Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKP/731

Suomen kommunistinen puolue

SKP:n puolueohjelma


  • Puolue: Suomen kommunistinen puolue
  • Otsikko: SKP:n puolueohjelma
  • Vuosi: 1987
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Suomen Kommunistinen Puolue - Finlands Kommunistiska Parti r.p.

Puolueohjelma hyväksytty edustajainkokouksessa Helsingissä Kulttuuritalolla 14.6.1987.

VAPAUDEN JA TULEVAISUUDEN AATE

Ihminen on astunut huimaavien mahdollisuuksien aikakauteen. Hyvinvoinnin, edistyksen ja vapauden avaimet ovat hänen käsissään, mutta myös täydellisen tuhon avaimet. Ihmiskunta on tuomittu kohtalonyhteyteen. Ihminen on oman kohtalonsa herra enemmän kuin koskaan.

Maapallostamme on tullut kylä, jossa jokainen tapahtuma koskee ja liikuttaa meitä kaikkia. Jokainen ympäristöonnettomuus panee meidät huolekkaina katsomaan omaa ympäristöämme. Ajatus, sana ja kuva siirtyvät valon nopeudella maailman ääristä olohuoneisiimme.

Tieteen ja tekniikan kehitys ovat synnyttäneet ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Kykenisimme nyt raivaamaan ihmisarvoisen elämän suurimmat esteet, nälän, monet pahimmat ja yleisimmät taudit ja lukutaidottomuuden. Myös taloudelliset voimavaramme riittäisivät siihen. Maaperän ja elollisen luonnon rikkaudet riittäisivät ikuisuuden mittaiseen tulevaisuuteen, jos meillä olisi ymmärrystä ja yhteistä tahtoa käyttää niitä luonnon ehdot ja omat rajamme tunnustaen, viisaasti ja nöyrästi.

Mutta tieteen ja tekniikan kehitys on luonut myös ennennäkemättömiä ongelmia. Lopullisen tuhon uhka on ainainen seuralaisemme. Osa uusiutumattomista luonnonvaroista ehtyy jo tulevaisuudessa, jonka me nyt kykenemme näkemään. Saasteet pilaavat elinympäristöämme, tuhoavat luonnon uudistumiskykyä, uhkaavat jopa olemassaoloamme.

Tieteen ja tekniikan loistava kehitys takaa ihmiskunnan pienelle vähemmistölle yltäkylläisyyden. Etuoikeutettujen irvokas tuhlailu hävittää ihmiskunnan yhteisiä varoja. He ovat luoneet turvakseen ydinohjusmetsät ja kuristavan turvattomuuden koko ihmiskunnalle. Ihmisten enemmistön elämä kuluu yhä taistelussa nälkäkuolemaa, sairauksia, lukutaidottomuutta ja tietämättömyyttä vastaan.

Ihminen voi pahoin myös siellä, missä aineellinen vauraus vallitsee. Myös siellä ihmistä kahlitsevat riiston ja alistamisen lait. Myös rikkaassa Suomessa ihmiset jakautuvat pieneen vähemmistöön, jolla on pääoma, vauraus ja valta, ja suureen enemmistöön, jolta ne puuttuvat.

Sodan uhka, alistus ja riisto eivät ole sokean sattuman tai häijyn jumalaisen tahdon aikaansaannoksia. Ne ovat yksityisomistukseen perustuvan tuotantotavan synkkiä tunnusmerkkejä.

Ihminen on luonut itse uhkansa. Hän voi ne myös poistaa. Koko ihmiskunnan historia on ollut vapaustaistelua. Sorrettu luokka on noussut sortajaansa vastaan. Kehitys on vienyt ristiriitojen ja taantumienkin kautta kohti vapaampaa ja ihmisen tarpeet paremmin tyydyttävää yhteiskuntaa. Meidän päivinämme työväenluokka käy jatkuvaa luokkataistelua kapitalisteja ja porvaristoa vastaan palkasta, työajasta, työoloista, määräysvallasta tuotannossa ja viime kädessä myös vallasta valtiossa ja koko yhteiskunnassa. Se vapautuu lopullisesti vasta kukistettuaan koko kapitalistisen järjestelmän. Samalla syntyvät edellytykset kaikkien ihmisten vapautumiselle.

Työväenliike on syntynyt työväenluokan taistelusta, tietoisuudesta ja tarpeesta muutokseen. Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) kuuluu sen vallankumoukselliseen osaan. Sen toimintaa ohjaavat ne aatteet, joiden perustan laskivat Marx, Engels ja Lenin, ja niiden innoittaman yhteiskunnallisen taistelun perinne.

SKP:n aatteita rikastuttavat myös työväenliikkeen yhteinen aatteellinen perintö, syvällinen humanismi ja edistyksellinen kulttuuri. SKP soveltaa ja kehittää marxilaista teoriaa Suomen oloja vastaavalla tavalla oman kokemuksensa ja muiden kommunististen puolueiden kokemuksen ja tieteellisen tutkimuksen tuottaman tiedon mukaan.

Työväenliike on muuttanut perusteellisesti ihmisen elämää Suomessa. Elämän välttämättömyydet, ravinto, vaatteet ja asunto ovat lähes jokaisen ulottuvilla. Sosiaaliturva, koulutus ja terveydenhuolto ovat korkeatasoisia. Silti on vielä ihmisiä, joilta on riistetty ihmisarvoisen elämän perusedellytyksetkin. Meidän kommunistien mielestä näidenkään puutteiden korjaaminen ei kuitenkaan vielä riitä. Tahdomme hävittää myös riiston, sorron ja alistuksen yhteiskunnasta ja ihmisten välisistä suhteista, poistaa kahleet, jotka estävät ihmistä kasvamasta täyteen ihmisyyteensä.

Haluamme yhteen ihmiskunnan säilymistä, hyvinvointia ja vapautumista ajavien voimat. Tahdomme ihmisestä oman elämänsä ja tulevaisuutensa tietoisen, vapaan ja vastuullisen hallitsijan. Haluamme uudistaa yhteiskuntaamme siten, että ihmisen vapaus ja todelliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä kasvavat ratkaisevasti. Se on meidän tiemme kohti sosialistista Suomea.

Kommunismin aatteet ovat aikamme taistelevaa humanismia.

IMPERIALISMI SYNNYTTÄÄ SODAN UHAN

Yhä elinvoimainen

Imperialismiksi kehittynyt kapitalismi on aiheuttanut jo kaksi maailmansotaa ja synnyttää jatkuvasti paikallisia sotia ja selkkauksia. Se ylläpitää maailmansodan uhkaa ja asevarustelukilpaa. Sen käytössä ovat aseet, joiden tuhovoima riittää hävittämään kaiken elollisen maan päältä moninkertaisesti.

