Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKL/717

Suomen kristillinen liitto

Suomen Kristillisen Liiton Yleisohjelma


  • Puolue: Suomen kristillinen liitto
  • Otsikko: Suomen Kristillisen Liiton Yleisohjelma
  • Vuosi: 1969
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

SUOMEN KRISTILLISEN LIITON YLEISOHJELMA

(Hyväksytty 25.10.1969.)

Suomen Kristillinen Liitto on poliittinen puolue, joka osallistuu sekä kunnalliseen että valtiolliseen toimintaan. Se näkee tehtäväkseen olla luomassa kristillisen elämänkäsityksen varaan rakennettua toimintalinjaa poliittisessa elämässä.

Liitto tahtoo korostaa, että hengellisten, henkisten ja aineellisten arvojen kehittämisen tulee kulkea käsi kädessä. Tällöin yhteiskunta kehittyy sopusuhtaiseksi kasvaen kohti niitä päämääriä. joita varten ihminen on luotu maan päälle.

Johtavana periaatteena Suomen Kristillisen Liiton toiminnassa on asettaa kristillinen elämänkatsomus koko yhteiskunnallisen elämän perustaksi. Kulttuuripolitiikassa tämä merkitsee sitä, että annetaan kaikki mahdollinen tuki kristillisille kirkkokunnille ja yhteisöille, kehitetään koululaitos sellaiseksi, että se entistä paremmin voi olla kasvattamassa nuoriamme kristillisen seurakunnan ja yhteiskunnan jäseniksi ja ohjataan tieteellinen ja taiteellinen työ sekä tiedonvälitys palvelemaan myönteisiä, kansamme kulttuuriarvoja korostavia ja kristillistä uskoa ja moraalia tukevia tarkoitusperiä. Sosiaalipolitiikan tehtävänä on puolestaan luoda edellytykset tasapainoiselle ja onnelliselle perhe-elämälle ja auttaa vaikeuksissa eläviä lähimmäisiämme. Talouspolitiikan tarkoituksena on pidettävä talouselämän kehittämistä sellaiseksi, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus työnsaantiin ja turvattuun toimeentuloon. Uskomme, että kristillisellä pohjalla voidaan sosiaaliset vastakohdat parhaiten sovittaa ja saada aikaan rakentava yhteistyö eri ryhmien välille koko kansan parhaaksi.

Kulttuuripolitiikka

SEURAKUNTAELÄMÄ

Kristillisin tunnuksin esiintyvän politiikan itsestään selvä lähtökohta on molempien kansankirkkojemme ja muiden kristillisten yhdyskuntien toiminnan tukeminen ja aseman vahvistaminen. On syytä korostaa, että kristillistä toimintaa ei tule rajoittaa vain sen varsinaisiin yhteyksiin, vaan sille on suotava mahdollisuus vaikuttaa myös muilla yhteiskuntamme elämän aloilla. Uskonnollista ohjelmaa radiossa ja televisiossa on pyrittävä parantamaan ja lisäämään. On korostettava kirkon ja koulun yhteistyön tärkeyttä koulun hengen ja kasvatusihanteitten viitoittajana. Myös sairaala- ja huoltolaitoksissa tarvitaan aktiivisempaa seurakuntien sielunhoitoa.

Kirkkokuntien ja kristillisten yhteisöjen sisäisiin asioihin valtion ei tule puuttua. Lain edessä kristilliset kirkkokunnat ja yhteisöt on asetettava yhdenvertaiseen asemaan. Niiden suorittamalle lähetys- ja kehitysaputyölle valtion tulee antaa tukensa. Uskonnon vapautta on puolustettava. Samalla on korostettava, että kenenkään uskonnollista vakaumusta ei saa loukata. Jumalan pilkkaa on pidettävä rangaistavana tekona.

Koulutus

Koulun tarkoituksena tulee olla tietojen jakamisen lisäksi kristillisen ja siveellisen kasvatuksen antamin yhteistoiminnassa kodin kanssa. Yhteiskunnan tehtävä on puolestaan varata jokaiselle yksilölle mahdollisuus kykyjään ja taitojaan vastaavaan koulutukseen asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta Koska koulu on kodin ohella merkittävä uskonnollinen ja siveellinen kasvatustekijä, on koulun ja kodin yhteistyötä voimakkaasti korostettava. Myös kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen vaikutusta kasvatustyössä on tehostettava.

