Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKL/711

Suomen kristillinen liitto

SKL:n Ulkopoliittinen ohjelma


  • Puolue: Suomen kristillinen liitto
  • Otsikko: SKL:n Ulkopoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1974
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SKL: Ulkopoliittinen ohjelma

Suomen Kristillisen Liiton katsomuksen mukaan ulkopolitiikka on ennen kaikkea rauhan politiikkaa. Myös ulkopolitiikkaan on voitava soveltaa Raamatun sanaa: "Mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa".

Suomen ulkopolitiikassa on toteutettava niitä periaatteita, jotka Yhdistyneet Kansakunnat (YK) ovat päättäneet ja suositelleet kansainvälisen toiminnan perustaksi. Nämä periaatteet käyvät ilmi mm. YK:n Sosiaalisen edistyksen ja kehityksen julistuksesta vuodelta 1969, jossa sanotaan seuraavaa: "Kaikilla kansoilla ja ihmisyksilöillä on oikeus katsomatta rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, kansallisuuteen, kansalliseen syntyperään, perheasemaan tai sosiaaliseen asemaan, poliittiseen tai muuhun vakaumukseen elää ihmisarvoista ja vapaata elämää ja nauttia sosiaalisen edistyksen tuloksista sekä osaltaan antaa siihen panoksensa. (I osa 1. artikla)

Sosiaalisen edistyksen ja kehityksen ensisijaisina edellytyksinä julistus esittää seuraavia seikkoja:
- kansojen itsemääräämisoikeuteen perustuva kansallinen itsenäisyys,
- valtioitten sisäisiin asioihin sekaantumattomuus,
- kunkin kansakunnan pysyvä määräysvalta omista luonnonrikkauksistaan ja voimavaroistaan,
- kunkin valtion oikeus ja velvollisuus määrätä vapaasti oman sosiaalisen kehityksensä tavoitteista sekä niiden tärkeysjärjestyksestä, sekä
- päättää Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti keinoista ja menetelmistä niiden saavuttamiseksi ulkopuolisten puuttumatta asiaan,
- valtioiden välinen rauhanomainen rinnakkaiselo, rauha ja ystävälliset suhteet ja yhteistyö riippumatta niiden sosiaalisten, taloudellisten tai poliittisten järjestelmien eroavuuksista. (I osa 3. artikla)

[KUVA]

[kuvateksti] Puolueettomuus ja hyvät suhteet muihin valtioihin on Suomen ulkopolitiikan keskeinen periaate.

[KUVA]

[kuvateksti] Ateismi, pornografia ja repivä propaganda eivät kuulu rakentavaan kulttuurivaihtoon.

Liennytys ja puoleettomuus

Suomen ulkopolitiikan tehtävänä on edellä mainittuja periaatteita seuraten säilyttää Suomi kansainvälisten ristiriitojen ulkopuolella, työskennellä jännityksen lieventämiseksi ja rauhan säilyttämiseksi mailmassa, lisätä yhteistyötä kansojen välillä ja lisätä tukeaan kehitysmaille, työskennellä rauhanomaisin keinoin valtiollisen itsenäisyyden saamiseksi sitä vailla oleville kansoille ja valtiollisen itsenäisyyden saaneiden kansojen itsenäisyyden säilyttämiseksi sekä rodun, kielen, uskonnon tai poliittisen vakaumuksen vuoksi tapahtuvan sorron ja syrjinnän lopettamiseksi maailmassa.

Pyrkiessään toteuttamaan edellä mainittuja tavoitteita Suomen tulee Paasikiven - Kekkosen puolueettomuuslinjaa seuraten kehittää suhteitaan Neuvostoliittoon ja muihin sosialistisiin maihin, lujittaa yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa, lisätä yhteistyötä vapaan markkinatalouden maiden kanssa, osallistua aktiivisesti YK:n toimintaan sekä toteuttaa kehitysyhteistyöpolitiikassaan YK:n asettamia tavoitteita.

Ulkopoliittisissa kannanotoissaan ja toimenpiteissään Suomen on muistetava ottaa huomioon Raamatun ilmoittama Israelin kansan erityisasema kansakuntien joukossa.

