Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKL/710

Suomen kristillinen liitto

SKL:n Työpoliittinen ohjelma


  • Puolue: Suomen kristillinen liitto
  • Otsikko: SKL:n Työpoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1975
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SKL: Työpoliittinen ohjelma

Raamatullisen näkemyksen mukaan työnjako perustuu Jumalan ihmiselle antamaan käskyyn viljellä ja varjella maata ja tehdä se alamaiseksi. Se on pitkäjännitteistä toimintaa luonnon ihmiselle asettamien elinehtojen muovaamiseksi ja luonnonvoimien saattamiseksi palvelemaan ihmisen tarpeita. Syntiinlankeemuksen seurauksena työntekoon liittyy myös vaivannäkö ja vastoinkäymiset: "Otsasi hiessä sinun pitää leipäsi syömän." Tästä raamatunlauseesta ei kuitenkaan pidä vetää sitä johtopäätöstä, että toimenpiteet työn helpottamiseksi ja työolosuhteiden parantamiseksi olisivat Jumalan tahtoa ja säätämystä vastaan. Päin vastoin: siellä, missä ihmiset haluavat elämässään noudattaa Jumalan tahtoa, myös työn alkuperäinen luonne inhimillisen luovuuden ilmentäjänä Jumalan työtoveruudessa tulee korostetusti esille. Työllä on oma siunauksensa jokaiselle työtätekevälle. Kuitenkin samalla korostetaan Uudessa Testamentissa työn merkitystä siveellisyyden oleellisena osana seuraavasti: "Kuka ei tahdo työtä tehdä, hänen ei pidä syömänkään." Nämä raamatulliset periaatteet muodostavat Suomen Kristillisen Liiton työpoliittisen ohjelman lähtökohdan.

Täystyöllisyys turvattava

Varsinkin pääomaköyhän maan on suhteutettava elinkeinoelämänsä ja kokonaisvaltainen ohjelmansa siten, että noudatetaan suunnitelmallista hallitun ja tasaisen kasvuvauhdin periaatetta, Tässä on valtion ja yksityisen sektorin yhdessä nähtävä se välttämättömyys, että molempien kontrollia tarvitaan kokonaisuuden hyväksi.

Varsinaisessa tuotannollisessa toiminnassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut voimakkaita muutoksia. Maa- ja metsätalouden suhteellinen osuus kokonaistuotannosta on supistunut. Käsityöläisammatit ovat menettäneet merkityksensä nopeasti kasvaneen teollisuustuotannon puristuksessa. Pääomien keskittymistä suosiva verolainsäädäntö ja taloudellinen valtarakenne ovat johtaneet jatkuvasti suureneviin tuotantoyksikköihin. Toisaalta tämä on tehnyt mahdolliseksi teknologian soveltamisen tuotantoon pitkälle viedyn erikoistumisen ja työnosituksen avulla. Rinnan teollisuustuotannon kanssa ovat lisääntyneet erilaiset palveluelinkeinot. Kaikki tämä on merkinnyt sitä, että palkansaajaväestön osuus suhteessa yrittäjiin on lisääntynyt. Keskinäinen riippuvuus toinen toisensa työpanoksesta ja usein yhdestä ainoasta työpaikasta on lisääntynyt, Näissä olosuhteissa kansalaisten mahdollisuudet huolehtia oman työllisyytensä turvaamisesta ovat oleellisesti heikentyneet.

Suomen hallitusmuodon mukaan kansalaisten työvoima on valtakunnan erityisessä suojeluksessa ja valtiovallan tehtävänä on järjestää kansalaisille työtä. Kristillinen Liitto haluaa työskennellä yhteiskunnan kehittämiseksi niin, että tämä hallitusmuodon toteamus voitaisiin myös käytännössä toteuttaa. Kristillisen Liiton mielestä yhdeksi keskeiseksi talouspolitiikan tavoitteeksi on asetettava täystyöllisyyden turvaaminen, Jokaiselle, joka kykenee työhön, on tarjottava hänen kykyjään ja taipumuksiaan vastaavaa työtä ja kaikesta työstä maksettava riittävän toimeentulon turvaava palkka. Työtä on oltava tarjolla kohtuullisella etäisyydellä asuinpaikasta. Tämän ohella on korostettava kansalaisten omaa aktiivisuutta ja aloitteellisuutta tarjottujen ammattikoulutus- ja työmahdollisuuksien hyväksikäyttämisessä.

