaa ja tilannetta niissä perheissä, joissa eletään yhden työssäkävijän palkalla. Kristillinen liitto tukee ihmisten edellytyksiä ja mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa kehittämiseen.

Yhteiskunnan yksi perustehtävistä on suojella jäseniään rikoksilta ja väkivallalta. Sisäisen turvallisuuden takaamiseksi poliisin toimintaresurssit on pidettävä riittävällä tasolla. Ihmiset tarvitsevat selkeän oman käsityksen siitä, mikä on oikein ja väärin. Siksi peruskoulun opetusohjelmaan sisällytetään enemmän yhteiskuntakasvatusta ja eettistä opetusta. Rikosten tutkinta- ja selvitysprosenttia sekä uhrien oikeusturvaa, vahingonkorvauksia ja henkistä apua parannetaan. Huumeongelmaan puututaan ennalta ehkäisevin kampanjoin, lisäämällä nuorten vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia sekä etsimällä keinoja, jotka pureutuvat käytön syihin.

Politiikan suunnanmuutos ei tapahdu pelkällä arvokeskustelulla. Tarvitaan myös konkreettisia toimenpiteitä kestävien arvojen ja moraalin pohjalta. Kristillinen liitto tarjoaa vaihtoehdon nykypolitiikalle. Politiikka ei saa olla elämälle vierasta, siksi Kristillinen liitto haluaa olla keskellä elämää ja lisätä vuorovaikutusta päättäjien ja kansalaisten kesken. Kansalaismielipide on päätöksenteon tärkeä perusta. Tahdomme jatkaa keskustelua -pidetään yhteyttä!

II Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Suomen ulkopolitiikan keskeisenä ytimenä tulee olla rauhan rakentaminen. Vaikka eri vaihtoehtoja ei pidä etukäteen sulkea pois, tulee turvallisuuspolitiikkamme edelleenkin rakentaa sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuksen perustalle.

Suomen ja muiden Pohjoismaiden yhteistyö on myönteinen esimerkki hyvien naapuruussuhteiden hoidosta. Yhteistyö on ollut hyvää ja moniulotteista, vaikka EU:hun liittyvät ratkaisut ovat monessakin suhteessa erilaisia. Pohjoismainen passiunioni, yhteiset työmarkkinat ja sosiaalilainsäädäntö ovat toimivaa todellisuutta tällä alueella. Pohjoismaat on ollut tarpeeksi yhtenäinen alue moniin ratkaisuihin, jotka eivät kuitenkaan hävitä kansallista omaleimaisuutta. Suomen tulee edelleen vahvistaa pohjoismaista yhteistyötään sekä kahdenvälisessä ulkopolitiikassa että Euroopan unionin piirissä.

Euroopan unioni pyrkii levittäytymään perinteisen turvallisuus- ja ulkopolitiikan alueelle, mitä emme pidä hyvänä. Vaarana on, että mm. Suomen suhteet kolmansiin maihin hoidetaan käytännössä EU:n kautta. Suomen tulee pitää ulko- ja turvallisuuspolitiikka edelleen valtioiden ja hallitusten välisenä yhteistyönä.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen suhteemme Venäjään on ollut luonteva. Siinä korostuvat kahdenväliset asiat, joita ratkaistaan neuvotellen ja yhteistyössä. Vahvistuvaa avoimuutta ja yhteistyötä tarvitaan mm. liikenteen ongelmien ratkaisussa, ympäristönsuojelussa, kaupankäynnissä ja lähialueyhteistyössä, johon kuuluvat mm. terveydenhuolto ja lasten aseman parantaminen. Suomi tukee Baltian maiden toimia oman taloutensa ja kulttuuriperustansa vahvistamiseksi. Passirajan valvontaan ja taloudellisen kilpailun vinoutumisen estämiseen paneudutaan jatkossakin.

Maailmanlaajuisesti suurimmat ongelmat ja riskit eivät tällä hetkellä liity suursodan vaaraan, vaan valvomattomiin aseisiin, ympäristöuhkiin, alueellisiin kriiseihin ja kansanryhmien välisiin jännitteisiin. Sekä kansainvälisten järjestöjen osana että oman toimintansa kautta Suomi hoitaa sosiaalisin, taloudellisin ja humanitaarisin keinoin rauhattomuuden pesäkkeitä ennalta ehkäisevästi. Suomen tulee ulkopolitiikassaan korostaa ihmisoikeuksia ja ihmisarvon kaikinpuolista huomioon ottamista. Pientenkin kansojen itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava. Ilmiöihin, jotka johtavat ihmisyyttä loukkaaviin tekoihin, on puututtava ajoissa.

Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut rakennetaan jatkossakin asevelvollisuusarmeijan pohjalta ja huolehtimalla sen riittävästä koulutuksesta. Sodan uhkan torjumiseksi tarvitaan myös riittävät puolustusmateriaalihankinnat. Rauhanturvatoiminnassa Suomi on pyrkinyt rakentamaan myönteisiä asenteita ja toimimaan välittäjänä. Voimankäyttö tai sillä uhkaaminen soveltuu näihin tilanteisiin huonosti.

Suomen kehitysyhteistyöpanosta tulee nostaa asteittain takaisin 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kansalaisjärjestöillä ja lähetysjärjestöillä on tässä merkittävä rooli. Jatkossakin käytännön toimenpiteinä korostuvat terveydenhuolto, perusopetus ja lukutaitokampanjat, vesihuollon ja muiden teknisten perusedellytysten turvaaminen, naisten ja lasten aseman parantaminen sekä demokratian vahvistaminen.

Suomen tulee kantaa oma vastuunsa maailman miljoonista pakolaisista. On puututtava ongelmien syihin ja hoitamiseen paikan päällä. On pyrittävä siihen, että pakolaiset voivat aikanaan palata omalle kotiseudulleen ja rakentaa siellä elämänsä edellytyksiä. Suomeen jäävien pakolaisten kotoutuminen on hoidettava hyvin. Paluumuuttajien ja turvapaikanhakijoiden asema ja hakemusten käsittely tulee hoitaa tehokkaasti ja heidän ihmisarvoaan kunnioittaen.

Lisääntyvän kansainvälisen vuorovaikutuksen keskellä vahvistetaan suomalaista identiteettiä. Parhaimmillaan se perustuu omaksumiimme kansallisiin ja kristillisiin arvoihin, jotka antavat hyvän perustan työlle ihmisarvoisen elämän puolesta kaikkialla maailmassa.