Yhdysvallat on ollut toisen maailmansodan jälkeen imperialismin ehdoton johtava voima. Se on sitonut vaikutusvaltaansa muita imperialistisia keskuksia, kuten Länsi-Euroopan ja Japanin. Vaikka niiden taloudellinen voima ja itsenäisyys ovat kasvaneet, on Yhdysvallat säilyttänyt varsinkin sotilaallisen määräysvaltansa.

Imperialismi on joutunut vetäytymään sosialismin ja kansallisten vapautusliikkeiden tieltä, mutta elinvoimaansa se ei ole menettänyt. Se on kyennyt jopa ottamaan takaisin jo kerran menettämäänsä.

Imperialismin elinvoimalla on selityksensä. Sen talouden ytimenä ovat valtavat monikansalliset yritykset. Niihin ovat keskittyneet ennennäkemättömät rahan, tieteen ja tekniikan pääomat. Taloudellisella voimallaan ne pitävät juoksupoikinaan poliitikkoja ja hallituksia. Ainainen voiton kasvattamisen ja laajentumisen pakko on ainoa laki ja moraali, jonka ne tunnustavat.

Imperialismi on kehittänyt uusia alistuksen keinoja. Entiset siirtomaat ovat vapautuneet valtiollisesta alistusasemastaan, mutta niiden voimavarojen riisto, taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen riippuvuus entisistä emämaista on usein säilynyt. Monien kolmannen maailman maiden ulkomainen velka ylittää niiden taloudellisen suoriutumiskyvyn.

ja väkivaltainen

Varustelukilpa on imperialismin aikaansaannoksista vaarallisin. Yhdenkään inhimillisen ongelman nälän, tautien, lukutaidottomuuden, ympäristöongelmien ratkaisemiseen ei käytetä niin suuria voimavaroja kuin yhä tehokkaampien ja yhä kalliimpien tappamisvälineiden valmistukseen.

Yhdysvallat tavoittelee sotilaallista ylivaltaa. Se uskoo saavuttavansa sen teknologisen etumatkansa turvin. Se aikoo ulottaa varustelukilvan nyt myös avaruuteen ja saada aikaan uuden, entistäkin vaarallisemman varustelukierroksen. Suuret yksityiset aseita valmistavat yritykset ovat varustelukilvan moottoreita.

Imperialismin sotilaallinen uhka on suunnattu ensisijaisesti sosialistisia maita vastaan. Imperialismi pyrkii hidastamaan niiden kehitystä myös taloudellisen, tieteellisen ja teknologisen eristämisen keinoin.

Kolmannen maailman maita vastaan imperialismi käyttää usein välitöntä sotilaallista väkivaltaa ja sillä uhkaamista.

SOSIALISMISSA TULEVAISUUS

Lokakuun vallankumous aloitti ihmiskunnan historiassa uuden aikakauden. Tällä hetkellä jo yli kolmannes ihmiskunnasta elää sosialismissa. Lukuisat siirtomaaorjuudesta vapautuneet kansat ovat valinneet sosialistisen kehitystien. Sosialismi on kyennyt suuriin saavutuksiin ihmisten jokapäiväisten perustarpeiden turvaamisessa, kulttuurin, tieteen ja tekniikan saavutusten asettamisessa koko kansan palvelukseen.

Sosialistiset maat ovat tällä hetkellä maailmanrauhan tärkein turvaaja. Imperialismin ylläpitämä mieletön varustelukilpa kahlitsee sosialististen maiden kehitystä ja nielee voimavaroja, joita ne haluaisivat käyttää talouden kehittämiseen ja kansan hyvinvoinnin nostamiseen. Asevarustelu vahvistaa keskusjohtoisuutta, armeijaa ja muita valtakoneistoja ja pakottaa keskittyneeseen valtiojohtoisuuteen.

Sosialismin rakennustyö on ollut kamppailua mittavien ongelmien ratkaisemiseksi. Useimmat sosialistiset maat ovat aloittaneet alhaiselta taloudelliselta ja yhteiskunnalliselta kehitystasolta. Vanhan yhteiskunnan jäänteet ja ulkopuolinen puuttuminen ovat vaikeuttaneet uuden yhteiskunnan rakennustyötä. Virheiltä eivät ole välttyneet myöskään tätä muutosta toteuttaneet kommunistiset puolueet.

Tuotantovoimien ottaminen yhteiskunnan haltuun on ratkaissut vain yhden peruskysymyksen. Sosialismin rakentaminen on kuitenkin paljon monimutkaisempaa. Puolueen ja valtiokoneiston yhteenkietoutuminen on ollut ehkä tarpeen sosialismin rakentamisen alkuvaiheessa. Keskitetystä valtiojohtoisuudesta on sosialismin kehityksen myöhemmässä vaiheessa tullut kahle, joka on estänyt yhteiskunnan uudistustyötä sekä ihmisten aloitteellisuutta, luovuutta ja vapaata toimintaa. Vaikeuksia ovat kohdanneet myös ne yritykset itsehallinnon toteuttamiseksi sosialismissa, jotka ovat aliarvioineet välttämättömän valtiollisen suunnitelmallisuuden ja ohjauksen tarpeen.

Sosialismi tarjoaa mahdollisuuden ihmisen vapautumiseen ihmisen toiseen ihmiseen kohdistamasta riistosta ja alistamisesta, kasvamiseen inhimillisyyteen ihmisten välisissä suhteissa, sopusointuun luonnon ja yhteiskunnan kesken.

RAUHAN, SOLIDAARISUUDEN JA YHTEISTYÖN MAAILMA

Aktiivisen ulkopolitiikan...

Me kommunistit haluamme, että maamme harjoittaa YYA-sopimukseen perustuvaa aktiivista rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa. Sen tärkein osa ovat ystävälliset ja luottamukselliset suhteet Suomen ja Neuvostoliiton välillä ja niiden jatkuva kehittäminen.

Haluamme, että maamme jatkaa aktiivista toimintaansa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksesta (ETYK) alkaneen prosessin edistämiseksi. Kannatamme ydinaseettoman Pohjolan ja muiden ydinaseettomien vyöhykkeiden muodostamista.

Tahdomme, että maamme edistää tasavertaisuuden, suvereenisuuden, riippumattomuuden, puuttumattomuuden ja keskinäisen turvallisuuden periaatteiden toteutumista valtioiden välisissä suhteissa. Ihmisten oma. valtiosta ja valtakoneistosta riippumaton, voimakas rauhanliike rakentaa uutta, aktiivista ulkopolitiikkaa. Omakohtainen osallistuminen solidaarisuustyöhön on parasta kasvatusta kansainväliseen vastuuseen ja myötäelämiseen.

... rauhan ja elinympäristön...

