Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SMP/765

Suomen Maaseudun Puolue

SMP:n metsien erityisohjelma


  • Puolue: Suomen Maaseudun Puolue
  • Otsikko: SMP:n metsien erityisohjelma
  • Vuosi: 1983
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SMP:n metsien erityisohjelma

Hyväksytty Kuopion XXV puoluekokouksessa 6.-7.8.1983

METSIEN MONINAISKÄYTTÖÄ KEHITETTÄVÄ

SMP:n puolueohjelman METSIEN ERITYISOHJELMA

Metsä on kokonaisuus, joka tarjoaa leivän, lepopaikan ja toimeentulon. Suomalainen on tottunut saamaan metsistään rakennusmateriaalin, polttoaineen, ravinnon ja suojapaikan. Tämän lisäksi suomalainen on oppinut metsää myymällä ja puuta jalostamalla luomaan hyvinvointia koko yhteiskunnalle.

Puunjalostuksesta saatu taloudellinen hyöty on osittain kuitenkin sokaissut maamme virkakoneiston ja metsistä on tehty riistokasvatuksen temmellyskenttä. Ihmisen tulee elää luonnossa luonnon ehdoilla, eikä luonnosta rosvon keinoilla. Metsä on tänäänkin kokonaisuus. Metsäluontoamme ei saa tuhota talousetujen vuoksi. Metsien moninaiskäyttö on toteutettava mahdollisimman pitkälle myös käytännössä, koska se myös suurentaa metsistä saatavaa kokonaishyötyä.

Luontoa - eläimiä, kasveja, maaperää, vesiä ja ilmaa - on suojeltava ja sitä on kohtuullisesti käytettävä hyväksi. Metsien hoidon perusehtona tulee olla luonnon oma uudistuminen. Kaavamainen ja teoreettinen metsänhoidon pakkolinja on muutettava. Meillä on velvollisuus säästää lapsillemme ja tuleville sukupolville puhdas metsäluonto. Tältä pohjalta SMP asettaa seuraavat perustavoitteet:

- SMP katsoo, että metsien tulee olla ensisijaisesti talonpoikaisessa ja muussa yksityisessä pienomistuksessa. Suuryhtiöiden, valtion ja keinottelijoiden metsänomistus ei ole suotavaa. Valtio ei tarvitse metsiä muutoin kuin opetus- ja tutkimustarkoituksiin.

- Metsähallitus tulee lakkauttaa tarpeettomana byrokraattisena ja kalliina laitoksena.

- SMP vastustaa metsien omistuksen yhteiskunnallistamista. Byrokratialla ja lainsäädännöllä ei saa alistaa metsänomistajia mielivallasta ja yhteiskunnan virkakoneiston määräysvallasta riippuvaiseksi.

SMP ei hyväksy koko sodanjälkeisen ajan jatkunutta kehitystä kantohintojen suhteelliseksi alentamiseksi, joka todellisuudessa merkitsee yksityisten omistamien metsien aste asteelta sosialisoimista. SMP kannattaa samanlaista kantohintaa koko maassa. Nykyinen Pohjois- ja Itä-Suomen sekä laajojen muiden alueiden syrjintä on jyrkästi tuomittavaa.

Samoin SMP ei hyväksy sitä, että omaa hankintaa suorittava metsänomistaja on yhdessä metsätyömiehen kanssa saatettu työn aliarvostuksen ja riiston kohteeksi. Oikeana ei voida myöskään pitää sitä, että kuljetustoimen ala ja muu konepienyrittäjä puutavaran kuljetuksissa ja muissa puutavaran tehtävissä on ajettu taloudellisiin vaikeuksiin, joista edun on saanut suurteollisuus.

SMP vastustaa jyrkästi puutavaran ostojen rengastumista ja kartellisoitumista. Maataloustuottajain Keskusliiton metsävaltuuskunta ei ole rehellisesti puolustanut metsänomistajaa, metsästä ansionsa saavaa ja kuljetustoimialan pienyrittäjää, vaan on istunut kahdella tuolilla satojen tuhansien kansalaistemme korvaamattomaksi vahingoksi.

SMP vastustaa verokeinotteluihin ja veroriistoon johtavaa puutavaran myyntiveroa. Metsäverotuksen tulee olla oikeudenmukaista ja kohtuullista. SMP vastustaa pakollista metsänhoitomaksua, koska työstä on maksettava eikä tekemättömyydestä.

SMP vastustaa ulkomaisen puutavaran tuontia maahamme tarkoituksella alentaa kantohintaa ja metsätyön korvausta. Hallitukset eivät saa antaa kauppapoliittisissa sopimuksissa tukea tällaisen kotimaisen työn ja oman maan kantohinnan riistolle.

