SUOMEN MAASEUDUN PUOLUEEN PUOLUEOHJELMAN METSIEN ERITYISOHJELMA

Vahvistettu Mikkelin puoluekokouksessa 5/8 1973

Peruslinjat

Puolue kannattaa ja edistää yksityistä metsänomistusta. Perustana tulee olla talonpoikainen ja muu pienmetsänomistus. Valtion ja suuryhtiöiden sekä keinottelijoiden monopolisoituvaa metsänomistusta SMP ei kannata.

SMP vastustaa metsien omistuksen yhteiskunnallistamista. Byrokra tialla ja lainsäädännöllä ei saa alistaa metsänomistajia mielivallasta ja yhteiskunnan virkakoneiston määräysvallasta riippuvaiseksi.

SMP ei hyväksy koko sodanjälkeisen ajan jatkunutta kehitystä kantohintojen suhteelliseksi alentamiseksi, joka todellisuudessa merkitsee yksityisten omistamien metsien aste asteelta sosialisoimista. SMP kannattaa samanlaista kantohintaa koko maassa. Nykyinen pohjois-, ja itä-Suomen sekä laajojen muiden alueiden syrjintä on jyrkästi tuomittavaa.

Samoin SMP ei hyväksy sitä, että omaa hankintaa suorittava metsänomistaja on yhdessä metsätyömiehen kanssa saatettu työn aliarvostuksen ja riiston kohteeksi. Oikeana ei voida myöskään pitää sitä, että kuljetustoimen ala ja muu konepienyrittäjä puutavaran kuljetuksissa ja muissa puutavaran tehtävissä on ajettu taloudellisiin vaikeuksiin, joista edun on saanut suurteollisuus.

SMP vastustaa jyrkästi puutavaran ostojen rengastumista ja kartellisoitumista. Maataloustuottajain Keskusliiton metsävaltuuskunta ei ole rehellisesti puolustanut metsänomistajaa, metsästä ansionsa saavaa ja kuljetustoimialan pienyrittäjää, vaan on istunut kahdella tuolilla satojen tuhansien kansalaistemme korvaamattomaksi vahingoksi.

SMP vastustaa verokeinotteluihin johtavaa puutavaran myyntiveroa. Sitävastoin SMP ei vastusta metsien oikeudenmukaista verotusta. Samoin SMP vastustaa pakollista metsänhoitomaksua, koska työstä on maksettava eikä tekemättömyydestä.

SMP vastustaa ulkolaisen puutavaran tuontia maahamme tarkoituksella alentaa kantohintaa ja metsätyön korvausta. Hallitukset eivät saa antaa kauppapoliittisissa sopimuksissa tukea tällaisen kotimaisen työn ja oman maan kantohinnan riistolle.

SMP kannattaa Mera-ohjelman tehokasta toteuttamista, mutta vaatii, että se on ratkaisevasti suunnattava yksityisten omistamien metsien hyväksi.

SMP vaatii jyrkästi, että väärinkäytökset metsien myynnin estämiseksi oman voiton pyynnön vuoksi on saatava poistetuiksi. Lakien valtuuksia ei saa käyttää mielivallan ja riiston apuna yhteiskunnassamme, jonka tulisi olla lainalainen maa. Metsänomistajien turvattomuudelle on saatava sulku.

Metsäpoliittiset tavoitteet

Metsätaloudellamme on keskeinen merkitys kansantaloudellemme. Kansamme edun nimessä on metsiemme käytön tulevaisuudessa perustuttava sellaiseen luonnonmukaisuuteen ja taloudellisuuteen, joka on kansakunnan taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta paras mahdollinen, jolloin metsiemme moninaiskäytön kuten luonnonsuojelun, riistanhoidon sekä ulkoilun ja retkeilyn tarpeet asianmukaisesti on huomioitu. Tältä kansamme edun mukaiselta perustalta SMP katsoo, että