Kristillinen Liitto toimii sen puolesta, että

  • Suomi vahvistaa pohjoismaista yhteistyötään sekä kahdenvälisessä ulkopolitiikassa että Euroopan Unionin piirissä.
  • Suomi nostaa ihmisoikeudet ja demokratian vahvistamisen entistä selvemmin esille ja perusteluksi poliittisissa päätöksissään.
  • Suomi kehittää kehitysyhteistyötään sekä määrällisesti että laadullisesti. Suomi panostaa lähialueyhteistyöhön.

III Eurooppa-politiikka

Eurooppa-politiikan tavoitteena on laajaa yhteistyötä tekevien kansallisvaltioiden Eurooppa, niin että Euroopan unionia kehitetään itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä. EU -parlamentin valtaa ei tule lisätä kansallisten parlamenttien kustannuksella. Kullakin jäsenmaalla tulee olla jatkossakin vähintään yksi komissaari. EU:n puheenjohtajuuden tulee kiertää edelleen. Niillä Euroopan valtioilla, jotka täyttävät tarvittavat taloudelliset vaatimukset ja noudattavat ihmisoikeuksia, tulee halutessaan olla mahdollisuus EU:n jäsenyyteen tai Euroopan Talousalueen (ETA) kaltaisiin järjestelyihin EU:n kanssa tasa-arvoisesti entisten jäsenten kanssa. EU:n kauppa- ja tullipolitiikassa tulee huomioida aiempaa paremmin yhteistyökumppanin ihmisoikeuspolitiikka ja sen kehitys. Kansainvälisen rikollisuuden ja erityisesti huumeiden vastaista yhteistyötä tulee lisätä unionissa.

Tulevassa hallitusten välisessä kokouksessa (HVK) tulee huolehtia siitä, että EU:ssa entistä tarkemmin noudatetaan subsidiariteettiperiaatetta eli päätösten tekoa mahdollisimman lähellä kansalaisia. Maatalous-, alue- ja rakennepolitiikan muutos ei saa merkitä pienten ja syrjäisten jäsenmaiden tai tulevien jäsenmaiden aseman heikentämistä.

Euroopan unioniin tulee luoda yhtenäinen laki elämänsuojelusta, joka takaa ihmisen elinoikeuden hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan asti. Geenitekniikan avulla tuotetut elintarvikkeet tulee ensi tilassa merkitä eikä tästä pidä sallia poikkeuksia kansallisilla päätöksillä.

Ympäristöpolitiikan hoito on jatkossa keskeinen EU:n tehtävä. Euroopan unionin tulee edistää siirtymistä luontoa säästävään teknologiaan. Norjan ja Venäjän maakaasuvarojen laajemmaksi hyödyntämiseksi tulee unionin tukea uusien runkolinjojen rakentamista. Itä-Euroopan ongelmallisten ydinvoimaloiden uusimiseen ja turvallisuuden parantamiseen on panostettava yhdessä.

Kristillinen Liitto toimii sen puolesta, että

  • Euroopan unionia kehitetään itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä.
  • Kullakin jäsenmaalla tulee olla jatkossakin vähintään yksi komissaari ja EU:n puheenjohtajuus määräajoin.
  • Kaikilla Euroopan mailla tulee halutessaan olla mahdollisuus Euroopan Unionin jäsenyyteen, mikäli ne täyttävät tarvittavat taloudelliset vaatimukset ja noudattavat ihmisoikeuksia.

IV Talous-, työllisyys- ja veropolitiikka

Talouspolitiikan tavoitteena on alhainen työttömyys, ylijäämäinen vaihtotase ja valtiontalouden velan lyhentäminen. Keskeisimmät keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ovat alhainen inflaatio ja suomalaisten tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen.

Työllisyyspolitiikka

Pohjoismaisen hyvinvointimallin yksi keskeinen tunnusmerkki parhaimmillaan on korkeasta työllisyysasteesta huolehtiminen. Työmarkkinoiden tulee toimia niin, että työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Jos tasapaino järkkyy, se on pyrittävä palauttamaan poliittisin ratkaisuin. Tällä hetkellä tarvitaan erityisesti pienyritysystävällistä politiikkaa.

Yhteiskunnan hyvinvointi perustuu työntekoon. Työn tekemisen tulee aina olla kannattavaa. Työvoiman palkkaamisen esteitä vähennetään. Käytössä olevasta työvuorottelujärjestelmästä kehitetään pysyvä sapattilaki, jonka rahoittamisesta sovitaan tulopoliittisissa kolmikantaneuvotteluissa. Tilapäisenä järjestelmänä edistetään työllisyyttä tarjoamalla työnantajille mahdollisuus korvata työttömyysmaksut lisätyövoiman palkkaamisella. Päätöksenteon kaikissa eri vaiheissa otetaan huomioon päätösten vaikutus työllisyyteen. Nuorille vastavalmistuneille opiskelijoille annetaan työllistymistakuu. Harmaan talouden torjuntaa on edelleen tehostettava

Veropolitiikka

Lähivuosina ei ole mahdollista alentaa kokonaisveroastetta kovinkaan paljon. Jos bruttokansantuote edelleen kasvaa, verotulot luonnollisesti kasvavat. Tällöin tavoitteena tulee olla kokonaisveroasteen alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa. Tämä tulee toteuttaa niin, että peruspalvelut turvataan ja valtionvelkaa lyhennetään.

Verotuksen rakenteessa noudatetaan perusperiaatetta, jonka mukaisesti kiristetään mahdollisuuksien mukaan sellaista kulutusta ja toimintaa, jota halutaan vähentää. Vastaavasti kevennetään työn ja työllistämisen sekä välttämättömyyshyödykkeiden, ympäristöä vähemmän kuormittavan kulutuksen ja tuotannon verotusta. Suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä tuetaan siten, että verotuksen painopistettä siirretään vähitellen tuotteiden elinkaaren alkuvaiheesta niiden loppuvaiheeseen. Erityisesti palveluiden kilpailukykyä tulee parantaa.

Henkilöverotuksessa parannetaan perheiden asemaa luomalla mahdollisuus Perheverotukseen niille perheille, joissa toinen tulonsaajista hoitaa kotona pientä lasta, vammaista, pitkäaikaissairasta tai vanhusta.

