Suomen Työväenpuolue STP

EU-vaaliohjelma 2014

STP osallistuu EU:n parlamentin vaaliin, jotta äänestäjillä on mahdollisuus vastustaa tuhoisaa EU-suuntausta ja vaatia toisenlaista Eurooppaa, jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi sekä kansojen välinen tasa-arvoon perustuva yhteistyö on tärkeämpi arvo, kuin liikevoitot ja pörssikurssit. STP tuo vaaleihin vaihtoehdon valtapuolueiden edustamalle EU-komennolle.

Eroon EU:sta ja sen yhteiskuntapolitiikasta

Tavoitteemme on yhteiskuntapolitiikan muutos, joka tekee oikeutta tavalliselle kansalle. On toteutettava tulonjaon muutos pääomatulojen ja suurituloisten kustannuksella työtulojen ja perusturvan hyväksi. Pääomien viennin ja globaalin keinottelun asemesta yritysten voittoja tulee ohjata kansallisen tason sijoituksiin ja investointeihin. Leikkausten ja yksityistämisen sijaan tulee kehittää julkisia palveluja ja luoda sinne työpaikkoja. EU:n tilalle tulee kehittää koordinoitu talous ylisuurten voittojen ja -tulojen, pääomien viennin ja keinottelun säätelemiseksi. Ylikansallisen lainsäädännön sijaan tulee kehittää demokraattisen yhteistyön Eurooppaa. Siksi meidän tulee irtaantua EU:sta ja sen yhteiskuntapolitiikasta.

Hyvinvointivaltion puolesta – Ei EU:lle

Euroopan Unioni on "kovan ja puhtaan" markkinatalouden toteuttamisen väline. Se toimii ainoastaan markkinoiden ehdoilla. Siksi se on uusliberalistisen politiikan synonyymi, jonka toteuttajaksi kaikki perinteiset puolueet – myös eduskunnan työväenpuolueet – ovat alistuneet. Pettämällä kannattajiensa edut he lunastavat eliitiltä paikkaansa "yhteiskunnallisena toimijana".

EU-politiikan kautta ihmisten perusturvan ja hyvinvoinnin leikkaamisesta on tullut pääomapiireille kilpailukykyä lisäävä tekijä. Suuryhtiöt pyrkivät kasvattamaan voittojaan ja kilpailukykyään kiristämällä työoloja, pienentämällä palkkoja, nostamalla eläke-ikää, leikkaamalla ja yksityistämällä julkisia palveluja sekä ylläpitämällä työttömyyttä. Tämä kaikki toteutetaan valtiovallan tuella ja lainsäädännöllä. EU:ssa kansallisvaltiot on alistettu pääomapiirien palvelukseen.

Suuryritysten verosuunnitteluun ja veronkiertoon tulisi puuttua jämäkästi. Esimerkkinä pääomapiirien harjoittamasta keinottelusta ja verokikkailusta voi mainita, että veroparatiiseissa makaavalla pääomalla, jolla voitaisiin EU:n alueella rahoittaa hyvinvointivaltiota. menetetään 1000 miljardia euroa vuodessa. Suomessa vastaavat menetykset ovat n. 7-10 miljardia eli ns. "kestävyysvajeen" verran Suuryhtiöt maksavat keskimäärin 5 % veroa, kun pienet ja keskisuuret yritykset 30 %.

EU:n militarisointia vastaan!

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee perustua puolueettomuuteen ja liittoutumattomuuteen. Tämä tarkoittaa pysyttäytymistä kaikkien sotilasliittojen ulkopuolella ja Nato-jäsenyyden torjumista. EU:n taistelujoukkojen ja Nato-kytkentöjen sijaan STP haluaa rakentaa rauhanomaista ja solidaarista Eurooppaa. Euroopan rauhanomaisen kehityksen turvaamiseksi vaadimme EU:ta ja Natoa irtisanoutumaan USA:n Venäjän vastaisesta Eurooppaan rakennettavasta "ohjuspuolustusjärjestelmästä".

STP katsoo, että maamme tulee itse neuvotella poliittiset, kaupalliset yms. suhteet kuntoon eri valtioiden kanssa. Suomella tulee olla oma Venäjä-politiikka. EU-jäsenyyden myötä on luovuttu omasta perinteisestä Venäjä-politiikasta. Maallamme olisi valtavat mahdollisuudet hyödyntää yhteistyötä naapurimme Venäjän kanssa, mutta EU:sta johtuva Venäjä-yhteistyön kangertelu vahingoittaa Suomen taloutta.

