Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKP/735

Suomen kommunistinen puolue

SKP:n aloite perusturvan takaamiseksi jokaiselle


  • Puolue: Suomen kommunistinen puolue
  • Otsikko: SKP:n aloite perusturvan takaamiseksi jokaiselle
  • Vuosi: 2006
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SKP:n aloite toimeentulon perusturvan takaamiseksi jokaiselle

On väärin, että yli 600 000 suomalaista joutuu elämään Euroopan unionin köyhyysrajan alapuolella, vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Suomen kommunistinen puolue vaatii 800 euron perusturvan takaamista kuukaudessa verottomana jokaiselle, jolla ei ole mahdollisuutta muuhun tuloon työttömyyden, opiskelun, pätkätöiden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Toimeentulon perusturvan parantaminen on välttämätöntä, koska köyhyys ja syrjäytyminen lisääntyvät. Se on myös mahdollista, onhan Suomessa varallisuutta enemmän kuin koskaan. Jos syrjäytymisen lisääntymistä ei estetä, siitä maksuun tulevat laskut kasvavat entisestään.

Perusturvan uudistaminen on kansalaisten enemmistön etu. Sitä tarvitsevat työttömät, pätkätöissä sinnittelevät, työelämän oravanpyörässä uupuvat, opiskelijat, monet lapsiperheet, suurin osa eläkeläisistä ja monet muut.

Eduskuntapuolueet ovat luvanneet toimia köyhyyden, huono-osaisuuden kasautumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tulokset voi jokainen nähdä. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Suurituloisimmat tienaavat vuodessa miljoonia euroja samaan aikaan kun sadat tuhannet saavat niin vähän, että se ei kerta kaikkiaan riitä toimeentuloon.

Perusturvauudistuksen toteuttaminen ei ole kiinni rahasta vaan poliittisesta tahdosta. Uudistuksen aikaansaaminen vaatii kansalaistoimintaa ja päätöksentekijöiden voimakasta painostamista, jotta puheet köyhyyden ja syrjäytymisen vastustamisesta eivät jää vain sanoiksi.

Köyhyys lisääntyy

Pienituloisten toimeentuloturvan heikentyminen, työttömyys ja pätkätyöt ovat johtaneet köyhyyden ja turvattomuuden lisääntymiseen.

Yli puolet työttömistä on pudotettu ansiosidonnaisen turvan piiristä riittämättömän työmarkkinatuen tai peruspäivärahan varaan. Pätkätöiden lisääntyminen ja työsuhdeturvan heikentyminen ovat lisänneet myös työssä olevien toimeentulovaikeuksia. Opiskelijat, yksinhuoltajat ja monet lapsiperheet köyhtyvät. Eläkkeet ovat jääneet yhä enemmän jälkeen yleisestä kustannusten ja ansioiden kehityksestä. Toimeentulotukea sai viime vuonna lähes 240 000 perhettä. Lapsista 15 prosenttia elää köyhyydessä. Tuhannet ovat vailla asuntoa.

Vaikka Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan, ei toimeentuloturvaan aikoinaan lamaan vedoten tehtyjä heikennyksiä ole peruttu. Se näkyy monin tavoin. Lapsilisien taso on pudonnut. Opintorahaa ei ole korotettu yliopistoissa 14 vuoteen eikä toisen asteen koulutuksessa 12 vuoteen. Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, kansaneläkkeiden tasokorotusten väliin jättäminen, taitettu indeksi ja ns. tulevan ajan kertymän leikkaaminen kaventavat eläkkeitä. Toimeentulotuen perusosassa ei ole otettu huomioon sitä, miten paljon monet välttämättömät menot ovat nousseet.