• metsämaiden omistus on turvattava ennenkaikkea talonpoikaisväestölle. Metsämaiden siirtyminen yhtiöiden, säätiöiden ja erilaisten rahamieskeinottelijoiden haltuun on estettävä valtiovallan toimenpitein,
• yksityisomistuksessa olevat metsämaat ovat puuraaka-aineen tuotossa avainasemassa maassamme. Näiden yksityismetsien jatkuvan tuoton kohottaminen on koko metsätaloutemme perusta,
• metsistä saatavan tulonjaon on perustuttava oikeudenmukaisuuden perustalle, joka antaa edellytykset edistyvän metsätalouden harjoittamiselle tasavertaisesti maamme eri osissa. Metsänomistajien ja metsissä työskentelevien on saatava oikeudenmukainen osuutensa puusta ja siitä saatavien jalosteiden tulosta, jolloin myös rationalisointihyöty on jaettava niin, että se ei jää pelkästään teollisuuden hyväksi,
• kantohintatason perusteeton erilaisuus maan eri osien välillä on poistettava erityisesti metsätieverkostoa kehittämällä, kuljetustukijärjestelmällä ja siten, että valtion oma teollisuus alkaa maksaa pohjois- ja itä-Suomessa metsänomistajille taloudellisesti kannattavaa kantohintaa. SMP ei hyväksy puunjalostusteollisuuden salakartellisoitumista kantohinnan alentamiseksi. Yksityismetsien kantohinta ei saa olla alapuolella valtion metsistään saamaa kantohintaa,
• 60-luvun byrokraattisuutta lisännyt ja jo alkuunsa vanhentuneena syntynyt metsälainsäädäntö on uudistettava 70-luvun oikeudenmukaisen metsäpolitiikan vaatimuksia vastaavaksi. Lainsäädäntö ei saa kaventaa yksityisen omistusoikeuden määräämisvaltaa missään muodossa, vaan sen tulee olla kannustava tekijä metsien hoidon ja tuoton kohottamiseksi,
• metsätyöntekijäin, kuljetusalan pienyrittäjien ja muiden metsissä työskentelevien ansioita, sosiaalisia-, koulutus- ja muita olosuhteita on parannettava ottamalla huomioon työn raskaus ja vaativuus. Metsätyöntekijäin kunnollisen eläkkeen eläkeikäraja on laskettava 50 vuoteen vapaaehtoisen eläkkeelle jäämisen pohjalta. Metsätyömiesten ilmainen terveystarkastus on järjestettävä ainakin kerran vuodessa. Verotuksessa on metsätyömiehille myönnettävä erikoisetuja työskentelyolosuhteista ja työn kausiluontoisuudesta johtuen,
• metsien uudistamisessa on pyrittävä enemmän luontaisiin uudistuksiin. Keinollisesti uudistettaville alueille on valtion tukea, erikoisesti pohjois- ja itä-Suomessa korotettava. Rahallinen tuki erikoisesti näille alueille on tarpeen, kuten tutkimuksetkin ovat todistettavasti osoittaneet. Oikeudenmukainen kantohinta ja oikein porrastettu yhteiskunnan tuki metsänparannustoiminnassa luovat tasapuoliset edellytykset metsätalouden kannattavalle harjoittamiselle maan eri osissa. Työllisyysvaroja on osoitettava alityöllisyysalueille metsänparannustöihin entistä enemmän,
• metsäverotus on pysytettävä sellaisena pinta-alaverotuksena, joka kannustaa metsänomistajaa metsiensä hoitoon. SMP vastustaa metsänmyynnin yhteydessä perittävää pakollista maksua ja siitä johtuvaa pakkometsänhoitoa- sekä suunniteltua metsänmyynnin pakkoveroa. Metsienhoitoinnostus metsänomistajien keskuudessa on saatava aikaan asiallisen neuvonnan ja opastuksen avulla, eikä pakkokeinoin,
• teollistuvassa yhteiskunnassa muodostavat metsät ja luonto ihmiselle tärkeän virkistäytymismahdollisuuden. Tilaisuus tähän on suotava kaikille kansalaisille metsiä vahingoittamatta,
• metsäntutkimustoimintaa on tehostettava kentällä, jotta vältyttäisiin niiltä virheiltä joita viime vuosikymmeninä on maassamme tehty metsien hoidossa. Samoin maamme soiden valtavien turvevarojen käyttömahdollisuudet on tutkittava perusteellisesti,
• metsäalan opetus on järjestettävä niin, että se nousujohteisesti suo mahdollisuudet aina korkeimpaan oppiarvoon metsäalalla, mutta että se väliportaan koulutuksen saaneellekin suo määrätyn ammatti-asteen pätevyyden ja työmahdollisuuden. Metsäopetusta on ryhdyttävä antamaan uudessa peruskoulussa ainakin maaseudulla. Myöskin metsänomistajien koulutusta ja neuvontaa on tehostettava valtion kustannuksella. Samoin metsäkoneammattimiesten koulutusta on tehostettava kehittyvän metsätalouden vaatimusten mukaisesti,
• säätiöiden omistamien metsämaiden vero- ja leimaverovapaudet on poistettava,
• maatilatalouden kehittämisrahaston varoja on lisättävä, jolloin tämän rahaston avulla voidaan ostaa metsämaita valtiolle edelleen luovutettavaksi lisämetsämaiksi liian vähäisen metsän tuoton omaaville tiloille. Näitä ostettuja metsiä ei saa jättää valtion omaisuudeksi,
• mahdollisesti säädettävän luopumiskorvauslain kautta vapautuva metsämaa on käytettävä lisämaiksi säilyville tiloille näiden elinkelpoisuuden parantamiseksi ja
• kantohintojen varaan ei saa rakentaa mitään pysyviä suhdannetasausjärjestelmiä eikä vientimaksuja.

Metsätalouden piiriin on luotava tulevaisuuden uskoa ja saatava turva ja työrauha yksityiselle metsänomistajalle. Täten luodaan edellytykset lisääntyvälle puun saannille aina metsien vuotuisen lisäkasvun kaksinkertaistumiseen saakka miespolven aikana sekä takeet kansamme taloudellisesti turvalliselle tulevaisuudelle. Oikein järjestetty metsien hoito täyttää metsien moninaiskäytön vaatimukset.