Uskonnonopetus on pyrittävä niveltämään kaikkiin koulumuotoihin ja varaamaan niiden opetusohjelmissa kaksi viikkotuntia sitä varten. Uskonnonopetus on säilytettävä tunnustuksellisena. Eri kristillisiin yhteisöihin kuuluvien koululaisten on saatava oma uskontunnustuksen mukaista uskonnonopetusta, mikäli oppilas ja hänen vanhempansa sitä haluavat. Uskonnonopettajaksi on hyväksyttävä jokainen pätevä opettaja, joka hyväksyy apostolisen uskontunnustuksen ja kuuluu johonkin kristilliseen kirkkokuntaan tai yhteisöön. Koulujen aamuhartaudet on säilytettävä kristillisellä pohjalla ja niitä on kehitettävä oppilaille enemmän herätteitä antavaan suuntaan. On korostettava, että kristillinen kasvatustyö koululaitoksessa ei saa jäädä vain uskontotuntien ja aamuhartauksien varaan, vaan kristillisen hengen tulee olla perustana koko koulun työskentelyssä.

Peruskoulun aikaansaamista on pidettävä tärkeän edistysaskeleena. Se suo kaikille nuorille vanhempien varallisuudesta riippumatta mahdollisuuden yhtäläiseen koulutukseen. Tätä koulumuotoa on kuitenkin riittävästi kokeiltava. Vain yhden koulumuodon olemassaolo riistää vanhemmilta YK:n ihmisoikeuksien julistuksen edellyttämän koulumuodon valinnan vapauden. Siksi on pidettävä välttämättömänä, että yksityisoppikoulujen elämisenoikeus säilytetään myöntämällä niille riittävä valtion taloudellinen tuki

Yksityisoppikoulut on asetettava taloudellisesti täysin samaan asemaan kuin peruskoulu. Ammatillisen koulutuksen arvostamista on pyrittävä lisäämään.

Ammattikouluihin on perustettava lisää keskikoulupohjaisia opintolinjoja. Opistoasteinen koulutus on tehtävä lukioon perustuvaksi.

Koululaitosta kehitettäessä on myös oppilaille annettava mahdollisuus vaikuttaa eri ratkaisuihin. Tämä merkitsee sitä, että heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon kehitettäessä koululaitostamme terveeseen ja myönteiseen suuntaan.

Koska tulevaisuuden yhteiskunta on yhä suuremmassa määrin koulutusyhteiskunta, on tieteellisen tutkimuksen ja korkeakoululaitoksen laajentaminen välttämätöntä. Sen vuoksi olisi opiskelupaikkoja lisättä nykyisissä yliopistoissa ja korkeakouluissa työmarkkinatutkimuksen osoittamalla tavalla. Uusia yliopistoja tulisi perustaa vain perusteellisen valtakunnallisen suunnittelun osoittaman tarpeen mukaan. Opiskelijoita valtion tulee tukea takaamalla heille opintolainat, jotka olisivat opiskeluaikana korottomia ja takaisinmaksuaikana halpakorkoisia.

Henkisen ja aineellisen kasvun edistämiseksi on tieteellisen tutkimustyön edellytykset järjestettävä mahdollisimman suotuisiksi. Tutkijavoimien kasvun turvaamiseksi on erityisesti nuoria tieteenharjoittajia tuettava perustamalla uusia tutkijanvirkoja sekä korkeakuluihin että tutkimuslaitoksiin.

Taide

Taiteen tehtävänä on olla palvelemassa myönteisiä, rakentavia ja kauneutta edistäviä elämänarvoja. Taiteellisen työn pohjana tulee olla kunnioitus hengellisperintöämme, ja kansallisia tapojamme sekä niitä ihanteita kohtaan, jotka muodostavat sivistyselämämme kantavat voimat. Taiteen tehtävänä on vaikuttaa jalostavasti kansamme luonteeseen ja elämään.

