SUOMEN KRISTILLISEN TYÖVÄEN LIITON OHJELMA.

(Hyväksytty Lahdessa 3 p. heinäk. 1920.)

Suomen Kristillisen Työväen Liitto on kristillisen työkansan yhdysside ja tahtoo toimia Jumalan tahdon ja hänen valtakuntansa vanhurskauden ja oikeuden toteuttamiseksi kaikilla elämän aloilla.

1. Ollen sitä mieltä, että nykyinen vapaaseen kilpailuun perustuva yhteiskunnan laajoja kansankerroksia puutteenalaisuuteen kahlehtiva ja kristinuskon lähimmäisrakkauden vaatimuksen kanssa ristiriidassa oleva kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä on suurimpana syynä yhteiskunnalliseen kurjuuteen ja katsoen siihen, ettei epäkohtia voida korjata eivätkä alimmat yhteiskuntaluokat päästä täysiin oikeuksiinsa kapitalistisen järjestelmän vallitessa, kannattaa kristillinen työväki tuotannonvälineiden ja luottolaitosten laajaa siirtämistä yhteiskunnan haltuun sekä tuotannon valvontaa yhteiskunnan puolelta ja työläisten osanottoa tuotantolaitosten johtoon.

2. Samalla kun yhteiskunnallista kehitystä on johdettava edellämainittuun suuntaan, on työväenluokan asemassa jo nyt pantava toimeen perinpohjaisia uudistuksia kaikin laillisin keinoin, poistamalla verot vähävaraisilta palkkatyöläisiltä ja välttämättömiltä kulutustarpeilta, toteuttamalla sosialivakuutus, korjaamalla asunto-olojen alalla vallitsevat epäkohdat, rajoittamalla suurmaanomistusta ja siten saattaen yhteiskunnan avustuksella pienvuokraajat ja viljelijöiksi halulliset tilattomat riittävän viljelysalueiden omistajiksi.

3. Varallisuuteen, syntyperään ja sukupuoleen nojautuvat erioikeudet ja virkavaltaisuus valtiollisen ja kunnallisen elämän aloilla poistettakoon yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden avulla, ja keinotekoisen luokkarajan poistamiseksi on kaikille saatava tilaisuus pohjakoulusivistykseen samoissa kouluissa sekä ruumiillisen työn tekijöille riittävästi tilaisuutta tiedon ja opin saavuttamiseen kaikilla henkisen viljelyksen aloilla, joita tilaisuuksia myös tulee käyttää.

4. Kansoja niin raskaana painava kaikenlaatuinen luokkalaitoksen luontoinen tai valtion ylläpitämä sotilaallinen asestautuminen on lakkautettava, ja pyrittävä kaikin keinoin rakentamaan rauhallisia suhteita kansakuntien välille.

5. Koska jokaisen kansan tulee saada itse hoitaa omat sisäiset asiansa, on edistettävä ja tuettava Suomen tasavallan itsenäisyyttä ja kansallisuutemme kellitystä.

6. Työväestön on oltava selvillä kutsumuksestaan yhteiskunnallisen vääryyden poistamiseksi ja sitä varten järjestyttävä, mutta välttämättömänä sisäisenä voimana tulee olla kristinuskon rakkauden ja pelastuksen henki. Siveellisyyden ja lain kunnioitus on välttämättömästi juurrutettava niin lujaksi, että rikkomukset niin kieltolakia kuin muita välttämättömiä yhteiskunnan velvoituksia vastaan saadaan poistettua.

Liiton aikaisemmin hyväksytyn ohjelman taloudellisia vaatimuksia on sovellutettava toistaiseksi, mikäli ne eivät ole ristiriidassa ylläolevan kanssa.

MAALAISOHJELMA.

Kaikille viljelyshaluisille tilattomille Suomessa on niin pian kuin suinkin mahdollista saatava riittävä tilaisuus itsenäiseen täysin turvattuun maanviljelykseen täysin joko hyvin järjestetyllä omistusoikeudella tahi turvatulla viljelysoikeudella sekä viljelys kelpoinen maa-ala maassamme siten mahdollisuuden mukaan saatava viljelykseen.