Budjetin tasapainottaminen

Tavoitteena on valtion budjetin pitäminen tasapainossa ja valtion velan vähentäminen. Jo työllisyyden parantuminen helpottaa tilannetta lisäämällä verotuloja ja vähentämällä tarvetta tulonsiirtoihin ja muihin työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Suomen ei ole syytä kiirehtiä niitä haittaverojen kevennyksiä, jotka johtuvat EU-jäsenyydestämme.

Säästöpäätöksiä tehtäessä kiinnitetään erityistä huomiota leikkausten välillisiin vaikutuksiin. Säästöpäätös ei saa merkitä vastaavaa lisämenoa jollekin toiselle hallintosektorille. Säästökohteina tulevat kysymykseen valtion eri siirto- ja kulutusmenot siten, että kaikissa tilanteissa turvataan peruspalvelujen riittävä taso ja saatavuus sekä se, että heikoimmassa asemassa olevien kansalaisryhmien asemaa ei huononneta.

Kristillinen Liitto toimii sen puolesta, että

  • Työllisyys huomioidaan kaikissa päätöksissä ja työllistämisen edellytyksiä parannetaan.
  • Verotuksen rakennetta muutetaan työn tekemistä ja ympäristöystävällistä kulutusta sekä suomalaisen kilpailukyvyn parantumista tukevaksi.
  • Vuorotteluvapaan jatkoksi luodaan pysyvä sapattilaki, joka luo mahdollisuudet työn luontevaan vuorottelemiseen
  • Valtion velkaa lyhennetään
  • Verotuksen avulla luodaan perheille valinnanmahdollisuuksia

V Sosiaali- ja terveyspolitiikka

Jokaisen ihmisyksilön elämää tulee suojella ja kunnioittaa hedelmöittymisestä aina luonnolliseen kuolemaan saakka. Yhteiskunnan tehtävä on taata turvalliset elinolosuhteet kaikille, jotka iän, sairauden, vammaisuuden, työttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi eivät voi itse turvata elämäänsä. Yksilöitä ja perheitä eli luonnollisia lähiyhteisöjä tuetaan omatoimisuuteen ja itsestään huolehtimiseen. Vapaaehtoisen sosiaalisen työn mahdollisuudet ovat rajoitetut. Tämän nk. kolmannen sektorin tehtävänä on lähinnä sosiaalityön täydentäminen. Valtion ja kuntien on toimittava sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Sosiaalipolitiikan keskeisenä tavoitteena on peruspalveluiden ja -etujen säilyttäminen ja kehittäminen. Leikkaukset eivät saa johtaa ihmisten putoamiseen pois sosiaaliturvan piiristä tai heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten sosiaaliturvan heikkenemiseen. Eri työttömyysturvajärjestelmien välillä olevia eroja on kavennettava.

Perhepolitiikka

Avioliittoperhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Perhepoliittiset ratkaisut heijastuvat koko yhteiskuntaan ja vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen mm. väestörakenteen kehittymisen vuoksi. Perhepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä. Perheiden aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen on yhteiskunnan edun mukaista.

Sosiaaliturvan ja verotuksen muodostamaa kokonaisuutta tarkastellaan perhekohtaisesti. Työllistämisessä asetetaan etusijalle perheet, joissa molemmat huoltajat ovat työttöminä. Perheiden ja lasten aseman tukemiseksi tarvitaan perheministeri.

Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia erityisesti pienimpien jäsentensä, lasten, eduista ja oikeuksista. Kaikki politiikan osa-alueet ovat myös lapsipolitiikkaa ja lasten äänen tulee kuulua kaikessa yhteiskunnallisessa suunnittelussa. Syntymättömien lasten oikeus elämään on turvattava.

Lapsilisät tasaavat lapsettomien parien ja lapsiperheiden välistä tuloeroa. Lapsilisä suomalaisessa sosiaaliturvassa on jokaisen lapsen oikeus, jota ei tule sitoa vanhempien tuloihin tai verottaa. Lasten ja perheiden etu on, että eri hoitomuotoja tuetaan ja kehitetään tasavertaisesti, jolloin perheet voivat tehdä omaan elämäntilanteeseensa sopivan ja lapsen etua parhaiten palvelevan hoitoratkaisun. Etenkin pienten lasten kotihoidontukijärjestelmää kehitetään.

Välttämättömät lastensuojelutoimet eivät saa jäädä tekemättä kuntien talousvaikeuksien takia. Heikossa rahoitusasemassa olevien kuntien tueksi kehitetään lastensuojelun tasausrahasto. Jokaista lasta tulee kuulla häntä koskevissa ratkaisuissa ottaen huomioon hänen kehitystasonsa. Lastensuojelussa on yhä paremmin kiinnitettävä huomiota perhekeskeiseen ratkaisutapaan.

Päihdepolitiikka

Erityisesti lasten ja nuorten päihdeongelmiin on tartuttava voimakkaasti. Päihdeongelmaisten nuorten hoito edellyttää riittävät, selkeät säädökset ja resurssit. Huumenuorten tahdosta riippumaton hoito mahdollistetaan.

On kehitettävä EU:n laajuista veropolitiikkaa, joka rajoittaa terveydelle haitallisten nautintoaineiden kulutusta. Lisätään ehkäisevää päihdetyötä kuten kampanjoita terveiden ja raittiiden elämäntapojen edistämiseksi. Samoin panostetaan nuorisotyöhön, joka tarjoaa mielekkäitä vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon sekä edistää nuorten hyvinvointia.

Yrittäjien sosiaaliturva

Yrittäjien palkansaajia heikompi sosiaaliturva kaipaa kipeästi kehittämistä. Yrittäjäeläkejärjestelmä muutetaan yhteensopivaksi sosiaaliturvan työssäoloehtojen kanssa ja kohtuuttomista päivärahojen odotusajoista on päästävä eroon. Yrittäjäperheen jäsenille taataan normaali työttömyysturva ja sairausvakuutusturvasta poistetaan yrittäjiä syrjivät säännökset.

Vanhustenhoito

Lukumääräisesti kasvavan ikääntyneen väestön oikeudet ja hyvinvointi turvataan ensisijaisesti osana yhteiskunnan normaalia toimintaa ja yleisiä järjestelmiä. Eläkeläisjärjestöillä on oikeus tulla kuulluksi eläkeläisiä koskevissa päätöksissä.

