Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKP/729

Suomen kommunistinen puolue

Suomen Kommunistisen Puolueen Ohjelma


  • Puolue: Suomen kommunistinen puolue
  • Otsikko: Suomen Kommunistisen Puolueen Ohjelma
  • Vuosi: 1957
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

SUOMEN KOMMUNISTISEN PUOLUEEN OHJELMA

(Hyväksytty XI edustajakokouksessa 2.6.1957)

I PUOLUEEN LUONNE JA TARKOITUS

Suomen Kommunistinen Puolue on työväenluokan puolue, joka kutsuu ja yhdistää riveihinsä työläisiä, pienviljelijöitä, henkisen työn tekijöitä ja kaikkia muita työväenluokan katsantokannan omaksuvia työtätekeviä. Puolue puolustaa työtätekevien väestökerrosten yhteisiä elinetuja ja oikeuksia kaikissa olosuhteissa. Puolue tukee näiden väestökerrosten oikeutettuja vaatimuksia ja pyrkii yhteistyössä toisten työväenjärjestöjen ja edistyksellisten voimien kanssa ohjaamaan ja järjestämään taistelua sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän toteuttamisen puolesta. Puolue työskentelee työväen luokkatietoisuuden kohottamiseksi sekä työläisten ja pienviljelijäin yhteisten etujen vaatiman kestävän liiton aikaansaamiseksi. Puolue pitää periaatteellisena toimintaohjeenaan marxilais-leniniläistä tieteellistä sosialismia, jota se soveltaa ja kehittää Suomen oloja vastaavalla tavalla.

II SUOMEN KAPITALISMI

Suomen kapitalismin kehitys, joka on lähtenyt alkuun talonpoikaisväestöltä ryöstettyjen metsärikkauksien varassa, on nopeasti johtanut voimakkaaseen pääomien keskittymiseen muutamien suuryhtymien sekä niitä hallitsevien kapitalistipiirien käsiin. Harvalukuinen ryhmä vientiyhtymien ja liikepankkien omistajia hallitsee pääomiensa kautta maamme talouselämää ja luonnonrikkauksia ulottaen määräysvaltansa myös sisä- ja ulkopolitiikkaan. Se käyttää hyväkseen valtiota ja kuntia anastaakseen kansalta raskaalla verotuksella koottuja varoja voittojensa lisäämiseen, pyrkien alituisesti polkemaan työtätekevien elintasoa ja kaventamaan heidän kansanvaltaisia oikeuksiaan. Se käyttää taloudellista ja poliittista valtaansa alistaakseen tieteen, kirjallisuuden ja taiteen palvelemaan omia luokkaetujaan.

Kapitalistiluokka pyrkii järjestelmällisesti työläisten reaalipalkan alentamiseen. Työvauhtia kiristämällä, työaikalakeja kiertämällä ja monilla muilla keinoin se tehostaa työläisten riistoa, mikä aiheuttaa työläisten työkyvyn ennenaikaista loppuunkulumista. Koneellistamisesta ja muusta ihmistyövoiman osuuden vähenemiseen johtavasta teknillisestä edistyksestä se korjaa kaiken hyödyn itselleen. Työttömyys ja työttömyyden uhka ovat pysyvänä vitsauksena niin kaupunkien ja maaseudun työläisille kuin myöskin ansiotöihin hakeutuvaIle pienviljelijäväestölle.

Maatalouden lisääntyvä kietoutuminen kapitalistiseen raha- ja markkinatalouteen johtaa sen entistä suurempaan riippuvaisuuteen pankeista, puutavarayhtiöistä sekä maataloustuotteiden välitys- ja jalostuslaitoksista. Niiden harjoittama riisto pakottaa pienviljelijät suurin joukoin etsimään ansiotöitä samaan aikaan, kun maa ja metsätalouden koneellistaminen supistaa työvoiman tarvetta tehden työn saannin entistä vaikeammaksi. Pienviljelijätalouksien kannattamattomuuden ja häviöön joutumisen johdosta tiloja autioituu ja maaltapako lisääntyy.