1. Valtion ja kuntain omistamat viljelyskelpoiset maa-alat ovat sopivasti palstoitettuina luovutettavat, paitsi mitä valtion ja kuntien hallussa on tarpeellista säilyttää yleisiä ja tilattomien yhteisiä tarpeita varten, viljeltäviksi tilattomien muodostamille osuuskunnille, joiden kaikki jäsenet itse viljelevät maata, ja ovat ne luovutettavat joko hyvin järjestetyllä omistusoikeudella tahi täysin turvatulla määräaikaisella tai mieluummin perinnöllisellä vuokralla ja sopivasti rajoitetulla metsänkäyttö-oikeudella, ei kuitenkaan yhdelle viljelijälle enemmän kuin 25 hehtaaria viljelyskelpoista maata.

2. On tutkittava, paljonko kullakin paikkakunnalla on olemassa manttaaliin kuulumattomia mutta niiden kanssa yhdyshallinnossa olevia lisämaita ja ovat nämät saatettavat, mikäli niitä tähän asti ei ole valtiolta lunastettu, takaisin valtion haltuun edellämainitulla tavalla käytettäviksi tilattoman väestön maanhankkimiseen, jolloin jo viljelykseen otetusta maasta on suoritettava kohtuullinen korvaus, jos muuten viljelykseen ottajalle tulisi tapahtumaan vääryys.

3. Valtion ja kuntain tulee saattaa viljelemättömät, mutta viljelyskelpoiset maa-alansa viljelyskuntoon, toimittamalla niissä suurempia uhrauksia kysyvät raivaamiset, kuten soiden ja järvien kuivaamiset, asuntojen ja teiden rakentamiset y.m.

4. Varsinkin niillä seuduilla, joissa ei kruunun maita riittävästi löydy, tulee valtion ja kuntien lunastaa kohtuulliseksi arvioidusta hinnasta osakeyhtiöiden ynnä yksityistenkin omistamia suuria maa-aloja ja tiloja, etenkin niitä, jotka pakollisesti tulevat myytäviksi, ja luovuttaa ne tilattomille palstoitettuina joko itsenäisinä tai vuokratiloina, riippuen siitä mitä tilaton väestö itse haluaa kussakin tapauksessa.

5. Maanviljelyksen edistämiseksi ja riittävän viljelys-, metsä- ja laidunmaan hankkimiseksi tilattomalle väestölle on valtion ja kuntain varsinkin sellaisissa seuduissa, missä maan hankkiminen tilattomalle väestölle vapaaehtoista tietä kohtuulisilla kustannuksilla muuten käy vaikeaksi, ryhdyttävä pakkolunastuksella kohtuullisesta hinnasta hankkimaan haltuunsa maatiloja yhtiöiltä, niiltä osuuskunnilta, jotka eivät ole perustetut maanviljelystarkoituksessa, ja semmoisilta yksityisiltä, joilla on hallussaan useampia kiinteistötiloja kuin yksi, sekä etupäässä niitä maa-aloja, joita ilmeisesti omistetaan pääasiallisesti metsäntuotantoa varten.

6. Valtion ja kuntain toimesta ja avustuksella hankittuja maa- ja viljelystiloja ei saa yhtä useampaa yhdistää toisiinsa saman henkilön hallittaviksi eikä muihinkaan omistusoikeudella hallittaviin kiinteistöihin, jos ei kiinteistöä voi suorastaan katsoa tonttimaaksi. On säädettävä laki, jolla ylipäänsä estetään yhdistämästä toisiinsa useampia maatiloja, jos yhdistämisen kautta saman omistajan haltuun tulisi enemmän kuin 25 ha viljelyskelpoista maata.

7. Seurakuntien omistamat maa-alat ovat saatavat seurakuntien suoranaisen hallinnon alaiseksi ja ovat ne saatettavat seurakunnille enemmän tuottaviksi antamalla ne tilattomien viljeltäviksi mieluummin perinnöllisellä vuokraoikeudella lukuunottamatta papille jätettävää pientä maa-alaa, josta hän on tilaisuudessa hyvin viljelemällä saamaan itselleen ja perheelleen kohtuullisen määrän maataloustarpeita. Nämät maa-alat ovat kumminkin aina säilytettävät seurakuntien omaisuutena ja tulot niistä käytettävät ev.-luterilaisen seurakuntatoimen ylläpitämiseksi.