Tänään keskeinen osa kansallisesta lainsäädännöstä tulee EU:sta. Kotimainen kansanvalta on palautettava.

Eduskunta on luopunut sen keskeisimmästä tehtävästään – lainsäädännöstä. Keskeisin osa siitä tulee meille EU:n sanelemana. Vallan keskittyminen ja demokratian kaventaminen ovat johtaneet yhä suljetumpaan ja salaisempaan päätöksien valmisteluun. Siksi päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on lisättävä kansalaisten eduksi ja päätösten tekoa on hajautettava. Vaadimme Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja kansanvallan palauttamista, aitoa demokratiaa ja näiden pohjalta rakentuvaa kansainvälistä yhteistyötä.

Vapaakauppaa on rajoitettava ja sen sijaan paikallistaloutta tuettava! EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus on torjuttava.

EU:n, USA:n ja Kanadan vapaakauppa- ja investointisopimukseen ei tule liittyä. Sijoitussuoja estäisi ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisen. Se tarjoaisi investoijille sen sijaan laajan suojan. Se jättäisi huomioimatta esimerkiksi kansallisen työympäristö- ja työsuojelulainsäädännön sekä näihin liittyvien määräysten kehittämisen. Sopimukseen perustuen ympäristöä ja terveyttä vahingoittavat yritykset voisivat haastaa valtiot oikeuteen. Kansainvälinen yritys voisi halutessaan vaatia korvauksia, jos se katsoo lainsäädännön "haittaavan" omia liiketoimiaan. Se voisi estää ja jarruttaa esimerkiksi kansallisen työympäristö- ja työsuojelulainsäädännön sekä näihin liittyvien määräysten kehittämisen.

Euroopan pankkiunioni on torjuttava

Euroopan pankkiunioni – euroalueen maiden yhteinen pankkivalvonta ja pankkien yhteisvastuu on askel kohti liittovaltiota. Kuten eurokriisi osoitti yhteisvastuu aiheuttaa holtittomuutta ja estää talouskuplien ja kriisien havaitsemisen ajoissa. EU pyrkii saamaan kuristusotteen jäsenmaiden taloudesta ottamalla valvontaansa jäsenmaiden budjetit ja pankkisektorin. Tämä pyrkimys on ehdottomasti torjuttava. Suomen kansallinen valuutta on palautettava.

Elintarviketuotannon kansallinen omavaraisuus on turvattava. Elintarvikkeet on tuotettava siellä, missä ne kulutetaan.

Maataloustuotteiden omavaraisuus on itsenäisen kansakunnan keskeinen ominaispiirre. EU:ssa Suomesta ollaan tekemässä puuraaka-aineen tuotantoaluetta. Maataloustuotantoa keskitetään "suotuisimmille alueille" Keski- ja Etelä Eurooppaan. Tämä merkitsee oman tuotantomme korvaamista suurten maatalousjättien (Saksa, Ranska, USA, Monsanto) ylivallalla ja tuonnilla. Elintarviketuotannon kansallisen omavaraisuuden säilyttämiseen näyttää EU:n puitteissa olevan hyvin vaikea vaikuttaa. EU säätelee maataloustukia. Viennistä ja tuonnista päättää kansainvälinen suurpääoma. Maataloustuotannon hiipuminen ja omavaraisuuden häviäminen tarkoittaa sitä, että Suomen on yhä vaikeampaa kivuta takaisin itsenäisten kansakuntien joukkoon. Myös siksi, että maailmassa elintarvikkeet eivät riitä, jos tuotantoa rakennetaan vain kannattavimmilla alueilla, meidän tulee vahvistaa omaa maatalouspolitiikkaa ja tehdä päätös maataloustuotannon omavaraisuudesta.

EU:n kilpailutusdirektiivi on purettava.