Kapitalistiset suuryhtymät työntävät pienteollisuuden- ja pienliikkeenharjoittajat yhä ahtaammalle. Oppi- ja muut sivistyslaitokset jäävät vaille riittävää aineellista tukea, sivistyneistön suuren enemmistön taloudelliset vaikeudet kasvavat.

Taloudellinen ahdinko, toimeentulon epävarmuus ja turvattomuuden tunne tulevat entistä laajempien kansankerrosten osaksi siitä huolimatta, että maamme taloudelliset voimavarat ja teknilliset edellytykset voisivat tarjota mahdollisuuden riittävään toimeentuloon kaikille kansalaisille.

Kapitalistisen yhteiskunnan perusluokkien, työläisten ja kapitalistien, etujen sovittamaton vastakkaisuus on käynyt entistä selvemmäksi. Maamme suurpääomapiirien edut ovat joutuneet jyrkkään ristiriitaan kaikkien työtätekevien kansankerrosten ja maamme kansallisten etujen kanssa. Kapitalistinen järjestelmä vie talouselämän sekasortoon. Se on muodostunut taloudellisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurikehityksen jarruksi.

III KAKSI MAAILMANJÄRJESTELMÄÄ

Maailmantilanteessa tapahtuneet valtavat muutokset osoittavat kansainvälisen kapitalismin asemien ja arvovallan suuresti heikentyneen. Lokakuun sosialistisen vallankumouksen aloittama sosialismin voitokas eteneminen on johtanut useiden Euroopan ja Aasian maiden ja kansojen, niiden joukossa monisatamiljoonaisen Kiinan kansan irroittamiseen kapitalistisesta maailmanjärjestelmästä ja sosialistisen maailmanjärjestelmän muodostumiseen. Siirtomaasorron alta nousevien kansojen jatkuvasti vahvistuva vapaustaistelu on osaltaan suuresti järkyttänyt imperialismin olemassaolon perusteita.

Pyrkiessään säilyttämään horjuvan valta-asemansa ja lisäämään liikevoittojaan imperialistiset piirit turvautuvat omien maittensa työtätekevän kansanenemmistön tehostettuun riistoon sekä heikompien maiden ja kansojen orjuuttamiseen ja järjestelmälliseen rosvoamiseen, kansantalouden militarisointiin ja asevarusteluun, imperialistiseen voima- ja seikkailupolitiikkaan. Ne perustavat sotilaallisia hyökkäysliittoja, lietsovat vihaa ja punovat vastavallankumouksellisia hankkeita sosialismin maita vastaan. Ne harjoittavat sanelu- ja uhkailupolitiikkaa, suorittavat väkivallantekoja ja sotatoimia erityisesti pieniä maita vastaan, yllyttävät näitä keskinäisiin riitoihin ja vihollisuuksiin sekä pyrkivät säälimättömin vainotoimenpitein tukahduttamaan edistyksellisiä yhteiskunnallisia liikkeitä omissa maissaan. Imperialististen suurvaltojen sovittamattomat eturistiriidat johtavat väistämättä uusiintuviin vakaviin selkkauksiin ja sotien uhkaan niiden välillä. Toisaalta on nähtävissä sosialistisen maailmanjärjestelmän elinvoimaisuus ja eheys, sosialistisen rakennustyön suuret saavutukset sekä kansainvälisen työväenliikkeen voimakas kehitys. Sosialismin maat ovat todistaneet pystyvänsä tekemään lopun riistosta ja talouselämän sekasorrosta, kohottamaan tuotantovoimia ennennäkemättömän nopeaa vauhtia. Ne ovat näyttäneet luotettavan tien kansojen rakentavaan yhteistoimintaan, rauhaan ja turvallisuuteen. Sosialistinen maailma on myös osoittanut kykenevänsä torjumaan sitä vastaan järjestetyt hyökkäykset ja kapitalismin palauttamisyritykset.