Työttömyyden syyt monet

Työttömyyden syitä tutkittaessa voidaan erottaa neljä eri työttömyyden lajia. Rakennetyöttömyys aiheutuu kansantaloudessa tapahtuvan elinkeinorakenteen muutoksesta. Maa- ja metsätaloustuotannon osuus supistuu, Myös elinkeinojen sisällä tapahtuu rakennerationalisointia, jolloin entisenlaatuista työtä ei enää ole tarjolla. Suhdannetyöttömyyttä esiintyy lasku- ja matalasuhdanteen aikana erityisesti viennistä riippuvilla aloilla, kun suomalaisten tuotteiden kysyntä heikkenee ja tuotantoa joudutaan sen vuoksi supistamaan. Kausityöttömyyttä esiintyy lähinnä ilmastollisten seikkojen ja luonnonolosuhteiden vuoksi eräillä ammattialoilla. Tällaisia ovat ennen muuta maa- ja metsätalous-työt, satamatyöt sekä rakennusala. Kitkatyöttömyys tarkoittaa työpaikan vaihdoksen yhteydessä tapahtuvaa työttömyysjaksoa. Sillä on oleellista vaikutusta sellaisilla aloilla, joissa työsuhteen kestoaika jää lyhyeksi.

Työttömäksi joutuminen on aina raskas koettelemus ihmisille. Toimeentulon heikkenemisen ohella se vaikuttaa kielteisesti myös työttömäksi jääneen omanarvontuntoon ja elämänuskoon, sekä aiheuttaa useissa tapauksissa masentuneisuutta, katkeruutta ja sortumista paheelliseen elämään. Sen vuoksi työttömäksi joutuneita on aina ensisijaisesti pyrittävä auttamaan tarjoamalla pysyviä työtilaisuuksia. Mahdollisina työttömyysjaksoinakin on työttömän ja hänen perheensä toimeentulo turvattava ja työttömälle tarjottava mahdollisuus saada koulutus uuteen ammattiin.

Talouspolitiikka ratkaisee

Täystyöllisyyteen on pyrittävä talouspoliittisin toimenpitein, Väärä taloudellisen kasvun ihannointi on johtanut yksipuolisesti sellaisten tuotannonalojen kehittämiseen, joilla tuottavuuden kasvu on ollut nopeaa, vaikka näiden alojen kehittäminen ei ole lisännytkään kansalaisten työmahdollisuuksia ja hyvinvointia. Seurauksena on ollut työttömyyden lisääntymistä, epäterveellisempiä ja kuluttavampia työpaikkoja sekä elinympäristön pilaantuminen. Tuotantoresursseja on myös käytetty toissijaisten tarpeiden tyydyttämiseen, vaikka kansalaisten perustarpeet, riittävän tilavan asunnon ja monipuolisen ravinnon osalta ovat puutteellisesti tyydytetty.

Kristillisen Liiton mielestä talouspolitiikkaa kehitettäessä työllisyyden turvaamiselle ja kansalaisten perustarpeita tyydyttävälle tuotannolle on annettava nykyistä keskeisempi merkitys. Tämä merkitsee asuntotuotannon sekä työvoimavaltaisen pienteollisuuden ja palveluelinkeinojen voimakasta kehittämistä. Yrittäjätoimintaa tulee tukea erityisesti kehitysalueilla, Yrittäjätoiminnan tulee luontaisella tavalla nivoutua alueen tuotantoedellytyksiin. Tämän vuoksi kehittämistoimenpiteet tulee kohdistaa yhtäläisellä tavalla niin maa- ja metsätalous, kuin siihen liittyvään elintarviketeollisuus- ja palveluelinkeinoihin.