Eläketurvan tulee perustua kaikille yhteisen kansanvakuutuksen periaatteelle. Ansiosidonnaisia eläkkeitä kehitettäessä eläkkeensaajia ei saa jakaa kahteen luokkaan. Kotityö huomioidaan eläkekertymässä. Kaksi-indeksijärjestelmästä luovutaan.

Palvelumaksujen ja sosiaalietuuksien yhteen sovittamisella sekä ympäristö- ja liikennesuunnittelulla tuetaan avohoidon kehittämistä ja vanhusten itsenäistä elämää. Vanhusten perhehoitoa ja omaishoitoa kehitetään lakisääteisenä siten, että se on nykyistä kannattavampaa ja että tukea saa kaikilla paikkakunnilla. Vanhusten laitoshoitopalveluiden laatu ja kattavuus varmistetaan. Tarvittaessa kehitetään valtion normiohjausta, joka turvaa riittävän henkilöstön määrän ja eettisesti hyväksyttävän hoidon tason.

Elämän arvo ja pyhyys tulee tunnustaa luonnolliseen kuolemaan saakka. Eutanasia tulee torjua rikoksena ihmisyyttä vastaan. Kuolevien inhimillistä saattohoitoa kehitetään.

Vammaiset

Vammaisten tulee saada tasavertaiset mahdollisuudet mielekkääseen elämään. Rajatunkin työkyvyn hyödyntämisestä on tehtävä entistä kannattavampaa. Työkyvyttömien vaikeavammaisten asemaa ei heikennetä. Jokainen ihminen on arvokas ja jokaisen tulee saada elää ihmisarvoista elämää riippumatta siitä, miten hän pystyy ansiotyöllä hyödyttämään yhteiskuntaa. Vammaisesta henkilöstä huolehtivan omaisen asemaa parannetaan omaishoitoa ja sen tukijärjestelmää kehittämällä.

Syrjäytyminen

Sosiaaliturvaa uudistettaessa kiinnitetään huomio vähimmäisturvan, työmarkkinatuen, sairauspäivärahan, toimeentulotuen ja peruspäivärahan riittävyyteen. Vaikeudet työelämään pääsemisessä eivät saa estää sosiaaliturvan piiriin pääsemistä. Eriarvoistumiseen ja yhteiskunnallisten luokkaerojen kasvuun puututaan selkein toimenpitein. Pitkäaikaistyöttömiä ja ylivelkaantuneita ei saa talouden kasvaessa unohtaa omiin oloihinsa. Työttömyyden vaikutukset, kuten syrjäytyminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmat otetaan vakavasti.

Kristillinen Liitto toimii sen puolesta, että

  • Heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten sosiaaliturvan tasoa ei heikennetä.
  • Riittävä terveyden- ja vanhustenhoidon sekä päivähoidon ja lastensuojelun taso säilytetään koko maassa.
  • Ihmisarvoa kunnioitetaan hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan saakka.
  • Omais- ja kotihoitoa kehitetään merkittäviksi hoitovaihtoehdoiksi
  • Perheiden todellisia valinnanmahdollisuuksia lisätään siten, että eri vaihtoehdot ovat taloudellisesti tasa-arvoisia.

VI Asuntopolitiikka

Asuntopolitiikan tehtävänä on yhdessä muun yhteiskuntapolitiikan kanssa tukea ihmisten mahdollisuuksia hyvinvointiin. Asuminen on yksi arjen hyvinvointia mittaava tekijä ja se liittyy keskeisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin sekä työssäkäyntiin. Asuntopolitiikalla voidaan vaikuttaa myös työllisyyteen ja aluepolitiikkaan.

Valtion asuntopolitiikan tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukaista ja edistää työllisyyttä. Asuinpaikka ei saa lisätä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Asumistuki kohdennetaan erityisesti nuorille, lapsiperheille, ylivelkaantuneille sekä puutteellisesti ja ahtaasti asuville talouksille.

Asumisoikeusasuntojen rakentamislupia on lisättävä. Valtion korkotuella rakennettujen vuokratalojen perusparannukset tulee hoitaa kohtuullisin kustannuksin. Suuret saneeraukset vaikuttavat vuokrannousun kautta eniten niihin vuokralaisiin, jotka eivät saa asumistukea.

Opiskelijoiden asumistukijärjestelmä muutetaan yleisen asumistuen mukaiseksi, jolloin opiskelijoiden asumistuen pienemmän tason epäoikeudenmukaisuus ja kesäajan ongelmat poistuvat. Erityisesti tarvitaan lisää kooltaan ja hinnaltaan sopivia asuntoja itsenäistymisvaiheessa oleville nuorille. Vannojen ja uusien ASP-sopimusten korkoetuja tulee tasoittaa. Keinottelu sääntelystä vapautuvilla aravavuokra-asunnoilla on estettävä.

Viihtyisän ympäristön ohella panostetaan asuntojen toimivuuteen, muunneltavuuteen ja terveellisyyteen. Rakentamisessa tulee käyttää hyväksi eri asiantuntijoiden monipuolista osaamista sekä asukkaiden ja asukasyhdistysten mielipiteitä. Ihmisten tarpeiden huomioiminen sekä pitkäjänteinen suunnittelu luovat asumispolitiikalle hyvän perustan sekä inhimillisesti että yhteiskuntapoliittisesti. Vanhusten ja vammaisten laitoshoidon vähentämisen vuoksi on asumisen fyysisiä esteitä purettava. Kodinomaiseen asumiseen on panostettava sekä laitosten että palvelutalojen suunnittelussa ja rakentamisessa.

Ekologisesti kestävä kehitys ja ympäristöarvot tulee huomioida myös rakentamisessa. Rakentamisen ekologisuus voi lisätä myös asumisen taloudellisuutta esimerkiksi energian säästömenetelmien kautta sekä terveellisyyttä rakennusmateriaalien valintojen kautta.

Rakennustarkastus ja -valvonta on pidettävä riittävällä tasolla. Hometaloasukkaiden oikeusturvaa ja vahingonkorvausmenettelyä on parannettava.

Kristillinen Liitto toimii sen puolesta, että

  • Kaikille kansalaisille taataan riittävä asumisen taso.
  • Erityisryhmien tarpeet ja ympäristönäkökohdat huomioidaan rakentamisessa.