Rakentavaa kulttuurivaihtoa

Kehittäessään hedelmällistä yhteistyötä eri kulttuureihin Suomen tullee noudattaa tinkimättä rakentavaa puolueettomuuspolitiikkaa. Erilaiset sosiaali- ja talouspoliittiset järjestelmät eivät saa olla esteenä luovan ja puhtaan kulttuurin vaihdolle. Ottaessaan näin vaikutteita niin idästä kuin lännestä meidän on kuitenkin määrätietoisesti torjuttava repivänä kulttuurina kaikenlainen ateismin kylvö sekä pornografian markkinointi ja muunlainen kristillisten arvojen halventaminen.

YYA-sopimus

Mamme ulkopolitiikkaan oleellisesti vaikuttavina asiakirjoina on otettava huomioon ennen kaikkea Pariisin rauhansopimus vuodelta 1974 ja Neuvostoliiton kanssa solmittu sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta (YYA-sopimus) vuodelta 1948. Ulkopolitiikkaamme vaikuttavina ratkaisuina on pidettävä myös Suomen liittymistä Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja Pohjoismaiden Neuvostoon vuonna 1955. Maamme ulkopolitiikkaa on jatkuvasti harjoitettava näihin ratkaisuihin perustuvaa puolueettomuuden linjaa seuraten. Myös ulkopolitiikan alalla on korostettava sitä, että politiikkaa ei saa rakentaa ainoastaan ajallisten tekijöiden varaan, koska politiikassammekin meidän on pyrittävä toteuttamaan Jumalan tahtoa ja turvauduttava Hänen apuunsa, sillä "jos ei Herra huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät".

Suomen suhde ulkovaltoihin

- Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden perustana on YYA-sopimus. Sen pohjalta maiden väliset suhteet ovat kehittyneet myönteisesti Suomen puolueettoman ulkopolitiikan linjaa toteutettaessa. Taloudellista, teknistä ja tieteellistä yhteistyötä on myös kehitettävä.
- Historiallisista, taloudellisista, uskonnollisista ja kulttuuritekijöistä alkanut yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa on Suomelle1 tärkeä asia. Ulkopoliittisessa mielessä taas Ruotsi puolueettomana maana on meille Pohjoismaista läheisin.

Yhteisten työmarkkinoiden toteuttamista ja muuta yhteistyötä taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurielämän alalla on pidettävä merkittävänä saavutuksena. Yhteispohjoismaiset työmarkkinat ovat samalla kun ne ovat helpottaneet työttömyystilannetta Suomessa, tuoneet mukanaan joukon muita ratkaisua odottavia ongelmia, suomalaisten siirtolaisten olosuhteet Ruotsissa eivät ole kaikessa vastanneet odotuksia. Maanmiestemme työhönsijoittumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja henkisen huollon alalla on vielä paljon toivomisen varaa. Siksi olisi kiinnitettävä vakavaa huomiota näiden epäkohtien poistamiseen. Pohjoismaiden yhteistyötä eri aloilla on edelleen kehitettävä. Erityisen tärkeänä yhteisenä tehtävänä on pidettävä toimenpiteitä rikollisuutta, pornografiaa ja muuta henkistä saastetta sekä luonnon saastumista vastaan.

Pohjoismaisella Neuvostolla on oma tehtäväkenttänsä pohjoismaisen yhteistyön kehittämisessä. Jotta tämä neuvosto voisi toimia tehokkaasti, olisi sen tehtävät ja tavoitteet nykyistä tarkemmin määriteltävä.

Pohjoismaista yhteistyötä myös YK:n puitteissa ja kehitysyhteistyön alalla on kehitettävä.

