Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SPV/360

Suomen pienviljelijäin puolue

Suomen Pienviljelijäin Ohjelma


  • Puolue: Suomen pienviljelijäin puolue
  • Otsikko: Suomen Pienviljelijäin Ohjelma
  • Vuosi: 1929
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

27.3.1929 Suomen Pienviljelijä:

SUOMEN PIENVILJELIJÄIN OHJELMA

Pienviljelijäin ja maaseudun tilattomien puolesta

Suomen Pienviljelijän tärkeimpänä tehtävänä on Suomen Pienviljelijäväestön ja maaseudun tilattoman kansaluokan herättäminen itsenäiseen poliittiseen toimintaan omien olojensa parantamiseksi. Lehti tulee tämän vuoksi työskentelemään pienviljelijäin itsenäisen puolueen perustamiseksi, koska kerran on osoittautunut, että pienviljelijäluokan edut eivät ole muiden puolueiden taholta tulleet riittävästi huomioon otettua.

Tässä pyrkimyksessään tulee lehti noudattamaan seuraavaa ohjelmaa:

1) Johtavat periaatteet: Turvatakseen kansallista itsenäisyyttämme, tulee lehti työskentelemään voimakkaan suomalaisen kansallisvaltion luomiseksi, koettamalla johtaa yhteiskunnallista ja parlamenttaarista kehitystämme terveeseen, uudistusystävälliseen ja kansanvaltaiseen suuntaan.

2) Asutuskysymys: Asutuskysymyksen järjestämistä pitää lehti erikoisen tärkeänä, koska on osoittautunut, että tähänastiset toimenpiteet asutustoiminnan alalla eivät ole läheskään riittävästi tyydyttäneet tilattoman väestön maantarvetta eikä pienviljelijäin lisämaansaantia. Lehti pitää voimakkaan, tyydyttävästi toimeentulevan pienviljelijäluokan luomista maahamme koko kansan taloudellisen ja henkisen kehityksen ja menestymisen elinehtona, koska puutteellisissa oloissa elävä pienviljelijäluokka ja siitä lähtöisin oleva muu irtain väestö on, ei ainoastaan kansan taloudellisena rasituksena, vaan ennenkaikkea terveen yhteiskuntakehityksen vaarana. Tämän vuoksi lehti vaatiikin yhteiskunnan taholta riittäviä toimenpiteitä pienviljelijäin lisämaansaannin järjestämiseksi ja uudisviljelijäin ja maaseudun tilattoman väestön maansaannin voimakkaaksi edistämiseksi. Maaseudun väestön maasta muuttamisen ja liiallisen kaupunkeihin siirtymisen ehkäisemiseksi olisi valtion käytävä järjestämään ja ohjaamaan uudisasutusta niiltä seuduilta, missä maata ei ole enään helposti saatavissa, niille seuduille missä uudisviljelysmahdollisuudet ovat paremmat.

3) Luottokysymys: Kun luotonpuute on pienviljelijäväestön oman yritteliäisyyden pahimpana esteenä, estäen tilattoman väestön uudisviljelyspyrkimyksiä sielläkin, missä maata mahdollisesti olisi saatavissa, niin vaatii lehti, että valtion on käytävä järjestämään pienviljelijöille ja uudisviljelijöille riittävästi perusparannuksia ja uudisviljelystoimintaa varten halpakorkoisia ja pitkäaikaisia kuoletuslainoja sekä halpakorkoista liikeluottoa. Vieläpä pitää lehti tarpeellisena, että valtion tulisi jakaa suoranaisia avustuksia varattomille uudisviljelijöiksi ryhtyville henkilöille, sillä täten saadaan helposti suuret määrät liikkuvaa irtainta väestöä harjoittamaan tuottavaa elinkeinoa ja lisäämään maamme kansantaloudellista tuottoa, jolloin näennäinen avustus muodostuu yhteiskunnalle järkeväksi sijoitukseksi.

4) Verotuskysymys: Kun pienviljelijäväestö joutuu nykyisten verolakien mukaan tuloihinsa nähden suhteellisesti raskaimmin verotetuksi, joutuessaan valtion tulo- ja omaisuusveron lisäksi vero- ja suojelustullien muodossa maksamaan valtiolle moninkertaisen välillisen veron välittömien verojensa lisäksi, sekä kunnan verotuksessa maksamaan veroa tuloihinsa nähden saman määrän kuin suurituloiset suurviljelijät, liikkeet ja teollisuuslaitokset, niin pitää lehti periaatteenaan, että valtion verotuksessa olisi vähitellen siirryttävä välillisestä verotuksesta yksinomaan välittömään, asteettain ylenevään tulo- ja omaisuusveroon, sekä että myöskin kunnan verotuksessa tuloveron lisäksi otettava käytäntöön asteettain ylenenvä omaisuusvero suurten omaisuuksien verottamiseksi, koska on osoittautunut, että niiden tuottamia tuloja on ollut vaikea, tulojen salaamisten y.m. syiden vuoksi, saada verotetuksi. Tämän ohessa tulisi valtion entistä enemmän ottaa osaa kuntien yleishyödyllisiin ja sosioloogisiin menoihin kunnallisverotuksen pienentämiseksi ja tasoittamiseksi.