Toimeentuloturvaan liittyy myös monia täysin epäoikeudenmukaisia byrokraattisia ongelmia. Toimeentulotukea voi joutua odottamaan joissakin kunnissa pahimmillaan jopa muutaman kuukauden. Aviopuolison suhteellisen pienetkin tulot leikkaavat työttömyysturvaa ja voivat viedä sen kokonaan. Ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle asetettu 10 kuukauden työssäoloehto on usein mahdoton täyttää. Nuorille on asetettu muita tiukempia ehtoja työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen. Vanhempien tulot voivat vaikuttaa täysikäisten nuorten toimeentuloturvaan. Työtuloja vailla olevien sairauspäivärahojen saamisen kriteerejä on kiristetty. Lisäksi verotus leikkaa jopa köyhyysrajan alapuolella elävien toimeentuloturvaa.

Köyhyyttä ja syrjäytymistä pahentaa julkisten palvelujen heikentäminen, maksujen korottaminen ja palvelujen laajeneva yksityistäminen. Toimeentuloturvan riittämättömyyttä korostaa myös asumiskustannusten hillitön nousu, kun vuokrasääntely on purettu ja arava-asuntojärjestelmä ajettu alas.

Jo yli kymmenen vuotta jatkunut kansantalouden kasvu, valtiontalouden ylijäämä ja pörssiyhtiöiden ennätysvoitot osoittavat, että toimeentuloturvan heikentymisen syynä ei ole varojen puute. Kansantuote on käyvin hinnoin laskettuna yli 67 miljardia euroa suurempi kuin se oli ennen 1990-luvun alun lamaa. Kyse on poliittisista valinnoista, jotka on tehty entistä oikeistolaisemmin perustein sen jälkeen kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.

Hallitukset ja eduskunta ovat asettuneet tukemaan vahvojen etuoikeuksia ja rikastumista muiden kustannuksella. Suurituloisille on annettu verohelpotuksia, optioita ja isoja palkankorotuksia. Pääomatuloja verotetaan kevyemmin kuin palkkoja ja eläkkeitä. Omaisuusvero on poistettu. Pääomien vienniltä on poistettu kaikki esteet. Myös asevarusteluun riittää vuosittain satoja miljoonia.

Viiden kohdan aloite perusturvasta

SKP esittää perusturvan uudistamista ihmisarvoisen elämän edellyttämän toimeentulon takaamiseksi jokaiselle kansalaiselle kuuluvana perusoikeutena. Esitämme uudistuksen toteuttamiseksi viiden kohdan ohjelman:

- Taataan 800 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Tämä esitys tarkoittaa käytännössä nykyisen työttömyyspäivärahan, työmarkkinatuen, opintorahan, kansaneläkkeen, toimeentulotuen perusosan, kuntoutusrahan sekä alimpien sairaus-, äitiys- ja vanhempainloman päivärahojen tuntuvaa nostamista ja lainsäädännön uudistamista. Samalla poistetaan karenssit ja omavastuuajat, joiden takia moni jää nyt vaille työttömyys- tai muuta perusturvaa. Myös sidonnaisuus puolison tuloihin ja vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten nuorten perusturvaan poistetaan. Perusturva sidotaan indeksiin, joka estää sen jäämisen jälkeen elinkustannusten ja ansiotason yleisestä noususta.

- Verotettavan tulon alaraja nostetaan 1 000 euroon kuukaudessa. Tämä muutos koskee myös ja käytännössä etenkin kunnallisverotusta. Tällainen muutos on tarpeen, jotta verotus ei tee ketään köyhäksi eikä riippuvaiseksi toimeentulotuesta. Kun samalla muutetaan kunnallisverotus progressiiviseksi ja ryhdytään verottamaan pääomatuloja palkkatulojen tavoin, voidaan pitää huolta sosiaaliturvan ja kuntien palvelujen rahoituksesta.