IV TIE SOSIALISMIIN

Kapitalistisen järjestelmän syvät ristiriidat ovat ratkaistavissa vain perinpohjaisella yhteiskunnallisella muutoksella. Sosialististen uudistusten toteuttamista tarkoittava yhteiskunnallinen vallankumous on tullut Suomessakin historialliseksi välttämättömyydeksi. Sosialismin taloudelliset edellytykset ovat maassamme riittävästi kypsyneet. Teollisuus on suhteellisesti kehittyneempää ja pitemmälle keskitettyä kuin monissa muissa kapitalistisissa maissa. Suomen työväen järjestyneisyyden aste ja valistustaso ovat suhteellisen korkeat, sillä on takanaan monivaiheinen luokkataistelujen historia. Suomen työväenluokka on luonut keskuudestaan voimakkaan kommunistisen puolueen. Suurpääoman ja kaikkien työtätekevien väestökerrosten etujen jyrkkä vastakkaisuus luo pohjan työtätekevien etujen yhteisyyden tajuamiselle, pienviljelijäin, henkisen työn tekijäin ja pienyrittäjäin liittoutumiselle työväenluokan kanssa suurpääoman ylivallan kukistamiseksi.

Sosialismiin siirtymisen esteenä on suurpääoman hallitsema valtiomahti, kapitalistituokan vähemmistödiktatuuri. Sen vuoksi Suomen Kommunistinen Puolue pyrkii edistämään sellaista kansanvaltaista kehitystä, että maassamme pääsevät voitolle kansan suurena enemmistönä olevat työtätekevät väestökerrokset, valtiovalta siirtyy työväenluokan ja sen kanssa liitossa olevien työtätekevien väestökerrosten käsiin ja että eduskunnassakin muodostuu enemmistöryhmittymä, joka työtätekevien joukkovoiman tukemana ryhtyy toteuttamaan sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään johtavia uudistuksia. Siirtyminen kapitalismista sosialismiin voidaan toteuttaa vain työväenluokan ja sen järjestöjen johdolla, minkävuoksi siirtymäkauden valtio on kapitalistiluokan vähemmistödiktatuurin tilalle voimaansaatettua työväenvaltaa, proletariaatin diktatuuria. Tämän valtion, joka toteuttaa kansanvallan sen laajimmassa muodossa, täytyy toisaalta olla kyllin luja pystyäkseen lyömään takaisin valtansa menettäneiden riistäjien vallanpalautusyritykset.

Vallan ottaminen työväenluokan ja sen liittolaisten käsiin on mahdollista vain sillä ehdolla, että laajat työtätekevät joukot ovat valmiit päättävään taisteluun sen puolesta. Kommunistinen puolue haluaa sosialismin voiton toteutuvan rauhanomaisissa muodoissa. Vastavallankumouksellisten voimien väkivaltatoimenpiteet voivat kuitenkin tehdä välttämättömäksi niiden torjumisen työtätekevien joukkovoimalla. Kommunistinen puolue haluaa porvarillisen luokkaoikeuden sijalle saattaa voimaan työtätekevän kansan oikeudentuntoa vastaavan laillisuuden.

Seuraavat uudistukset kuuluvat tärkeimpinä kohtina kapitalismista sosialismiin johtavan siirtymäkauden ohjelmaan:

1. Suoritetaan kapitalististen suuryhtymien hallussa olevien teollisuus- ja muiden liikeyritysten, luonnonrikkauksien, suurpankkien ja ulkomaankaupan kansallistaminen. Kansallistaminen ei koske pienyrityksiä, talonpoikien maata ja muita työ- ja toimeentulovälineitä, eikä kansalaisten henkilökohtaista, työllä ansaittua omaisuutta.

2. Toimeenpannaan perusteellinen maanomistusolojen uudistus, jonka avulla tehdään mahdolliseksi viljelys- ja metsämaan saanti liian pienten viljelmien elinkelpoisuuden lisäämiseksi ja turvataan välttämätön asutustoiminta. Maata tähän tarkoitukseen otetaan kapitalististen yhtiöiden, pankkien, maakeinottelijain sekä rappio- ja suurtilojen maista. Myös valtion viljelyskelpoisia maita otetaan uudisraivauksen ja kuivatuksen avulla viljelykseen sekä jaetaan niitä samoinkuin kotitarvemetsääkin maantarvitsijoille.