Yhteiskunnan tulee varoillaan tukea kaikkea kristilliseen elämänkäsitykseen perustuvaa ja muuta puhdashenkistä taiteellista työtä. Yhteiskunnan tehtävänä on toisaalta valvoa, etteivät sitä pääse rappeuttamaan sellaiset taiteen nimellä kulkevat tuotteet, jotka ovat ristiriidassa kristillisen elämänkäsityksen kanssa. Tämä merkitsee sitä, että voimassa olevia sukupuolikuria ja jumalanpilkkaa koskevia säädöksiä on käytännössä sovellettava kaikilla taiteen aloilla. Yhteiskunnan on myös saatettava lailliseen edesvastuuseen henkilöt ja yhteisöt, jotka lainvastaisesti tuottavat ja välittävät epäsiveellistä tai uskontoa loukkaavia tuotteita. Yleistä mielipidettä on kehitettävä tuomitsemaan pornografiset ja raakuutta ihannoivat elokuvat ja kirjalliset tuotteet. Valtion elokuvatarkastamon on ankarammin valvottava maahan tuotavia ja kotimaassa valmistettavia elokuvia. Ilmoitusvälineiden haltijoita on kehotettava kieltäytymään mainostamasta pornografisia ja muuten epämoraalisia elokuvia.

Tiedotusvälineet

Radion ja -television tehtävänä on välittää kansallemme asiallista tietoa yhdessä muiden tiedotusvälineitten kanssa sekä olla kodin, koulun ja kristillisten seurakuntien kanssa kasvattamassa ja valistamassa kansaamme.

Radion koululaisille välittämät elämänkatsomukselliset, enemmän aitoa hengellistä sekä myös kristillistä kulttuuria ja maailmankatsomusta esittelevää ohjelmaa. Muu yleisradion toiminta on saatava kristinuskon hengelle myönteiseksi. Epämoraalisten ja Jumalaa pilkkaavien ohjelmien välittämistä on jyrkästi vastustettava. Kristikansan mielipiteet ohjelmasta on otettava huomioon esitettiinpä näitä mielipiteitä yksityisesti tai katselija- ja kuuntelijajärjestöjen toimesta.

Radion koululaisille välittämät elämänkatsomukselliset ohjelmat on laadittava kristinuskon sanomalle myönteiseen henkeen. Katselijoiden ja kuuntelijoiden edustus on saatava radio- ja televisio-ohjelmista päättäviin elimiin.

Valtion tulee pyrkiä toimenpiteisiin epäsiveellisten tai Jumalaa pilkkaavien kirjoitusten julkaisun estämiseksi.

Sosiaalipolitiikka

Hyvä ja turvallinen koti on yhteiskunnan sydän. Sen tähden Suomen Kristillinen Liitto tukee kaikkia niitä pyrkimyksiä, jotka haluavat suojella ja luoda onnellista ja tasapainoista perhe- elämää. Valtion tehtävänä on harjoittaa perhe-elämää suosivaa politiikka ja turvata perhe-elämän taloudelliset ja henkiset edellytykset.

Eläkkeet

Eri aikoina luodut eläkejärjestelmät on perusteiltaan yhdenmukaistettava. Työeläkelain piiriin on saatava myös maanviljelijät ja muut yksityisyrittäjät. Eläkeikärajaa on alennettava erityisen raskaissa ja vaarallisissa ammateissa työskentelevien sekä rintamamiesten osalta.

VANHUKSET

Vanhusten huollossa olisi mahdollisimman suuressa määrin siirryttävä avohuoltoon. Kotiavustajia kouluttamalla ja käyttämällä on kotiaputoimintaa tehostettava ja saatava se tyydyttämään vanhusten avohuollon tarvetta. Vanhusten asumisen parantamiseksi on asumistukijärjestelmä luotava yhdenmukaisin perustein. Vanhusten palvelussa on valtion ja kunnan oltava yhteistoiminnassa seurakuntien ja järjestöjen kanssa.