- Suomen tulee lisätä yhteyksiään paitsi Neuvostoliittoon myös muihin sosialistisiin maihin. Tämän toteuttamiseksi on kehitettävä yhteistyötä vierailujen sekä taloudellisen, teknisen ja tieteellisen yhteistyön muodossa.
- Maamme taloudellistekninen ja kulttuurielämän kehitys edellyttävät läheistä vuorovaikutussuhdetta vapaan markkinatalouden maihin. Siksi on näitä yhteyksiä kehitettävä ja lisättävä. Myös matkailun puitteissa tapahtuvalle henkilökohtaiselle kanssakäymiselle kansakuntien lähentäjänä on annettava oma arvonsa. Kulttuurivaihdossa on kuitenkin pyrittävä siihen, että maahamme tuodaan arvokkainta osaa toisten maiden kulttuurituotteista ja estetään pornografian sekä muiden ala-arvoisten tuotteiden maahantuonti.
- Maamme tulee ulkopolitiikallaan edistää myönteisesti sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä kehitysmaissa. Maamme tulee välttää puuttumista kehitysmaiden sisäisiin kiistoihin.
- Eräs kristikunnan koetinkivistä on ollut se, miten se on suhtautunut juutalaisiin, jotka ovat myös lähimmäisiämme. Lähihistoria ja Raamatun ennustukset antavat vakavan varoituksen antisemitismin vaarasta. Suomen tulee pitää yllä hyviä ja puolueettomia suhteita Israeliin ja kaikkiin Lähi-Idän maihin, tukea kaikkea jännityksen lieventämiseen, oikeudenmukaiseen rauhaan ja kansojen itsemääräämisoikeuteen tähtääviä toimia tällä alueella.
- Suomen ei tule antaa tukeansa väkivaltaisille vallankumousliikkeille. Kehitysmaiden talouselämää Suomen on tuettava tekemällä kehitysyhteistyötä YK:n vahvistaman kehitysstrategian ohjelman mukaisesti. Suomen Kristillisen Liiton kanta kehitysyhteistyöpolitiikkaan on tarkemmin määritelty erillisessä ohjelmassa.

Puolueettomuus YK-politiikassa

Suomen YK-politiikan tulee perustua Suomen ulkopolitiikan yleisille johtaville periaatteille. YK-politiikan tulee ilmentää Suomen puolueetonta asemaa ja pyrkimystä pysyä ratkaisuissaan suurvaltain eturistiriitojen ulkopuolella. Hyviä suhteita on pyrittävä ylläpitämään kaikkiin maihin, mutta varsinkin naapurimaihin. Mikäli mahdollista, on Pohjoismaiden kanssa pyrittävä yhdenmukaisiin kannanottoihin.

Kansojen tasavertaisuusperiaatteen mukaisesti Suomen on tuettava kaikkien kansojen pääsyä YK:n jäsenyyteen ja osallistumista YK:n järjestämiin konferensseihin ja kokouksiin.

Suomen on vastustettava kaikkia kansallisuus- ja rotusyrjinnän muotoja sekä uskonnollista suvaitsemattomuutta ja muuta ajatuksen, omantunnon ja sananvapauden tukahduttamista. YK:n työskentelyä rotuerottelun poistamiseksi on voimakkaasti tuettava ja samalla avustettava rotusyrjinnän uhreja.

Rauhantyö YK:ssa

Suomen on tuettava YK:n ponnisteluja koko maailmaa käsittävän aseistariisuntakonferenssin aikaansaamiseksi. On myös ratkaistava kysymys rauhanturvaamistoimenpiteiden organisaation ja rahoituksen uudelleenjärjestämisestä sekä toiminnan jatkuvuudesta. Lisääntyvän terrorismin tukahduttamiseksi olisi nopeasti aikaansaatava tehokas kansainvälinen sopimus.

Itsehallintoa vailla oleville kansoille on taattava itsemääräämisoikeus sekä oikeus itsenäisyyteen silloin, kun ne katsovat olevansa siihen kypsyneet. Suomen on tiukasti pidettävä kiinni kansainvälisten sopimusten ja niiden määräysten sekä YK:n peruskirjan noudattamisesta.

YK-politiikan puitteissa Suomen tulee antaa aktiivinen panoksensa suurten kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tällaisia kysymyksiä ovat mm. ydinvoiman rauhanomainen käyttö, ilman ja veden saastumisen, meren pohjan ja syvän meren käyttö, yleinen turvallisuuden lisääminen ja kehitysmaiden auttaminen.