Me kommunistit haluamme yhteistyötä kaikkien niiden ihmisten kesken, joita painaa huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta olivatpa heidän muut mielipiteensä kuinka kaukana tahansa omistamme. Jollei rauha kestä ja elinkelpoinen ympäristö säily, ei ole arvoa sillä, kuka meistä esitti oikeimman maailmanselityksen.

Tavoitteemme on ydinaseeton maailma vuoteen 2000 mennessä. Haluamme hävittää myös tavanomaiset aseet. Tahdomme maailman, josta sotilasliitot on purettu ja armeijat lakkautettu. Sotilaallinen väkivalta on alkukantainen ja syvästi ihmisen arvoa loukkaava tapa ratkaista valtioiden ja kansojen välisiä ristiriitoja. Pidämme välttämättömänä valtioiden välistä yhteistyötä, jotta maailman ympäristöongelmat saadaan ratkaistuiksi.

... solidaarisuuden ...

Me kommunistit tunnemme jokaisen itsenäisyyttään tavoittelevan kansan kamppailun omaksemme. Henkinen ja aineellinen solidaarisuutemme on imperialismin tukemia sortohallituksia vastaan taistelevien kansojen, ihonvärinsä tai mielipiteensä vuoksi vainottujen puolella.

Vaadimme kehitysmaille poliittista ja taloudellista itsenäisyyttä, ehdotonta oikeutta omiin luonnonvaroihinsa, oikeudenmukaista hintaa niiden tuotteista, velan muuttamista kehitysavuksi. Vaadimme niille oikeutta kehitykseen, rauhaan ja elinkelpoiseen ympäristöön.

Haluamme, että oman maamme suhteita kehitysmaihin ohjaa pyyteetön auttamisen halu eivätkä pyrkimykset löytää tuottoisia markkinoita yrityksille.

... ja yhteistyön puolesta

SKP:n läheisimpiä yhteistyökumppaneita ovat sen veljespuolueet, kommunistiset ja työväenpuolueet. Sitä yhdistävät niihin aatteellinen perusta ja suuret yhteiset tavoitteet, rauha, kansanvalta ja sosialismi.

Yhteistyö sosialististen maiden veljespuolueiden kanssa antaa meille tilaisuuden tutustua syvällisesti sosialismin rakentamisen kokemuksiin, saavutuksiin ja ongelmiin. SKP:n ja NKP:n yhteistyö lujittaa Suomen ja Neuvostoliiton välisiä ystävyyssuhteita.

Länsi-Euroopan kommunistiset puolueet ovat luonnollisia yhteistyökumppaneitamme. Ne kohtaavat samoja kapitalismin tuottamia ongelmia kuin SKP. Luomme yhteistyön ja solidaarisuuden suhteita myös kehitysmaiden kommunistisiin puolueisiin ja vapautusliikkeisiin.

Haluamme yhteistyötä myös Euroopan muiden vasemmistopuolueiden ja edistyksellisten liikkeiden kanssa. Yhteinen toiminta on välttämätöntä työttömyyden, ympäristöongelmien, terrorismin, sodanuhan ja muiden koko läntistä Eurooppaa rasittavien ongelmien ratkaisemiseksi. Taistelussa yhä kansainvälistyvää pääomaa vastaan on välttämätöntä edistää ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä yhteistoimintaa ja solidaarisuutta. Tavoitteenamme on Eurooppa, joka ei ole sitoutunut suljettuihin talousyhteisöihin, sotilasliittoihin eikä muihin jännitystä ylläpitäviin järjestelmiin.

SKP noudattaa suhteissaan veljespuolueisiinsa ja muihin yhteistyökumppaneihinsa tasavertaisuuden, itsenäisyyden ja toisten puolueiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita. Se kunnioittaa jokaisen puolueen oikeutta valita vapaasti oma tiensä toiminnassa rauhan, edistyksen ja sosialismin puolesta.

SUOMI ON KAPITALISTINEN YHTEISKUNTA

Harvainvallan yhteiskunta

Suomi on kapitalistinen maa. Kapitalistit pitävät hallussaan tuotantovälineitä ja kansan työllään synnyttämiä pääomia. Varakkaat omistajasuvut ovat menettäneet osan asemastaan ja vallastaan. Niiden pääomat ovat käyneet pieniksi yhteisöjen ja yritysten pääomien rinnalla. Omistuksen luokkaluonne on kuitenkin säilynyt.

Maamme pankkilaitos on maailman keskittyneimpiä. Yksityinen pääoma on suurimmaksi osaksi kietoutunut kahden liikepankin ympärille. Niillä on siten suuri valta kaikkeen pääomaan ja koko tuotantoelämään. Sitä kasvattaa vielä se valta, jonka ne saavat rahan lainaajina. Liikepankit ovat todellisia finanssiharvainvallan keskuksia.

Pankit ja niiden vaikutuspiiriin kuuluvat suuret yhtiöt ja yhteisöt omistavat ristiin toisensa. Muutama johtava ammattikapitalisti istuu lähes kaikkien pankkiryhmänsä suuryritysten hallintoelimissä. Yhtiökokouksissa yleensä vain puolenkymmentä miestä pitää hallussaan äänten enemmistöä.

Talouden harvainvaltaisuutta lisää työnantajajärjestöjen tiukka valta jäsenyrityksiinsä.

Kapitalismi loismaistuu. Miljardi toisensa jälkeen siirretään tuottoisille keinottelumarkkinoille tai sijoitetaan ulkomaille. Tuotannollisia investointeja jää kotimaassa tekemättä. Työttömyys kasvaa. Ympäristö pilaantuu. Asuntopula jatkuu. Alueelliset kehityserot ja ihmisten väliset sosiaaliset erot kasvavat. Työntekijät saavat lukea aamun lehdistä kenen omistuksessa hänen työpaikkansa nyt on tai onko hänellä kohta lainkaan työpaikkaa.

Kapitalistinen tuotantotapa tuhlaa pääomia, luonnonvaroja ja inhimillisiä voimavaroja. Keskenään kilpailevat yksityiset yritykset eivät katso yhteiskunnan tai kansantalouden etua. Niille on tärkeää vain niiden oma taloudellinen etu.

Me kommunistit haluamme pankit, vakuutusyhtiöt ja suuret teollisuusyritykset yhteiskunnan haltuun. Tahdomme poistaa taloudellisen harvainvallan.

Haluamme yhteiskunnan, jossa kaikki tuotanto on sopeutettu luonnon sieto- ja uudistumiskykyyn, yhteiskunnan etuun ja ihmisen tarpeisiin.

Omistuksen vallasta työn valtaan

Me kommunistit emme tunnusta omistuksen kapitalisteille antamaa itsevaltiutta yrityksissä ja työpaikoilla. Vaadimme sen sijaan työn valtaa. Tavoitteemme on tuotannollinen itsehallinto. Se tekee työntekijöistä yrityksensä täysivaltaisia ja vastuullisia hallitsijoita yhteiskunnassa demokraattisesti määriteltyjen tavoitteiden ja tehtävien toteuttajina. Se vaatii yhteiskuntajärjestelmän muuttamista.