8. Valtion ja kuntien tulee täysin riittävässä määrässä avustaa ahkeria pikkuviljelijöitä ja sitä varten muodostettuja tilattoman väestön tosihyödyksi toimivia tilattomien osuuskuntia, jotka omasta alotteestaan pyrkivät saamaan yksityisten tai yhtiöiden hallitsemia maapalstoja itsenäisiksi pikkutiloiksi myöntämällä pitkä-aikaisia ja helppokorkoisia kuoletuslainoja.

9. Pitkä-aikaisia ja helppokorkoisia kuoletuslainoja on valtion ja kuntain annettava pienviljelijöille ja niiksi aikoville pienviljelyksen kohottamiseksi, samoin kaikille osuustoiminnan luontoisille yrityksille maatalouden alalla. Kaikissa yllämainituissa tapauksissa tulee avustuksen olla nopea ja mahdollisimman yksinkertaisella tavalla saatava. Kunnat älköön olko oikeutetut lainojen välittämisestä ottamaan mitään välityspalkkiota. Suurviljelyksiä älkööt valtio ja kunnat avustako.

10. Valtion sotilas- ja sivilivirkatalot ovat sopivasti palstoitettuina luovutettavat nykyisille vuokraajille, torppareille ja muille tilattomille sopivasti järjestettyinä etupäässä itsenäisiksi perintötiloiksi tai itsekannattaviksi perinnöllisiksi vuokratiloiksi, joissa ei kumminkaan saa olla enempää kuin 25 ha viljelyskelpoista maata. Mahdollisesti liikenevä osa metsämaasta voidaan erottaa yleismetsäksi yhteisiä tarpeita varten.

11. Kruunun metsä- ja viljelysmaiden nykyisille torppareille ja vuokraajille on annettava tilaisuus hankkia raivaamiinsa ja viljelemiinsä maihin joko hyvin järjestetty omistusoikeus tahi täysin turvattu perinnöllinen vuokraoikeus kohtuullisilla ehdoilla, riippuen siitä kumpaako itse haluavat. Täysi myynti-oikeus maanviljelystuotteisiin on heille heti turvattava.

12. Maanviljelystä ja sen sivuelinkeinoja on valtion ja kuntain suoranaisten toimenpiteiden kautta kaikilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla edistettävä varsinkin siten, että pikkuviljelijät ja maalaisväestö ylimalkaan tulisivat tuntemaan maanviljelyksen parhaimmat työtavat ja saisivat välttämättömät ammattitiedot. Tilatonta väestöä on valistettava ja tietopuolisesti kehitettävä, jota varten on kaikille hankittava riittävä tilaisuus saada kouluopetusta, joka on järjestettävä tässäkin suhteessa enemmän tarkoitustaan vastaavalle kannalle.

13. Tilattoman väestön maansaannin turvaamiseksi maanhinnan liiallista kohoamista vastaan sekä maanviljelyksen lisääntymisen ja edistymisen takaamiseksi on mahdollisimman pian säädettävä sopivalla tavalla järjestetty viljelysvelvollisuus, jota yksityisten maahan nähden on sovellutettava siten, ettei se tee haittaa pienviljelyksen edistymiselle ja että se samalla takaa yhteiskunnalle hyödyllisten viljelystapojen kehittymisen.

14. Yhtiöt, osuuskunnat ja sellaiset yksityiset henkilöt, jotka harjoittavat saha-, tukki-, paperi- tai massateollisuutta taikka näihin aloihin kuuluvien puutavaroiden kauppaa, älkööt tästälähin saako omistusoikeutta maaomaisuuteen, jonka laajuus olisi yli 25 hehtaaria. Poikkeuksen tästä tekevät tilattomien muodostamat osuuskunnat, jotka hankkivat maata tilattoman väestön asuttavaksi ja viljeltäväksi.

15. Maavero on uudestaan järjestettävä siten että 25 ha viljelysmaata ynnä tämän ohella paikkunnallisten olosuhteiden mukaan suhteellinen määrä metsää ja laidunta jätetään maaverosta ja muista luonnottomista rasituksista vapaaksi, mutta tästä korkeammalle nousevat maa-alat verotetaan asteettain maan suuruuden mukaan kohoavalla maaverolla.