Työpaikkoja syrjäseuduille

Samanaikaisesti kun työttömyys on edelleen maamme syrjäseutujen vitsaus, esiintyy eräissä osissa maata puutetta työvoimasta. Tämä työvoimapula voidaan poistaa viemällä työpaikkoja sinne, missä on työvoimaa ja asuntoja sekä tekemällä mahdolliseksi ulkomaille työnhakuun muuttaneiden suomalaisten paluu. Siirtolaistyövoiman maahantuontia Skandinavian ulkopuolelta on rajoitettava.

Pitkällä tähtäyksellä tapahtuva työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen edellyttää kokonaisvaltaista kansantaloudellista suunnittelua, jossa eri elinkeinojen kehittämistoimenpiteet nivelletään yhteiskunnan väestö-, koulutus-, alue- ja eläkepoliittisiin toimenpiteisiin. On myös suoritettava asennekasvatusta ns. piilotyöttömyyden ehkäisemiseksi. Suunnittelun tulee tapahtua riittävän alhaisella tasolla, ja suunnitelmien tulee jättää riittävästi liikkumatilaa yksilönvapaudelle koulutuksen, työpaikan ja asuinpaikan suhteen.

Yritysten henkilöstöpolitiikalla on keskeinen merkitys työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisessa pitkällä aikavälillä. Tästä syystä on tuettava yritysten pyrkimyksiä pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen työvoiman käyttöön. Työvoimaviranomaisten ja yritysten välistä tiedonvaihtoa on tässä mielessä tehostettava.

Kristillinen Liitto ei pidä alueellisen liikkuvuuden parantamista ratkaisuna työllisyyskysymyksen hoidossa, Jo nyt monet sosiaaliset epäkohdat ovat lisääntyneet ja asumisen viihtyvyys vähentynyt suurissa asutuskeskuksissa. Haja-asutusalueiden väestön työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi sekä aineelliset että henkiset pääomavirrat on ohjattava kaupungeista maaseudulle. Työ on pyrittävä viemään ihmisten luo, eikä päin vastoin.

[KUVA]

[kuvateksti] Työpaikkoja pitäisi järjestää syrjäseuduille, missä on työvoimaa ja asuntoja.

Täystyöllisyys voidaan turvata

Täystyöllisyyden turvaamiseksi on Kristillisen Liiton mielestä

  • tuettava pientä, työvoimavaltaista yritystoimintaa erityisesti alityöllisyysalueilla,
  • osoitettava maatilatalouden kehittämisrahastolle riittävät taloudelliset resurssit maataloustuotannon jatkuvuuden ja edelleen kehittämisen turvaamiseksi,
  • tehostettava kansantaloudellista suunnittelua erityisesti koulutuspolitiikan ja työvoiman käytön osalta,
  • vähennettävä alttiutta suhdannetyöttömyydelle kaventamalla vientimarkkinoista riippuvan tuotannon osuutta kokonaistuotannosta sekä lisäämällä kotimaista kulutustavaroiden tuotantoa,
  • ajoitettava valtion ja kuntien investointeja sellaisiin ajankohtiin, jolloin esiintyy kausityöttömuuttä,
  • lisättävä ammatillista liikkuvuutta tehostamalla ammatinvalinnanohjausta sekä ammattikoulutus- ja ammattikurssitoimintaa,
  • edellytettävä pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta yrityksen työvoiman käyössä. Tämän tukemiseksi on tehostettava irtisanomissuojaa ja kehitettävä eroraha- ja palkkaturvasäännöksiä,
  • tehostettava aluepoliitsia toimenpiteitä niin, että kehitysalueille saadaan syntymään elinvoimaisia, pysyviä työpaikkoja. Tätä varten on kehitysaluerahastolle osoitettava riittävästi varoja, sekä muutenkin huolehdittava elinkeinoelämän tarpeista kehitysalueilla,
  • tuettava kehitysalueiden yritystoimintaa mm. valtion maksu-, tariffi- ja veropoliittisin keinoin.