Omistuksen itsevaltiutta voidaan murentaa jo nyt. Vaadimme työntekijöille valtaa kaikkeen yritystä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tahdomme poistaa työntekijöiden ja heidän edustajiensa toimintaoikeuksia rajoittavat säännökset ja rangaistukset. Valtionyhtiöistä ja laitoksista sekä työväenliikkeen omistamista yrityksistä ja laitoksista on tehtävä työpaikka- ja yritysdemokratian edelläkävijöitä.

Suomen taloudessa on vahva osuustoiminnallinen sektori. Osuustoiminta on periaatteessa demokraattisinta yksityisomistusta. Sen osuutta kansantaloudessa on lisättävä poistamalla kaikki lainsäädännölliset ja muut esteet, jotka heikentävät osuuskuntien kilpailukykyä yksityisyritysten rinnalla.

Työ uuteen jakoon

Työssä ihminen toteuttaa itseään, jättää kynnenraapaisunsa maailmankaikkeuteen. Siksi haluamme taata jokaiselle oikeuden työhön.

Palkkatyö määrää kapitalistisessa yhteiskunnassa ihmisen aseman ja elintason. Siihen on sidottu yhä tiukemmin jopa hänen sosiaaliturvansa. Yhteiskunta kasvattaa kansalaisensa palkkatyön etiikkaan. Vallitsevat normit ja arvot tekevät siitä tärkeimmän ihmisarvon mitan. Kapitalismi syyllistää ylijäämäkansalaisensakin: suuri osa työttömistä, sairaista, vammaisista ja muista syrjään sysätyistä kantaa muun taakkansa lisäksi tunnontuskia omasta hyödyttömyydestään.

Kapitalistisen Suomen tuotantoteknologia on kehittynyttä ja työn tuottavuus korkea. Automaatio sekä tieteen ja korkean teknologian hyväksikäyttö tuottaa yhä pienemmällä työpanoksella yhä enemmän tavaraa, pääomaa ja valtaa sille. joka tuotantovälineetkin omistaa. Tuotannossa välttämätön ihmistyö vähenee väistämättä. Kapitalismi jakaa jäljelle jääneen työn mahdollisimman raa'alla, ihmisarvoa loukkaavalla tavalla. Työttömien joukko on jo monikymmenmiljoonainen lännen teollisuusmaissa. Syrjäytymisen ongelma kasaa räjähdysainetta vakaiden porvarillisten demokratioiden perustuksiin. Ensimmäiset leimahdukset repivät jo Euroopan pääkaupunkien öistä rauhaa.

Me kommunistit haluamme vapauttaa ihmisen raskaista ja kuluttavista töistä. Jakaisimme jäljelle jäävän palkkatyön toisin. Lyhentäisimme rajusti työaikaa. Loisimme uusia työpaikkoja parantamalla yhteiskunnallisia palveluita.

Vapaa-ajan kasvu lisää ihmisen vapautta. Hän voi käyttää entistä suuremman osan ajastaan ja tarmostaan mm.itsensä kehittämiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kansalaistulo - turvaa ja vapautta

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ylläpitää eriarvoisuutta. Se on sekava, byrokraattinen ja kallis. Moninkertainen valvonta nöyryyttää avun tarvitsijaa. Hän on useimmiten pelkkä passiivinen toimenpiteiden kohde.

Me kommunistit yksinkertaistaisimme sosiaaliturvan. Loisimme sen pohjaksi kansalaistulon. Se antaisi elämisen tarpeet työttömälle ja sairaalle, opiskelijalle ja ammatinvaihtoon valmistautuvalle, taiteenharjoittajalle, kehitysapu- tai vapaaehtoistyöhön ryhtyvälle.

Tavoitteemme on kaikille kansalaisille maksettava kansalaistulo. Se lisää ihmisen vapautta. Se vähentää byrokratiaa ja valvontaa. Se auttaa ihmistä ottamaan elämän ohjat omiin käsiin.

Sukupuolten tasa-arvoon

Sukupuolten välinen epätasa-arvo on pitkän historiallisen kehityksen tulos ja kietoutunut monin tavoin yhteiskunnassa vallitsevaan eriarvoisuuteen. Miehet käyttävät päätösvaltaa niin talouselämässä, politiikassa kuin perheissäkin. Naiset ovat työväenluokan alistetuin ryhmä. Nykyaikainen talouselämä ei tule toimeen ilman heitä, mutta he saavat yhä paljon heikompaa palkkaa ja vähemmän arvostettuja tehtäviä kuin koulutukseltaan ja muilta edellytyksiltään tasaveroiset miehet. He kohtaavat useimmin osa-aikatyön ongelmat. Useimmat heistä tekevät palkkatyönsä jälkeen vielä toisen työpäivän kotonaan.

Me kommunistit haluamme täydellistä sukupuolten välistä tasa-arvoa perheeseen, työelämään ja koko yhteiskuntaan. Tasa-arvon toteuttaminen vaatii lainsäädäntötoimia, kansalaisvalvontaa, ammattiyhdistysliikkeen ponnisteluja ja ennen kaikkea asenteiden perusteellista muuttamista. Teemme omista järjestöistämme tasa-arvon kouluja.

Viljelijä itsenäiseksi

Kapitalismi on tehnyt suomalaisen viljelijän itsenäisyydestä tyhjän myytin. Siitä lohkaisevat oman palansa pankit ja välitysliikkeet, elintarvike- ja metsäteollisuus, ylituotanto-ongelmista aiheutuvat tuotantorajoitukset ja valtion suurtuotantoa suosiva maatalouspolitiikka. Todellista itsenäisyyttä on vain suurimmilla ja vauraimmilla tiloilla.

Kapitalismi on tukahduttanut vanhan ja vahvan yhteistoiminnan ja yhteisomistuksen perinteen ja viljelijöiden välittömästi hallitsemat pienet osuuskunnat.

Me kommunistit puolustamme perheviljelmiä ja viljelijän itsenäisyyttä. Haluamme elvyttää yhteis- ja osuustoiminnan ja luoda viljelijöiden muodollisesti omistamiin suuriin elintarvikealan osuuskuntiin todellisen kansanvallan. Kehittäisimme kylätoimikunnista maaseudun itsehallinnon perusyksikköjä.

... ja yrittäjä vapaaksi

Pienyrittäjän asema muistuttaa viljelijän asemaa. Vapauden myytti on pienyrittäjänkin kannustin toimeentulon hankkimisen pakon ja vaurastumisen haaveen lisäksi. Todellisuudessa hänen vapautensa on monesti vähäisempi kuin palkkatyöläisen. Velka ahdistaa. Suhdanteet heittelevät. Alihankintatöitä ostavat isot ja vauraat komentavat. Konkurssi vie vuosien työn.