VANHEMMAT

Perhepolitiikassa valtion tulee luoda edellytykset äideille hoitaa itse kotona lapsiaan. Lapsilisäjärjestelmää on kehitettävä siten, että lapsilisät porrastetaan jyrkemmin nimenomaan suurperheisten tukemiseksi. Lisäksi on 16 vuotta täyttäneistä nuorista, jotka jatkavat opintojaan, maksettava lapsilisää oppi- tai ammatillisen koulun päättymiseen asti. Kodinhoidontukijärjestelmää on ruvettava tutkimaan ja käytännössä kokeilemaan. Yksinäisten äitien aseman helpottamiseksi on perustettava valtion tuen avulla riittävästi ensikoteja.

Nuoret

Nuorisolle on varattava mahdollisuus kykyjään ja taitojaan vastaavaan opiskeluun. Opiskelevalle nuorisolle yhteiskunnan tulee antaa tehokasta tukea. Opiskelijoitten asuntotilannetta valtion on helpotettava tukemalla opiskelija-asuntojen rakentamista ja säätämällä erillinen laki opiskelijoitten asumistuesta. Opintotukijärjestelmä on pikaisesti saatava voimaan korkeakouluissa opiskelevia sekä myös kotipaikkakuntansa ulkopuolella opiskelevia lukiolaisia, opistoasteisissa oppilaitoksissa tai vastaavassa asemassa olevia opiskelijoita varten. Opiskelijaperheille on tehtävä mahdolliseksi saada tarvittaessa myös lapset päivähoitoon. Valtion tulee tukea nuoria aviopareja ottamalla uudelleen käyttöön kodinperustamislainajärjestelmä.

LAPSET

Lainsäädäntö on jatkuvasti suunniteltava perhe-elämää suosivaksi, jotta lapsi saa kasvaa ja kehittyä otollisessa kotiympäristössä. Orpojen sijoittamista kotihoitoon on edistettävä. Kehitysvammaisten lasten ja nuorten opastukseen, kasvatuksen ja koulutukseen on kiinnitettävä runsaasti huomiota.

Kodittomat

Valtion tulee olla aloitteentekijänä ja antaa tukensa perustettaessa vastaanottokoteja vankiloista, työlaitoksista yms. palaaville. Vastaanottokotien tulee palvella tilapäisinä asuntoina, joista käsin voidaan järjestää vakinainen asunto ja työpaikka. Valtion tulee antaa tukensa nimenomaan niille kristillisille järjestöille ja seurakunnille, jotka työskentelevät kodittomien hyväksi.

Asunnottomille alkoholisteille on järjestettävä ei vain lämmittelyhalleja vaan myös suoja-, hoito- ja työkoteja. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tälläisten henkilöiden työterapiaan. Valtion on myös edistettävä vankiloissa ja työlaitoksissa olevien kouluttamista tuotannolliseen toimintaan.

Raittiustyö, alkoholistit ja huumausaineiden väärinkäyttäjät

Raittiustyössä on ennalta ehkäisevään toiminta, kiinnitettävä suuri huomio. Pelastavaa ja varsinkin kristillistä raittiustyötä on tuettava. Alkoholilakia muutettava siten, että alkoholin myyntiä valvotaan. Uusi keskiolutlaki on kumottava. Alkoholijuomien mainostus on kiellettävä julkisissa tiedotusvälineissä Alkon voittovaroista on varattava entistä suurempi osuus raittiustyötä varten. Alkoholisteille on perustettava lisää hoitokoteja sekä tuetaan niitä järjestö jotka työskentelevät alkoholistien auttamiseksi. Valtion tulee esimerkin vuoksi luopua omissa tilaisuuksissaan alkoholin käytöstä.

Tupakan vahingollisista vaikutuksista on puhuttava entistä enemmän. Valtion tulee yrittää vähentää tupakan käyttöä tekemällä tehokasta valistustyötä ja kieltämällä julkisissa tiedotusvälineissä tupakkatuotteiden mainostamisen.

Huumausaineiden käytön ehkäisemiseksi yhteiskunnan tulee harjoittaa asiallista valistusta tiedotusvälineissä, kouluissa yms. Samalla on huumausaineiden käytön valvontaa lisättävä ja on kovennettava huumausaineiden kauppiaiden ja välittäjien rangaistuksia.Huumausaineiden väärinkäyttöön sortuneita on pyrittävä auttamaan takaisin yhteiskuntaan ja heitä varten on perustettava hoito- ja toipilaskoteja.