Työaika ennallaan

Tekniikan ja tieteen kehittyminen ja yhä laajamittaisempi soveltaminen tuotantoon vähentää varsinaisessa tuotantoprosessissa tarvittavan työvoiman määrää. Samalla kuitenkin pitemmälle koulutetun työvoiman tarve erilaisissa suunnittelu- ja valvontatehtävissä kasvaa. Fyysisen rasituksen keventyminen aiheuttaa usein moninkertaisen henkisen rasituksen, kun työntekijän valvottavaksi tulee monimutkainen laite tai kone. Työ vaatii jatkuvaa keskittymistä ja siten työn aiheuttama stressi lisääntyy. Automaatio ei välttämättä merkitse kokonaistyövoiman tarpeen ja kuluttavuuden vähenemistä.

Väestön varallisuustason kohotessa palvelujen kysyntä lisääntyy ja tästä aiheutuu työvoiman kysynnän lisääntymistä työvoimavaltaisten palveluelinkeinojen piirissä.

Virheellinen väestöpolitiikka maassamme 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa aiheutti vakavia häiriöitä maamme väestökehityksessä. Niinpä työvoimavajauksen uskotaan edelleen pahenevan lähivuosikymmeninä. Mahdollisuuksia työn ja vapaa-ajan suhteen jyrkille muutoksille ainakaan työhön kuluvaa aikaa supistamalla ei ole olemassa. Toisaalta erityisesti raskaissa ja kuluttavissa ammateissa on painetta sekä päivittäisen työajan lyhentämiseen, että eläkeikärajan alentamiseen.

Vuorotyön haitat minimiin

Vuorotyöllä on yleisesti todettu olevan haitallisia vaikutuksia työntekijöiden sekä fyysiseen että psyykkiseen terveydentilaan. Tämän lisäksi vuorotyö aiheuttaa monia sosiaalisia erityisongelmia, joista perheenjäsenten vieraantuminen toisistaan on suurimpia. Siksi Kristillisen Liiton mielestä vuorotyön osuus tulisi supistaa pienimpään mahdolliseen ja ympärivuorokautinen vuorotyö sallia vain keskeytymätöntä prosessia vaativilla tuotannonaloilla. Näissä tulisi kokeilu- ja tutkimustoiminnan avulla löytää sopiva vuororytmi sekä harkita työajan lyhentämistä kuuteen tuntiin ja siirtymistä neljään työvuoroon.

Vuorotyön haittoja on pyrittävä vähentämään järjestämällä vuorotyössä käyvien lastenhoito ja muutkin tarpeelliset palvelut. Työpaikkojen ja asuntojen epätarkoituksenmukainen sijainti sekä hankalat liikenneyhteydet saattavat eräissä osissa maata pidentää kohtuuttomasti työpäivää. Työmatkojen lyhentäminen olisi monessa tapauksessa yksinkertainen järjestelykysymys, jos hyvää tahtoa ja taloudellisia vaikuttimia asian hoitamiseen olisi. Työpaikat tulisi sijoittaa asuma-alueiden välittömään läheisyyteen tai asuma-alueille silloin, kun siitä ei aiheudu melu-, saaste- tms. haittoja.

Kristillisen Liiton mielestä

  • erityisesti on selvitettävä autoilijoiden työaikaan liittyvät kysymykset,
  • on siirryttävä liukuvaan työaikaan, missä se suinkin työn järjestelyt huomioon ottaen on mahdollista,
  • päivittäistä työaikaa on lyhennettävä raskaissa ja kuluttavissa ammateissa ja vuorotöissä,
  • Opettajien siirtyminen virka-aikaan on torjuttava,
  • eläkeikäraja on määriteltävä liukuvaksi siten, että raskaissa ja kuluttavissa ammateissa voidaan siirtyä eläkkeelle nykyistä aikaisemmin ja toisaalta tehdä mahdolliseksi jatkaa työelämässä vielä nykyisten eläkeikärajojen jälkeenkin,
  • kaikille väestöryhmille on turvattava lomapalkan avulla mahdollisuus 4 viikon vuosilomaan, josta osa on voitava viettää myös talvikautena,
  • alle 18-vuotiaiden työhön pääsyä on helpotettava.

