Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKTL/352

Suomen kristillinen työväenliitto

Suomen kristillisen työväenliiton ohjelma


  • Puolue: Suomen kristillinen työväenliitto
  • Otsikko: Suomen kristillisen työväenliiton ohjelma
  • Vuosi: 1906
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Suomen kristillisen Työväenliiton ohjelma

Hyväksytty Suomen Kristillisten Työväenyhdistysten ensimäisessä edustajakokouksessa Tampereella kesäk. 16-19 p:nä 1906.)

Suomen Kristillinen työväenliitto pyrkii kristinuskon ja isänmaanrakkauden pohjalla vapauttamaan kansan niinhyvin pääoman sortavasta ylivallasta kuin kristinuskoa halveksivista maailmankatsomuksista.

I.

Koska kansamme elinvoimana ennen kaikkea muuta on elävä ja totinen Jumalanpelko, niin pyrkii liitto ylinnä siihen, että yhteiskunnalliset olot niin kehitettäisiin, että edistäisivät raamatullisen kristinuskon ja kristillisen elämän säilyttämistä ja vahvistamista kansassamme.

Selvittävä täydennys: Liittoon kuuluvat yhdistykset ja yksityiset jäsenet kuulukoot mihin kirkko- tai uskontokuntaan tahansa, mutta mahdollisesti syntyvät uskonnolliset erimielisyydet ratkaistakoon Raamatun ja Ev. luterilaisen tunnustuksen mukaan.

II.

Koska jokaisella kansallisuudella on, kansainvälisen yhdenvertaisuuden, tasa-arvoisuuden ja veljeyden ohella omat ominaiset tehtävänsä kansojen suuressa perheessä, niin tulee liitto suomalaisen kansallisuuden puolustajana voimiensa mukaan osaa ottamaan suomalaisen kansallisuuden tehtäviin, Sekä samalla jyrkästi vastustamaan kaikkia niitä pyyteitä ja virtauksia, jotka kokevat tätä kansallisuutta heikontaa ja sen olemassaoloa kukistaa.

III.

Mikäli nykyiset yhteiskuntaoikeudet vielä ovat luokkaetujen pohjalla varallisuuden, syntyperän ja sukupuolisuuden varassa, tulee liitto voimiensa mukaan taistelemaan niiden poistamiseksi valtiollisen ja kunnallisen elämän aloilla.

IV.

Koska taloudellinen kehitys meidänkin maassamme yhä kulkee siihen suuntaan, että yksityiset pääomain omistajat ja omistajaryhmät uuvuttavat sekä varsinaista työläisköyhälistöä että pikkuteollisuuden ja pienivilelyksen harjoittajia saattaen heidät kokonaan riippuviksi pääomain omistajista, niin tulee liitto tarmokkaasti taistelemaan tätä nurjaa kehitystä vastaan kaikilla keinoilla, jotka eivät ole ristiriidassa hyvän omantunnon ja kristinuskon hengen kanssa.

V.

Juovan poistamiseksi henkisen ja ruumiillisen työn tekijäin välillä, tulee liitto työskentelemään siihen suuntaan, että ruumiillisen työn tekijöille hankitaan yhä parempia tilaisuuksia tiedon ja opin saavuttamiseen kaikilla henkisen viljelyksen aloilla.

Näiden periaatteiden toteuttamiseksi tekee Suomen kristillisen työväestön liitto seuraavat

Vaatimukset:

I.

1. Kaikille 21 vuotta täyttäneille, kansalaisluottamusta nauttiville Suomen kansalaisille on sukupuoleen katsomatta myönnettävä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä valtiollisella että kunnallisella elämän alalla. Vaalit ja äänestykset ovat toimitettavat suljetulla vaalitavalla lain määräämänä vapaapaivänä, ei kuitenkaan sunnuntaisin eikä muina kristillisen kirkon yleisinä juhlapäivinä.

2. Yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus on myönnettävä mikäli ne eivät ole ristiriidassa kristinuskon siveellisten käsitteiden kanssa.Kristillinen työvaenliitto.

3. Yleinen koulupakko on asetettava voimaan. Kansakoulu on järjestettävä kaikkein ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi. Korkeampi opetus on niin järjestettävä että, ruumiillisen työn tekijätkin voivat sitä hyödykseen käyttää työnsä lomassa, mikäli heillä siihen halua ja taipumusta on. Kaikissa oppilaitoksissa on myönnettävä maksuton opetus. Kansakouluissa on annettava maksuttomat opetusvälineet, sekä ylläpito kaikille varattomille oppilaille, mutta ylemmissä oppilaitoksissa ainoastaan niille varattomille, jotka osoittavat erityistä kykyä, intoa ja tiedonhalua.

4. Uskonto ei ole suinkaan ainoastaan yksityinen vaan samalla mitä tärkein yhteiskunnallinen asia. Niin kauvan kuin suurin osa Suomen kansaa kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, tulee valtion olla läheisessä vuorovaikutuksessa tämän kirkon kanssa. Evankelis- luterilaisen kansankirkkomme ulkonaista järjestystä on kehitettävä olevia oloja vastaavaan kansanvaltaiseen suuntaan. Uskonnonopetus ori säilytettävä maan kaikissa kansa- ja oppikouluissa. Laajennettu uskonvapaus niillekin, jotka eivät hyväksy mitään kristillistä uskontunnustusta, on myönnettävä, ei kuitenkaan yleistä siveellisyyttä loukkaaville uskonnollisille yhdyskunnille.

5. Veroitus on järjestettävä yleisen asteittain kohoavan tuloveron pohjalle. Henkilöllinen ja välillinen veroitus, paitsi tulliveroitus ylellisyystavaroille, on poistettava, mikäli ei poistamisesta ole vaaraa kotimaisen työn edistymiselle.

6. Oikeudenkäyttö ja oikeusapu on oleva maksuton. Korvausta on maksettava viattomasti syytetyille, vangituille ja tuomituille.

7. Maksuton lääkärin apu ja lääkkeet, synnytysapuja hautaus on kaikille annettava. Valtion ja kuntain asiaksi on terveyden hoito asetettava.

8. Sotilastaakka on vähennettävä mahdollisimman pieneen. Vakinaisen sotaväenoton sijaan on järjestettävä kansanpuolustus.

9. Virkamieskunta ori alkujuuria myöten Järjestettävä kansanvaltaiselle pohjalle. Virkamiesten palkka- ynnä muut edut ovat kansaneduskunnan määrättävät.

10. Kaikkien juovuttavain juomain valmistaminen ja myynti on jyrkästi kiellettävä yleisellä kieltolailla, paitsi mitä mahdollisesti lääkinnöllisiin ja teknillisiin tarkoituksiin tarvitaan. Kaikki kansan siveyskäsitteitä loukkaavat laitokset ovat ehdottomasti poistettavat.

11. Työaika on saatava 8-tuntiseksi kaikilla tehdas ja ammattialoilla, missä eivät epäterveelliset olosuhteet vaadi sitä lyhemmäksi. Maalaisoloissa on maanviljelystöissä kesäaikana työpäivä toistaiseksi oleva 10-tuntinen.

12. Kullakin paikkakunnalla on elintarpeisiin riittävä alin palkka määrättävä ei vain valtion ja kuntain, mutta yksityistenkin teettämissä töissä.

13. Yötyö on kiellettävä kaikilla aloilla paitsi selIaisilla, joiden teknillinen laatu tekee katkeamattoman työn välttämättömäksi. Naisilta ja nuorilta työntekijöiltä on yötyö kokonaan kiellettävä.

14. Täysi vähintäin 40 tuntia kestävä yhtämittainen sunnuntailepo on viikossa säädettävä tehdas- ja ammattioloissa, mutta 36 tuntia maatalouden aloilla.