TERVEYDENHUOLTO

Sairaanhoitokustannusten kalleuden johdosta on avosairaanhoitoa kehitettävä perustamalla lääkäri- ja terveysasemia sekä kytkemällä kotiavustajat ja kodinhoitajat tähän toimintaan. Lääkäripulan poistamiseksi on lääkäreitä koulutettava enemmän. Vammautuneiden uudelleenkoulutukseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota heidän saattamisekseen kuntoaan ja työkykyään vastaavaan toimeen.

Terveydelle vaarallista vesien saastumista on pyrittävä estämään.

Romaanit

Romaaneille on luotava edellytykset parantaa elinehtojansa. Valtion ja kunnan on autettava heidän asuntokysymyksensä ratkaisemisessa. Jotta työhön sijoitutminein helpottuisi, heille on järjestettävä sopivia ammatillisia kursseja. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota romaaninuorten kouluttamiseen ja lastenkotien riittävään tukemiseen.

Asuntopolitiikka

Asuntopolitiikan päämääränä on turvata jokaiselle perheelle ja kansalaiselle mahdollisuus saada käyttöönsä riittävän tilava ja tarkoituksenmukainen asunto.

Valtion tulee lisätä asuntotuotantoon käytettäviä määrärahoja tukea kunnallista asuntotuotantoa. löin on otettava huomioon erityisesti myös opiskelijoiden ja kodittomien asunnon tarve. Asuntopolitiikassa on talonrakennustoiminta suunnattava entistä enemmän palvelemaan omakotirakentamista. Koska vapailta markkinoilta ostettavat asunnot ovat useimmille kansalaisille liian kalliita, on valtion tukemaan asuntotuotantoa laajennettava niin, että mahdollisimman monia sitä tietä voisi hankkia itselleen oman asunnon.

Talouspolitiikka

Työllisyys

Kansakunnan kaikkein suurimpia vitsauksia on työttömyys. Se vaurioittaa perhe-elämää, muokkaa maaperää yhteiskunnanvastaisille mielipiteille ja voimille Siksi täystyöllisyyden saavuttaminen ja ylläpitäminen on valtiollisen politiikan keskeisimpiä tehtäviä.

On tehtävä kaikki voitava, jottei yhdenkään kansalaisen, joka haluaa tehdä työtä ja myös kykenee työhön, tarvitse olla työttömänä. On samalla muistettava, että työnteko ei ole vain oikeus vaan myös velvollisuus ja että kaikkea rehellistä työtä on pidettävä arvossa.

Työllisyyden ylläpitämiseksi on laadittava ennusteita. On luotava edellytykset tuotannon voimakkaalle lisäämiselle ja uusien työpaikkojen syntymiselle, tutkittava tarkoin myös mahdollisuus ottaa käyttöön työttömyysvakuutusjärjestelmä vaikeiden työttömyyskausien turvaksi. Viihtyvyyttä työssä ja työpaikoilla on parannettava. Työolosuhteet on saatava terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä maatapaturmien ja työmaajuopottelun torjuntaan.

DEMOKRATIA TALOUSELÄMÄSSÄ

Demokratian tulee saada enemmän jalansijaa työelämässä. On tarkoin tutkittava edellytykset ja toteuttamisen muodot, koska päämääränä tulee samalla olla kokonaisuuden etu.

VALTION JA YKSITYINEN YRITTELIJÄISYYS

Kulloisissakin olosuhteissa on ratkaistava, mikä yritteliäisyyden muoto on tarkoituksenmukaisin. Valtion yrittäjätoiminta on kannatettavaa siellä, missä yksityistä yrittelijäisyyttä ei ole ja missä se koko maan kannalta on edullista. Valtion ei tule verotus- tai muilla toimenpiteillä saattaa yksityisiä yrityksiä huonompaan asemaan kuin valtion yritykset.