VII Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka

Koulutuspolitiikan yleisenä tavoitteena on suomalaisen osaamis- ja koulutustason kohottaminen kaikilla koulutuksen aloilla. Koulutuksen arviointijärjestelmiä kehitetään valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Osaaminen ja kouluttautuminen tulee hyödyntää jatkossa yhä paremmin työelämässä. Erityisesti jatko- ja työllisyyskoulutuksen panostukset ohjataan täsmällisesti ja suunnitellusti työelämän ja elinkeinoelämän tarpeita vastaaviksi. On tärkeää, että peruskoulutusta säätelevät kristilliset, humaanit ja sivistykselliset arvot vastapainona talouselämän kilpailua korostaville arvoille.

Ammatissa oppimista ja urakehitystä kehitetään koulutuksen avulla. Koulutuksen ennakointijärjestelmää kehitetään eri tasoilla. Hajanaiset koulutusprojektit kootaan ja projektien arviointimenetelmiä kehitetään. Tiedekoulutuksessa panostetaan muutamien tieteenalojen profiloimiseen kansainvälisen huippuosaamisen tasolle. Nykyisiä vahvuuksia kehitetään.

Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi parannetaan syrjäseutujen koulutusmahdollisuuksia tietotekniikan avulla ja ohjaamalla erityistukea alueille, joissa on pitkät koulumatkat ja vaikeat kulkuyhteydet.

Yleissivistävä koulutus

Esiopetus liitetään hallinnollisesti ja opetussuunnitelmallisesti osaksi yleissivistävää opetusta. Opetus toteutetaan paikallistason resurssien mukaisesti tarkoituksenmukaisimmassa paikassa joko päiväkodissa tai koulun yhteydessä. Esiopetusta kehitetään laaja-alaisen koko persoonallisuuden kehityksen huomioonottavan kasvatuksen ja opetuksen periaattein ja metodein. Sen tulee olla maksutonta 6-vuotiaille. Esiopetuksen käsitteet ja määritelmät sekä valtakunnalliset tuntimäärät ja pätevyydet määritellään. Kirkon antama varhaiskasvatus hyväksytään osaksi esiopetusta.

Eheän maailmankuvan muodostaminen moniarvoistuvassa yhteiskunnassa edellyttää riittävää uskonnon- ja etiikan opetuksen tasoa kouluissa. Se luo pohjan kulttuurin ymmärtämiselle ja mahdollisuuksia siihen osallistumiseen ja sen kehittämiseen. Kristillisten koulujen oikeudenmukainen asema tulee käytännössä turvata. Yleissivistävässä opetuksessa vahvistetaan sosiaalista ja eettistä kasvatusta, kansallisen kulttuurin kokemusta ja ymmärtämistä kansainvälisyyden pohjana. Koulujen opetusohjelman tulee myös kasvattaa ymmärtämään kestävän kehityksen merkitys ja ihmisen toiminnan vaikutus ympäristöön.

Peruskoulutuksen valintoihin ei pidä liittää pääsykokeita. Perusopetuksen ryhmäkokoja tulee säädellä etenkin alkuopetuksessa, etteivät säästöpaineet johda ylisuuriin luokkiin. Perusopetuksen yhteyteen tulee eri tahojen yhteistyönä luoda kattavaa iltapäiväkerhotoimintaa.

Ammatillisen koulutuksen tulee pystyä käytännössä vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Kysyntä ja tarjonta tulee saattaa joustavasti tasapainoon. Tehokkaaksi osoittautunutta oppisopimusjärjestelmää kehitetään edelleen. Eri ikäryhmien välisten erojen tasoittamiseksi jokaisella halukkaalla työelämässä mukana olevalla tulee olla mahdollisuus maksuttomaan atk:n perusopetukseen. Vapaan sivistystyön resurssit tulee turvata.

Kulttuuri

Kulttuurikasvatus ja taideopetus ovat sivistyksellisiä oikeuksia. Kulttuurikasvatuksen tulee kunnioittaa kasvatettavien maailmankatsomusta ja antaa aineksia sen muodostamiselle ja tasapainoiselle elämälle. Kulttuurikasvatus kuuluu ensisijaisesti vanhemmille, mutta koulujen ja oppilaitosten on tuettava tätä tavoitetta. Omasta ympäristöstä välittäminen ja sosiaalinen vuorovaikutus ympäristönsä kanssa pohjautuvat eettiseen ja esteettiseen ymmärrykseen, jota taidekasvatus tukee.

Kulttuurikasvatusta, mediaa ja julkista kulttuuritarjontaa kehitetään kansallisten arvojen, kristillisen perinteen pohjalta, niitä kunnioittaen ja kehittäen. Aitoa kansainvälisyyttä ja ihmisten välistä yhteyttä kehitetään vahvan oman identiteetin pohjalta.

Kirjastojen lainaus- ja palvelutoiminta on kuntien sivistyksellistä peruspalvelua. Kuntien yhteistyötä kirjastotoimen kehittämiseksi lisätään. Ajantasainen ja monipuolinen lainausmateriaali turvataan ottaen huomioon myös aikuiskoulutuksen kasvavat tarpeet.

Joukkoviestimiin tulee saada nykyistä enemmän kristillisiin arvoihin pohjautuvaa ohjelmatarjontaa. Joukkoviestimet kehittävät vastuullista ja korkeatasoista ohjelmatarjontaa erityisesti lasten ja nuorten kehitystä ajatellen. Koulujen ja oppilaitosten viestintäkasvatusta kehitetään siten, että nuoret oppivat arvioimaan kriittisesti tarjolla olevaa tietoa ja käsitelemään todellisen ja fiktiivisen kuvauksen merkityksiä.

Suomen tulee kansainvälisissä yhteyksissään edistää eettisesti korkeatasoisen kulttuurin leviämistä ja ehkäistä lapsille ja nuorille haitallisen viihteen ja tallennemateriaalin leviämistä. Suomen tulee EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä määrätietoisesti vaikuttaa lapsipornon hallussapidon ja levittämisen kriminalisoimisen toteutumiseen.