[KUVA]

[kuvateksti] Naisten ja miesten samapalkkaisuus on toteutettava käytännössä.

Oikeudenmukaiseen palkkapolitiikkaan

Kristillinen Liitto kannattaa nykyistä tasaisempaan tulonjakoon tähtäävää tulopolitiikkaa. Tulorajoja tarkasteltaessa on otettava huomioon progressiivinen tuloverotus sekä muut tulansaajien erilaisiin kulutusmahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät. Verotuksesta ei kuitenkaan saa muodostua kansalaisten yrittämis- ja työntekohalua tukahduttavaa tekijää.

Oikeudenmukainen tulopolitiikka edellyttää, ettei tuottavuuden kasvusta saa tulla määrättyjen tuotannonalojen etuilua tulokehityksessä suosivaa välinettä. Keskimääräistä suurempi tuottavuuden kasvu on siirrettävä osittain myös hintojen alentamisen kautta kaikkien kuluttajien hyväksi, Vähimmäistoimeentulojärjestelmä on asteittain laajennettava koskemaan kaikkia väestöryhmiä. Minimipalkan markkamääriä on korotettava niin, että se riittää vähintään kohtuullisiksi katsottavien elinkustannusten peittämiseen.

Naisten ja miesten samanpalkkaisuuden toteuttamisessa ollaan maassamme vielä puolitiessä, Samanpalkkaisuuden kehittämisessä huomiota on kiinnitettävä paitsi samoissa tehtävissä toimivien palkkaerojen poistamiseen, myös perinteisesti naisvaltaisten ammattialojen kuoppakorotuksiin.

Kristillisen Liiton mielestä

  • palkansaajien verorasitusta on kevennettävä korottamalla verotettavan tulon alarajaa, siirtymällä aviopuolisoiden erillisverotukseen, alentamalla ylityöverotusta työhalukkuuden ja kannattavuuden lisäämiseksi ja muuttamalla veroasteikot vuosittain inflaatiosta johtuvan vääristymän oikaisemiseksi,
  • minimipalkan on seurattava palkkatason nousua,
  • Vähimmäistoimeentulojärjestelmä on ulotettava kattamaan kaikki väestöryhmät ja minimipalkka on pidettävä ajan tasalla,
  • keskimääräistä tuottavuuden kasvua vastaava reaaliansioiden nousu on turvattava erityisesti pieni- ja keskituloisille tulonsaajille,
  • naisten ja miesten samapalkkaisuus on toteutettava käytännössä,
  • nuoren työvoiman alipalkkaus ja hyväksikäyttö työharjoittelun varjolla on estettävä,
  • kotityön kansantaloudellinen arvo on tunnustettava ja siitä on asianomaisille maksettava korvaus esim. lasten hoitotuen muodossa,
  • hintapoliittisin keinoin on pidettävä huolta kaikkien väestöryhmien kulutusmahdollisuuksien turvaamisesta.

Työsuojelua kaikille työpaikoille

Työsuojelun avulla pyritään suojelemaan työntekijöitä sekä työtapaturmilta että muilta terveyteen haitallisesti vaikuttavilta olosuhteilta. Työsuojelun toteuttaminen työpaikoilla perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta. Tässä laissa on määritelty organisatooriset puitteet työsuojelun valvonnalle. Työpaikkatasolla valvonta kuuluu työsuojelupäällikölle, työsuojelutoimikunnalle sekä työsuojeluvaltuutetuille. Alueellista työsuojelun valvontaa varten maa on jaettu työsuojelupiireihin ja valtakunnallisella tasolla työsuojelusta vastaa työsuojeluhallitus.