16. Järkiperäinen metsänhoito on yksityistenkin tiloilla lainlaadintatietä viipymättä toimeen saatava ja metsän myynti riittävässä määrässä rajoitettava.

17. Metsästys-, metsämarjain ja sienien otto-oikeus ovat heti, samoin kalastus- ja ravustusoikeus sopivalla tavalla tehtävät maanomistuksesta riippumattomiksi. Kalastus-asetus on heti perinpohjin uudistettava.

18. Aidalla erottamaton ja viljelemätön maa-ala on katsottava yhteiseksi kaikille vapaaksi laidunmaaksi, eikä kukaan saa metsämaahansa aitoja rakentamalla kokonaan estää karjan pääsyä yhteisille laidunmaille.

19. Sellaiset säännökset maanmittaus- y.m. asetuksissa, jotka haittaavat maan nopeaa ositusta ja palstoitusta tilattomille edullisella tavalla, ovat heti poistettavat. Osittamisesta syntyvät maanmittari-kustannukset ovat valtion varoilla suoritettavat.

20. Ensi tilassa on säädettävä uusi täysin kansan parasta ja torpparien oikeuksia vastaava maanvuokralaki. Sen säätämisessä on tarkasti noudatettava seuraavissa kohdissa mainittuja periaatteita:

a) Sopimus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokraamisesta on tehtävä kirjallisesti joko määrä-ajaksi vähintään 50 vuodeksi tai perinnöllisellä vuokraoikeudella. Sopimusta tehtäessä olkoon vuokralautakunnan välitys allalueteltavien seikkojen suhteen pakollinen ja on sopimus sen tarkastettava ja lainvoipaiseksi hyväksyttävä.

b) Vuokra-ajan kuluessa olkoon ainoastaan vuokraajalla oikeus sanoa vuokra irti. Hänen kuoltuaan jatkavat hänen oikeudenomistajansa vuokraa. Vuokrakauden kuluttua olkoon vuokraajalla ja hänen oikeudenomistajillaan oikeus ennen muita saada edelleen hallita vuokratilaa suhteellisesti samoilla ehdoilla tehdyn sopimuksen nojalla. Vuokraajalla olkoon oikeus siirtää tai myydä vuokraoikeutensa toiselle vuokralautakunnan hyväksymälle henkilölle.

c) Vuokrasopimus saa sisältää ainoastaan maan-vuokraehtoja eikä vuokraajaa vapaana kansalaisena sitovia määräyksiä.

d) Jos vuokraaja ei täytä vuokrasopimuksessa määrätyitä ehtoja, määrää vuokralautakunta mahdollisen korvauksen, joka on katsottava lailliseksi velkasaatavaksi, paitsi jos vuokraajasta riippumattomat seikat ovat aiheuttaneet laiminlyömisen, jolloin korvaussumma on sovinto-oikeuden päätöksen alainen. Missään tapauksessa älköön kontrahtirikos, rikoslain alainenkaan, aiheuttako häätöä vuokratilalta.

e) Vuokraajalla ja hänen oikeudenomistajillaan olkoon vuokrakauden loputtua, ellei vuokrasopimusta uudisteta vähintään 50 vuodeksi, oikeus saada täysi ja lyhentämätön korvaus siitä arvonnoususta, joka katselmuksien kautta on havaittu torpparin työn ja hänen käyttämänsä pääoman kautta tilalla vuokrakauden kuluessa tapahtuneen, jolloin vuokratilan arvo on laskettava siihen uhratun työn ja pääoman sekä tuotantoarvon mukaan. Rakennukset arvioidaan niiden todellisen arvon mukaan. Jos vuokraaja saatuaan tilan ja rakennukset hyvässä kunnossa päästää ne huolimattomuudessaan rappiolle, olkoon vuokranantajalla oikeus saada korvaus niiden arvon vähenemisestä.

f) Vuokrakauden alussa on pidettävä tulokatselmus ja lopussa lähtökatselmus. Katselmuksen toimittaa ja korvaukset määrää vuokralautakunta.