Korkea-asteen koulutus

Ammattikorkeakoulujen ja opistotason koulujen työnjako selvitetään. Ammattikorkeakoulujen liikkuvuutta opetuksen ja hallinnon kehittämisessä lisätään. Valtakunnallisia koulutuksen ennakointi- ja arviointimenetelmiä kehitetään siten, että tiivis yhteys ammattikorkeakoulujen ja käytännön työelämän ja elinkeinoelämän välillä säilyy. Koulutuksen pedagogista vastuuta kuitenkin korostetaan. Talous- ja tuotantoelämä ei saa liiaksi säädellä koulutuksen kasvatuksellisia perustavoitteita. Koulutuksen humaani velvoite perustuu syvempiin arvoihin kuin nopeassa tahdissa muuttuvan tuotantoelämän tarpeet.

Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen periaatteen mukaisesti kehitetään joustavaa mahdollisuutta siirtyä tasolta toiselle ja oppilaitoksesta toiseen korkea-asteella ja toisen asteen koulutuksessa.

Opettajankoulutuksen perustaa yhtenäistetään ja siirtymistä alalta toiselle joustavoitetaan täydennyskoulutuksella. Opetustehtävissä toimivien pedagogista osaamista ja taitoa korostetaan aineiden hallinnan ja pätevyyden ohella.

Kristillinen Liitto toimii sen puolesta, että

  • Perusopetus tarjoaa hyvät lähtöedellytykset lapsen elämään ja tukee persoonallisuuden kasvua.
  • Eettinen osaaminen ja työelämän tarpeet huomioidaan koulutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa.
  • Kulttuuri tukee kansallisten ja kristillisten arvojen omaksumista samalla kun se luo edellytyksiä toisten kulttuurien kohtaamiselle ja kansainvälistymiselle.
  • Esiopetus liitetään opetussuunnitelmassa osaksi koulutusjärjestelmää

VIII Ympäristöpolitiikka

Ympäristöpolitiikan lähtökohtana tulee pitää viljelyn ja varjelun periaatetta. Ihmisellä on oikeus ansaita toimeentulonsa luonnonvaroja järkevästi hyödyntäen, mutta samalla luomakuntaa varjellen. Tuleville sukupolville tulee tarjota rikas ja puhdas luonto, jonka kanssa kansakuntamme elää sopusoinnussa.

Maassamme on verraten kattava luonnonsuojelualueiden verkosto. Uusia, erityskohteita varjelevia luonnon- ja kansallispuistoja voidaan perustaa lähinnä eteläiseen Suomeen. Luonnonsuojelualueiden hoitoon on kiinnitettävä nykyistä suurempaa huomiota ja siksi esimerkiksi kansallispuistojen palveluvarustuksen ylläpitoon ja kehittämiseen tarvitaan lisävaroja. Kansallisomaisuudesta on pidettävä huolta. Luonnonsuojelualueiden perustamisen yhteydessä huolehditaan oikeudenmukaisesta lunastus- ja korvausmenettelystä maanomistajille. Oma-aloitteisia ympäristöarvojen säilyttämistoimenpiteitä edistetään parantamalla kansalaisiin, kuntiin ja yrityksiin kohdistuvia kannustejärjestelmiä. Suositaan ja edistetään ympäristöä säästävää rakentamistapaa.

Vesistöjen hoito-ohjelmia tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin. Erityisesti Itämeri-ohjelma vaatii suomalaista ja kansainvälistä rahoitusta. Eläinten hyvästä kohtelusta huolehditaan kunnioittaen maamme lakeja ja kansanvaltaisen yhteiskunnan toimintatapoja. Maa- ja metsätalouselinkeinoja kehitetään säilyttäen eettisesti kestävät lähtökohdat.

Metsäpolitiikassa on vaalittava eri tahojen vastuullista, kansallista yhteisymmärrystä. Suhtaudumme varauksellisesti EU:n tasoiseen metsäpolitiikkaan, jos se ei ota huomioon Suomen erityisoloja. Maatalousyrittäjien toimintaedellytykset turvataan uudistamalla tukijärjestelmiä tervettä omavaraisuutta, perheyrittäjyyttä ja työn tuloksellisuutta sekä elintarvikkeiden laatua arvostaviksi.

Suomen Eurooppa-politiikassa ympäristöasioille taataan keskeinen sija, sillä ympäristöongelmat eivät pysähdy valtioiden rajoille. Yhteistoteutus, jossa esim. naapurimaat sopivat yhteisistä tavoitteista, toimenpiteistä ja rahoituksesta, on mahdollistettava Kioton ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ekologista normiohjausta tarvitaan luonnon kantokyvyn ylittävien saastepäästöjen estämiseksi. Luontoa säästävään teknologiaan siirtymistä rohkaistaan kannustavilla veroratkaisuilla.

Euroopan Unionin tavoitteiden mukaisesti edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Korkeatasoinen ympäristöteknologia tuo myös merkittäviä vientimahdollisuuksia ja luo tulevaisuuden työtilaisuuksia. Vihreän sähkön markkinoita parannetaan mm. laatimalla ajantasaiset bioenergian ja tuulivoiman edistämisohjelmat. Koko Länsi- ja Itä-Euroopan maakaasuverkostot tulee liittää toisiinsa. Ydinvoimakysymyksessä Kristillisen Liiton edustajilla on erilaisia näkemyksiä.

Kristillinen Liitto toimii sen puolesta, että

  • Luontoa varjellaan tuleville sukupolville.
  • Kansalaisia, kuntia ja yrityksiä kannustetaan ympäristöystävällisyyteen.
  • Energiapolitiikassa noudatetaan monimuotoisuutta ja kestävän kehityksen periaatteita.
  • Panostetaan ympäristöä säästävän teknologian kehittämiseen

IX Elinkeino-, alue- ja maaseutupolitiikka sekä hallinto

Keskeisimpänä elinkeinopoliittisena tavoitteena on työllisyyden parantaminen turvaamalla olemassa olevat työpaikat ja luomalla uusia pysyviä työpaikkoja. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotannollisten työpaikkojen säilymiseen ja syntymiseen kotimaahan järjestämällä kampanja "investoi ja työllistä kotimaassa". Kampanjaan liittyen palkitaan parhaat valtakunnalliset ja alueelliset työllistäjät.