Me kommunistit haluamme pienyrittäjälle todellista vapautta. Parantaisimme hänen sosiaaliturvaansa ja keventäisimme hänen verotustaan. Loisimme pienyrityksiä suosivan lainajärjestelmän. Sosialistinen Suomi tarjoaa pienyrittäjälleen yrittämisen vapauden ja työpanoksen mukaisen tulon lisäksi vakaat markkinat ja kaikki sosialistisen yhteiskunnan sosiaaliset ja henkiset edut. Sosialistisessa Suomessa pienillä yrityksillä on tärkeä asema hyvinvoinnin luomisessa.

Tieto kansan haltuun

Tiedosta on tullut yhä tärkeämpi tuotantovoima. Se muuttaa kaikkea tuotantoa ja hallintoa. Kohta puolet palkkatyöläisistä suorittaa tehtäviä, jotka liittyvät informaation tuottamiseen, muokkaamiseen, tallentamiseen ja siirtoon.

Ihmisen arkipäivää, ajatuksia, ratkaisuja ja askareita hallitsee yhä enemmän tietotekniikan välittämä informaatio. Kansalaisiin kohdistuva valvonta lisääntyy ja tehostuu.

Tieto synnyttää kapitalismissa uuden eriarvoisuuden lähteen. Siitä on tullut pääomaa ja tavaraa. Se kasautuu. Se on rikkauden luoja ja vallan tuoja.

Tietotekniikan ansiosta yhä useampi voi päättää, missä, milloin ja miten työnsä tekee. Tämä saattaa kuitenkin myös sitoa varsinkin naisia entistä pahemmin kotiin, eristyksiin työtovereistaan ja muusta yhteiskunnasta.

Me kommunistit tahdomme saattaa tietotekniikan edistämään kansanvaltaa. Vaadimme tiedon julkisuutta. Tietotekniikan avulla kansalaiset voivat saada käyttöönsä tietoja,jotka auttavat heitä osallistumaan yhteisten asioiden valmisteluun ja päättämiseen.

SUOMI ON PORVARILLINEN DEMOKRATIA

Porvarillinen hegemonia alistaa ja vieraannuttaa

Työväenliike on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, että Suomi on taloudellisesti ja sosiaalisesti kehittynyt yhteiskunta ja suomalaisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat suhteellisen suuria. Perustuslaki lupaa kansalaisille suuret oikeudet ja vapaudet. Kuitenkaan porvarillinen demokratia ei toteuta todellista kansanvaltaa. Se jättää vallankäytön alueista tärkeimmän, taloudellisen päätöksenteon, suurimmaksi osaksi kansanvallan ulottumattomiin. Juuri taloudellinen harvainvalta on porvariston poliittisen ylivallan perusta.

Porvarillinen valtio on joustava: se kykenee sulattamaan suuriakin muutospaineita ja kapinan juuria. Se säätelee ja tasoittaa luokkaristiriitoja, mutta turvaa kuitenkin viime kädessä itse kapitalistisen järjestelmän jatkuvuuden. Se sovittaa kapitalistien välisiä ristiriitoja ja huolehtii pääoman jatkuvalle kasaantumiselle otollisten olosuhteiden säilymisestä.

Porvaristo hankkii vallalleen kansan suostumuksen kuitenkin ennen muuta henkisen ylivaltansa, porvarillisen hegemonian kautta. Koulutus ja kulttuuri, perhe, kirkko, armeija ja muu sopeuttamiskoneisto kasvattavat ihmisiä pitämään porvariston etuja heijastelevia normeja ja arvoja ominaan. Porvaristo hallitsee tiedonvälitystä. Sen välittämä kuva maailmasta on porvarillinen maailmankuva. Se joka hallitsee tiedon virtoja, ohjailee myös ihmisten mieliä.

Kapitalistinen Suomi on vieraantumisen yhteiskunta. Vieraantumisen yhteiskunnassa on kaikella rahassa mitattava arvonsa. Ihmisten väliset suhteet esineellistyvät. Ihminen hukkaa itsensä ja sen myötä kykynsä vapaisiin ja rikkaisiin suhteisiin muihin ihmisiin. Solidaarisuus ei kasva kilpailun, riiston ja alistamisen yhteiskunnan arvoista.

Alistus seuraa kapitalismin rujouttamaa ihmistä aina hänen yksityisimpäänsä. Se toistuu vanhempien ja lasten ja miehen ja naisen välisissä suhteissa. Ne ovat vaikeimmin voitettavia alistussuhteita.

Kansanvalta rappeutuu

Yli kaksi kolmasosaa ulkomaankaupastamme on kauppaa läntisten kapitalistimaiden kanssa. Olemme liittyneet jäseneksi Euroopan vapaakauppaliittoon EFTA:an ja solmineet vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa. Olemme tiukasti sitoutuneita kansainväliseen kapitalistiseen työnjakoon ja yhdentymiseen. Se on vakava uhka sekä kansalliselle riippumattomuudellemme että este todelliselle demokratialle. Maailman rikkaiden klubin jäsenmaksu on pienelle Suomelle kova.

Talouspolitiikan liikkumavara kapenee. Sen linjoja piirretään EEC:n ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) päämajoissa, monikansallisten yritysten hallituksissa ja suurimpien kilpailijamaidemme keskuspankkien valuuttaosastoilla. Suomen oma hallitus ja eduskunta valitsevat ne talouspolitiikan keinot, jotka kulloinkin parhaiten tukevat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

Politiikan tärkein osa-alue, talous, luisuu kansallisesta poliittisesta ohjauksesta. Siitä tulee virkamiestyötä ja tietokone-ennusteita. Se kaventaa liikkumavaraamme kaikilla muillakin politiikan osa-alueilla, sillä talouspolitiikka määrää niiden rajat.

Kilpailukyvystä tulee itseisarvo. Sosiaaliturvan kehitys pysähtyy, jopa taantuu. Yritysten ei tarvitse kantaa vähäistäkään vastuuta työpaikoista. Elinympäristöstä voidaan huolehtia ja työaikaa lyhentää vain mikäli kilpailukyky sallii...
Hallituskriisejä nostattavat kiistat eivät enää synny todellisista yhteiskunnallisia tavoitteita koskevista näkemyseroista, vaan alastomista valtapyrkimyksistä, henkilöristiriidoista ja juonitteluista. Politiikasta tulee näytelmä, jota rooliasuihin pukeutuneet, tarkoin sanansa ja ilmeensä harjoitelleet poliitikot esittävät äänestäjärahvaalle tiedotusvälineiden auliisti tarjoamalta näyttämöltä.