Kuntatalouden ja ympäristön kannalta olisi välttämätöntä, että kuntien ja muiden julkisyhteisöjen toiminnoissa suositaan paikallisia toimijoita. Tähän EU:n kilpailutusvaatimus ei kuitenkaan anna mahdollisuuksia, vaan johtaa monissa tapauksissa järjettömiin seurauksiin liikenteen, erilaisten kuljetusten ym. palvelujen tuottamisen osalta. Tästä seuraa useimmiten työntekijöiden aseman ja palkkojen heikentymistä. Yli kansallisvaltioiden tapahtuva kilpailutus kieltää lähituottajien toiminnot ja lähellä tuotettujen elintarvikkeiden käytön. Tämä ei ole edes silloin suotavaa, kun lähipalvelut ovat jonkun verran kalliimpia. Siksi EU:n kilpailutusdirektiivi tulee purkaa.

Julkisen (yhteiskunnallisen) sektorin purkaminen ja yksityistäminen on pysäytettävä ja terveydenhuoltoa on kehitettävä pelkästään yhteiskunnallisena toimintona.

Julkisten palveluiden yksityistäminen ja kapitalisoiminen on keskeinen osa EU-politiikkaa. Tämä johtaa ihmisten rahastamiseen ja eriarvoistamiseen sekä vähäosaisten ihmisten palveluiden laiminlyömiseen. Terveydenhoitopalveluiden yksityistäminen johtaa automaattiseen hintojen korotuksiin. Kukaan pysty valvomaan palveluiden laatua. Terveydenhoitopalveluja on kehitettävä julkisina palveluina, jolloin ne maksetaan yhteiskunnallisista varannoista. Kasvavia voittoja ja osinkoja tulee nykyistä laajemmin ohjata hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, jolloin vastaavasti tuotannosta häviävät työpaikat korvautuvat julkisen sektorin työpaikoilla. STP esittää, että maassamme tulee rakentaa hyvin varustettu terveyskeskus keskimäärin jokaista 10 000 asukasta kohti.

Työterveys

Kansallisten työympäristö- ja työsuojelulakien sekä näihin liittyvien määräysten säätämisoikeus on turvattava. EU-byrokratia on korvannut näitä liiaksi ja hidastanut kehitystä.

SOTE – kysymyksiä ei ratkaista kuntien pakkoliitoksilla

On osoitettu, että Suomessa 10 000 – 40 000 asukkaan kunnat hoitavat SOTE – palvelut tehokkaammin kuin isot kaupungit. Euroopassa puolestaan on menossa hajasijoitus ja paikallistason vahvistaminen, sillä suuret yksiköt eivät ole tehostaneet toimintaa odotetulla tavalla. Suomessa kuntakoko on jo maailman suurimpia. Vanhasen – Jäätteenmäen hallitusten kuntaliitoksiin ja kuntayhtymiin pakottaminen johti talousongelmiin. STP katsoo, että kuntapalveluiden kysymykset eivät ratkea pakkoliitoksilla. Kunnat järjestävät sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut parhaiten yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Erikoissairaanhoidon vastuualue voi olla maakunta, jonka valtuusto valittaisiin yleisillä vaaleilla.

Energian tuotanto tulee kansallistaa. Koko maassa on toteutettava kuluttajille samansuuruiset sähkötariffit. On perustettava yksi kansallinen sähkönsiirtoyhtiö.

Energian tuotannon ja jakelun yksityistäminen on johtanut tilanteisiin, joissa harvaan asutuilla alueilla sähkön siirtohinnat saattavat olla suurempia kuin itse sähkön hinta. Tämä johtaa alueelliseen epätasa-arvoisuuteen. Energia- ja sähkönsiirtoyhtiöt hamuavat kansalaisten perusoikeuksien ja turvallisuuden kustannuksella suurvoittoja. Tämä tapahtuu maamme huoltovarmuuden – mihin kategoriaan kohtuuhintaisen sähkön saaminen myös kuuluu – kustannuksella. Siksi maassamme koko energia-ala ja siihen kuuluva infrastruktuuri on saatettava julkiseen valvontaan ja perustettava yksi kansallinen valtion omistama sähkönsiirtoyhtiö.