3. Ryhdytään kehittämään teollisuutta sosialistisen suunnitelmatalouden pohjalla. Maan tuotantovoimia nopeasti lisäämällä on Suomi saatava kohoamaan korkealle kehittyneeksi sosialistiseksi teollisuusmaaksi.

4. Edistetään ja valtion avulla tuetaan vapaaehtoisuuden periaatteille rakentuvan osuustoiminnan kehitystä niin teollisuuden kuin maataloudenkin alalla.

5. Ammatillisten järjestöjen oikeudet ja valtuudet työntekijöiden taloudellisten ja sosiaalisten etujen valvojina taataan lainsäädännöllä. Niillä on oikeus osallistua tuotantoelämän johtoon ja valvontaan. Nopeasti laajentuvan sosialistisen tuotanto- ja talouselämän vaatimusten mukaisesti lisätään sen johtoon pystyviä voimia kouluttamalla parhaista työläisistä ja toimitsijoista teknillisiä ja taloudellisia asiantuntijoita.

Näillä toimenpiteillä lopetetaan kapitalistien, keino keinottolijain ja muiden suuromistajain harjoittama työtätekevän kansan riisto ja luodaan sosialismin perusta. Tällöin käy mahdolliseksi

  • poistaa työttömyys;
  • taata kaikille oikeus vapaaseen sairashuoltoon ja riittävään toimeentuloon vanhuuden päivinä ja työkyvyttömyyden sattuessa sekä laajentaa aste asteelta muita sosiaalisia etuja;
  • pelastaa pienviljelijät kurjistumiselta antamalla heille yhteiskunnan tehokas tuki taloutensa lujittamisessa ja turvata koko työtätekevälle maanviljelijäväestölle mahdollisuus uusien elämänmuotojensa kehittämiseen vapaasti valitsemallaan tavalla sekä sen avulla vauraaseen elämään;
  • lisätä suuresti rakennustoimintaa ja poistaa asuntojen puute;
  • toteuttaa kansan verotaakkaa huojentavia perusteellisia verolakien uudistuksia;
  • tukea tehokkaasti ja monipuolisesti sivistystyötä, tieteen, kirjallisuuden ja taiteen kehitystä.

Tätä tietä maamme pääsee siirtymään kapitalistisesta järjestelmästä tuotannonvälineiden yhteiskunnalliseen omistukseen perustuvaan sosialistiseen järjestelmään, joka vakiinnuttaa suunnitelmallisesti johdetun, jatkuvasti kohoavan sekä yhteiskunnan ja sen jäsenten kasvavien tarpeiden tyydyttämistä palvelevan sosialistisen tuotannon. Sosialistisen yhteiskunnan taloudellinen päätavoite on tuotantovoimien nopea kohottaminen tasolle, joka tekee mahdolliseksi aineellisten hyödykkeiden runsauden. Sosialistinen järjestelmä takaa kaikille oikeuden työhön ja sen mukaan suoritettavaan korvaukseen. Lopettaessaan yhteiskunnan jäsenten jakautumisen riistäjiin ja riistettäviin se luo pohjan kansakunnan todelliselle eheydelle, kulttuurin kukoistukselle ja yksilön vapaalle kehitykselle, avaa tien asteettaiselle siirtymiselle kommunistiseen yhteiskuntaan, joka toteuttaa periaatetta: jokainen kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan.

V VÄLITTÖMIÄ TAVOITTEITA JA VAATIMUKSIA

1. Taloudellisella alalla

Suomen Kommunistinen Puolue vastustaa päättävästi suuromistajien kaikkia pyrkimyksiä alentaa kansan elintasoa ja lisätä kapitalistien voittoja työtätekevien kustannuksella. Se taistelee työläisten reaalipalkan alentamista vastaan ja sen korottamisen puolesta.