Suuri osa kansasta oppii tällaisen politiikkakäsityksen ja suhtautuu julkisuuspeliin kuin juuri se olisikin aitoa poliittista toimintaa. Osa vieraantuu. Politiikka näyttää siitä turhalta, likaiseltakin. Osa etsii vaikuttamisen kanavia puolueiden ja muun poliittisen koneiston ulkopuolelta.

Riippumattomuutta on puolustettava

Me kommunistit haluamme koota yhteen voimat, jotka ovat valmiit puolustamaan kansallista riippumattomuuttamme.

Kansainvälinen taloudellinen yhteistyö on hyödyllistä, välttämätöntäkin, jotta ihmiskunnan yhteiset ongelmat saadaan ratkaistuiksi. Haluamme yhteistyölle kuitenkin uuden sisällön. Sen tulee lujittaa rauhaa ja lisätä yhteistyötä yli yhteiskuntajärjestelmien rajojen. Tavoitteemme on kaikkien suljettujen talousyhteisöjen purkaminen. Yhteistyön on autettava maailman kansoja pelastamaan luonto ja elinympäristö. Sen pitää poistaa kuilu, joka kulkee ihmiskunnan rikkaan vähemmistön ja köyhän enemmistön välistä.

Kauppa ja taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden kanssa lisää kansallista liikkumavaraamme. Sitä kasvattaa myös kaupan ja yhteistyön kehittäminen kolmannen maailman maiden kanssa. Riippumattomuutemme on sitä suurempi mitä monipuolisempaa tuotantomme on ja mitä korkeampaan osaamiseen se perustuu ja mitä vahvempi kansallinen kulttuurimme on. Kansantaloutemme voimistuu kestämään ulkoisia paineita, kun finanssiharvainvalta vaihdetaan koko kansantaloutta ohjaavaan demokraattiseen suunnitteluun sekä päätöksentekoon ja kun yhteiskunnan omistaman suurteollisuuden rinnalla toimii elinvoimainen keskisuuri ja pienteollisuus.

Kansanvallan tukkoiset kanavat aukaistava

Ammattijärjestöt ja puolueet ovat tärkeitä kansanvallan kanavia. Nekin ovat nyky-Suomessa tukkoisia. Valta virtaa yhteiskunnassa väärään suuntaan: kansa ei hallitse valtiota vaan pikemminkin valtio kansaa, jäsenet eivät hallitse järjestöjä vaan järjestöt heitä.

Porvarillinen valtio sopeuttaa puolueita omiin etuihinsa ja pyrkimyksiinsä. Se tekee niistä valtiollisen vallan jatkeita. Porvarillisten ja sosialidemokraattisten puolueiden oma ideologinen perusta tekee niistä kyvyttömiä vastustamaan valtiollistumista .

Lähes kaikki maamme palkkatyöläiset kuuluvat alansa ammattijärjestöön. Ammattiyhdistysliikkeemme on voimakas. Sen saavutukset ovat suuria. Se olisi vieläkin voimakkaampi, jos se olisi itsenäisempi ja yhtenäisempi.

Me kommunistit haluamme poistaa kansanvallan tukkeet puoluetoiminnasta. Aloitamme omasta puolueestamme. Se on jo perusluonteeltaan todellinen vaihtoehto kaikille muille puolueille. Kykenemme suorittamaan vallankumouksellisen tehtävämme sitä paremmin mitä täydellisemmin sosialismin ihanteet, humanismin, vapauden, tasa-arvon ja kansanvallan aatteet, toteutuvat puolueessamme ja omassa elämässämme.

Puolustamme ammattiyhdistysliikkeen itsenäisyyttä nyt ja sosialistisessa Suomessa. Ammattiyhdistysliike tarvitsee myös sisäistä uudistusta, mm. jäsendemokratian, ammattiosastojen ja työpaikkatason vallan ja itsenäisyyden lisäämistä.

Hallinto on demokratisoitava

Suomen hallintojärjestelmä kantaa yhä yksinvaltiuden ajan rasitteita. Se on keskittynyt ja virkavaltainen. Asioiden valmistelu ja usein päätöksentekokin on salaista. Se on kaukana tavallisesta kansalaisesta. Myös kansanvallan elinten valta virkakoneistoon on usein näennäistä ja muodollista.

Valtionhallinnon kansanvaltaisuutta vähentävät mm. keskusvirastot. Perustuslakiemme tiukat määräenemmistösäädökset ja niiden ahdas tulkinta estävät kansan selvänkin enemmistön tahdon toteutumista. Maaherra ja lääninhallitus ovat yhä hallitsijan edustajia hallintoalamaisten keskuudessa. Kuntien itsehallintoa ja kunnallista kansanvaltaa rajoittavat ahtaat toimialasäädökset, valtion harjoittama hallinnollinen ja taloudellinen holhous sekä omien voimavarojen puute.

Me kommunistit haluamme purkaa hallinnon keskittyneisyyttä ja virkavaltaisuutta. Vaadimme asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon julkisuutta. Lopettaisimme keskusvirastot ja siirtäisimme niiden tehtävät ministeriöille, demokraattiselle väliportaan hallinnolle ja kunnille. Lisäisimme kansan valitseman eduskunnan valtaa kaikessa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Siirtäisimme valtaa, vastuuta ja voimavaroja ihmisiä lähellä oleville hallinnon portaille ennen muuta kunnille. Loisimme demokraattisen ja todellista päätösvaltaa omaavan alueellisen itsehallinnon. Kehittäisimme kunnissa uusia demokratian elimiä, kuten kylä- ja kaupunginosatoimikuntia. Antaisimme lähidemokratiaelimille todellista valtaa ja vastuuta.

Kirkko irti valtiosta

Kirkolla on Suomessa valtiokirkon asema. Me kommunistit haluamme toteuttaa todellisen uskonnonvapauden. Siksi haluamme erottaa kirkon valtiosta, lakkauttaa sen verotusoikeuden ja uskonnon pakko-opetuksen.

Kulttuuri kuuluu kansalle

Kapitalismin aikakausi on synnyttänyt ihmiskunnan elämää mullistavia tieteellisiä ja teknisiä keksintöjä ja taiteen mestariteoksia. Se on luonut kehittyneimmissä maissa kaikki ihmiset kattavan ja korkeatasoisen koulutuksen. Se on kuitenkin myös tieteen, tekniikan, kulttuurin ja koulutuksen kehityksen este.

Kulttuurinkin rikkaudet jakautuvat eriarvoisesti. Pieni vähemmistö omii arvokkaan, ihmistä rikastuttavan. Suuri enemmistö saa riistävää, ihmisen kasvua tukahduttavaa tajunnantäyterihkamaa. Porvaristo myy surutta kulttuurista itsenäisyyttämme. Kansainvälinen tusinaviihde vie elintilaa kansalliselta kulttuuriltamme.