Elinkeinopolitiikassa kannustetaan yksityistä sektoria. Valtiontalouden tilanne huomioon ottaen kaikki elinkeinopoliittinen aktiviteetti kohdistetaan työllisyyttä edistävällä tavalla. Samalla huolehditaan yritysten mahdollisuuksista rahoitusrakenteensa vahvistamiseen. Vakuutus- ja riskirahoitusmahdollisuuksia kehitetään. Työeläkevaroja sijoitetaan pääosin kotimaisten yritysten kehittämiseen.

Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamisesta kertyvistä varoista pääosa ohjataan uuden tuotannollisen yritystoiminnan edellytysten parantamiseen ja olemassa olevan rakenteen uudistamiseen. Yritystukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja päällekkäisyydet pyritään poistamaan. Yritysten verkottumista edistetään. Pienyrittäjien sosiaali-, lomitus- ja eläkejärjestelmiä kehitetään tasa-arvoisesti muiden alojen kanssa.

Aluepolitiikka

Aluepolitiikan tavoitteena on koko maan pitäminen asuttuna ja monipuolisen elinkeinorakenteen turvaaminen maan kaikissa osissa. Tavoite vahvistaa pyrkimystä työllisyyden parantamiseen ja asuinpaikasta johtuvien elintasoerojen kaventamiseen mahdollisimman vähäisiksi.

Euroopan unioni uudistaa rakenne- ja aluepolitiikkaansa. Suomen erityisolosuhteet, kuten sääolot, harva asutus, pitkät etäisyydet ja Venäjän raja edellyttävät EU:n erityispanostusta suomalaiseen alue- ja rakennepolitiikkaan. EU:n laajeneminen ei saa merkitä Suomen aluepolitiikan heikkenemistä. Lähialueyhteistyötä kehitetään vakauden ja alueen väestön elinolosuhteiden sekä ympäristö- ja muun turvallisuuden edistämiseksi.

EU:n aluepolitiikan rinnalla voimistetaan kansallista aluepolitiikkaa, jolla sekä täydennetään että vahvistetaan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa. Kansalliselle aluepolitiikalle on pyrittävä saamaan mahdollisimman laaja toimintavapaus. Julkisten ja yksityisten palvelujen turvaaminen maan kaikissa osissa on aluepolitiikan keskeinen tavoite.

Hallinto ja sisäinen turvallisuus

Valtion keskushallinnon uudistus toteutetaan erillisen selvitystyön jälkeen, niin että hallintoa kevennetään, tehostetaan ja tehtäviä siirretään tarkoituksenmukaisimmalla tasolla hoidettaviksi mm. uutta tietotekniikkaa hyödyntäen.

Valtion aluehallinnon epäkohdat korjataan. Läänijaon tarkoituksenmukaisuus ja työvoima- ja elinkeinokeskusten tehokkuus selvitetään ja tarvittavat uudistukset toteutetaan. Valtion paikallishallinnon palvelujen saatavuus turvataan. Erityisesti panostetaan poliisin toimintaedellytysten vahvistamiseen ja rikosten ennaltaehkäisyyn. Avoinna olevat poliisin virat täytetään.

Kuntien edellytyksiä turvata keskeisten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus kohtuullisen veroprosentin puitteissa parannetaan tasapuolisesti koko maassa. Kuntien valtionosuusjärjestelmän ja verojärjestelmän epäkohdat selvitetään ja korjataan. Kuntarakenteen järkevää uudistumista kannustetaan kunnallista itsehallintoa kunnioittaen.

Schengen-sopimusvaltioilta edellytetään tiukkaa ulkorajavalvontaa rikollisten ja huumeiden kulkeutumisen ehkäisemiseksi ennen kuin Suomen hallitus lopullisesti asetuksella vahvistaa liittymisemme Schengen-sopimukseen. EU:ssa vahvistetaan poliisi- ja muuta yhteistyötä erityisesti huumeiden, prostituution, pedofilian ja ihmiskaupan estämiseksi.

Rikosten selvitysasteen nostamiseksi ryhdytään tehokkaisiin toimenpiteisiin. Maan sisäisen turvallisuuden kehittämisestä annetaan eduskunnalle selonteko. Kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen pyritään palauttamaan uudistamalla ylimpien tuomarien nimitysjärjestelmä ja turvaamalla riittävät resurssit oikeuslaitokselle. Nuorten rikoksentekijöiden ikärajojen ja rangaistusasteikkojen tulee olla sillä tavalla liukuvia, ettei esim. alle 15-vuotiaita käytetä hyväksi rikosten toteuttamisessa. Lastensuojelutoimenpiteitä tulee tällä alueella vahvistaa.

Kristillinen Liitto toimii sen puolesta, että

  • Hallinnolliset peruspalvelut toteutetaan tehokkaasti, mutta alueellisesti kattavasti.
  • Panostetaan nykyistä enemmän turvallisuuteen ja rikollisuuden ennalta ehkäisemiseen.
  • Huolehditaan monipuolisesta elinkeinorakenteesta sekä koko maan pitämisestä asuttuna.
  • Turvataan keskeisten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus tasapuolisesti koko maassa.

Maatalous ja maaseutupolitiikka

Euroopan unionin maatalouspolitiikkaa tulee uudistaa niin, että Suomi saa koko maan kattavan luonnonolosuhteisiin pohjautuvan erityistukioikeuden. Maatalouspoliittista päätösvaltaa tulee ainakin osin palauttaa takaisin kansalliselle tasolle ja purkaa maataloutta säätelevää byrokratiaa. Erittäin laaja ja vaikea maataloustukien hallinnointi-, tarkastus- ja valvontajärjestelmä tulee yksinkertaistaa, väärinkäytösten estämistä ja tutkimista laiminlyömättä. EU:n laajeneminen ei saa merkitä suomalaisen maatalouden vaikeuksien lisääntymistä.

Elintarviketalouden, johon sisältyy sekä maatalous että jalostus, kuljetukset ja osin myös kauppa, kansallista päätösvaltaa vahvistetaan. Tavoitteena on turvata kotimaassa keskeisissä tuotteissa oman kansan kulutusta vastaava tuotanto ja elintarvikehuolto kaikissa olosuhteissa. Maataloutta kehitetään perheviljelmäpohjaisesti koko maassa alueiden erityisolosuhteet huomioon ottaen ja ne hyödyntäen. Sukupolvenvaihdosten toteuttamista parannetaan mm. vakauttamislainoilla.