SMP kannattaa Mera-ohjelman järkiperäistä toteuttamista ja vaatii, että se on ratkaisevasti suunnattava yksityisten omistamien metsien hyväksi.

SMP vaatii jyrkästi, että metsien myynnin tarpeettomat ja väärämieliset esteet on poistettava. Lakien valtuuksia ei saa käyttää mielivallan ja riiston apuna yhteiskunnassamme, jonka tulisi olla lainalainen maa. Metsänomistajien turvattomuudelle on saatava sulku.

Piirimetsälautakuntien asema tulee perusteellisesti muuttaa. Nykyinen järjestelmä on korjattava sellaiseksi, joka estää mielivallan ja turvaa metsänomistajien oikeudet tasapuolisesti ilman syrjintää.

METSÄPOLIITTISET TAVOITTEET

Metsätaloudella on keskeinen merkitys kansantaloudellemme. Kansamme edun nimessä on metsiemme käytön tulevaisuudessa perustuttava sellaiseen luonnonmukaisuuteen ja taloudellisuuteen, joka on kansakunnan taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta paras mahdollinen. Tällöin on asianmukaisesti huomioitava metsiemme moninaiskäytön, kuten luonnonsuojelun, riistanhoidon, marjojen ja sienien tuottamisen sekä ulkoilun ja retkeilyn tarpeet. Tältä kansamme edun mukaiselta perustalta SMP katsoo, että

- talonpoikaisväestön ja pienmetsänomistajien oikeudet metsämaiden omistukseen on turvattava. Metsämaiden siirtyminen yhtiöiden, säätiöiden ja erilaisten keinottelijoiden haltuun on estettävä tarvittaessa valtiovallan toimenpitein,

- yksityisomistuksessa olevat metsämaat ovat puuraaka-aineen tuotossa avainasemassa maassamme. Näiden yksityismetsien jatkuvan tuoton kohottaminen on koko metsätaloutemme perusta,

- metsistä saatavan tulonjaon on perustuttava oikeudenmukaisuuden perustalle, joka antaa edellytykset järkevän metsätalouden harjoittamiselle tasavertaisesti maamme eri osissa. Metsänomistajien ja metsissä työskentelevien on saatava oikeudenmukainen osuutensa puusta ja siitä saatavien jalosteiden tulosta, jolloin myös rationalisointihyöty on jaettava niin, että se ei jää pelkästään teollisuuden hyväksi,

- kantohintatason perusteeton erilaisuus maan eri osien välillä on poistettava erityisesti metsätieverkostoa kehittämällä, kuljetus-tukijärjestelmällä ja siten, että valtion oma teollisuus alkaa maksaa Pohjois- ja Itä-Suomessa metsänomistajille taloudellisesti kannattavaa kantohintaa. SMP ei hyväksy puunjalostusteollisuuden salakartellisoitumista kantohinnan alentamiseksi. Yksityis metsien kantohinta ei saa olla alapuolella valtion metsistään saamaa kantohintaa,

- 60-luvun byrokraattisuutta lisännyt ja jo alkuunsa vanhentuneena syntynyt metsälainsäädäntö on uudistettava 80-luvun oikeudenmukaisen metsäpolitiikan vaatimuksia vastaavaksi. Lainsäädäntö ei saa kaventaa yksityisen omistusoikeuden määräämisvaltaa missään muodossa, vaan sen tulee olla kannustava tekijä metsien hoidon ja tuoton kohottamiseksi,

- metsätyöntekijäin, kuljetusalan pienyrittäjien ja muiden metsissä työskentelevien ansioita, sosiaalisia, koulutus- ja muita olosuhteita on parannettava ottamalla huomioon työn raskaus ja vaativuus. Metsätyöntekijäin kunnollisen eläkkeen eläkeikäraja on laskettava 50 vuoteen vapaaehtoisen eläkkeelle jäämisen pohjalta. Metsätyömiesten ilmainen terveystarkastus on järjestettävä ainakin kerran vuodessa. Verotuksessa on metsätyömiehelle myönnettävä erikoisetuja työskentelyolosuhteista ja työn kausiluonteisuudesta johtuen,

- metsien uudistamisessa on pyrittävä enemmän luontaisiin uudistuksiin. Keinollisesti uudistettaville alueille on valtion tukea, erikoisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa korotettava. Rahallinen tuki erikoisesti näille alueille on tarpeen, kuten tutkimuksetkin ovat todistettavasti osoittaneet. Oikeudenmukainen kantohinta ja oikein porrastettu yhteiskunnan tuki metsänparannustoiminnassa luovat tasapuoliset edellytykset metsätalouden kannattavalle harjoittamiselle maan eri osissa. Työllisyysvaroja on osoitettava alityöllisyysalueille metsänparannustöihin entistä enemmän.