Porvarillinen koulutus ei murra luokkajakoa eikä poista syntyperäistä eriarvoisuutta. Se jättää käyttämättä suuria lahjakkuusreservejä. Sitä hallitsevat tuotantoelämän lyhytnäköiset työvoimatarpeet. Se ei kannusta itsenäiseen ajatteluun eikä anna ihmiselle välineitä oman elämänsä ja ympäristönsä kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen ja hallitsemiseen.

Me kommunistit kehitämme kansallista kulttuuriamme, puolustamme maamme vähemmistökulttuureja ja kaikkien suomalaisten oikeutta omaan äidinkieleensä.

Haluamme edistää kansojen välistä kulttuurivaihtoa ja kulttuurin kansainvälistymistä. Haluamme kuitenkin torjua pyrkimykset ylikansallisen massaviihteen avulla tapahtuvaan kansojen ja kansallisten kulttuurien alistamiseen. Meidän mielestämme koulutuksella ja sivistyksellä on syvällisempi arvo kuin työvoiman tuottaminen. Sosialismi vapauttaa ihmisen älyn ja luovan lahjakkuuden hänen omaa elämäänsä rikastuttamaan, kansaansa ja ihmiskuntaa onnellistamaan. Ihmisen rajaton henkinen kasvu on suuri päämäärämme.

UUTEEN YHTEISKUNTAAN

Maailmanrauha ei tule turvatuksi, ellei imperialismin mahtia kukisteta. Kansanvalta ei ole todellista, ellei kansalla ole valtaa myös talouteen ja tuotantoon. Ympäristöongelmat ja työttömyys säilyvät niin kauan kuin tuotantoa ohjaa yksityisten yritysten voitonnälkä.

Me suomalaiset tarvitsemme uudistuksia. jotka lisäävät mahdollisuuksiamme vaikuttaa yhteiskuntaamme. Jokainen niistä on askel kohti sosialismia. Murramme niillä lopulta kapitalistisen järjestelmän perustan. Synnytämme uuden sosialistisen yhteiskunnan ottamalla talouden avainalat yhteiskunnan haltuun. Työtätekevien valta, todellinen kansanvalta, korvaa taloudellisen harvainvallan ja porvariston ylivallan yhteiskunnassa ja valtiossa. Me kommunistit pidämme sosialistisen muutoksen edellytyksenä sitä, että kansan enemmistö tahtoo sitä ja on itse valmis toimimaan sosialismin puolesta.

Ihmisten toiminta kapitalismin vääryyksiä, epäkohtia ja rajoituksia vastaan muuttaa yleistä ajattelutapaa, murtaa porvarillista hegemoniaa. Me kommunistit haluamme yhdistää kaikkien niiden voimat, joiden edut, tavoitteet ja ihanteet jäävät kapitalismin vuoksi toteutumatta.

Muutosvoimista suurin, voimakkain ja järjestäytynein on työväenluokka. Se kasvaa ja muuttuu. Ruumiillisen työn tekijöiden määrä vähenee varsinkin tuotannossa. Tilalle tulee palveluammateissa toimivia ja toimihenkilöitä. Heitä kokoavien ammattijärjestöjen jäsenmäärä, työmarkkinapoliittinen ja yhteiskunnallinen painoarvo ovat kasvaneet. Useat uudet ammatilliset ryhmät ovat heränneet voimakkaaseen edunvalvontaan .

Nykyaikainen työväenluokka kattaa suomalaisten selvän enemmistön. Jo puolet palkkatyöläisistä on naisia. Sukupuolten tasa-arvoa ajava liike on merkittävä muutosvoima.

Pienviljelijät ja -yrittäjät voivat ajaa asiaansa parhaiten yhteistyössä ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen kanssa.

Meidän kommunistien mielestä rauhan- ja ympäristöliikkeen perimmäisten tavoitteiden toteutuminen vaatii puuttumista kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän perustuksiin.

Kun työväenliikkeen ihanteet aidosti toteutuvat, saavat rotunsa ja kielellisen vähemmistöasemansa vuoksi sorretut, sukupuolisen poikkeavuutensa vuoksi hyljityt ja yhteiskunnasta syrjäytetyt täyden ihmisarvon.

Me kommunistit puolustamme kaikkien muutosvoimien tasa-arvoisuutta ja itsenäisyyttä. Muutosvoimien yhteiset tavoitteet ja toimintatavat voivat syntyä vain niiden omasta kokemuksesta ja tahdosta. Toimimme sen puolesta, että muutosvoimien erillisistä pyrkimyksistä kasvaa tahto ja voima, joka vaikuttaa ristiriitoineenkin samaan suuntaan, yhteiskuntaa syvällisesti uudistavasti.

Työväenpuolueet edustavat työväenluokan tahtoa ja poliittista voimaa mm. eduskunnassa, hallituksessa ja kunnallishallinnossa. Niiden valta perustuu paitsi vaaleissa mitattavaan kannatukseen myös demokraattisten kansanliikkeiden voimaan.

Sosialistinen muutos vaatii vasemmistopuolueiden ja muiden edistyksellisten voimien läheistä yhteistyötä. Joukkoliikkeen ja parlamentaarisen toiminnan on liityttävä yhteen, jotta muutosvoimien tavoitteista tulee totta.

SOSIALISTINEN SUOMI

Itsehallinnollinen suunnitelmatalous

Me kommunistit haluamme Suomesta sosialistisen yhteiskunnan, jossa kansalliset perinteemme ja erityispiirteemme elävät ja kehittyvät. Tahdomme hävittää tuotantovälineiden kapitalistiseen - omistukseen perustuvan riiston ja alistuksen.

Kapitalismi on synnyttänyt Suomessa kehittyneen teollisuustuotannon. Kansan koulutustaso on korkea. Valtio omistaa suuria yrityksiä teollisuuden avainaloilla. Yhteiskunnan peruspalvelut ovat kehittyneitä. Sosialistisen Suomen tärkeimmät rakennuspuut ovat jo valmiiksi tontilla.

Pankit, vakuutuslaitokset, suuret teollisuusyritykset ja energiantuotanto kuuluvat sosialistisessa Suomessa yhteiskunnalle. Alueelliset itsehallintoelimet luovat omia talousyksikköjään. Ne harjoittavat teollisuus- ja rakennustoimintaa, hoitavat jakelua ja kuljetusta ja tuottavat muita palveluita. Yksityiset ja osuuskunnalliset keskisuuret ja pienyritykset harjoittavat mm. teollisuustuotantoa ja tuottavat palveluita. Perheviljelmillä on tärkeä osa maataloustuotannossa. Niiden rinnalla toimii osuustoiminnallisia ja muita viljelijöiden yhteistoimintaan perustuvia tuotantoyksiköitä.