Koko kansantaloudelle ja erityisesti työtätekevälle väestölle rasitukseksi muodostuneen työttömyyden lieventämiseksi, pienviljelmien autioitumisen ja maaltapaon ehkäisemiseksi sekä koko kansantalouden estämiseksi joutumasta yhä suurempaan sekasortoon on toteutettava seuraavia toimenpiteitä:

  • Pääasiassa valtion tuotannollista toimintaa lisäämällä on kehitettävä ja laajennettava teollisuutta kaikilla niillä aloilla, joilla maamme olosuhteissa on riittävät edellytykset.
  • Teollisuuden ja maatalouden tuotannon edellytysten parantamiseksi ja kansan kulutustarvikkeiden saannin turvaamiseksi on ulkomaankauppa suunnattava entistä enemmän sosialistisiin ja myös kansallista talouttaan rakentaviin, siirtomaasorrosta vapautuneisiin maihin.
  • On suoritettava verolakien, erityisesti kunnallisen verotuksen uudistus niin, että työtätekevien kansankerrosten verotaakkaa kevennetään ja verorasituksen pääosa kohdistetaan suurten kapitalististen teollisuus- ja liikelaitosten, liikepankkien ja kapitalististen vakuutusyhtiöiden, keinottelijoiden ja suurtilallisten voittoihin ja omaisuuteen. Maatalouden verotus on täydellisesti uudistettava.
  • Maatalouden alalla on tuettava pääasiassa pienviljelmiä ja niiden karjataloutta. Maaseudun ja saariston elinkeinoelämän monipuolistamista on edistettävä ja ansiomahdollisuuksia parannettava. Kadon, rajuilman ja muiden luonnononnettomuuksien sekä tapaturmien pienviljelijöille ja kalastajille aiheuttamat vahingot on valtiovallan toimenpitein korvattava.

2. Valtiollisella alalla

Suomen Kommunistinen Puolue vastustaa kaikkea kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien ja toimintavapauksien rajoittamista ja käy kaikkialla päättävää taistelua niiden laajentamisen puolesta.

  • Äänioikeusikäraja on alennettava 18 vuoteen. Työväenjärjestöjen toimintavapaus ja palkkatyöntekijäin rajoittamaton lakko-oikeus on lailla turvattava. Valtion hallinnolliset ja muut laitokset - ennen kaikkea opetus-, oikeus-, maanpuolustus- ja poliisilaitos on kansanvaltaistettava.
  • Kuntien kansanvaltaista itsehallintoa on suojeltava ja laajennettava. Valtion kunnille siirtämien tehtävien aiheuttamat taloudelliset rasitukset on korvattava.
  • Maamme kansallisten etujen, riippumattomuuden ja rauhan turvaamiseksi on hyviä suhteita kehitettävä kaikkiin rauhantahtoisiin maihin ja maamme ulkopolitiikkaa johdettava Suomen ja Neuvostoliiton kansojen keskinäisen luottamuksen hengessä, ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen pohjalla. Kaikenlainen sotakiihotus ja kansallisuusvihan lietsonta on lailla kiellettävä.
  • Todellisen uskonnonvapauden turvaamiseksi ja kansan verotaakan keventämiseksi on kirkko erotettava valtiosta.

3. Sosiaalipolitiikan alalla

Puolue vastustaa kaikkea sosiaalisten oikeuksien kaventamista ja mitätöimistä. Sosiaalisen lainsäädännön noudattamisen valvontaa on tehostettava. Tavoitteena on pidettävä sosiaalisen lainsäädännön täydentämistä ja yhdenmukaistamista niin, että siitä muodostuu yhtenäinen, kaikki sosiaalisen toiminnan alat käsittävä kokonaisuus. Sosiaalihuoltoa ja -vakuutusta on laajennettava siten, että kaikki huollon tarpeessa olevat väestöryhmät tulevat siitä osallisiksi.