PALKAT JA HINNAT

Kaikilla kansalaisilla on oikeus päästä osallisiksi tuottavuuden noususta. Siksi on pikaisesti saatava aikaan kaikkien eri etujärjestöjen säännöllisesti toistuva neuvonpito, jossa kunkin yhteiskuntaryhmän osuus tuottavuuden noususta etukäteen sovitaan riittävän pitkäksi ajaksi eteenpäin. Näin vältetään työriidat ja oikeudenmukaisuus toteutetaan.

Paikkoja tarkistettaessa on ensisijaisesti parannettava heikoimmin palkattujen ja vaikeimmassa asemassa olevien työntekijäryhmien palkkaetuja. Palkkataso on kaikkien kansalaisten osalta pyrittävä saamaan sellaiseksi, että se antaa mahdollisuuden ei vain aineellisten tarpeiden, vaan myös työntekijäin ja hänen perheensä henkisten tarpeiden tyydyttämiseen. On vakavasti harkittava minimipalkkalain säätämistä.

VEROTUS

On pian saatava aikaan fyysisten henkilöiden kokonaisverouudistus ja sen kautta yksinkertainen, helposti toteutettava, kaikille kansalaisille oikeudenmukainen verotusjärjestelmä. Verotuksen periaatteita vahvistettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että verotus suosii perhettä ja säästäjiä. Alimman verotettavan tulon raja on määrättävä riittävän korkeaksi, jotta pienituloisimmillekin voidaan varata kohtuullinen toimeentulo. Aviopuolisoiden yhteisverotus on lopetettava. Perheen suurentuessa verotaakkaa on tuntuvasti pienennettävä. Erilaiset sosiaaliset vero- vähennykset on otettava huomioon riittävän suurina. Asuntoedun verotus oman asunnon osalta on poistettava. Verotuksessa on muuten pyrittävä siihen, että yritteliäisyyttä kaikin puolin kannustetaan, arvioverotus saatetaan asianmukaiseksi, elinkeinoelämän perusteita vahvistetaan työllisyyttä ylläpitämään ja asunto-, tontti- yms. keinottelu estetään. Sellaiset liikeyritykset, joiden osake-enemmistö on kirkkoon kuulumattomien henkilöiden hallussa, on vapautettava kirkollisverosta.

Maatalous

Maatalouden edistämiseksi ja sen kannattavuuden lisäämiseksi on ryhdyttävä suurentamaan maatiloja jo olemassaolevia kannattamattomia tai kannattavaisuuden rajamailla olevia tiloja. Maatiloja on pyrittävä tehokkasti koneistamaan. Maataloutta on järkiperäistettävä ja on autettava maataloustuotantoa erikoistumaan. Maatalouden perusluottotarpeet on tyydytettävä riittävässä määrin.

Valtion tulee aktiivisesti tukea erityisesti pienen ja keskisuuren teollisuuden syntymistä maaseudulla ja näin vähentää maaseudun työttömyyttä.

Metsätalous

Metsätalouden edistämiseksi ja sen kannattavuuden lisäämsiseksi on tehostettava johtajien koulutusta ja jatkokoulutusta, lisättävä metsätaloudellista tutkimustoimintaa, myönnettävä valtion tuki mm. puun hankinnan ja myynnin rationaalistamiseen, kehitettävä metsätalouden organisointia ja tehostettava metsäviljelystä. Metsävarojen suunnitelmallista käyttöä on tutkittava ja tehostettava. Asutuslait on uudistettava palvelemaan tilakoon suurentamista, jotta tilat säilyttäisivät ehjinä, taloudellisesti kannattavina ja kehityskykysinä.

TEOLLISUUS

Teollistamisen päämääränä on suunnata pääomat ja raaka-ainevarat tehokkaaseen käyttöön, luoda edellytykset tuotannon tehokkaalle lisäämiselle ja laajenevalle ulkomaankaupalle, edistää pysyvien työpaikkojen syntymistä ja näin turvata mahdollisimman monelle kansalaiselle riittävä toimeentulo.

Teollisuuden kehitykselle on ensiarvoisen tärkeätä, että johtajien koulutusta ja jatkokoulutusta tehostetaan sekä teollisuuden tutkimustoimintaa edistetään.