Palkkatulojen ja eläkkeiden riskitön tallettaminen kansalaisten perusoikeudeksi

Nykyinen politiikka halutaan mukauttaa kaikkien osalta kapitalistiselle riskinotolle. Pääomapiirit pyrkivät kaikin tavoin liittämään keinottelun piiriin myös palkansaajien ja eläkeläisten eläke- ja ansiotulot. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu voida riskittömästi säilyttää palkka- ja eläketulojaan. Siksi maahamme tulee perustaa yksi valtion omistama kansallinen säästöpankki, jossa palkansaajat ja eläkeläiset voivat riskittömästi säilyttää palkka ja eläketulojaan sekä säästöjään. Samoin tulee siirtää kansaneläkelaitoksen piiriin kaikki työeläkkeet, jossa työeläkkeiden maksuun kerätyt varat talletetaan riskittömästi.

Ei huumeille, ei rikollisuudelle!

STP katsoo, että huumeiden käytön vastustaminen ja kieltäminen laissa on välttämätöntä. Huumelainsäädännön löysääminen ei vähennä niiden myynnistä ja käytöstä aiheutuvia ongelmia. Siksi emme hyväksy minkään huumeen vapauttamista. Rikollinen raha löytää aina kohteensa. Meidän tulee suojella ihmisiä ja vastustaa edelleenkin kaikkea rikollista toimintaa.

Ihminen, luonto ja yhteiskunta

Ihmiskunta kokonaisuudessaan on syntynyt samoista alkujuurista yhtäläisen yhteiskuntakehityksen tuloksena. Se on kokonaisuus, joka kehitystä ja elämää säätelevät samat biologiset ja sosiaaliset lainalaisuudet. Tämä luo eettisen perustan kaikkien ihmisten keskinäiselle solidaarisuudelle ja tasa-arvolle. Siksi katsomme, että kaikki ihmiset ikään, terveyteen, sukupuoleen, rotuun, kansallisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta ovat tasa-arvoisia ja yhteiskunnan kuuluu puolustaa ihmista ja turvata kaikkien oikeudet.

Ihmiskunnan kehitys ja oleminen rakentuu myös ympäröivän biosfäärin ja ekosysteemin varaan. Tämä puolestaan luo eettisen perustan sille, että tehtävämme on turvata ympäröivän luonnon ja kaikkien eläinlajien säilyminen puhtaana ja toimivana kauas tulevaisuuteen.

Ilmastonmuutoksen torjuminen suurimpia haasteitamme

Suuria edessämme olevia yhteiskunnallisia haasteita on ilmastonmuutoksen torjuminen. Ilmaston lämpenemisen syynä ovat ilmakehässä lisääntyvä hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut, joita sinne tuottavat teollisuusprosessit ja ihmisen toiminta, kivihiilen ja öljyn polttaminen sekä metsien hävittäminen. STP katsoo, että kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä voidaan ja tulee kääntää laskuun, mutta se vaatii yhteiskuntasuunnittelua, johon maksimivoittoja tavoitteleva uusliberalismi ei kykene.

Ympäristökatastrofin torjumiseksi kasvihuonekaasujen päästöjä tulee vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä alentaa 95 %. Taloudellisesti ratkaisu on meille edullisin, jos nyt alamme sopeuttaa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaamme näihin tavoitteisiin. Tämä tulee merkitsemään tutkimuksen, innovaatiokehittelyn ja ympäristöteknologian kilpailukyvyn osalta hyppäyksellistä edistystä.

Voimavaroja on suunnattava uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Ydinvoima ei voi jo ydinjäteongelmankaan takia, olla kestävä ratkaisu tulevaisuuden energiahuollossa.

Nykyinen tilanne Euroopassa ja maailmassa vaatii uusia ratkaisuja – EU:ta vastaan uuden maailman puolesta.

Globalisaation ja vapaiden pääomaliikkeiden nimiin vannova maksimivoittoja tavoitteleva uusliberalistinen harvainvalta on saanut aikaan ympäristöongelmien ja hyvinvoinnin alasajon lisäksi ennennäkemättömän yhteiskunta- ja talouskriisin. Se on johtamassa kaikkialla maailmassa – myös kehittyneissä teollisuusmaissa – inhimillisen hädän pahenemiseen entisestään. Sen tilalle tarvitaan uutta talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka asettaa työn sekä sen tekijät ja heidän etunsa suurten pääomien ja niiden omistajien etujen edelle. Pääomien rajaton vapaus tulee saattaa yhteiskunnallisen kontrollin piiriin. Uusliberalistinen yhteiskuntapolitiikka on hylättävä. Ainoastaan tällä tavalla voidaan luoda perusta suurten edessä olevien ongelmien ratkaisulle.