Maatalouden erikoistumista, kuten luomutuotantoa sekä tuotteiden markkinointia tuetaan. Suomen tulee kehittää eettisesti kestävää elintarviketuotantoa ja toimia eläintenkohtelun parantamiseksi myös Euroopan Unionissa. Sivuelinkeinomahdollisuuksia kannustetaan tehokkaasti. Matkailu- ja vastaavissa toiminnoissa edistetään verkottumista. Kotimaisten maatalous- ja kalastustuotteiden sekä luonnontuotteiden jalostusta kotimaassa edistetään ja markkinointia vahvistetaan.

Maatalousväestön sosiaali-, lomitus- ja eläketurvaa kehitetään tasa-arvoisesti muiden ammattiryhmien kanssa. Neuvontajärjestelmän toimivuus turvataan.

Metsätaloudessa erityistä panostusta ohjataan nuorten metsien hoitoon. Puun käyttöä ja jalostusta edistetään. Mekaanisen puunjalostuksen pienimuotoista kehittämistä lähellä raaka-ainelähteitä kehitetään osana maaseutupolitiikkaa. Jätepuun energiakäyttöä edistetään vero- ja työllistämistukikeinoin. Maa- ja metsätaloudessa otetaan huomioon kansalliset ja kansainväliset ympäristönäkökohdat.

Kristillinen Liitto toimii sen puolesta, että

  • Elinkeino- ja aluepolitiikalla edistetään työllisyyttä koko maassa.
  • Elintarvikeomavaraisuudesta huolehditaan ja maaseutu pidetään elinvoimaisena.
  • Maatalouselinkeinon harjoittamisen edellytykset säilytetään.

X Liikenne- ja viestintäpolitiikka

Liikenne

Liikennejärjestelmien kehittämisen ja ratkaisujen perustana tulee olla kestävän kehityksen periaate. Tavoitteena tulee olla tehokkuus, edullisemmat hinnat, parannukset tavaraliikenteen toimintaympäristössä sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuudet joustavaan ja turvalliseen liikkumiseen. Eri liikennemuotojen yhteiskäyttöä ja työnjakoa tulee edistää. Liikenteen suunnittelussa ja kehittämisessä tulee huomioida kokonaisuus, joka koostuu liikenneverkostoista, investoinneista, pysäköinnistä, aluerakenteista, maankäytöstä ja rahoituskysymyksistä.

Liikennepalvelujen tuottamisen ja valintojen tulee tukea ja olla linjassa yleisten yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden kanssa. Liikenteen sektorilla tulee aktiivisesti suunnitella ja edistää sellaisten palvelujen tarjontaa ja käyttöä, jotka vähentävät ympäristöhaittoja ja edistävät liikenneturvallisuutta sekä mahdollistavat maan eri alueiden tasapainoisen kehittämisen. Yhdyskuntasuunnittelulla ja verotuksella ohjataan kehitystä kohti laajempaa joukkoliikennettä. Raideliikennettä kehitetään ja mm. kulunvalvontaan panostetaan. Yksityistiemäärärahoja tarvitaan edelleen. Liikenneverkot pidetään koko maassa liikenteen tarvetta vastaavassa ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevassa kunnossa. Tieverkon kunnossapidossa huomioidaan kuormitetut tieosuudet ja turvataan liikennöitävyys maan kaikissa osissa.

Merenkulun kansainvälistä kilpailukykyä sekä turvallisuutta ja ympäristövahinkojen torjuntaa parannetaan. Ilmaliikenteessä hyödynnetään Suomen edullinen sijainti mannerten välisten lentoreittien varrella ja turvallisuutta edistetään. Kansainvälisiä kuljetusyhteyksiä parannetaan. Eri liikennemuotojen yhteisiä matkakeskuksia kehitetään kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeista käsin.

Liikenneturvallisuutta parannetaan liikennevalvontaa kehittämällä, asennekasvatuksen keinoin sekä tarkistamalla rattijuopumusta ja vesiliikennejuopumusta koskevia säädöksiä. Erityisesti kiinnijoutumisen riskiä on vahvistettava. Huumeiden käyttäjien seulomiseen pois liikenteestä kiinnitetään erityistä huomiota. Liikennepalveluiden kehittämisessä ja hankkeiden rakentamisessa on huomioitava lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet.

Viestintä

Demokraattisessa yhteiskunnassa julkisuus toimii välittäjänä valtion ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Yhteiskunnalliselta päätöksenteolta edellytetään avoimuutta ja myönteistä suhtautumista julkisuuteen. Viranomaisten tiedotusvelvollisuus on ulotettava kohtuullisessa määrin myös asioiden valmisteluun. Avoimella tiedonvälityksellä tarjotaan kansalaisille edellytykset yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Tietoyhteiskunnan kehittämisessä tulee korostaa vastuullisuutta. Nopeasti uudistuvan viestintäteknologian säätelemisen lisäksi tarvitaan myös tiedonvälityksen etiikkaa koskevaa lainsäädäntöä. Yhteiskunnan tulee turvata sananvapauden toteutumisen edellytykset, mutta myös suojata yksityistä henkilöä vahingolliselta julkisuudelta.

Yhteiskunnan tukeman joukkoviestinnän tehtävänä on välittää totuudellista ja tasapuolista tietoa ympäröivästä maailmasta ja olla kanava kansalaisten mielipiteen ilmaisulle. Pääperiaatteiltaan nykymuotoinen yleisradiotoiminta turvataan julkisen palvelun toteuttajana. Sen ohjelmasisällön tulee palvella erilaisia väestöryhmiä ja sisältää myönteisiä kristillisiä ja kansallisia arvoja tukevaa ohjelmistoa.

Kansainvälisten tietoverkkojen kehitystyötä jatketaan. Teknisen tutkimuksen ohella selvitetään tietoverkkojen tuomia eettisiä ongelmia. Tietotekniikan mahdollistamien uusien viestintämuotojen kehittämistä ja käyttöönottoa tuetaan mm. kehittämällä kirjastoverkkoa. Laaditaan laaja, kansallinen tietostrategia, jonka pohjalle viestintäpolitiikan kokonaisuus rakennetaan.

Kristillinen Liitto toimii sen puolesta, että

  • Liikenneverkko pidetään hyvä kuntoisena ja turvallisena.
  • Joukkoliikenteen kilpailukykyä ja kattavuutta parannetaan.
  • Joukkoviestinnän sisältöä ja tiedonvälityksen etiikkaa parannetaan.