Laki työsuojelun valvonnasta luo hyvät mahdollisuudet työsuojelun edelleen kehittämiselle, Kiireellisimpinä tehtävinä on laajentaa lain soveltamisaluetta kaikille työpaikoille, parantaa työsuojelusta vastaavien toimintaedellytyksiä, heidän koulutustaan ja tiedonsaantimahdollisuuksiaan lisäämällä sekä osoittamalla tarvittavat pääomat joko yrityksen sisällä tai muista pääomalähteistä työsuojeluinvestointien rahoittamiseksi.

Terveys ennen rahaa

Työterveydenhoito perustuu suurelta osin työnantajien vapaaehtoisesti ylläpitämän terveydenhoito-henkilöstön palveluihin. Näitä palveluja tulisi edelleen kehittää ja tutkia mahdollisuuksia lakisääteisen terveydenhuollon järjestämiseen. Terveydenhuollon tulee sopivalla tavalla niveltyä työsuojeluun ja siinä on pantava pääpaino ennalta ehkäiseville toimenpiteille, kuten oikeiden työtapojen ja työpaikkaliikunnan kehittämiselle.

Työntekijöiden terveyttä uhkaavat pahiten erilaisten myrkyllisten aineiden käyttö teollisuudessa, työpaikoilla vallitsevat pöly-, melu- ym. terveydelle haitalliset olosuhteet. Osittain näitä haittoja voidaan poistaa tuuletus- ym. järjestelyin, osaksi vain siirtymällä kokonaan toisenlaisiin tuotantomenetelmiin tai raaka-aineisiin. Kristillisen Liiton mielestä työntekijöiden terveyden suojeleminen tulee olla taloudellisten näkökohtien edellä, Valtiovallan tulee huolehtia tästä asettamalla työolosuhteita säätelevät normit niin, ettei haittoja esiinny.

Tapaturmat ja työmatkoilla tapahtuvat loukkaantumiset muodostavat myös merkittävän työntekijöiden terveyttä vaarantavan tekijän. Työtapaturmien vähentämisessä työntekijöiden omilla asenteilla on huomattava vaikutus, mutta osaltaan tapaturma-alttiutta lisäävät myös epäedulliset työolosuhteet, kiireinen työrytmi ja puutteellinen työnohjaus. Työtapaturmien vähentäminen onnistuu vain korostamalla eri osapuolten yhteisvastuullisuutta ongelmien ratkaisemisessa.

Naisiin ja nuoriin työntekijöihin kohdistuvaa erityissuojelua vuoroja yötyön sekä raskaiden työsuoritusten osalta on tehostettava kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Nuorten tulee toisaalta voida siirtyä työelämään heti koulunkäynnin päätyttyä.

Kristillisen Liiton mielestä

  • työsuojelusta vastuussa olevien työsuojelukoulutusta on tehostettava ja heidän toimintamahdollisuuksiaan muutenkin parannettava,
  • on selvitettävä kiireellisimpien työsuojeluinvestointien tarve ja rahoitus,
  • työterveydenhuollon edistäminen on saatava lakisääteiselle pohjalle,
  • tieteellisten menetelmien avulla tapahtuvaa oikeiden työskentelytapojen tutkimusta sekä työpaikkaliikunnan kehittämistä on edistettävä,
  • terveydelle vaarallisten myrkkyjen käyttöä on rajoitettava minimiin huolehtimalla samalla suojeluvälineiden kunnosta ja ajanmukaisuudesta,
  • työssä ilmenevien haittojen poistamiseksi on määriteltävä pöly-normit, joiden noudattamista on valvottava,
  • työtapaturmien vähentämiseksi on lisättävä työnohjausta, ponnisteltava työmaajuopottelun poistamiseksi sekä tehostettava työvälineiden valvontaa,
  • työntekijöiden vastuuta työsuojelussa on korostettava.

Työpaikkademokratia ja yhteisvastuullisuus

Nopea kaupungistuminen, yritys-koon kasvu ja yhteiskuntakoneiston byrokratisoituminen ovat aiheuttaneet ihmisten vieraantumista sekä työpaikoilla että muussakin yhteiselämässä, Osaratkaisuna vieraantumisongelmaan on lähdetty hakemaan kehittämällä erilaisia lähidemokratian muotoja, joilla pyritään parantamaan ihmisten osallistumismahdollisuuksia heidän jokapäiväiseen elämäänsä liittyviin toimintoihin.