- Säädetään vähimmäispalkkalaki, joka takaa vähintään 1 300 euron kuukausipalkan normaalista työajasta. Näin voidaan ehkäistä työnantajien pyrkimyksiä luoda Suomeenkin laajat halpatyövoiman markkinat, joilla työntekijä ei tule toimeen palkallaan vaan tarvitsee lisäksi toimeentulotukea. Samalla on rajoitettava työnantajien mahdollisuuksia keinotella pätkätyösuhteilla ja kiertää työehtosopimuksia. Työttömyysturvasta ei saa tehdä vastikkeellista. Myös työttömiä työllistettäessä on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa.

- Kehitetään Kansaneläkelaitosta itsenäisenä eduskunnan alaisena sosiaaliturvalaitoksena, jonka hoidettavaksi kootaan ja yhtenäistetään perustoimeentulo- ja eläkejärjestelmät. Näin toimeentulon perusturvaa ei tarvitse enää hakea monelta luukulta. Samalla kansalaisten yhdenvertaisuus paranee ja sosiaalityöntekijöiden voimavarat voidaan suunnata varsinaiseen sosiaalityöhön.

- Toteutetaan edellä esitetty perusturvauudistus seuraavan eduskuntavaalikauden aikana eli vuosina 2007 - 2010. Ensimmäisenä askeleena korotetaan vuonna 2007 muun muassa työmarkkinatukea ja työttömyyspäivärahaa, opintorahaa, toimeentulotuen perusosaa ja alimpia eläkkeitä. Esimerkiksi kansaneläkkeisiin tehdään heti vähintään 50 euron tasokorotus ja opintorahaan vähintään 15 prosentin korotus.

Muu sosiaaliturva

Perusturvan uudistaminen tällä tavoin ei merkitse muiden, ansiosidonnaisten ja harkinnanvaraisten sosiaaliturvajärjestelmien purkamista. Työtuloilla voisi jatkossakin parantaa omaa sosiaaliturvaa. Tarveharkinnalla puolestaan tulee edelleen ottaa huomioon muun muassa välttämättömien elinkustannusten vaihtelut erilaisissa elämäntilanteissa.

Toisaalta, kun toimeentuloturvan vähimmäistasoa nostetaan olennaisesti, on tällä vaikutusta muun muassa asumistuen tarvetta vähentävästi. Lisäksi esitetty uudistus muuttaisi merkittävällä tavalla kansaneläkejärjestelmän ja työeläkkeiden välistä suhdetta vahvistamalla kansaneläkkeen asemaa eläkejärjestelmän perustana.

Tässä esitetty uudistus perustuu asumistukijärjestelmän säilyttämiseen erillään perusturvasta. Asumistuen kriteerejä on kuitenkin tarpeen arvioida osittain uudelleen kun perusturvaa parannetaan. Lisäksi asumistukea pitää voida myöntää nykyistä joustavammin erilaiset elämäntilanteet huomioon ottaen. Samoin on syytä yhtenäistää nykyisiä monia erilaisia asumistukijärjestelmiä - yleinen asumistuki, opintotuen asumislisä, eläkkeensaajien asumistuki.

Perusturvan rinnalla säilyvät esityksemme mukaan myös monet muut sosiaalipoliittiset järjestelmät, kuten lapsilisät ja elatustuet. Perusturva ei korvaa myöskään kotihoidon tukea, vammaistukea eikä esimerkiksi maahanmuuttajien koulutukseen ja kotouttamiseen liittyvien tukien tarvetta.

Työllisyys ja työajan lyhentäminen

Perusturvaa tarvitaan elämäntilanteissa, joissa toimeentuloa ei ole mahdollista saada palkalla tai muilla tuloilla. Tässä mielessä kyse ei ole kansalaispalkasta, joka maksettaisiin automaattisesti tarpeesta riippumatta jokaiselle, vaikka perusturva onkin jokaiselle kuuluva perusoikeus.