Teollistamisen kokonaisvaltainen suunnittelu on saatava käyntiin, jotta teollisuus sijoittuisi tarkoituksenmukaisesti, teollisuuden tuotesuunnittelussa otettaisiin huomioon kansainväliset näkymät ja tuotteiden markkinointi tehostuisi. Teollisuuden pääomansaanti on turvattu mm. oikein hoidetulla luotto- ja veropolitiikalla, teollisuuden rationalisoinnin tehostaminen on turvattava, uuden teollisuuden syntymisedellytyksiä parannettava, alihankkijoiksi ryhtyviä yrityksiä on tuettava ja teollisuuden kannattavuutta kaikin keinoin muutenkin lisättävä, jotta kilpailukykymme kansainvälisillä markkinoilla parantuisi.

KAUPPA

Valtion tulee tukea kaupallisten järjestöjen työskentelyä. Kaupallisten järjestöjen mielipidettä on kuultava ratkaistaessa kaupalle tärkeitä asioita. Yrittäjähenkeä ei saa tukahduttaa liian raskaalla verotuksella. Yksityiset ja osuustoiminnalliset liikkeet on kaikessa asetettava tasaveroiseen asemaan.

Suomen tulee aktiivisesti osallistua kansainvälisten yhteistoimintajärjestöjen työhön saadakseen siitä saatavissa olevat edut. Erityisesti Pohjoismaiden yhteistyötä kaupan alalla on edistettävä.

Merenkulku

Merenkulun kilpailukykyä on pyrittävä vahvistamaan. Merimiesten hengellisen ja sosiaalisen huoltotyön tehostamiseksi valtion on tuettava erityisesti heidän parissaan toimivien kristillisten järjestöjen työtä.

KALASTUS

Vaikka ammattikalastus on maassamme verrattain vähäistä, on huolehdittava siitä, että tämän ammatin harjoittajat saavat sellaisen tulon, että se vastaa heidän työnsä vaaroja ja kovuutta. Erityisesti ammattikalastajien ansiotason turvaamiseksi on kalan hinta pyrittävä pitämään vakaana. Tätä varten on mm. perustettava lisää kalanjalostuslaitoksia. Kalanviljelyä on maassamme tehokkaasti edistettävä, koska kalakanta koko osoittaa maassa selviä vähenemisen merkkejä. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä vesien saastumisen estämiseen, koska vesien saastuminen merkitsee nimenomaan kalakannan tuhoa.

Liikenne

Liikenteen ja ajoneuvokannan nopeasti paisuessa myös liikennevahingot suuresti lisääntyvät. Siksi olisi liikennevalistustyö ja asennekasvatus aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Liikenne tutkimuksiin ja muihin ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, mm. poliisivoimien lisäämiseen, on osoitettava riittävästi varoja.

Liikenetutkimustyötä on tarmokkaasti muutenkin kehitettävä ja on luotava seikkaperäiset suunnitelmat tehtyjen ennusteiden pohjalta. Myös liikenteen kokonaissuunnitteluun on paneuduttava. Polttoaine- ja ajoneuvovero on pidettävä kohtuullisella tasolla. Polttoaine- ja ajoneuvoveron tuottoa on enemmän kuin tähän asti käytettävä liikennepoliittisiin toimenpiteisiin ja järjestelyihin. Liikenneoloja kehitettäessä on myös syrjäseutujen likenneyhteyksien kehittämiseen kiinnitettävä huomiota.

VALTION TALOUS

Elintason kohottamisen perusedellytys on, että valtion talous pidetään vakaana. Valtion tulee edistää ja tukea toimenpiteitä, joiden avulla kansalaisten säästämistoiminta saadaan mahdollisimman tehokkaaksi.

Valtion tulee omassa taloudenpidossaan noudattaa tiukkaa säästäväisyyttä. Keskuspankin toimenpiteitä rahan arvon vakaana pitämiseksi on kaikin tavoin tuettava.