15. Lapset alle 14 vuoden ovat kiellettävät lukukausien aikana kaikesta ansaitsemistyöstä. Oppilaita ja -nuoria työntekijöitä varten on säädettävä riittäviä suojelusmääräyksiä.

16. Naisten työ on kiellettävä niiltä aloilta, missä se on heidän ruumiilleen vahingollista. Raskauden aikana on työ, helpoitettava tai kokonaan kiellettävä siitä alkaen kuin ne normaalisen raskaudentilan merkit, jotka vaikeuttavat työtä, ilmestyvät raskaudenajan loppupuolella, sekä vähintäin 6 viikkoa synnytyksen jälkeen.

17. Työväen suojelusmääräysten tarkkaa noudattamista valvomaan on asetettava riittävä määrä sekä mies- että naistarkastajia ammatin laadun mukaan ja määrättävä niille apulaisia työväestöstä. Suojeluslakien rikkominen on estettävä ankarilla rangaistuksilla.

18. Yleisillä varoilla on perustettava ja vuosittain kannatettava Työväen leski-, orpo-, ansiokyvyttömyys- ja vanhuuseläkekassoja, joihin myöskin työväen tulee puolestaan vuosittain suorittaa määrätty makso riippuen maksajan vuositulosta.

19. Työväen vakuutusta koskevat lait ovat niin laadittavat, että ne eivät anna aihetta mielivaltaiselle tulkitsemiselle eikä kiertelemiselle. Vakuutuslaitoksen hallinnon jäsenet valitsevat vakuutetut itse. Vakuutetuille ja heidän omaisilleen on myönnettävä täysi vahingon korvaus.

20. Hoidotta jääneille lapsille on valtion ja kunnan toimesta saatava täysin tarkoitustaan vastaava hoito ja kasvatus.

Maalaisohjelma

Valtioapu.

1. Valtion ja kuntain nykyään omistamia tiloja ja maa-aloja ei saa myydä eikä lahjoittaa.

2.Valtion tulee saattaa asumattomat, viljelyskelpoiset maa-alansa viljeltäviksi toimittamalla niissä suurempia uhrauksia kysyvät raivaamiset, kuten soiden ja järvien kuivaamiset J. n. e.

3. Valtion ja kuntain omistamia maa-aloja on sopivasti palstoitettuina luovutettava viljeltäviksi yksityisille tilattomille ja sellaisille osuuskunnille, joiden jäsenet itse viljelevät maata, joko määräaikaisella tai mieluummin perinnöllisellä vuokralla ja sopivasti rajoitetulla metsänkäyttöoikeudella.

4. Valtion ja kuntain tulee niillä seuduilla, joissa ei kruunun maita löydy, lunastaa suurtiloja, etenkin niitä, jotka pakollisesti joutuvat myytäviksi, ja luovuttaa tilattomille palstoitettuina joko itsenäisinä tahi vuokratiloina.

5. Valtion ja kuntain tulee avustaa yksityisiä tarmokkaita viljelijöitä ja sitä varten muodostettuja osuuskuntia, jotka omasta alotteestaan pyrkivät saamaan yksityisten tai osakeyhtiöiden omistamia maapalstoja itsenäisiksi pikkutiloiksi tahi palstatiloiksi pitkäaikaisia ja helppokorkoisia kuoletuslainoja myöntämällä.

6, Valtio-apua on annettava etupäässä pikkuviljelyksen edistämistä tarkoittaville toimenpiteille. Samoin kaikille osuustoiminnan luontoisille yrityksille maatalouden alalla.

7. Metsästys-, metsämarjain ja siemenien otto-oikeus, samoin kalastusoikeus on tehtävä maanomistuksesta rilppumattomaksi.

8. Erittäinkin valtion ja kuntain suoranaisten toimenpiteiden kautta on maanviljelystä ja sen sivuelinkeinoja kaikilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla edistettävä, varsinkin siten, että pikkuviljelijät ja maalaisrahvas ylimalkaan tulisi tuntemaan maanviljelyksen uusimmat työtavat ja saisi välttämättömät ammattitiedot.