Työpaikkademokratia on osa yritysdemokratiaa. Sen piiriin voitaisiin lukea päätöksenteko, jolla on välitöntä vaikutusta olosuhteisiin työpaikalla. Sen avulla pitäisi pyrkiä parantamaan ilmapiiriä työpaikoilla.

Ongelma työpaikkademokratian kehittämisessä on omistussuhteiden ja vastuukysymyksen oikeudenmukainen ja tasapuolinen huomioon ottaminen. Pyrkimyksenä tulee olla järjestelmä, joka lisää eri osapuolten yhteisvastuullisuutta ja samalla kannustaa ponnistelemaan työolosuhteiden ja ilmapiirin parantamiseksi, työtapaturmien ja muiden terveydellisten riskien poistamiseksi, sekä työmoraalin parantamiseksi. Kristillisen Liiton mielestä tähän voidaan päästä luomalla lainsäädännölliset puitteet työpaikkademokratian kehittämiselle työntekijä- ja työnantajapuolen välisin neuvotteluin.

Keskeinen merkitys työpaikkademokratian kehittämisessä on yritystä koskevan tiedottamisen lisäämisessä. Työntekijöille tulee etukäteen kertoa kaikista työolosuhteisiin vaikuttavista muutoksista ja varata heille mahdollisuus oman näkemyksensä esittämiseen, Joustavin tapa työpaikkademokratian kehittämiseksi on toimintayksikköjen säilyttäminen riittävän pieninä, jolloin luottamuksellinen ilmapiiri on helpompi säilyttää ja vieraantumisilmiöt voidaan estää ennakolta. Tähän tulee pyrkiä tukemalla pienyritteliäisyyttä sekä kehittämällä hajakeskitykseen perustuvia johtamismenetelmiä suuryrityksissä.

Kristillisen Liiton mielestä

  • vastuullisen yritysdemokratian kehittämistä on tutkittava ja kokeiltava,
  • työpaikkademokratiaa tulee kehittää siten, että se lisää kaikkien osapuolten halua osallistua yhteisvastuullisesti työolosuhteiden ja ilmapiirin parantamiseen työpaikalla päämääränä painostuksesta vapaat olosuhteet työpaikalla,
  • yritykset on velvoitettava tehostamaan sisäistä tiedotustoimintaansa,
  • nykyistä enemmän hajakeskitetyn johtamistavan käyttöönotto suurissa yrityksissä on selvitettävä. Valtionyhtiöiden tulee toimia tässä edelläkävijöinä.

Työmarkkinajärjestöjen itsenäisyys säilytettävä

Ammattiyhdistysliikkeen tulee olla itsenäinen, valtion tai puolueiden holhouksesta vapaa. Kristillinen Liitto suhtautuu periaatteessa myönteisesti työntekijöiden ammatilliseen järjestäytymiseen ja antaa tukensa työmarkkinajärjestöjen työehtosopimusjärjestelmän puitteissa harjoittamalle sopimuspolitiikalle. Liiallinen vallan keskittyminen työmarkkinajärjestöjen käsiin on kuitenkin torjuttava säätämällä selvät rajat sopimusten laajentamiselle ja parantamalla hallituksen ja eduskunnan neuvotteluasemia. Kristillinen Liitto tukee ammattiyhdistyksissä toimivia jäseniään ja pitää suositeltavana, että puolueen jäsenet uskaltautuisivat mukaan omien alojensa ammattiyhdistystoimintaan kansanvaltaisen järjestelmämme vastuullisen ja solidaarisen työmarkkinapolitiikan puolesta, Omantunnonvapauden säilyttämiseksi on myös turvattava oikeus olla kuulumatta ammattijärjestöihin.

Hyväksytty Lahden puoluekokouksessa 15.6.1975.