5) Tullikysymys: Tullikysymyksessä asettuu lehti vapaakauppaperiaatteen kannalle, vaatien asteettain poistettavaksi ensin kaikki varsinaiset verotullit sekä vähitellen myöskin teollisuuden suojelustullit. Niin kauvan kun teollisuuden suojelustulleja olisi pakko pitää käytännössä, olisi pienviljelystalouden tuotantoaloja suojelustullien ja vientipalkkioiden avulla tuettava, koska pienviljelijät joutuvat raskaimmin kärsimään tulliverotuksesta.

6) Puolustuskysymys: Niin kauvan kunnes tavalla tai toisella päästään kansojen yleiseen aseistariisuutumiseen, pitää lehti maanpuolustuskysymystä tärkeänä, asettuen täydelleen tehokkaan maanpuolustuksen kannalle, mutta katsoo, että tällöin on ainakin yhtä suuri paino asetettava kansamme sisäiselle yksimielisyydelle, puolustustahdolle ja taloudelliselle hyvinvoinnille kuin aseellisille voimillekin ja että tämän vuoksi olisi puolustuskysymys järjestettävä kansan taloudellista kantokykyä liiaksi rasittamatta, samalla kuin koko kansa olisi saatava maanpuolustukseen nähden yksimieliseksi. Ottaen huomioon, että meillä kansalaissotamme seurauksena on olemassa eri kansalaispiirien välillä suuria erimielisyyksiä, varsinkin suhtautumisessa suojeluskuntalaitokseemme, joka yhden kansaluokan kannatuksen varaan jääneenä ei ole voinut vapautua luokkaluonteestaan ja on siten aiheena jatkuville erimielisyyksille, päästäisiin yllämainittuun päämäärään parhaiten siten, että suojeluskunnat nykyisessä muodossaan lakkautettaisiin ja sensijaan niistä muodostettaisiin yleiseen asevelvollisuuteen ja kutsuntaan perustuva yleinen armeijan reservi, jolloin palvelusaika armeijassa voitaisiin nykyisestään huomattavasti lyhentää ja siten saada puolustusrasitus kansalle sekä taloudellisesti että muuten nykyistä pienemmäksi.

7) Opetus- ja valistustoiminta: Lehti vaatii yliopistojemme ja korkeakoulujemme kansanvaltaistuttamista siten, että kansakoulu järjestetään oppikoulujen pohjakouluksi ja, että kaikissa korkeakouluissa saadaan mahdollisuus opintojen jatkamiseen ammattikoulutuksen saaneille henkilöillekin ilman kielitaitovaatimuksia. Kyvykkäitten ja kehityskykyisten varattomien lapsien kouluuttaminen on valtion kustannettava. Maaseudun väestön yleissivistyksen edistämiseen ja tehokkaan ammattiopetuksen järjestämiseen on valtion kiinnitettävä erikoista huomiota.

8) Sosiaalilainsäädäntö: Sosiaalilainsäädännössä on nykyistä enemmän otettava huomioon myöskin maaseudun väestön ja erikoisesti pienviljelijäin erikoiset olosuhteet. Yleinen vanhuus- ja työkyvyttömyys- sekä sairausvakuutuslaki on viipymättä saatava voimaan, samoinkuin myöskin äitiysvakuutus- ja lastensuojelulaki. Kieltolain suhteen vaatii lehti ehdotonta ja tehokasta valvontaa. Kansakouluihin ja oppikouluihin on muun opetuksen yhteyteen järjestettävä erikoinen terveydenhoidonopetus, jolloin erikoista painoa on pantava raittiuskasvatukseen ja alkoholin käytön turmiollisuuden selostamiseen.

9) Uskontokysymys: Lehti kunnioittaa jokaisen yksilön uskonnollista vakaumusta, mutta pyrkii johtamaan kansankirkkomme kehitystä nykyistä kansanvaltaisempaan suuntaan.

10) Suomalaisuuskysymys: Lehti asettuu kannattamaan suomalaisuuden voimaansaattamista maan kaikissa virastoissa ja valtion korkeakouluissa, niin että jokainen suomalainen voi saada kaiken yliopisto-opetuksen omalla kielellään.

11)Virkamieskysymys: Nykyisin päivänpolttavaksi käyneeseen virkamieskysymykseen nähden vaatii lehti monimutkaisen virkakoneistomme mahdollisimman suurta yksinkertaistuttamista, jolloin virastojen työtulos saadaan paranemaan ja samalla voidaan kunnollisille virkamiehille maksaa tyydyttävä palkka. Kun suurella osalla valtion pienipalkkaisista virkailijoista on palkkaus riittämätön ja siten on aiheena virkamieskunnan rappeutumiselle, pitää lehti tarpeellisena, että mikäli virkamiesten palkkoja on pakko korottaa, on tällöin otettava huomioon pienipalkkaisten virkamiesten palkkauksen parantaminen.