  • On säädettävä yleinen sairausvakuutuslaki, joka turvaa kansalaisille vapaan lääkinnän ja hoidon sekä toimeentulon sairaus- ja synnytystapauksissa. Työttömyysvakuutuksella on turvattava työttömien ja heidän perheittensä toimeentulo. Tapaturmavakuutuslainsäädäntöä on uudistettava niin, että se takaa täydellisen sosiaalisen turvan tapaturmien ja ammattitautien uhreille ja heidän omaisilleen. Kansaneläke- ja lapsilisälakia on edelleen aste asteelta parannettava. Sosiaalivakuutuksen kustannukset on perittävä lähinnä suuromistajilta.
  • Mielivaltaiset työstäerottamiset on estettävä ja ammatillinen järjestymisvapaus sekä työntekijäin luottamusmiesten oikeudet on turvattava lainsäädäntöä täydentämällä.
  • Vuosilomia on pidennettävä ja työaikaa lyhennettävä ansiotasoa alentamatta. Kaikki palkansaajat on saatettava työaikamääräysten alaisiksi. Erittäin raskasta työtä tekeville sekä nuorille työläisille on lailla taattava lyhyempi työpäivä ja pitemmät vuosilomat.
  • Naisten ja nuorten työläisten erikoissuojelua on kehitettävä ja samasta työstä on taattava kaikille sama palkka ja muut edut. On turvattava naisten tasavertaiset mahdollisuudet saada koulutusta ja yletä ammatissaan.
  • Henkisesti ja fyysillisesti terveen sekä raittiin nuorison kasvattamiseksi ja kansanterveyden edistämiseksi on valtiovallan tuettava nuorison vapaa-ajan harrastustoimintaa ja laajaa kansanurheilua. Työläisurheilulle on taattava tasaveroiset oikeudet kansainvälisessä ja kansallisessa urheilutoiminnassa.
  • Yhteiskunnan tukemaa asuntorakennustoimintaa on laajennettava vähävaraisia kansankerroksia tyydyttävällä tavalla.

4. Kulttuuripolitiikan alalla

Puolue taistelee päättävästi koti- ja ulkomaista rappiokulttuuria ja kulttuuritaantumusta vastaan.

  • Edistääkseen kansallista kulttuuria on valtiovallan annettava riittävää tukea tieteelle, kirjallisuudelle ja taiteen eri aloille. Erityisesti on tuettava sellaisia sivistyslaitoksia, tiedemiehiä, kirjailijoita ja taiteilijoita, joiden työ tehokkaasti edistää kansan aineellisen tai henkisen kulttuurin kohottamista. On kaikin tavoin pyritävä lisäämään ja elävöittämään yleistä kulttuuriharrastusta kansamme keskuudessa.
  • Lasten ja nuorison opiskelumahdollisuudet on turvattava niin, ettei varattomuus ole esteenä opiskelulle missään oppilaitoksessa. Yhtenäiskoulu-uudistus on toteutettava ja mahdollisuuksia ammattikoulutuksen saantiin lisättävä.

VI KANSALLISET EDUT JA KANSAINVÄLISYYS

Suomen Kommunistinen Puolue lähtee kaikessa toiminnassaan oman maamme työväenluokan ja koko työtätekevän kansan eduista. Puolue pyrkii ratkaisemaan kaikki tehtävänsä kansallisia erikoisuuksiamme ja olosuhteitamme vastaavalla tavalla. Se katsoo, että yhteiskunnallisten muutosten toteuttamisesta maassamme on Suomen kansan itse päätettävä.

Puolue omaksuu marxilaisuuden julistaman työväen kansainvälisen yhteenkuuluvaisuuden ja kansojen veljeyden aatteen. Se pyrkii lujittamaan työläisten ja työväenjärjestöjen kansainvälisiä veljessiteitä. Se ilmaisee solidaarisuutensa sosialismia rakentavia maita kohtaan, tuomitsee näihin maihin kohdistuvat vahingoittamisyritykset ja parjauksen.