Valtakunnallinen kokonaissuunnittelu

Valtioneuvoston toimesta on asetettava uusi valtakunnansuunnitteluelin, johon on kiinnitettävä päteviä ammattimiehiä eri etupiireistä. Valtakunnansuunnitteluelimen toimesta on kiireellisesti laadittava koko valtakuntaa koskeva yleissuunnitelma kehitysaluepolitiikan, elinkeinotoiminnan ja asutuksen ohjenuoraksi. On tutkittava, miten elinkeinoa eri osissa maata kannattaa harjoittaa, mitkä alueet on katsottava kasvukeskuksiksi ja miten tältä pohjalta on lähdettävä viemään kehitystä eteenpäin.

Kunnallispolitiikka

KUNNAN SUHDE VALTIOON

Kunnallista itsehallintoa on kunnioitettava ja vahvistettava.Valtion on tuettava erityisesti vaikeassa asemassa olevia kuntia. Nimenomaan Koillis- ja Pohjois-Suomen kunnat tarvitsevat valtion riittävää apua. Valtion taloudellista vastuuta on pyrittävä lisäämään yleisissä yhteiskunnallisissa tehtävissä, kuten sairaala- ja sosiaalitoimessa sekä työttömyyden torjunnassa. Kunnan on tehokkaasti hoidettava yhteytensä valtiovaltaan, jonka velvollisuutena on puolestaan kuulla kuntaa kaikissa sitä koskevissa tärkeissä ratkaisuissa. Kuntien tulee tärkeisiin työkohteisiinsa saada valtioita halpakorkoisia lainoja.

Kuntauudistus

Kuntauudistusta toteutettaessa on pyrittävä ensiksi muodostmaan peruskunnat riittävän suuriksi. Näin siksi, että peruskunnat voisivat säilyä valtiosta taloudellisesti mahdollisimman riippumattomina, jolloin niiden itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus olisi turvattu. Toisena keskeisenä päämääränä on pidettävä taloudellisesti heikkojen kuntien yhdistämistä näin niissäkin tapauksissa, jolloin aluksi muodostetaan yhteistoiminta-alueita. Kolmanneksi on pyrittävä siihen, että peruskuntien hallintoelimissä on kunnallisen demokratian vuoksi tasapuolisesti edustajia eri puolilta kuntaa. On tarkemmin tutkittava mahdollisuudet lisätä kunnallisten luottamusmiesten määrää sekä siirtyä kunnallispiirijärjestelmään. Neljänneksi on päämääränä pidettävä kunnille asetettujen velvoitteiden yhtenäistämistä ja yhdenmukaistamista mm. oikein sovelletulla kantokykyluokituksella.

Ulkopolitiikka

Suomen Kristillisen Liiton periaatteena on, että ulkopolitiikassa Suomen tulee noudattaa puoluettomuutta, rakentaa hyvät suhteet ja yhteydet kaikkiin ulkovaltoihin, pyrkiä mahdollisuuksien mukaan toimimaan sillanrakentajana kansainvälisissä ristiriidoissa ja osallistua Yhtyneitten Kansakuntien toimintaan aktiivisesti.

Suomen tulee vastustaa kaikenlaista syrjimistä, joka tapahtuu esimerkiksi kielen, rodun tai uskonnon varjolla, toimia YK:n ihmisoikeuksien toteuttamiseksi kaikkialla maailmassa ja korostaa jatkuvasti kaikkien kansojen oikeutta itsenäisyyteen, vapauteen ja riippumattomuuteen. Puolustuspolitiikan päämääränä on pidettävä rauhaa joka merkitsee sitä, että Suomi työskentelee ydinaseiden käytön ja kokeilun kieltämiseksi, kannattaa yleistä aseistariisuntaa ja ylläpitää riittävän voimakasta puolustuslaitosta, jotta maan puoluettomuus voidaan säilyttää.

Valtion tulee suoda kansalaisille mahdollisuus aseettomaan palvelukseen omantunnon syiden tähden.

Suomen tulee hyvinvointivaltiona lisätä avustusta kehitysmaille ja tällöin on huomattava, että kehitysavun tarkoitus on opettaa kehitysmaita auttamaan itse itseään. On myös tutkittava, missä muodossa kehitysapua kulloinkin voidaan parhaiten antaa, missä sitä eniten tarvitaan.