g) Vuokralautakunta valitaan kuntakokouksessa, jossa sekä vuokranantajat että vuokraajat kummatkin erikseen valitsevat yhtä monta jäsentä siihen. Puheenjohtajana toimii kuntakokouksessa yleisellä äänestyksellä valittu maanviljelykseen ja vuokralakiin perehtynyt puolueeton henkilö, jonka vaaliin ovat oikeutetut osaa ottamaan kaikki 21 v. täyttäneet kunnassa asuvat maanomistajat, maanvuokraajat ja maanviljelystyöhön osaaottavat kansalaiset yleisen äänioikeuden perusteella. Hänen palkkansa suorittaa kunta, muiden jäsenten sopimuskumppanit. Jos jompikumpi sopijapuoli ei voi tyytyä vuokralautakunnan päätökseen, on hänellä oikeus vedota sovinto-oikeuteen.

h) Vuokrasopimuksessa turvattakoon vuokraajalle suhteellisesti riittävä laidunmaa ynnä polttoja rakennustarpeiden käyttöoikeus, jos olosuhteet tilalla sen mahdolliseksi tekevät, ja tässä tarkoituksessa on hänelle erotettava olosuhteiden mukaan mikäli mahdollista erityinen metsäpalsta.

i) Vuokraaja saakoon noudattaa sitä viljelystapaa, jonka hän itse edullisemmaksi katsoo, kunhan hän ei vaan harjoita ryöstöviljelystä, ja olkoon hänellä täysi käyttö- ja myyntioikeus vuokramaansa maanviljelystuotteisiin.

j) Vuotuinen vuokramaksu määrättäköön vuokrasopimusta tehtäessä rahassa kerta kaikkiaan koko vuokrakaudeksi. Vuokramaksun suuruuden määrää vuokralautakunta rahassa paikkakunnallisten olojen mukaan kohtuulliseksi maan tuotantokyvyn ja valtion kaavan mukaan jyvittämällä. Vuokraaja sopikoon ajoissa ennen kunkin vuoden alkua vuokranantajan kanssa, suorittaako hän sinä vuonna vuokramaksun rahassa vai päivätöinä.

k) Elleivät vuokranantaja ja vuokraaja pääse sovintoon päiväpalkan suuruudesta veroa työnä suoritettaessa, määrää sen vuokralautakunta, pitäen silmällä keskimääräistä päiväpalkkaa maanviljelys-töissä paikkakunnalla. Naisen päiväpalkka samasta työmäärästä olkoon sama kuin miehen. Pisimmäksi työpäiväksi vuokraa työnä suoritettaessa on määrättävä 10 tuntia kesällä ja 8 talvella.

l) Jos vuokraaja vuokranantajan kutsusta on saapunut työhön ja työ ilman esteen tähden keskeytyy, eikä isäntä voi veropäivätyön suorittamiseksi antaa toista työtä, älköön vaadittako uutta vero-päivää sijaan. Poikkeuksen tässä tekevät tapaukset, jolloin jo vuokrasopimuksessa on nimenomaan määrätty, että verona suoritetaan yksityisiä heinä- tai elopäiviä, jolloin vahinko on puoleksi kummankin välillä jaettava. Vuokranantajan on vähintään vuorokautta ennen kutsuttava vuokraaja työhön. Vuokranantaja älköön saako pakottaa verotyön suorittajia työssä kilpailemaan eikä vaatia heiltä ylen raskaita tinkitöitä. Verotyö suoritetaan yleensä vuokranantajan työkapineilla.

21. Kansanvaltaisilla vaaleilla, joihin ovat oikeutetut osaaottamaan edellisen pykälän g) kohdassa mainitut kansalaiset, valittakoon erityisiä täysin päteviä tarkastajia, jotka valtion puolesta valvovat vuokralain noudattamista ja samalla ovat muutenkin ammattitarkastajia ja neuvojia pienviljelyksen alalla.

22. Mäkitupalaisille ja mökkiläisille on säädettävä yleensä suhteellisesti samat oikeudet kuin torppareillekin.

23. Ennen uuden maanvuokralain voimaanastumista tehtyihin vuokrasopimuksiin uuden lain määräysten sovelluttamista varten ovat vanhat sopimukset tarkastettavat uudistamista varten uuden maanvuokralain mukaisiksi, jos vuokramies sitä tahtoo.