- metsäverotus on pysytettävä sellaisena pinta-alaverotuksena, joka kannustaa metsänomistajaa metsiensä hoitoon. Nykyisen verotuksen epäkohdat on korjattava. SMP vastustaa metsänmyynnin yhteydessä perittävää pakollista maksua ja siitä johtuvaa pakko-metsänhoitoa sekä suunniteltua metsänmyynnin pakkoveroa. Metsien hoitoinnostus metsänomistajien keskuudessa on saatava aikaan asiallisen neuvonnan ja opastuksen avulla, eikä pakkokeinoin,

- teollistuvassa yhteiskunnassa muodostavat metsät ja luonto ihmiselle tärkeän virkistäytymismahdollisuuden. Tilaisuus tähän on suotava kaikille kansalaisille metsiä vahingoittamatta. Perinteiset jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet tulee säilyttää kaikilla metsämailla,

- metsäntutkimustoimintaa on tehostettava kentällä, jotta vältyttäisiin niiltä virheiltä, joita viime vuosikymmeninä on maassamme tehty metsien hoidossa. Metsien nykyistä perimäaineista supistavia menetelmiä on kaikissa olosuhteissa vältettävä. Samoin maamme soiden valtavien turvevarojen käyttömahdollisuudet on tutkittava perusteellisesti,

- metsäopetusta on ryhdyttävä antamaan peruskoulussa ainakin maaseudulla. Myöskin metsänomistajien koulutusta ja neuvontaa on tehostettava yhteiskunnan varoilla. Samoin metsäkoneammattimiesten koulutusta on tehostettava kehittyvän metsätalouden vaatimusten mukaisesti,

- säätiöiden omistajien metsämaiden vero- ja leimaverovapaudet on poistettava,

- maatilatalouden kehittämisrahaston varoja on lisättävä, jolloin tämän rahaston avulla voidaan ostaa metsämaita valtiolle edelleen luovutettavaksi lisämetsämaiksi liian vähäisen metsän tuoton omaaville tiloille. Näitä ostettuja metsiä ei saa jättää valtion omaisuudeksi,

- luopumiskorvauskin järjestelyjen kautta vapautuva metsämaa on käytettävä lisämaiksi säilyville tiloille näiden elinkelpoisuuden parantamiseksi,

- kantohintojen varaan ei saa rakentaa mitään pysyviä suhdannetasausjärjestelmiä eikä vientimaksuja,

- Suomen Yksityismetsänomistajain Keskusliitto sekä piirimetsälautakunnat on saatava neuvottelupöydän ääreen puun hinnasta neuvoteltaessa,

- metsän käsittelyssä on ruvettava noudattamaan metsänomistajan näkemyksiä ja hänen asiantuntemustaan omistamassaan metsässä,

- metsäyhteistyöalueet ovat epäsuositeltavia ja kahlitsevat metsänomistajan toimintavapautta. Niiden enempi perustaminen olisi heti lopetettava,

- hankintahakkuu ja -ajo on saatava verovapaiksi,

- on palattava entiseen kehysmittaukseen pinotavaran mittauksessa (pinokuutiomitta) ja tukkipuissa kuutiojalkamittaukseen. Tämä mittaus poistaisi summittaisen arvion ja olisi näin oikeudenmukainen kaikille osapuolille,

- piirimetsälautakunta ei saa olla järjestö, jossa yhteiskunnan varoja käytetään metsänomistajia vastaan,

- puun hintaneuvotteluissa on määrättävä puun hinnan alaraja, mutta yläraja jätettävä avoimeksi markkinavoimien vapaasti kilpailtavaksi,

- metsiin on tuotava isännän linjan koneet. Kevyempinä ne säästävät metsien ekologista pohjaa ja puiden kasvu voi jatkua häiriintymättä,

- kunnanmetsälautakunnan jäsenet tulisi korvata uskotuilla miehillä. Tämä lisäisi metsänomistajan oikeusturvaa.

Metsätalouden vinosuuntaus on aiheuttanut valtavia alueellisia, sosiaalisia, maisemallisia, elinkeinopoliittisia ja lopulta kansantaloudellisia ongelmia.

Metsätalouden piiriin on luotava tulevaisuuden uskoa ja saatava turva ja työrauha yksityiselle metsänomistajalle. Täten luodaan edellytykset lisääntyvälle puun saannille aina metsien vuotuisen lisäkasvun kaksinkertaistumiseen saakka miespolven aikana sekä takeet kansamme taloudellisesti turvalliselle tulevaisuudelle. Oikein järjestetty metsien hoito täyttää metsien moninaiskäytön vaatimukset.