Suomen ulkomaankauppapolitiikka

Ulkomaankaupan alalla kehitys on johtanut toisaalta kauppaesteiden poistumiseen erilaisten tulli-sopimusten avulla, toisaalta yhä suurempien kaupallisten ryhmittymien syntymiseen. Myös Suomen ulkomaankauppa on hyötynyt tästä kehityksestä ja kyennyt lisäämään hyvinvointia maassamme. On tärkeää että maamme suhteita kaupallisiin järjestöihin edelleen kehitetään puolueettomuuspolitiikan pohjalta. Yhteistyön kehittäminen SEV:n kanssa on tärkeätä, mutta yhtä tärkeätä on kauppasuhteittemme edelleen kehittäminen markkinatalousmaihin, koska suurin osa viennistämme suuntautuu näihin maihin.

Ulkomaankaupan alalla on pidettävä tärkeänä myös vientimme tuotevalikoiman monipuolistamista. Myös maataloustuotteillemme on pyrittävä takaamaan markkinat mahdollisen maatalousylijäämän käyttämiseksi. Se osa maatalous-ylijäämäämme, jota emme saa myydyksi maailmanmarkkinoilla on syytä kehitysyhteistyön puitteissa lähettää lahjaksi nälästä kärsivien kehitysmaiden käyttöön. Suomen tulee ulkomaankaupassaan pyrkiä poistamaan kehitysmaille epäedulliset säännökset ja toimia niin, että taloudellinen oikeudenmukaisuus toteutuu myös kansainvälisesä kaupassa.

Aseistariisuntaa tehostettava

Vime vuosina on saavutettu merkittäviä edistysaskeleita pyrkimyksissä valvoa ja rajoittaa aseistusta maailmassa ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Tämä on ollut mahdollista erityisesti suurvaltojen suhteissa tapahtuneen myönteisen kehityksen ansiosta. Näkyvänä osoituksena tästä kehityksestä ovat olleet esimerkiksi ydinsulkusopimus, ensimmäiset SALT-sopimukset ja biologisia aseita koskeva sopimus.

Suomen hallitus on 1960-luvun puolivälistä lähtien aktiivisesti osallistunut kansainvälistä turvallisuutta koskevaan keskusteluun ja tehnyt itsekin monia esityksiä kansainvälisen jännityksen pysyväisluonteiseksi vähentämiseksi. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta Suomi on kuitenkin pysynyt syrjästäkatsojana yleisissä aseistariisuntapyrkimyksissä. Meillä on myös suuressa määrin laiminlyöty riittävän hallinnollisen, koulutuksellisen ja teknisen valmiuden luominen Suomen osuuden lisäämiseksi. Sen vuoksi on tärkeää, että välittömästi ryhdytään toimiin aseistariisuntapolitiikan valmistelun ja toimeenpanon organisoimiseksi ja edellytysten luomiseksi Suomen kasvavalle panokselle maailmanlaajuisessa rauhanponnistelussa. Alan suunnittelu tulisi keskittää ulkoasiainministeriöön, jonka poliittiselta osastolta olisi irroitettava riittävä määrä virkamiehiä aseidenriisuntakysymysten käsittelyyn esimerkiksi perustamalla erityinen jaosto tätä tarkoitusta varten.

Suomen ulkopolitiikan tärkeimpänä tehtävänä on lieventää poliittista jännitystä ja työskennellä rauhan asian edistämiseksi maailmassa. Tällaisen politiikan tavoitteena tulee olla sotilasliittojen ja tukikohtien purkaminen ja vieraiden joukojen vetäminen pois toisten valtioiden alueelta.

Kristillisten puolueiden kansainvälinen yhteistyö

Suomen Kristillinen Liitto pitää kristillisten puolueiden kansainvälistä yhteistyötä tärkeänä ja on itse piirissä. Osallistumalla kristillisten siihen osallistunut Pohjoismaiden puolueiden yhteistyöhön Suomen Kristillinen Liitto haluaa myös tällä sektorilla olla vaikuttamassa kansainvälisten kysymysten ratkaisuun ja toisaalta myös välittää kristillisten puolueiden antamia herätteitä suomalaisen ulkopolitiikan käyttöön.

Hyväksytty Joensuun puoluekokouksessa 9.6.1974.