Puolue esiintyy tinkimättä maamme kansallisen riippumattomuuden puolesta, kaikkia sitä vaarantavia pyrkimyksiä vastaan. Se kunnioittaa kaikkien muidenkin kansojen vapautta ja niiden oikeutta kansalliseen riippumattomuuteen sekä puolustaa sorrettujen kansojen vapaustaistelua. Taistelu sotaa vastaan, rauhan säilyttämisen ja lujittamisen puolesta on ollut ja on puolueemme keskeisimpiä tehtäviä. Puolue tuomitsee kaikenlaisen sotaseikkailupolitiikan. Se tukee kaikkia pyrkimyksiä, jotka edistävät kansojen rauhanomaista rinnakkaiseloa ja ystävyyttä.

Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteiden kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen todistaa, että Suomen Kommunistinen Puolue on ollut oikeassa viitoittaessaan tietä tällaiselle kehitykselle ja taistellessaan horjumatta sen puolesta. Tätä maamme ja kansamme elinetuja vastaavaa, tasa-arvoisuuteen perustuvaa ystävyyttä ja yhteistyötä puolue pyrkii edelleenkin kaikin voimin lujittamaan ja torjuu päättävästi kaikki sen horjuttamiseen tähtäävät yritykset. Suomen Kommunistinen Puolue puolustaa ja pyrkii edistämään ruotsinkielisen kansanosamme omaa edistyksellistä kulttuuria ja perustuslaillisia oikeuksia yhteiskunnallisen elämän kaikilla aloilla. Se puolustaa kaikkien vähemmistökansallisuuksien tasavertaisuutta ja vastustaa ihmisten erottelua ja syrjintää heidän rotunsa, kansallisuutensa ja uskontonsa vuoksi.

VII PUOLUEEN SUHDE TOISIIN EDISTYKSELLISIIN VOIMIIN

Suomen Kommunistinen Puolue tukee kaikkien suurpääoman pakkovallan puristuksessa elävien yhteiskuntaryhmien vapautumispyrkimyksiä ja on tässä mielessä valmis yhteistoimintaan näitä ryhmiä edustavien järjestöjen ja henkilöiden kanssa. Ratkaisevana edellytyksenä kaikkia työläisiä yhteisesti kiinnostavien vaatimusten toteuttamiselle, työväenluokan asian voitolle ja tämän voiton turvaamiselle puolue pitää työväen vankkaa yhteistoimintaa. Tunnustaen ammattiyhdistysliikkeen ensiarvoisen merkityksen eräänä työväenliikkeen ja kansanvallan kulmakivistä puolue antaa kaiken tukensa sen toiminnalle palkkatyöväen yhteisten elinetujen puolesta. Puolue tukee osuustoiminta-, urheilu- ja raittiusjärjestöjen edistyksellisiä pyrintöjä. Puolue tekee voitavansa luottamuksellisten suhteiden ja sovinnollisten yhteistoiminnan rakentamiseksi erilaisiin ajatussuuntiin lukeutuvien työläisten ja näitä edustavien järjestöjen kesken, pyrkien raivaamaan pois työväenpuolueiden yhteistoimintaa haittaavat esteet. Puolue toimii herkeämättä työläisiä ja pienviljelijöitä yhdistävien siteiden lujittamiseksi. Se haluaa rakentavaa yhteistoimintaa kaikkien työtätekevien kannatusta nauttivien puolueiden kanssa sekä kapitalismin oloissa että sosialismiin siirryttäessä ja sitä rakennettaessa.

Kommunistisen puolueen voima on sen aatteellisuudessa, rivien eheydessä ja erottamattomassa yhteydessä työtätekevään kansaan. Puolueen ohjelman toteuttaminen riippuu ratkaisevasti siitä, että työväenluokka ja koko työtätekevä kansa tuntevat sen omaksi puolueekseen ja antavat sille kannatuksensa ja luottamuksensa. Tämä kannatus ja luottamus saavutetaan kuuntelemalla herkästi työtätekevien joukkojen mielipiteitä sekä puolustamalla niiden asiaa tunnollisesti, sitkeästi ja pelottomasti. Vain tällä pohjalla Suomen Kommunistinen Puolue pystyy täyttämään paikkansa työväenluokan eturiveissä, näyttämään kansallemme tietä eteenpäin, kohti sosialismia.