24. Nykyään voimassaolevan maanvuokralain kohdat, jotka koskevat vuokraajan häätämistä pois vuokraamaltaan maalta, ovat jätettävät käytäntöön sovelluttamatta, kunnes uusi maanvuokralaki astuu voimaan, ja on lain kautta myöskin estettävä maalaistyöväkeä häätämästä pois tonteiltaan, kunnes sille on saatu lainsäädännön kautta joko perinnöllinen asunto-oikeus eli omistusoikeus tonttimaahan.

KÄYTÄNNÖLLINEN OHJELMA.

Liiton käytännöllinen ohjelma, joka kuten sanottu on kuitenkin uudistuksen alaisena, on nykyisin seuraava:

1. Uskonto ei ole suinkaan ainoastaan yksityinen, vaan samalla myös mitä tärkein yhteiskunnallinen asia. Niinkauvan kuin suurin osa Suomen kansaa kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, tulee valtion olla läheisessä vuorovaikutuksessa tämän kirkon kanssa. Evankelis-luterilaisen kansankirkon ulkonainen järjestys on muodostettava Kristuksen opin tasa-arvoisuusperiaatteiden mukaiseksi ja tulee kirkon sisäisen itsehallinnon perustaksi voimaansaada yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, niin että kaikissa kirkollisissa vaaleissa ja äänestyksissä jokaisella seurakunnan täysi-ikäisellä ja seurakunnallisia oikeuksia käyttävällä jäsenellä on yksi ääni. Kristinuskon opetus on säilytettävä maan kaikissa kansa- ja oppikouluissa ja tulee sitä mahdollisuuden mukaan lisätä ja edistää. Laajennettu uskonnonvapaus on myönnettävä niillekin, jotka eivät hyväksy mitään kristillistä uskontunnustusta, ei kuitenkaan yleistä siveellisyytä loukkaaville uskonnollisille yhdyskunnille. Kristillinen avioliitto on kirkon piirissä säilytettävä kaikille kirkon jäsenille.

2. Kaikille 21 vuotta täyttäneille, kansalaisluottamusta nauttiville Suomen kansalaisille on sukupuoleen katsomatta myönnettävä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä valtiollisella että kunnallisella elämän alalla. Vaalit ja äänestykset ovat toimitettavat suljetulla vaalitavalla lain määräämänä vapaapäivänä, ei kuitenkaan sunnuntaisin eikä muina kristillisen kirkon yleisinä juhlapäivinä.

3. Naiselle on saatava miehen kanssa yhdenvertaiset yhteiskunnalliset oikeudet.

4. Yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus on myönnettävä mikäli ne eivät ole ristiriidassa kristinuskon siveellisten käsitteiden kanssa.

5. Kansakoulu on järjestettävä kaikkein ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi. Korkeampi opetus on niin järjestettävä, että ruumiillisen työn tekijätkin voivat sitä hyödykseen käyttää työnsä lomassa, mikäli heillä siihen halua ja taipumusta on. Kaikissa oppilaitoksissa on myönnettävä maksuton opetus. Kansakouluissa on annettava maksuttomat opetusvälineet sekä ylläpito kaikille varattomille oppilaille, ja ylemmissäkin oppilaitoksissa niille varattomille, jotka osoittavat erityistä kykyä, intoa ja tiedonhalua. Tätä tietä on pyrittävä siihen, että kaikki kouluijässä olevat lapset tulevat saamaan tarpeellisen kouluopetuksen.

6. Verotus on järjestettävä yleisen asteettain kohoavan omaisuus- ja tuloveron pohjalle. Samalla kuin on säädettävä riittävän korkea verovapaa tuloja omaisuusmäärä, ovat ansioton omaisuuden lisäys ja arvonnousu sekä korkotulot verotettavat ankarammin kuin omasta työstä ja ansiosta johtuvat tulot. Henkilöllinen ja välillinen verotus on poistettava, paitsi ylellisyystavarain tullia, jota on korotettava, huomioonottaen tulliasiain järjestelyssä, ettei kotimaista työtä saateta vaaranalaiseksi.