Sosialistisessa Suomessa yhtyvät kansantalouden demokraattinen suunnittelu ja ohjaus laajaan alueelliseen, yritys- ja työpaikkakohtaiseen itsehallintoon. Tarpeeton ja luonnonvaroja tuhlaava tuotanto ja kulutus loppuvat, kun tavarakulttuuri väistyy korkeampien elämänarvojen tieltä. Tuotanto suunnitellaan siten, ettei se pilaa elinympäristöä, tuhoa luonnon uudistumiskykyä tai aiheuta ihmisille terveydellisiä vaaroja.

Sosialistisessa Suomessa ei ole anarkistisen kilpailun aiheuttamaa tuhlausta. Itsehallinto vapauttaa työntekijöiden innostuksen ja luovuuden ja kasvattaa vastuuseen. Korkea koulutustaso ja tieteen ja tekniikan entistä tehokkaampi hyödyntäminen nostavat tuottavuutta. Teollisuus käyttää energiaa ja raaka-aineita säästeliäämmin. Jätteet otetaan hyötykäyttöön. Suljetut tuotantoprosessit ja tehokkaat puhdistuslaitteet suojaavat luontoa ja ympäristöä.

Palkkatyö saa yhä pienemmän osan ihmisen elämästä. Teknologian kehitys vähentää työtä, joka tarvitaan aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen. Ihminen voi valita yhä vapaammin tekemisensä ja kiinnostuksensa kohteet. Yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan osallistuminen saavat yhä tärkeämmän osan ihmisen ja yhteiskunnan elämästä. Asuinalueista kehittyy yhteiseen vastuuseen perustuvia toimivia yhteisöjä. Vapauden valtakunta laajenee, välttämättömyyden valtakunta kutistuu. Sosialismi muuttuu kommunismiksi.

Kansanvaltainen yhteiskunta

Sosialistisessa Suomessa valta ja vastuu kuuluvat kansalle ei vain perustuslakiin kirjattuna periaatteena vaan myös käytännössä.

Me kommunistit haluamme säilyttää nykyiset kansanvallan elimet. Eduskunnan, hallituksen ja kunnallishallinnon tehtävät ja vaikutusmahdollisuudet vain kasvavat. Ne saavat päätösvallan myös niihin asioihin, joista kapitalistit nyt päättävät itsevaltiaina. Uusia itsehallinnollisia, kansalaisten välittömän osallistumisen luomia vallan elimiä syntyy työpaikoille ja asuinalueille, kaikkialle, missä ihmiset toimivat yhdessä.

Yleiset, salaiset ja vapaat vaalit säilyvät. Oikeus poliittiseen toimintaan on myös niillä, jotka eivät kannata sosialistista järjestelmää. Vapaa ja kriittinen tiedotusvälineistö ja itsenäinen ammattiyhdistysliike, jolla on työtaisteluoikeus ja suuret vaikutusmahdollisuudet, pitävät yllä yhteiskunnallista keskustelua ja varmistavat jatkuvan uudistumisen.

Millään puolueella ei ole sosialistisessa Suomessa lakiin perustuvaa erityisasemaa. Me kommunistit edistämme kaikin voimin sosialismin rakennustyötä, luomme sosialistista tietoisuutta ja kehitämme sosialistista ajattelua Lujitamme yhteiskunnallista solidaarisuutta ja yhteisvastuuta. Puolustamme uusia demokraattisia oikeuksia, jotka työväenluokka ja kansa ovat voittaneet vapauduttuaan kapitalismista. Edistämme ajattelun, tieteen ja taiteen vapautta.

Sosialistisen Suomen kansalaiset ovat yhteiskunnallisesti ja oikeudellisesti tasa-arvoisia. Heidän oikeutensa ja vapautensa ovat vain nykyistä suuremmat. Perustuslaki takaa heille oikeuden henkilökohtaiseen omaisuuteen ja turvallisuuteen, työhön ja toimeentuloon, kunnolliseen asuntoon, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja kulttuuriin sekä terveelliseen ja viihtyisään elinympäristöön .

Sosialistinen Suomi on aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin yhteiskunta. Tasa-arvo ja solidaarisuus, rauhantahto, yhteistyöalttius ja yhteiskunnallinen aktiivisuus juurtuvat ihmismielen perusominaisuuksiksi, kun yhteiskuntarakenteesta johtuva riisto ja alistus loppuvat. Ihminen kasvaa kykeneväksi vapauteen ja vastuuseen. Jokaisen yksilön vapaasta kehityksestä tulee yhteiskunnan vapaan kehityksen tae.

Päätös SKP:n ohjelmasta ja ohjelmatyön jatkamisesta

SKP:n 19. edustajakokouksen päätöksellä aloitettu SKP:n ohjelman uudistamistyö on nyt saatettu loppuun. Edustajakokous hyväksyy Suomen kommunistisen puolueen uuden ohjelman.

Ohjelman valmistelutyön yhteydessä on käyty laajaa keskustelua monista kysymyksistä. Niihin kaikkiin puolue ei ole kyennyt vielä riittävän perusteellisesti vastaamaan. Elämme aikana, jolloin muutokset sekä omassa maassamme että maailmanlaajuisesti vaativat meitä koko ajan avoimesti tutkimaan ympäröivää todellisuutta ja tekemään siitä johtopäätöksiä.

Hyväksyessään SKP:lle uuden ohjelman edustajakokous toteaa, että tutkimustyötä ja keskustelua ohjelmakysymyksistä on jatkettava. Erityistä painoa on laitettava seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

  1. globaalit ongelmat: rauhan säilyttäminen, ydinsodan estäminen, aseidenriisunnan toteuttaminen, luonnon elin- ja uusiutumiskyvyn säilyttäminen, ihmiskunnan enemmistön kehitysongelmien ratkaiseminen;
  2. suomalaisen yhteiskunnan luokkarakenteen muutokset ja niiden vaikutukset työväenliikkeen toimintaan;
  3. taloudellista demokratiaa ja itsehallintoa koskevien käsitysten kehittäminen ja konkretisointi:
  4. teknologian kehitys, talouden rakennemuutos ja taloudellinen kasvu;
  5. sukupuolten välisen tasa-arvon aikaansaaminen;
  6. palkkatyön asemassa tapahtuvat muutokset, kansalaistulo; ja
  7. suomalaisen kulttuurin kehitysmahdollisuudet osana maailmankulttuuria.

Edustajakokous velvoittaa keskuskomitean huolehtimaan tarvittavan tutkimustoiminnan sekä opiskelun ja keskustelun organisoimisesta. Tämä työ luo pohjaa SKP:n ohjelman edelleen kehittämiselle ja ajan tasalla pitämiselle.