9. Tilatonta väestöä on sivistettävä ja tietopuolisesti kasvatettava, jota varten kaikille on hankittava tilaisuus saada kouluopetusta.

10.Maanomistusta raskauttavat luonnottomat rasitukset, niin kuin maanteiden ja siltain teko ja kunnossa pito, majatalojen ja kyydityslaitoksen ylläpitäminen y. m. ovat poistettavat ja saatettavat valtion hoidettaviksi.

11. Järkiperäinen metsänhoito yksityistenkin tiloilla on lainlaadintatietä viipymättä toimeenpantava.

12. Sellaiset säädökset maanmittausasetuksissa, jotka haittaavat. maan ositusta ja palstoitusta tilattomille edullisella tavalla, ovat poistettavat. Osittamisesta syntyvät suuret kustannukset olisivat, ainakin suuremmaksi osaksi, suoritettavat valtion varoista.

13. Maanvuokralaki on uusittava entistä enemmän vuokraa , lain etuja silmällä pitäen, niin että heidän yhteiskunnallinen ja taloudellinen asemansa tulisi paremmin turvatuksi.

Siinä suhteessa on noudatettava seuraavia periaatteita:

a) torpparien sekä kruunun että yksityisten maalla vero on määrättävä rahassa, eikä heitä saa pakoittaa suorittamaan koko veroansa päivätöissä vaan korkeintaan ehkä puolet koko veromäärästä. Poikkeuksen tästä tekevät mäkitupalaiset, ja muut vuokralaiset, joiden päivätöissä laskettu veromäärä tekisi ainoastaan muutamia päivätöitä koko vuodessa;

b) vuokramiehillä on oikeus saada kaikissa tapauksissa täysi ja lyhentämätön korvaus tilallaan tekemistään parannuksista;

c) laissa on määrättävä lyhin vuokra-aika 50 vuodeksi, erityisissä tapauksissa sallittakoon kuitenkin poikkeuksia, jotka laki lähemmin määritelköön;

d) erityinen vuokralautakunta ori asetettava joka kuntaan ja on sen välitys vuokrasopimuksia laadittaessa tehtävä pakolliseksi;

e) jos vuokran antaja haluaa uudistaa vuokran, on edellisellä vuokramiehellä siihen etuoikeus. Vuokramies saa vuokra-ajan kestäessä luovuttaa oikeutensa vuokralautakunnan hyväksymälle henkilölle. Ne oikeudet kuin vuokramiehelle on myönnetty, tulevat myös hänen leskensä ja rintaperillistensä osaksi,

f) valtion tulee asettaa erityisiä tarkastajia, jotka valvovat vuokralain noudattamista ja samalla ovat muutenkin ammattitarkastajia pikkuviljelyksen alalla.

Oma-apu.

Kristillismielisen maalaisrahvaan kokonaisuudessaan tulee liittyä yhteen saman valtiollisen ohjelman ympärille ja samoihin työkansan järjestöihin, vaikka eri osastoina harkitaankin niitä asioita, jotka kullekin ryhmälle ovat läheisimpiä.

Yhdistymisen ja järjestymisen merkitys on siinä, että,

a) saadaan ääni kuuluville kunnassa, jossa on ajettava ei ainoastaan taloudellisia vaan muitakin korkeampiin aatteisiin perustuvia kysymyksiä;

b) voidaan paremmin vilkkaan osuustoiminnan kautta tukea ja auttaa toinen toistaan taloudellisessa kilpailussa suurtuotannon kanssa;

c) on helpompi hankkia ammattitietoja;

d) Voidaan sytyttävästi ja innostavasti vaikuttaa toinen toiseen ja siten herättää rakkautta ja kunnioitusta kunkin ammattia ja työtä kohtaan, etenkin maanviljelystyötä kohtaan, jota nykyään pidetään halvempiarvoisena kuin muita toimia.