7. Oikeudenkäyttö ja oikeusapu on oleva maksuton. Korvausta on maksettava viattomasti syytetyille, vangituille ja tuomituille.

8. Maksuton lääkärinapu ja lääkkeet, synnytys-apu ja hautaus on kaikille annettava. Valtion ja kuntain asiaksi on terveydenhoito asetettava.

9. Rauhanaatetta on kaikin tavoin edistettävä ja käytännössä toteutettava.

10. Virkamieskunta on alkujuuriaan myöten järjestettävä kansanvaltaiselle pohjalle. Virkamiesten palkka ynnä muut edut ovat kansaneduskunnan määrättävät.

11. Kristillisen Työväenliiton jäsenten tulee noudattaa ehdotonta raittiutta. Yleisellä kieltolailla on kaikkien juovuttavain juomain valmistaminen, maahan tuonti ja myynti jyrkästi kiellettävä paitsi mitä mahdollisesti lääkinnöllisiin ja teknillisiin tarkoituksiin tarvitaan. Kaikki kansan siveyskäsitteitä loukkaavat laitokset ovat ehdottomasti poistettavat.

12. Työaika on saatava 8-tuntiseksi kaikilla tehdas- ja ammattialoilla, missä eivät epäterveelliset olosuhteet vaadi sitä lyhemmäksi. Maalaisoloissa on maanviljelystöissä kesäaikoina työpäivä toistaiseksi oleva 10 tuntinen.

13. Kullakin paikkakunnalla on elintarpeisiin riittävä alin palkka määrättävä ei vain valtion ja kuntain, mutta yksityistenkin teettämissä töissä.

14. Yötyö on yleensä kiellettävä kaikilla aloilla paitsi sellaisilla, joiden teknillinen laatu tekee katkeamattoman työn välttämättömäksi. Naisilta ja nuorilta työntekijöiltä on yötyö yleensä kokonaan kiellettävä.

15. Täysi vähintään 40 tuntia kestävä yhtämittainen sunnuntailepo on viikossa säädettävä tehdas- ja ammattioloissa, mutta 36 tuntia maatalouden alalla.

16. Lapset alle 4 vuoden ovat kiellettävät lukukausien aikana kaikesta opintoja häiritsevästä ansaitsemistyöstä. Oppilaita ja nuoria työntekijöitä varten on säädettävä riittäviä suojelusmääräyksiä.

17. Naisten työ on kiellettävä niiltä aloilta, missä se on heidän ruumiilleen vahingollista. Raskauden aikana on työ helpotettava tai kokonaan kiellettävä siitä alkaen kuin ne normalisen raskaudentilan merkit, jotka vaikeuttavat työtä, ilmestyvät raskaudenajan loppupuolella, sekä vähintään 6 viikkoa synnytyksen jälkeen.

18. Työväen suojelusmääräysten tarkkaa noudattamista valvomaan on asetettava riittävä määrä sekä mies- että naistarkastajia ammatin laadun mukaan ja määrättävä niille apulaisia työväestä. Suojeluslakien rikkominen on estettävä ankarilla rangaistuksilla.

19. Yleisillä varoilla on perustettava ja ylläpidettävä leski-, orpo-, ansiokyvyttömyys- ja vanhuus-eläkekassoja ynnä työttömyys-, tapaturma-, sairaus- ja hautausrahastoja, joista kaikkien yhteiskunnan apua tarvitsevien tulee saada täysin riittävä avustus.

20. Työväen vakuutusta koskevat lait ovat niin laadittavat, että ne eivät anna aihetta mielivaltaiselle tulkitsemiselle eikä kiertelemiselle. Vakuutuslaitoksen hallinnon jäsenet valitsevat vakuutetut itse. Vakuutetuille ja heidän omaisilleen on myönnettävä täysi vahingonkorvaus.

21. Hoidotta jääneille lapsille on valtion ja kunnan toimesta saatava täysin tarkoitustaan vastaava hoito ja kasvatus.

22. Nykyään voimassa oleva palkkaussääntö on poistettava ja palvelijain oikeudet turvattava yleiseen elinkeinolakiin ja työväensuojeluslakeihin saatavilla tarkoitukseensa riittävillä säännöksillä.