Esityksemme perusturvan uudistamisesta liittyy SKP:n aloitteeseen yleisen työajan lyhentämisestä seuraavan eduskuntakauden aikana kuuteen tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Toteuttamalla työajan lyhentäminen lailla, siihen voidaan liittää toimia, joilla edistetään työpaikkojen lisääntymistä, parannetaan mahdollisuuksia kouluttautua uusiin tehtäviin ja ehkäistään työnantajien pyrkimyksiä korvata työajan lyhennys joustoilla ja hiostuksella. Tarvitaan myös toimia, joilla rajoitetaan nyt suuriakin voittoja tekevissä yrityksissä tapahtuvia joukkoirtisanomisia ja pääomien maastavientiä.

Tällaisilla työelämän uudistuksilla voidaan jakaa uuden teknologian ja työn tuottavuuden kasvun tulokset oikeudenmukaisemmin yhteiskunnassa. Niillä voidaan kääntää viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana pääomapiirien hyväksi noin 11 miljardilla eurolla vuotta kohti muuttunutta tulonjakoa työllisyyden, palkansaajien ja perusturvan hyväksi. Tällainen muutos vähentäisi perusturvan tarvetta. Samalla se vahvistaisi perusturvan rahoitusta.

Pääomapiirit ja suurituloiset maksamaan

On kohtuutonta, että samaan aikaan kun monet eivät tule toimeen saamallaan palkalla, eläkkeellä ja muulla toimeentuloturvalla, saavat jotkut kymmeniä ja jopa satoja kertoja muita suurempaa palkkaa, miljoonaoptioita ja jättiosinkoja. SKP:n mielestä on jo korkea aika ottaa rikkailta ja antaa köyhille.

Esitämme, että pääomatuloja ryhdytään verottamaan samalla tavalla kuin palkkoja. Jos yritysten voittojen verotuksen ja omaisuusveron osuus kaikista verotuloista olisi Suomessa OECD-maiden keskitasoa, olisi julkinen sektori saanut vuonna 2002 noin 1,5 miljardia euroa lisää verotuloja. Pienelläkin, prosentin luokkaa olevalla pörssikaupan verolla voitaisiin kerätä miljardiluokkaa olevat lisätulot ja hillitä samalla muun muassa työllisyydelle tuhoisaa pörssikeinottelua. Rahaa perusturvan uudistamiseen löytyy myös työeläkerahastoista, jotka ovat kasvaneet vajaassa kymmenessä vuodessa 40 miljardista eurosta jo yli 100 miljardiin. Tämä olisi perusteltua myös ajatellen joukkoirtisanomisten ja eläkkeiden leikkausten kaltaisilla toimilla tietoisesti aiheutettua vahinkoa heikommassa asemassa oleville.

SKP:n esittämän perusturvauudistuksen toteuttaminen vaatisi nettomääräisesti suurin piirtein miljardi euroa vuodessa lisää neljän seuraavan vuoden aikana eli yhteensä 4 miljardin euron tasokorotuksen perusturvaan käytettäviin varoihin. Meidän mielestämme tällainen uudistus on ehdottomasti tärkeämpi kuin esimerkiksi rikkaita suosivat verohelpotukset, joihin on käytetty viime vuosina vielä suurempia summia. Köyhyyden ja syrjäytymisen - eli syrjäyttämisen - ehkäiseminen myös vähentää myöhemmin usein vielä kalliimpana maksuun tulevia laskuja.

Esitämme perusturvauudistuksen rahoittamista kiristämällä pääomatulojen ja yritysten voittojen verotusta sekä ryhtymällä verottamaan pörssikeinottelua. Samalla esitämme, että työnantajien työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvamaksut porrastetaan niin, että suurten ja pääomavaltaisten yritysten osuus näistä maksuista kasvaa ja pienyrittäjien verotus kevenee. Lisäksi SKP ehdottaa, että uudistuksen yhteydessä korvataan kunnille verotettavan tulon alarajan nostamisesta aiheutuva verotulojen menetys muun muassa saattamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin.

SKP:n poliittinen toimikunta
26.11.2006
Tampere